Jatkosodan loppuvaiheessa karjalaisten oli jälleen lähdettävä evakkoon ja syyskuussa 1944 solmittu

välirauha jättikotikylät lopullisesti rajan taakse.

Jo

elokuussa oliannettu lakiviljelysmaiden väli-aikaisesta vuokraamisesta siirtoväelle ja^sitä ryh-dyttiinvälittömästitoteuttamaan. Mäntsälään si-joitettiin 258 kirvulaisperhettä, joista osalle oli jo talvisodan jälkeen^erotettuasututiloja^täältä.

Maanlunastus kävi Mäntsälässä

poikkeuksellisen

nopeasti, sillä^maatamyytiinpaljon

vapaaehtoises-ti mm. Nummisten Ylikartanosta. Kirvulaiset aset-tuivat mielelläänMäntsälään, ^muttamerenkulusta ja laivanrakennuksesta elantonsa hankkineet koi-vistolaiset olisivat mieluumminasettuneet ranni-kolle, joten^monetkoivistolaiset joutuivat luopu-maankotiseudun lisäksimyös entisestä

elinkei-nostaan.

Enitensiirtoväkeäasettuivanhoihin kartanoky-liin. Nummisissa ja SälinkäälläEklöf-yhtiön

val-tava maaomaisuus jaettiin

asutustiloiksi.

^Ankara

rakennusainepula

haittasiuudisrakentamista, ^mut

tavähitellen

asutustiloille

saatiin välttämättömät

asuinrakennukset

jakarjasuojat.

Mäntsälän naisetkansallispuvuissaan,pitäjän 400-vuotisjuhlavuonna 1985.

vasemmalta:Lilja Kyytsönen Koiviston ^puku,Kirsti Hämäläinen Mäntsälän

puku jaTaimi Räihä Kirvun ^puku.

Mäntsälään asettuneistayli ²⁰⁰⁰karjalaisesta^lähes

puolet

oli kotoisin^Kirvun pitäjästä janoinkolmasosa Koiviston

kaup-palasta.

Vuosia kestänyt

evakkotaival

^oliyleensäollut varsin mutkallinen, ennenkuin

perhe

saattoi^asettuaomalle asutus-tilalle. Useimmat

perheet

olivat talvisodan jälkeen^{jo olleet} hankkimassa asutustilaa jostakinpäin^{Suomea, mutta}kun jat-kosota teki mahdolliseksi

palata

omillemaille, varsinmonet

oli-vat sittenkin lähteneetvielä kerran takaisin Karjalaan.

Kotiutumisen kannalta oli ^tärkeää, että siirtovä-en entiset

luottamusmiehet

ja-naisetryhtyivät uudessakin kotipitäjässä tarmokkaasti ajamaan heidänasioitaan. Siirtoväen omakotisetutyö on ollut vahvaa. Sen tulosta^{on mm.}Mäntsälässä sijaitsevaKirvun pitäjänmuseo.

SoiniHämäläinenpoikansa Hiekin kanssa puu-aidan ^teossaOlkisten Tuomalan talossa. Aidak-set sidotaanhalkaistuilla närevitsoilla. Soini Hä-mäläinen on Kirvusta tullut siirtolainen^jaKirvun kotiseutumuseon^puuhaaja.

'

Kunta ja seurakuntaerotettiin toisistaanvasta 1866.

Ensimmäisenkuntakokouksen puheenjohtajaksi va-littiin ruukinpatruuna

Leopold

Sourander Sälinkääl-tä jakunnallislautakunna johtoon tilanomistaja Nils Otto NordenskiöldNummisista. Ensimmäisen talon-poikaisen kuntakokouksenpuheenjohtaja^{oli vuonna}

1903 valittu maanviljelijä Oskari Laine.

Kartanoherrat eivätolisi ehtineet paneutua kunnallis-asioiden jokapäiväiseen hoitoon. Niinpä Mäntsälässä valittiin hetimuistamaalaiskunnista

poiketen

erityi-nenkunnallis-asiamies. Virka oli tehty Mäntsälänv.t.

lukkarilleK.W. Silfveniukselle, jokapitäjässä jo tiedet-tiinrivakaksi ja valistuneeksi mieheksi.Järjestely^oli il-meisen onnistunut, sillä Silfvenius hoiti kunnan

asioi-tayli 40^vuotta.

'

''Wlirtii»

L ■

Mäntsälänkolme kunnantaloa. Ylinnä näkyy yhdistetty pitäjäntupa jaleikkaushuonetoriplaanintakana.

Alhaalla vasemmalla on toinen kunnantalo ^elinykyinen kansalaisopistontalo.

Omankunnantuvan oli Mäntsälä rakennuttanut jo^vuonna

1854.

Pitäjän nimismies olinäet

ruvennut kovistelemaanpitäjänkokousta, jokajovuosiaoli vetkutellut

piirilääkärin

ruumiin-avauksiin tarvitseman leikkaushuoneen rakentamista. Yllättäenpitäjänkokous^hyväksyi suun-nitelman, jossa leikkaushuone oli yhdistettymonikäyttöiseenpitäjäntupaan. Alku ei^tosin ol-lut lupaava, silläkivijalka^sekäosamuureistasortui jo parin talvenjälkeen.

Kunnanvaltuuston kokous keväällä ^2001.

ValtuustonpuheenjohtajanaonKaisa ^Laine,

:£-V ^•

'<■»

- V ^•-v

•*>v ^. _»

rg

V(

v|lk

jfc ^{; '} ir&i-jÅSSi

:

-4

Tulionirti!^{Palo- ja}pelastustoimi on

yksitärkeä osa kunnan toiminnassa.

/ -.4

L'T'X5.S’^fj-r.

Korjausten jälkeenpunamultainen empiretyylinen rakennus saatiinkäyttöön, muttavakituisen asujanpuutteessase rap-peutui nopesti. Vasta kun vuonna 1891 pitäjäntuvan asuk-kaaksi ja vahtimestariksisaatiin muurariHeikkiVilkas, tuli pitäjäntuvasta Mäntsälänensimmäinenkulttuurikeskus. Sin-nesijoitettiin pitäjän vanhalainakirjastoja

työväenyhdistyk-sen

lukutupa,

sielläharjoittelikirkonkylän laulukuoro jakan-sanvalistuspuhujat pitivät siellä esitelmiään.

UV \; ^>•' '.-J kv

Vielä 1860-luvullakunnan tärkein tehtävä oli huolehtia hal-linnollisista velvotteista ja pitäjän köyhistä javaivaisista. Uu-sia tehtäviä kertyi nopeasti. Vuonna 1870 perustettiin kunnal-linen

Huone-Apoteekki

jasamanvuosikymmenen

lopulla

pal-kattiin ensimmäinenkätilö ja

lopulta

myöslääkäri. Ensimmäi-senkansakouluavustuksen kunta myönsi vuonna1886. Vuon-na 1900 pitäjän kaikki kansakoulut kunnallistettiin.

-Uusi aika koitti Mäntsälän kunnalliselämässä kansalaissodan jälkeen.Vasta nytsaatiinyleinen jayhtäläinen^äänioikeus

myös

kunnallisvaaleihin.

^Kunta joutui 1920- ja

1930-luvul-la rakennuttamaan kunnalliskodin sekäkoko joukonkoulu-ja sivukyliin. Vasta 1935,kun vanhassa kunnantuvassa jo val-litsisietämätönahtaus,ryhdyttiin uuden kunnatalon tekoon.

Lisää väkeä kunnallishallintoon ryhdyttiin

palkkaamaan

vuon-na 1930. Kymmenen ^vuottamyöhemminoli kunnalla jo 36 viran- taitoimenhaltijaa.^Vuonna

1967

^aloittityönsä

Mänt-sälän ensimmäinenkunnanjohtaja^TapioHyyryläinen.

Sodan jälkeen

punatiilinen

kunnatalo kävi ahtaaksi.Vuonna 1950 siellä oli kunnantoimiston ja sähkölaitoksen lisäksimm.

taksoitus- eliverotoimisto, huoltotoimisto jakansanhuolto.

Jälleen

oli kunnan rakennettava ensinkouluja japäiväkoteja, terveykeskus javanhainkoti, ennenkuinvuonna 1992 uusi kunnantalovoitiinvihkiäkäyttöön. Sen valtuustosalissa on katto entistäkorkeammalla.

■m

Vinkki kunnan uusipalvelupistekuntalaisille.

'

J

^.

Kun Porvoonkaukaisimpien kylien asukkaatvuonna 1585 rakensivat kirkon Mäntsälän kylään aivannykyisen^kirkon tienoille,oli siihensyynä varmaan

pitkä

kirkkomatka, ehkä myöskielierot. Ensimmäisen papin Henrik Maununpojan kymmenyksiämaksoi 68 talonpoikaa^{Mäntsälän,}

Sääksjär-ven, Hermanonkimaan, Nummisten, Hirvihaaran, Souk-kien ja Sälinkään kylistä.

Henrik

Maununpoika

näyttääkoko virka-aikansa eläneen köyhyydessä.^{Kun uusi}

kappalainen

vuonna1616 astui vir-kaansa, hän^sai huomattavastiparemmat

palkkaedut

kuin edeltäjänsä. Palaknmaksajlakin^{olienemmän,kun vuonna}

1608

Janakkalaan

kuuluneet Hautjärvi,

Kaukalampi,

Le-vanto ja Saari merkittiin Mäntsälän

kappeliin.

ii

f,

¹

US

Sulkava,Olkinen jaNikinoja^{liittyivätuuteen}

seurakun-taanvähän myöhemmin. Aiemmin Sipooseen kuulunut Ohkola liitettiinvuonna

1698

^{viimeisenä Mäntsälän} seu-rakuntaan.

Merkittävin

1700-luvun

pappismies oli IsakWallenius, Loviisan triviaalikoulun^entinenopettaja, joka^vuonna 1778 valittiin Mäntsälän kirkkoherraksi. ^Hänryhtyi

tar-mokkaasti edistämään lukutaitoa ja lukuopetusta. Wal-leniuksen kuoltua Mäntsälän kirkkoherraksi valittiin hä-nenlankomiehensä Anders

Johan

^{Asp, jonka}

muistiinpa-not olivat ensimmäinen yritys Mäntsälän historian kir-joittamiseksi.

r.

Mäntsälän ensimmäinen kirkko oli ilmeisesti jo^vuonna 1616 korjattu

perusteellisesti

tai rakennettu kokonaan uudestaan.

1700-luvun puolivälissä

vanha kirkko alkoi ra-pistua

pahoin

ja

lopulta

päädyttiinuuden ristikirkon ra-kentamiseen. Työ kuitenkin epäonnistui, sillä kirkon pe-rustukset pettivät ja

eteläsiipi

kallistui pahoin. Uusi

kirk-ko valmistui^vastavuonna

1776

jaoli hirsirakenteinen risti-kirkko ⁿⁱⁱⁿkuin edellinen.

RovastiAsp kuolivuonna 1825 ja hänenseuraajakseen

valit-tiin

talonpoikien

ja Nummisten Nordenskiöldien^{äänin Kuo} pion triviaalikoulun lehtori Abraham^Ehnroos, joka^oli vara-kasta lohjalaista rusthollarisukua. Yritettyään turhaan

taivut-taapitäjänkokoustakoulun perustamiseen hän testamenttasi puolet omaisuudestaan koulua ^varten.Ehnroosin koulua yl-läpidettiin testamentin lahjoitusvaroin

1900-luvulle

^saakka.

Sen lisäksi seurakunta

palkkasi

kolme kiertokoulunopettajaa huolehtimaan kylissä lasten

alkuopetuksesta.

Eräänlaisen Ehnroosien ottopoikana voidaan pitää varapas-tori MatiasKotilaista, jokatoimi vanhenevan rovastin apu-pappinavuosina

1854-1865. Jo 1850-luvun lopulla

^Ehnroos

jaKotilainen käynnistivät pyhäkouluja^erikylissä.^Ehnroosin kuoltua Kotilainen ^toimi hänen viransijaisenaan, ^mutta hä-nenvirka-ansionsaeivät riittäneet papinvaaliin.

Uusikikkoherra Karl Edvard

Aspelund

valittiinvastoin pitä-jäläisten^tahtoa, sillä vaalissa hän oli jäänytkolmanneksi. Van-kilasaarnaaja

Aspelund

olinimittäin toimittanut kenraaliku-vernööri vonBergin perustamia Suomen

Julkisia

^{Sanomia ja}

sai nytilmeisesti

palkkioksi

Mäntsälän papinviran. Eiihme, ettäAspelund joutui pian riitoihin seurakuntalaisten kanssa.

MW

Vasta vuosikymmenten mittaanoppi pitäjäarvostamaantätä älykästämutta

teräväkielistä pappismiestä.

Suurisuuntaisin Mäntsälän seurakun-nanrakennushanke kauttaaikojen^oli

1860-luvun alussapystytetty tulikuk-ko. Vanha

puukirkko

olinäet

perus-tettuniin^huonosti, että sitä joudut-tiin jatkuvasti korjailemaan.

Ensim-mäisenkerran päätettiin uuden kir-kon rakentamisesta ^vuonna 1843.

Tuolloin suunniteltiin^kirkkoa, johon olisi mahtunut 3000 ihmistä eli puo-let Mäntsälän tuolloisesta väkiluvusta.

Hanke kuitenkin kariutui kartanon-omistajien valituksiin. Monenlaisia pohjapiirustuksiajarahoitusmalleja esiteltiinseuraavinavuosina. Välillä kirkko piti tehdäharmaakivistä, mut-ta

lopulta

päädyttiintiiliin.Rovasti Ehnroos ehti kuollaennenkuin uusi kirkko vuonna1866 vihittiin. Kaikki-aanoli kulunut 23 vuottaennenkuin

rakennuspäätös

olisaatu toteutetuksi.

Kirkkokurin ylläpitämisestäsiirryttiin Mäntsälässäkin 1800-luvun

lopulla

elävän kristillisyyden levittämiseen.

Pyhäkoulutyönlisäksi kannatettiin lähetystyötä. Ensimmäisen diakonis-sanpitäjä sai 1927. Kirkkomusiikki-harrastusta kehitti 1918 kanttoriksi valittu Väinö Seppä

A

.1 ^$

Miair

^f

T-k

ⁱ

■

Myös itsenäisyyden ajanensimmäinenkirkkoherraKustaa Hallo oli vir-sien tutkija. Hänenseuraajansa Vilho Vuorela oli tulisieluinen

saarna-mies, joka oli ollut lähetysseuran

palveluksessa.

_4*

Vuorelan kuoltua valittiin Mäntsälän

pitkäaikainen kappalainen

^Anshelm Mikkonen kirkkoherraksi ylimääräiseltävaalisijalta, ^{vaikka hän}jäikin eläkkeelle jo parin vuoden kuluttua. ^Seuraavakirkkoherra Kalle Tanska tuli Mäntsälään Lahden diakonissalaitoksen johtajanvirasta. Hänen seu-raajansa

Jaakko

^Leinosen aikana seurakunnantyökenttä ^{jasenpuitteet}

ovat muuttuneetsuuresti.

Papinvaalikin

^onkiinnostanutjälleenmäntsäläläisiä. Nykyinen kirkkoher-ra on entinen nuorisopastori MikkoSeppälä, jokavalittiin virkaansa yli-määräiseltä vaalisijalta erityisesti^nuorten äänin. Vuonna 1935 valmistu-neenseurakuntakodinviereenrakennettiin vuonna 1980 moderni seura-kuntakeskus. Tärkeä

leiripaikka

ⁿⁱⁱⁿ

rippikoululaisille

kuin vanhuksilleon vuonna 1975 Ahvenlammelle valmistunut kurssikeskus. Kirkkokin ^on

1990-luvulla

korjattuperusteellisesti ja hautausmaaon ^saanut muistelu-paikan, muistolehdon ja uurnahautausmaan. Seurakuntaon tukenut viro-laistaystävyysseurakuntaansamonin tavoin jaauttaakonkreettisesti niitä,

jotkamuutensyrjäytyisivät^-työttömiä, lapsipeheitä,^vanhuksia, vammaisia

.0

I

In document Mäntsälä mielellään : Osa 1/3 · DIGI (sivua 33-42)