Yrityksen valvonnan järjestäminen on aiheena erittäin ajankohtainen. Aihetta eri näkökulmista on käsitelty useissa eri tutkimuksissa. Varsinkin viime vuosien aikana yrityksien paineet eri sidosryhmien sekä lainsäätäjien entistä kovempien vaatimuksien ja odotuksien kautta ovat kasvaneet ja esimerkiksi yrityksien lainsäädännölliset tiedonantovelvollisuudet ovat kasvaneet. Euroopan talouskriisi,
vuosituhannen alun tilintarkastusskandaalit ja varmasti myös tälläkin hetkellä Euroopassa vallitseva taloudellinen epävarmuus ovat pakottaneet yrityksien kiinnittämään entistä enemmän huomiota sisäisiin kontrolleihin ja riskien hallintaan, jotta ikäviä yllätyksiä ei pääsisi tapahtumaan. Aihe on siis tärkeä ja tutkimuskohteena myös erittäin mielenkiintoinen.
Aiheesta on tehty aikaisemmin lukuisia tutkimuksia, joista osaa on käsitelty tämän työn teoriaosuudessa. Selkeästi useammin aihetta on käsitelty tilintarkastajan näkökulmasta ja sisäisen tarkastuksen näkökulmasta tehdyt tutkimukset ovat selkeästi harvemmassa. Tilintarkastajan näkökulman suosio, ainakin hieman vanhemmissa tutkimuksissa, saattaa johtua siitä, että perinteisesti on saatettu ajatella sisäisen tarkastuksen olevan se avustava ja ”heikompi” osapuoli, jota voidaan hyödyntää vain, jos sen pätevyys ja muut piirteet ovat tilintarkastajan mielestä riittävät. Kuitenkin nykyään mielipiteet ovat muuttuneet ja osapuolet käsitetään hyvin tasapuoliksiksi. Myös empiriaosiossa haastatellun yritys B:n sisäisen tarkastuksen johtajan näkemykset vahvistavat tätä lisääntynyttä tasavertaisuutta.
Haastateltava B nimenomaan korostaa sitä, ettei epäpätevyys ole osapuolien välisessä yhteistyössä millään tavalla automaattisesti sisäisen tarkastuksen puolelta tuleva ongelma vaan yhtälailla myös ulkoinen tarkastus voi olla inkompetentti.
Toisaalta Haastateltava A:n mielipide on lähes täysin päin vastainen, joten vielä nykyäänkin löytyy selkeitä näkökulmaeroja.
Roolit siis vaihtelevat ja vähäistäkin yhteistyötä tapahtuu edelleen osassa organisaatioita. Silti varsinkin tuoreemmat tutkimukset tuovat selkeästi esille sisäisen tarkastuksen muuttuneen roolin yhteistyössä. Myös aihetta käsittelevä muu kirjallisuus korostaa muuttunutta roolia. Ennen sisäisen tarkastuksen rooli nähtiin yhteistyössä lähtökohtaisesti melko pienenä ja esimerkiksi riippumattomuuden ja objektiivisuuden ajateltiin usein olevan riittämättömiä, eikä siksi kovinkaan tiivis yhteistyö voinut tulla kyseeseen. Nykyään asenteet ja käsitykset ovat kuitenkin selkeästi erilaiset. Tutkimusten mukaan yhä useammassa yrityksessä yhteistyö on nykyään tiivistä. Toki myös vähäisempää yhteistyötä löytyy, kuten tässäkin tutkimuksessa yritys A:n toimintatapa osoittaa. Sisäisen tarkastuksen teorian mukaan sisäisen tarkastuksen tason voidaan katsoa parantuneen viime vuosien aikana ja
tämä tason parannus on mahdollistanut tiiviimmän yhteistyön. Avustavan roolin voidaan nähdä olevan nykyään enemmän ”vanhahtanut” tapa toimia ja yhä useammat organisaatiot ovat siirtyneet tiiviimmän yhteistyön malliin.
Molemminpuolisesta parantuneesta luottamuksesta huolimatta luottamusta, ammattitaitoa ja riippumattomuutta joudutaan edelleen kuitenkin arvioimaan ennen yhteistyöhön ryhtymistä.
Oli yhteistyö organisaatiossa sitten vain avustavaa tai tiivistä, yleisesti voidaan tämän tutkimuksen perusteella todeta yhteistyön olevan tärkeää ja erittäin suotavaa organiaatiosta huolimatta. Tiivis yhteistyö voidaan myös nähdä yleisesti ottaen löyhää yhteistyötä parempana tapana hoitaa yhteistyö. Tiivis yhteistyö mahdollistaa muun muassa huomattavien tehokkuusetujen saamisen sekä organisaation riskienhallinnan parantumisen.
Uskon, että Suomessa ja myös maailmalla, on edelleen paljon yrityksiä, joissa tarkastusosapuolien yhteistoiminta ei ole vielä kovinkaan vahvaa. Olisikin mielenkiintoista tutkia esimerkiksi Suomen mittakaavassa huomattavasti suuremmalla yritysjoukolla sitä, kuinka ahkeraa yhteistyö loppujen lopuksi on eli kuinka hyvin teorian mukainen käsitys nykyaikana pääosin vallitsevasta vahvasta yhteistyöstä pätee todellisuudessa suomalaisissa yrityksissä. Onko haastateltava B:n organisaation tiivis yhteistyö enemmän sääntö vai poikkeus Suomen yrityskentässä vai onko yritys A:n toimintatapa yleisempää? Myös alakohtaisia toimintaeroja olisi erittäin mielenkiintoista tutkia. Kuten jo aikaisemmin mainittu, uskon toimialalla olleen merkitystä siihen, että haastatteltavien vastaukset erosivat niin paljon. Nämä lisätutkimuksen kohteet saattaisivat hyvinkin olla varteenotettavia aiheita tulevaa pro gradu-työtänikin ajatellen.
Lähdeluettelo
Ahokas, N. (2012) Yrityksen sisäinen valvonta. Edita Publishing Oy. Jyväskylä.
Brown, P. R. (1983) Independent Auditor Judgement in the Evaluation of Internal Audit Functions. Journal of Accounting Research. Vol. 21, Issue 2, 444-455.
Carcello, J.V., Hermanson, D.R. & Raghunandan, K. (2005) Changes in internal auditing during the time of the major US accounting scandals. International Journal of Auditing. Vol. 9, No. 2, 117-127.
Catanach, A. H. & Ketz, E. J. (2012) Enron Ten Years Later: Lessons to Remember.
The CPA Journal, Vol. 82, Issue 5, 17-23.
Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission, COSO (1992) Internal Control- Integrated Framework. [Viitattu 3.10.2012] Saatavilla http://www.snai.edu/cn/service/library/book/0-Framework-final.pdf
Corporate governance- työryhmä (2003) Suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. [Viitattu 2.10.2012] Saatavilla http://www.ethosfund.ch/pdf/Code_Finland_recommendation_fi.pdf
Eskola, J. & Suoranta, J. (1998) Johdatus Laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä.
Gummerus.
Goodwin- Stewart, J. & Kent, P. (2006) Relation between external audit fees, audit committee characteristics and internal audit. Accounting and Finance, Vol. 46, Issue 3, 387-404.
Gramling, A. A., Maletta, M. J., Schneider, A. & Church, B.K. (2004) The role of the internal audit function in corporate governance: a synthesis of the extant internal auditing literature and directions for future research. Journal of Accounting Literature, Vol. 24, 194-244.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009) Tutki ja kirjoita. Hämeenlinna.
Kariston kirjapaino Oy.
Hirvonen, A., Niskakangas, H. & Steiner, M-L. (2003) Corporate Governance- Hyvä Omistajanohjaus ja hallitustyöskentely. Juva, WS Bookwell Oy.
Felix, W., Gramling, A. & Maletta, M. (2001) The Contribution of Internal Audit as a Determinant of External Audit Fees and Factors Influencing This Contribution.
Journal of Accounting Research, Vol. 19, No. 3, 513-534.
Halonen, K. & Steiner, M-L. (2010) Tilintarkastusprosessi käytännössä. Juva, WSOYpro Oy.
Haron, H., Chambers, A., Ramsi, R. & Ismail, I. (2004) The Reliance of external auditors on internal auditors. Managerial Auditing Journal, Vol. 19, No. 9, 1148-1159.
Hannukkala, P, (1998) Sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen yhteistöiminta ammattisuositusten valossa. Tilintarkastus- revision 42, 2, 167-168.
Holopainen, A., Koivu, E., Kuuluvainen, A., Lappalainen, K., Leppiniemi, J., Mikola, M. & Vehmas, K. (2010) Sisäinen tarkastus. Helsinki, Tietosanoma.
KHT-yhdistys – Föreningen CGR ry (2009) Tilintarkastusalan standardit ja suositukset. KHT-Media.
Maletta, M. (1993) An examination of auditors’ decisions to use internal audit as assistants: the effect of inherent risk. Contemporary Accounting Research, Vol. 9, No. 2, 508-525.
Margheim, L. (1986) Further Evidence on External Auditors’ Reliance on Internal Auditors. Journal of Accounting Research, Vol. 24, No.1, 194-205.
Mohamed, Z., Zain, M. M., Subtamaniam, N., Wan Yusoff, W. F. (2012) Internal Audit Attributes and External Audit’s Reliance on Internal Audit: Implications for Audit Fees.
International Journal of Auditing, Vol. 16, Issue 3, 268-285.
Porter, B., Simon, J. & Hatherly, D. (2003) Principles of External Auditing. 2.p. West Sussex, John Wiley & Sons Ltd.
Richards, D. (2003) Towards a Common Goal. The Internal Auditor, Vol. 60, Issue 2, 32-37.
Riistama, V. (1999) Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö. Helsinki, WSOY.
Riistama, V. (2000) Tilintarkastus- perusteet. Helsinki, WSOY.
Riistama, V. (2006) Tiesitkö tämän tilintarkastuksesta? Osa 3: Tilintarkastajan ja sisäisen tarkastajan yhteistyö. Tilintarkastus – Revision, 2/2006, 51-54.
Sarens, G. & De Beelde, I. (2006) Internal auditors’ perception about their role in risk management: a comparison between US and Belgian companies. Managerial
Auditing Journal, Vol. 21, No. 1, 63-80.
Sawyer, L. B., Dittenhofer, M. A. & Scheiner, J. H. (2005) Sawyer’s Internal Auditing.
5th Edition. The Institute of Internal Auditors (IIA).
Schultén, G. (2004) Osakeyhtiölain kommentaari II. Luvut 9-17. Helsinki, Talentum.
Soh, D. S. B., Martinov- Bennie, N. (2011) The Internal audit function: Perceptions of internal audit roles, effectiveness and evaluation. Managerial Auditing Journal, Vol.
26, Issue 7, 605-622.
Sorsa, E. (2004) Ajanmukainen sisäinen tarkastus. Tilintarkastus – Revision, 5/2004, 7.
The Institute of Internal Auditors (IIA) (2000) IIA:n eettiset säännöt. [Viitattu
12.10.2012] Saatavilla
http://www.theiia.fi/instancedata/prime_product_yhdistys/sisaisettarkastajat/embeds//
eettiset_saannot.pdf
The Institute of Internal Auditors (IIA) (2010) Standards for the Professional Practice
of Internal Auditing. [Viitattu 27.11.2012] Saatavilla
http://www.theiia.fi/instancedata/prime_product_yhdistys/sisaisettarkastajat/embeds/s isaisettarkastajatstructure/standards_translation_into_fi_final_clean_.pdf
The Institute of Internal Auditors (IIA) (2012a) Definition of Internal Auditing. [Viitattu 15.10.2012] Saatavilla https://na.theiia.org/standards-guidance/mandatory-guidance/Pages/Definition-of-Internal-Auditing.aspx
The Institute of Internal Auditors (IIA) (2012b) International Standards for the Professional Practice of Internal Auditing (Standards). [Viitattu 12.10.2012] Saatavilla https://na.theiia.org/standards-guidance/mandatory-guidance/Pages/Standards.aspx
Tomperi, S. (2009) Tilintarkastus– Normeista käytäntöön. Helsinki, Edita Publishing Oy.
1. Yhteystiedot saa mainita kandidaatintyössä
2. Yhteystiedot (Käytetään työssä vain vastaajan luvalla)
Etunimi * Sukunimi *
Yritys / Organisaatio *
Yleiset kysymykset yhteistyöstä
3. Minkälaista yhteistyötä organisaatiossanne tapahtuu tilintarkastajien ja sisäisten tarkastajien välillä?
55
66
4. Miten tärkeänä koette yhteistyön organisaatiossanne ja miksi organisaatioissanne harjoitetaan yhteistyötä?
55
66
5. Minkälainen rooli sisäisellä tarkastuksella on tilintarkastustyössä? Onko rooli lähinnä avustavaa vai voidaanko joidenkin osa-alueiden osalta tilintarkastajan työtä jopa korvata sisäisen tarkastajan suorittamalla työllä?
55
66
6. Onko yhteistyötä tilintarkastajan kanssa vain tilintarkastusprosessissa, vai voiko sisäinen tarkastaja hyödyntää tilintarkastajan apua myös muussa, tilintarkastusprosessin ulkopuolisessa, työssään?
55
66
7. Tapahtuuko yhteistyötä tilintarkastusprosessin kaikissa osa-alueissa vai vain tietyillä, esimerkiksi tilintarkastajan arvion mukaan vähämerkityksellisemmillä tai vähäriskisemmillä osa-alueilla?
55
66
8. Koetteko olevanne yhteistyössä enemmän tasavertainen, vai vain avustava kumppani tilintarkastajan kanssa?
55
66
Yhteistyötä edistävät tekijät
Luottamus
9. Kuinka tärkeänä pidätte tarkastustahojen välillä vallitsevaa molemminpuolista luottamusta yhteistyön toteutumisen kannalta?
66
10. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että molemminpuolinen luottamus voi syntyä?
55
66
11. Ovatko tilintarkastajat pääosin aina halukkaita yhteistyöhön, vai onko ollut tilanteita, jolloin sisäisen tarkastajan panosta ei ole haluttu hyödyntää? Jos on, niin mistä syystä?
55
66
Pätevyys/laatu
12. Tapahtuuko tilintarkastajien toimesta minkäänlaista arvioita siitä, kuinka päteviä sisäiset tarkastajat ovat, ennen kun heidän panostaan voidaan hyödyntää tilintarkastusprosessissa?
55
66
13. Millä tavalla sisäisen tarkastuksen laatua arvioidaan tilintarkastajien toimesta?
55
66
Tarkastustekniikat
55
66
Hyödyllisyys
15. Minkälaisia hyötyjä mielestänne yhteistyöstä on organisaatiollenne?
55
66
16. Minkälaista hyötyä yhteistyöstä voi koitua itse sisäiselle tarkastajalle?
55
66
17. Minkälaista lisäarvoa uskotte tilintarkastajan saavan siitä, että voi hyödyntää panostanne tarkastustyössään?
55
66
Tehokkuus
18. Tapahtuuko organisaatiossanne paljon päällekkäistä työtä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen työn välillä ja millä tavalla tällainen päällekkäinen työ pyritään välttämään?
55
Muut kysymykset
19. Onko mielestänne yhteistyössä tai asenteissa yhteistyötä kohtaan tapahtunut muutoksia viimeisimpien vuosien aikana?
55
66
Lähetä