Ikäihmisten toimeksiantosopimukseen perustuvan perhehoidon ja ammatillisen

922/2011.)

Osatekijä Toimeksiantosopimukseen perustuva

perhehoito Ammatillinen perhehoito Toiminnan

luonne Perhehoidon järjestävä kunta tai kunta-yhtymä hyväksyy perhehoitajan ja hä-nen kotinsa toimintaan soveltuvaksi.

Ympärivuorokautiseen tilat, koska ne valvovat perhekodin toimintaa.

Sopimuksen luonne

Toimeksiantosopimus kunnan/kuntayh-tymän ja perhehoitajan välillä.

Ostopalvelusopimus kunnan/kun-tayhtymän tai asiakkaan ja ammatil-lista perhehoitoa tarjoavan yrityksen välillä.

Koulutusvaati-mus Perhehoitajalta edellytetään

soveltu-vuus tehtävään ja hyväksyttävästi suori-tettu perhehoidon ennakkovalmennus.

• Vähintään kaksi perhekodissa asu-vaa perhehoitajaa, joista toisella sote-alan koulutus, kokemusta

• enintään 4 hoidettavaa/1 perhehoi-taja

• 6 hoidettavaa/2 perhehoitajaa, jos toisella tehtävään soveltuva koulu-tus

• enintään 7 hoidettavaa/2 perhe-hoitajaa

Palkkiot ja kor-vaukset

• työkorvaus

• kulukorvaus mm. asumis- ja ate-riakustannusten kattamiseksi

• käynnistämiskorvaus esim. asunnon korjaus- ja muutostöihin

Ostopalvelusopimuksen mukainen korvaus.

Vapaapäivät Perhehoitajilla on oikeus vapaapäiviin, joista sovitaan toimeksiantosopimuk-sessa.

Ammatillinen perhehoitaja pitää va-paapäivänsä yritystoimintansa mu-kaisesti.

Perhehoito voi perustua palvelujen järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän vä-liseen toimeksiantosopimukseen perhehoitajan kanssa tai sopimukseen yksityisen perhe-hoidon tuottajan eli ammatillisen perhekodin kanssa. (Perhehoitolain toimeenpanon tuki 2017.) Ikäihmisten perhehoitoa toteutetaan toistaiseksi enimmäkseen toimeksiantosopi-muksen mukaisena perhehoitona. (Taulukko 4.)

Toimeksiantosopimuksen mukaiseksi perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on suorittanut hyväksyttävästi perhehoidon ennakkovalmennuksen ja on soveltuva tehtävään. Perhehoi-tajaksi aikovalla ei tarvitse olla sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta. Perhehoitoa suunnittelevan kodin tulee tiloiltaan ja varustukseltaan soveltua perhekotitoimintaan. Per-hehoitoa järjestävä kunta tai kuntayhtymä hyväksyy perhehoitajan ja hänen kotinsa perhe-kotitoimintaan soveltuvaksi. Toimeksiantosopimukseen perustuvassa perhekodissa voi-daan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Hoidettavia voi olla kuitenkin kuusi, jos heidän hoidostaan vastaa kaksi perhekodissa asuvaa ja heistä toisella on tehtävään so-veltuva koulutus ja riittävä kokemus hoitotehtävistä. Palvelun järjestävä kunta tai kuntayh-tymän sijoittaa ikäihmisen perhekotiin ja sijoituksessa huomioidaan, että perhehoito vastaa sijoitettavan tarpeita. (Perhehoitolaki 263/2015.)

Palvelun järjestäjän ja perhehoitajan välisessä toimeksiantosopimuksessa sovitaan muun muassa hoitopalkkiosta, kulu- ja käynnistämiskorvauksesta, perhehoidon kestosta, perhe-hoitajan vapaapäivistä, perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksista, valmennuk-sesta, työnohjauksesta ja koulutukvalmennuk-sesta, toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta ja muista perhehoitajia koskevista seikoista sekä kunnan ja perhehoitajan yhteistyöstä. (Perhehoito-laki 263/2015.) Toimeksiantosopimuksen mukainen perhehoitaja on toimeksiantosuhteessa palvelun järjestävään kuntaan tai kuntayhtymään eikä palvelussuhteessa maksajaan. Per-hehoitaja saa työstään työkorvausta eikä toimeksiantosuhde kerrytä työssäoloehtoa, mutta se kerryttää eläkettä ja sitä verotetaan työkorvaukseen haetun verokortin mukaan.

Ammatillinen ympärivuorokautinen perhehoito on luvanvaraista toimintaa ja ammatillinen osavuorokautinen perhehoito on ilmoituksenvaraista toimintaa toisin kuin toimeksiantoso-pimukseen perustuva perhehoito. Lupahakemus tai ilmoitus toiminnan aloittamisesta teh-dään aluehallintovirastolle. Ammatillisessa perhekodissa on asuttava vähintään kaksi per-hehoitajaa, joista ainakin toisella on oltava sosiaali- tai terveysalan ammatillinen koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Ammatillisessa perhekodissa voi olla hoi-dossa enintään seitsemän henkilöä. Sopimuksessa yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa palvelun järjestäjä sopii muun muassa korvauksista, hoidon arvioidusta kestosta, perhehoi-tajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta, sopimuksen irtosa-nomisesta ja muista perhehoitoa koskevista asioista.

4.2 IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJA-LASSA

Pohjois-Karjala on ollut edelläkävijä ikäihmisten toimeksiantosuhteisen perhehoidon kehit-tämisessä ja perhehoitajien valmentamisessa⁶. Vuonna 2017 ikäihmisten pitkäaikaisessa perhehoidossa oli noin 340 ihmistä koko maassa, joista noin 20 prosenttia oli Kar-jalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten alueella. Vuonna 2018

Pohjois-6 Kuvaus perustuu asiantuntijahaastatteluun (4.9.2019), kirjallisuuteen ja dokumentteihin

Karjalassa oli 27 ikäihmisten perhekotia ja 40 ikäihmisten perhehoitajaa. Tämä vastasi noin viittä alle 20 paikkaista hoivakotia. (Pohjois-Karjala edelläkävijä ikäihmisten perhehoidossa 2017; Tuulensola 2018.)

Pohjois-Karjalassa ikäihmisten perhehoitoa on kehitetty valtion kärkirahoitusta saaneessa Arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla (AVOT) -hankkeessa (v. 2016–2018), jota toteutti Siun sote. AVOT-hankkeen tavoitteena perhehoidon osalta oli lisätä ikäihmisten per-hehoitajien ja perhekotien määrää sekä vahvistaa perhehoidon laatua ja arvostusta. Tavoit-teena oli myös nopeuttaa hoivapalvelujen rakennemuutosta ja tarjota vaihtoehtoisia hoivan ja hoidon muotoja ikäihmisille Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa luotiin Perhehoidon toimin-taohje, joka on yhtenäinen perhehoidon toimintatapa toteuttaa, lisätä ja kehittää perhehoi-toa Siun soten alueella. Hankkeessa perustettiin verkostomainen omais- ja perhehoidon keskus, jossa on Siun soten työntekijöiden ja perhehoitajien lisäksi mukana muun muassa sopimusperustaista perhehoitoa kehittävä Perhehoitoliitto, kuntia, oppilaitoksia ja seura-kuntia. (Tuulensola 2018; Perhehoidon toimintaohje 2019.)

Kiteen evankelinen kansanopisto on valmentanut ikäihmisten perhehoitajia 2000-luvun en-simmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien. Kansanopisto aloitti ikäihmisten perhehoidon kehit-tämistyön ensimmäisenä Pohjois-Karjalassa vuonna 2010. Tuolloin kehitettiin omanlainen laajennettu koulutusmalli, joka on nykyään haluttu ottaa käyttöön myös muilla alueilla Suo-messa. Perhehoidon koulutus- ja tukimallin katsottiin sopivan hyvin kansanopiston arvo-pohjaan, ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseen. Perhehoitajien valmenta-misen taustalla oli Perhehoitoliiton Pohjois-Karjalassa pitämä tiedotustilaisuus ikäihmisten perhehoidosta. Pohjois-Karjalan kunnista Ilomantsissa ja Joensuussa oli toteutettu perhe-hoitoa jo ennen Perhehoitolain (263/2015) voimaantuloa, mutta Pohjois-Karjalassa ei ollut tuolloin varsinaista perhehoidon toimintamallia, vaan jokainen kunta toteutti perhehoitoa omien toimintaperiaatteidensa mukaisesti. Kiteen evankelisessa kansanopistossa kehitet-tiin Perhehoitoliiton ikäihmisten valmennusohjelman pohjalta laaja 100 tunnin valmennus-ohjelma, joka sisältää viisi lähiopetusviikonloppua, valmennuskansion itsenäiseen opiske-luun sekä perhehoitoon tutustumisen tai harjoittelun perhekodissa. Perhehoitovalmennus on prosessi, jonka aikana valmennettava joko kiinnostuu perhehoitajuudesta tai hylkää aja-tuksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja josta alkaa perhehoitajaksi kasvaminen.

Perhehoidon koulutus- ja tukimallin kehittämisen ja valmennuskurssien lisäksi Kiteen evan-kelisessa kansanopistossa on kehitetty perhehoitajuutta kahdessa hankkeessa: Perhot – Ikäihmisten perhehoitajuus ja perhehoidon vertaiskehittämisen toimintamalli työllisyyden edistäjänä (v. 2015–2017) sekä PerhEke – Perhehoito elinkeinona (v. 2018–2021). Näiden hankkeiden tavoitteina on ollut aktivoida ihmisiä työllistymään ikäihmisten perhehoitajiksi ja lisätä perhekotien määrää Pohjois-Karjalassa, kehittää perhehoitajien vertaistukea sekä lisätä perhehoitajien osaamista, joka parantaisi heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

PerhEke-hankkeen tavoitteena on myös erityisesti kehittää ikäihmisten ammatillista perhe-hoitajuutta. Syksyllä 2020 Kiteen evankelisessa kansanopistossa pilotoidaan ammatillisen perhehoidon yrittäjyyskoulutus. Ammatillinen perhehoitajuus mahdollistaisi sen, että omai-set voisivat ostaa palvelua ikääntyneille omaisilleen ammatillisista perhekodeista. Toimeksi-antosopimuksen mukaista ikäihmisten perhehoitoa on mahdollisuus saada, kun palvelun järjestäjä toteaa ikäihmisen palvelutarpeen. Palvelunsaantikriteerien katsotaan olevan tiuk-koja, eivätkä omaiset voi ostaa palvelua toimeksiantosopimuksen mukaisista

perhekodeista. Hankkeessa pohditaan ikäihmisten ammatillisen perhehoidon kriteerejä yh-dessä aluehallintoviraston kanssa muun muassa tilojen suhteen, sillä kodit eivät yleensä täytä tiukkoja hoivakodin kriteerejä. Lisäksi PerhEke-hankkeen hankkeen tavoitteena on li-sätä tietoisuutta ikäihmisten perhehoidosta ja levittää perhehoidon koulutus- ja tukimallia.

Kun ikäihmisten perhehoitovalmennus aloitettiin Kiteellä, ennakko-oletuksena oli, että val-mennuskursseille olisi vaikea saada ihmisiä, jotka olisivat valmiita avaaman oman kotinsa ikäihmisille ja aloittamaan työn perhehoitajina. Valmennettavien löytäminen koulutukseen on vaatinut aktiivista tiedottamista ja perhehoidosta kertomista erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, mutta se on ollut helpompaa kuin ikäihmisten perhehoidon saaminen julki-sen palvelujärjestelmän yhdeksi hoiva- ja asumisvaihtoehdoksi.

Tyypillisin Kiteen evankelisen kansanopiston perhehoitajavalmennukseen osallistunut on ollut noin 50-vuotias nainen. Osallistujien ammatilliset taustat ovat olleet kaupan alasta te-ollisuuteen, mutta suurin valmennuksiin osallistunut ryhmä on ollut hoitajataustaiset hen-kilöt, jotka ovat halunneet muutosta kiireisenä kokemaansa työhön esimerkiksi ikäihmisten palvelutalossa tai kotihoidossa. Moni perhehoitajaksi ryhtynyt on löytänyt perhehoitajuu-desta mielekkään työn työelämänsä viimeisiksi vuosiksi ennen eläkkeelle siirtymistään. Per-hehoitajan työssä korostuu halu tehdä työtä itsenäisesti ikäihmisten kunnon ja tarpeiden mukaisesti. Perhehoitajat ovat myös kotona viihtyviä, sillä työ on sitovaa. Ympärivuoro-kautista perhehoitoa tarjoavalla perhehoitajalla on vapaata kolme vuorokautta kuukau-dessa ja esimerkiksi kauppa-asioiden ja muiden henkilökohtaisten asioiden hoitoon neljä tuntia viikossa.

Ikääntyneiden perhehoito on kohtalaisen uusi palvelumuoto eikä ikäihmisiä sijoittavissa jul-kisissa organisaatioissa eikä ikäihmisten omaisilla ole riittävästi tietoa perhehoidosta. Li-säksi ikäihmisen sijoittamisen perhekotiin katsotaan vaativan sijoittajataholta enemmän kuin ikäihmisten sijoittaminen vanhusten asumispalveluyksikköön tai hoivakotiin. Sijoitta-van tahon on huolehdittava muun muassa perhehoitajan vapaapäivien organisoinnista, hä-nelle annettavasta valmennuksesta ja koulutuksesta, järjestettävä perhehoitajalle hyvin-vointi- ja terveystarkastuksia, valvottava toimintaa sekä nimettävä vastuuhenkilö, jolta per-hehoitajan tulisi saada tukea työhönsä. Valvontatehtävää lukuun ottamatta palvelun järjes-täjällä ei ole näitä velvoitteita silloin, kun se sijoittaa ikäihmisiä yksityisiin hoiva- ja palvelu-muotoihin. Ennakkoluulot ikäihmisten perhehoitoa kohtaan eräänlaisena ”uusvanhana” pal-velumuotona ovat hälvenemässä niin ikäihmisten kuin heidän omaistensa parissa. Ikäihmis-ten pieni määrä perhekodissa, pysyvä hoitaja tai hoitajat sekä koti elinympäristönä ovat per-hehoidon etuja muihin palvelumuotoihin verrattuna.

Kun ikäihmisten perhehoitoa alettiin kehittää Pohjois-Karjalassa, jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa oli erilaiset palkkiot eivätkä kunnat olleet kehittäneet perhehoitajien vapaa- ja si-jaisjärjestelmiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote aloitti toimintansa vuonna 2017 ja sen jälkeen laadittu Perhehoidon toimintaohje (2018) takaa, että Siun soten alueella toimivilla kaikilla perhekodeilla on samanlaiset etuudet, oikeudet ja palkkiot. Yhte-näinen toimintaohje on parantanut Siun soten alueella toimivien perhehoitajien tilannetta, mutta edelleen kehittämistä vaativiksi asioiksi katsotaan esimerkiksi perhehoitajien työnoh-jauksen ja vertaistuen kehittäminen sekä yhteistyön Siun soten ja perhehoitajien välillä. Per-hehoitajat toivovat, että he saisivat nykyistä paremmin ja nopeammin apua työssä kohtaa-miinsa pulmatilanteisiin ja että perhekodit olisivat kiinteä osa Siun soten ikäihmisten

palvelujärjestelmää. Kehitettäviä asioita ovat muun muassa kiertävä perhehoito, jossa hoi-taja työskentelee ikäihmisen kotona mahdollistaen omaishoihoi-tajan vapaan ja perhekotien profiloituminen erilaisia perhehoitopalveluja tuottaviksi perhekodeiksi.

Alueellisesti Kiteen evankelinen kansanopisto tekee yhteistyötä perhehoitajuuden tunnet-tuuden ja sen kehittämisen edistämiseksi Siun soten, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja maakunnan kuntien kanssa, Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa. Sen lisäksi, että ikäihmisten perhehoito laajentaa ikäihmisten palveluvalikoimaa ja tarjoaa kodinomaista hoiva- ja asumispalvelua, siihen liittyy myös työllistymisen näkökulma.

Perhehoito voi olla varteenotettava vaihtoehto työllistyä ja hankkia toimeentuloa. Erityisesti maaseudulla perhekodin yhteyteen voisi myös lisätä kotipalvelujen tukipalveluja, kuten sii-vousta, piha- ja puutarhatöitä, asiointipalvelua, puiden pilkkomista ja uunien lämmitystä, jotka turvaisivat vielä kotona asuvien ikäihmisten kotona selviytymistä.

Kiteen evankelinen kansanopisto tekee yhteistyötä perhehoidon kehittämiseksi Perhehoito-liiton kanssa, joka on toimeksiantosuhteisen perhehoidon asiantuntijajärjestö ja jonka ta-voitteena on vaikuttaa perhehoitajien aseman parantamiseen. Valtakunnallisesti kehittä-mistä vaativia asioita ovat muun muassa korvausten yhdenmukaistaminen ja erityisesti per-hehoitajien sosiaali- ja työttömyysturvan parantaminen. Perper-hehoitajien työstä maksetaan eri puolilla Suomea hyvin erilaisia korvauksia, joka asettaa perhehoitajat epätasa-arvoiseen asemaan. Toimeksiantosuhteinen perhehoitajuus ei kerrytä työssäoloehtoa, koska perhe-hoitaja ei ole palkansaaja. Perhekodissa olevien ikäihmisten lukumäärä voi vaihdella huo-mattavasti, mikä vaikuttaa perhehoitajan korvauksen määrään. Kun palvelun järjestäjä hy-väksyy perhekodin ja perhehoitajan, tulisi perhekodille myös ohjata asiakkaita. Kun perhe-kodissa ole täyttä määrää ikäihmisiä tai heitä ei ole lainkaan, perhehoitajan työstä saamat korvaukset vähenevät tai niitä ei ole lainkaan. Tällöin perhehoitaja on yrittäjään verratta-vassa asemassa olematta kuitenkaan yrittäjä.

Perhehoitoliitto ja Kiteen evankelinen kansanopiston perhehoitoa kehittävät hankkeet ovat tehneet yhdessä perhehoito.fi -sivuston internetiin. Lisäksi tieto perhehoitajuudesta saa tie-toa PerhEke-hankkeen kotisivuilta⁷ ja Facebookista⁸. Sivustoille on kerätty tietoa ja video-klippejä, joissa kerrotaan perhehoidosta ikäihmisen, omaisen ja perhehoitajien näkökul-mista. Perhehoito.fi-sivustolla on myös perhehoidosta tehty dokumentti Kotia aamusta il-taan. Perhehoidosta tiedottamalla halutaan lisätä tietoisuutta perhehoitajuudesta niin ikäih-misten ja heidän omaisten kuin päättäjien parissa. Samalla halutaan muistuttaa, että per-hehoitajuus on vaihtoehto työllistyä, jos haluaa työskennellä ikäihmisten parissa.

4.3 LYHYTAIKAISTA JA OSAVUOROKAUTISTA PERHEHOITOA TAR-JOAVA PERHEKOTI

Arja ja Tauno⁹ aloittivat perhehoitajina keväällä 2013 maatilallaan kylällä, joka sijaitsee lähes 20 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Ennen ryhtymistään perhehoitajaksi Arja työskenteli lähihoitajana naapurikunnassa sijaitsevassa ikäihmisten palvelutalossa sekä lyp-sykarjatilalla yhdessä puolisonsa Taunon kanssa. Lypsykarjatilan töiden lisäksi Tauno teki

7 http://www.kiteenkansanopisto.fi/Hankkeet/perheke

8 https://www.facebook.com/PerhEke-hanke-297744860939667/

9 Toimijahaastattelu 21.10.2019

sahaustöitä omistamallaan pyörösahalla. Arjalle sysäyksen perhehoitajuuteen antoi pitkä päivittäinen työmatka yhdistettynä kiireiseen työhön palvelutalossa ja maatilalla. Ennen per-hehoitajaksi ryhtymistään hän oli vuorotteluvapaalla ja mietti, mitä työtä hän voisi tehdä kotonaan maatilan töiden ohessa, koska hän viihtyy kotona. Arja oli kuullut Kiteen evankeli-sella kansanopistolla järjestettävästä ikäihmisten perhehoitovalmennuksesta ja yhdessä puolisonsa kanssa he aloittivat perhehoitovalmennuksen keväällä 2013. Kiteellä toimi kaksi ikäihmisten perhehoitokotia, joissa he kävivät myös tutustumassa perhekotitoimintaan. Li-säksi Arja oli sijaisena toisessa perhekodissa ennen perhehoitajaksi ryhtymistään, jolloin hän pääsi tutustumaan perhehoitoon ja työhön perhehoitokodissa.

Pariskunnalle oli selvää, että he ryhtyvät perhehoitajiksi valmennuskurssin käytyään. Arja halusi tehdä työtä kotona ja tarkoituksena oli saada perhehoitajuudesta lisätoimeentuloa.

Arjan lähihoitajakoulutus ja valmennuskurssi antoi hyvät valmiudet perhehoitajuuteen, mutta pariskunta toteaa perhehoitajuuden olevan prosessi, jossa oppii koko ajan uutta niin ikäihmisistä kuin itsestään. He kertovat kasvavansa työssään perhehoitajina, erityisesti hen-kisesti, sillä työ opettaa erilaisuuden kestämistä ja hyväksymistä.

Valmennuksen jälkeen kunnan ikäihmisten palveluista käytiin tutustumassa heidän kotiinsa ja koti hyväksyttiin perhekotitoimintaan soveltuvaksi muutostöiden jälkeen. Kodissa leven-nettiin muutamia oviaukkoja, rakenleven-nettiin uusi wc, poistettiin kynnyksiä sekä rakenleven-nettiin ulko-ovelle liikkumista helpottava luiska. Muutostöiden tekemiseen he saivat käynnistämis-korvausta. Kunta ja perhehoitajat tekivät toimeksiantosopimuksen perhehoidosta ja ensim-mäiset ikäihmiset tulivat heidän perhekotiinsa alkukesästä 2013.

Pariskunnalle oli selvää alusta asti, että he tarjoavat kodissaan lyhytaikaista ympärivuoro-kautista ja osavuoroympärivuoro-kautista perhehoitoa, koska heitä työllistivät myös maatilanhoito ja sa-haus. He ovat tarjonneet lyhytaikaista ympärivuorokautista hoitoa ikäihmisille kahtena viik-kona kuukaudessa sekä osavuorokautista perhehoitoa kehitysvammaiselle henkilölle ker-ran viikossa.

Vuonna 2018 maatilalla lopetettiin karjanhoito ja pariskunta muutti lähelle pienempään ta-loon. Nykyisessä kodissaan heillä on mahdollisuus tarjota hoivaa ja huolenpitoa samanai-kaisesti neljälle ikäihmiselle, mutta tavallisesti heitä on vain kaksi. Hoidettavien määrässä saattaa olla kausittaista vaihtelua. Kun ikäihmisen kunto heikkenee, hän tarvitsee ympäri-vuorokautista huolenpitoa eikä hänen paikkansa ole enää perhekodissa. Pääsääntö on, että perhehoidossa olevan ikäihmisen tulee pärjätä yöt ilman säännöllistä apua. Perhehoitajan jaksamisen ja työn sitovuuden takia on tärkeää, että hän pystyy nukkumaan yönsä ilman katkoksia.

Pariskunnan perhehoidossa olevat ikäihmiset ovat pääsääntöisesti yli 80-vuotiaita. He asu-vat kotonaan kaksi viikkoa ja kaksi viikkoa perhekodissa. Satunnaisesti perhehoidossa on ollut ikäihmisiä, jotka ovat tulleet terveyskeskuksesta kuntoutumaan perhehoitoon ennen kuin he ovat pystyneet siirtymään omaan kotiinsa. Heidän hoidettavansa osallistuvat toi-mintakykynsä ja mielenkiintonsa mukaan kodin arkisiin töihin, kuten ruuanlaittoon tai lei-pomiseen, kevyisiin pihatöihin tai on joku osallistunut maatilankin töihin. Hoidettavien kanssa askarrellaan, neulotaan, ulkoillaan tai tehdään töitä kotitilan pajassa. Useat ikäihmi-set ovat tottuneet tekemään töitä käsillään ja pitävät yhdessä tekemisestä. Ikäihmiikäihmi-set ovat

opettaneet perhehoitajille myös sellaisia vanhan ajan taitoja, kuten maidon separointia, joita heillä itsellään ei ole.

Arjan ja Taunon mukaan perhehoitotyössä on palkitsevinta se, että heidän työstään on apua ikäihmistä hoitavalle omaiselle. He kokevat olevansa omaisten rinnalla kulkijoita, joilla on mahdollisuus hengähtää hoitotyöstään silloin, kun ikäihminen on heidän perhekodissaan.

Palkitsevaa on myös se, jos ikäihmisen aktiivisuus paranee ja vointi kohentuu hoitojakson aikana.

Haastavaa työssä on sen henkinen raskaus. Ikäihmisten henkilökemiat eivät välttämättä kohtaa ja varsinkin silloin, kun perhekodissa on enemmän kuin kaksi hoidettavaa, hoidetta-vien tulisi tulla toimeen keskenään. Heidän mukaansa olisi hyvä, jos esimerkiksi muistisai-rautta sairastavien ikäihmisten sairaus olisi samalla hoitoisuustasolla. Hoitajat ovat hyvin perheenomaisessa suhteessa hoidettaviin ja myös hoitajien tulee jaksaa ja ymmärtää erilai-suutta. Anja ja Tauno voivat keskustella työstään toistensa kanssa, mutta he ovat käyneet myös työnohjauksessa. Lisäksi perhehoitajien yhteiset tapaamiset auttavat jaksamaan työssä. Kiteen evankelinen kansanopisto järjestää perhehoitajille heidän toiveidensa mukai-sia koulutustilaisuukmukai-sia, jotka auttavat itse hoitotyössä ja työssä jaksamisessa.

Siun soten perustamisen jälkeen kuntayhtymään laadittujen yhtenäisten perhehoidon oh-jeiden myötä hoitopalkkiot ja kulukorvaukset paranivat. He pitävät hyvänä, että kuntayhty-män perustamisen jälkeen sen kaikissa jäsenkunnissa toimivissa perhekodeissa on saman-laiset hoitopalkkiot ja korvaukset. He ovat tyytyväisiä saamiinsa palkkioihin ja korvauksiin, mutta toivoisivat, että Siun sote pystyisi sijoittamaan heidän perhekotiinsa sallitun määrän ikäihmisiä joko lyhytaikaiseen perhehoitoon tai lisäämään osavuorokautista perhehoitoa.

Tietoisuutta ikäihmisten perhehoidosta tulisi lisätä, jotta myös asiakkaiden omaiset osaisi-vat toivoa sitä palvelun järjestäjältä.

Ikäihmisten perhehoidossa on kehitettävää ja he toivoisivat, että Siun sote pystyisi parem-min tukemaan perhehoitajia heidän työssään. Myös perhehoitajien sosiaaliturvaa tulisi pa-rantaa, sillä ellei perhekotiin ohjata asiakkaita, heidän toimeentulonsa on hyvin haavoittu-vaista. Tästä kaikesta huolimatta työ on antoisaa ja he aikovat työskennellä perhehoitajina eläkeikäänsä saakka. Heidän mukaansa perhehoito sopii hyvin maatilatalouden yhteyteen liitännäistoimintana ja mahdollisuudet kehittää perhehoitoa osana maatilataloutta ovat perhehoitajien oman viitseliäisyyden varassa. Maatilataloudessa työskentelevät ihmiset ovat myös tottuneet kotona tehtävään sitovaan työhön. Taunon mielestä maaseudun mies-tenkään ei pitäisi pelätä ihmisläheistä työtä.

4.4 PERHEHOIDON ASEMA IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TUOTTAJANA

Ikäihmisten perhehoito on uusi palvelumuoto kotihoidon ja laitoshoidon välissä. Ikäihmis-ten perhehoitoa toteutetaan joko toimeksiantosopimuksen mukaisesti tai ammatillisena perhehoitona. Nämä perhehoidon toteuttamistavat eroavat toisistaan toiminnan ja sopi-muksen luonteen, perhehoitajalta vaadittavan koulutuksen, hoidettavien määrän, työstä maksettavien palkkioiden ja korvausten sekä perhehoitajien vapaapäivien osalta. Ikäihmis-ten perhehoitoa toteutetaan enimmäkseen toimeksiantosopimukseen perustuvana. Mo-lemmat ikäihmisten perhehoidon toimintamallit vaativat yhä kehittämistä muun muassa perhehoitajien tuen ja kannustimien osalta. Perhehoito on ennen kaikkea sitovaa työtä,

jolloin perhehoitajien hyvinvoinnin tukemiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Toimek-siantosopimukseen perustuva ikäihmisten perhehoitajuus ei ole palkkatyötä eikä yrittä-jyyttä, joka heikentää perhehoitajien sosiaaliturvaa.

Ikäihmisten perhehoito ei ole vielä vakiintunut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-kokonaisuutta ja se tulisikin selkeämmin ottaa osaksi palvelurakenteita. Tämä tarkoittaisi kuntien ja kuntayhtymien asiakasohjauksen henkilöstön osaamisen vahvistamista. Palvelu-jen järjestäjälle perhehoito on kustannustehokas palvelumuoto. Ikäihmisille perhehoito on inhimillinen ja kodinomainen hoitomuoto. Lisäksi se tarjoaa työtilaisuuksia maaseudulla eri-tyisesti naisille, joille on tarjolla vain vähän työmahdollisuuksia.

Pohjois-Karjalassa perhehoidon valmennusta ja perhehoitajien tukea on kehitetty ESR-ra-hoitteisilla hankkeilla erityisesti Kiteen evankelisessa kansanopistossa, jossa oivallettiin per-hehoidon mahdollisuudet sekä työllistäjänä että ikäihmisten inhimillisenä palvelumuotona.

Palvelun järjestäjä Siun sote kehitti ikäihmisten perhehoitoa Sipilän hallituksen (v. 2015–

2019) kärkirahoituksella. Kehittämistyön kumppaneina ovat olleet muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, TE-hallinto, Suomen perhehoitoliitto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Riveria – Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä.

4.5 JATKUVAA YMPÄRIVUOROKAUTISTA PERHEHOITOA TARJOAVA PERHEKOTI

Sanomalehti Karjalaisessa oli loppuvuodesta 2016 ilmoitus, jossa etsittiin ikäihmisten per-hehoitajuudesta kiinnostuneita. Lehti-ilmoituksen perusteella Anja¹⁰ otti yhteyttä perhehoi-tovalmennusta järjestävään Kiteen evankeliseen kansanopistoon. Anja oli työskennellyt 20 vuotta lähihoitajana kotihoidossa ja tunsi itsensä riittämättömäksi työssään. Asiakkaiden hoivaan ja huolenpitoon ei ollut riittävästi aikaa ja heidän tietojensa kirjaaminen Medi-Mobile-sovellukseen vei liiaksi aikaa hoitotyöstä. Sovellus ohjasi kuinka kauan asiakkaan luona sai olla. Aikaa oli hoitaa vain välttämättömät tehtävät, kun täytyi jo kiiruhtaa seuraa-van asiakkaan luokse. Anja ilmoittautui ikäihmisten perhehoitovalmennukseen kevättalvella 2017 ja jo valmennuksen aikana hänelle tuli tunne, että hän haluaa tehdä työtä ikäihmisten parissa itsenäisesti sekä luoda ikäihmisille omanlaisen päivän heidän vointinsa, kuntonsa ja tarpeidensa mukaan. Lisäksi hän halusi oppia uutta ja saada uudenlaista sisältöä viimeisiin työvuosiinsa ennen eläkkeelle siirtymistään.

Hän alkoi etsiä perhehoitoon soveltuvaa taloa jo valmennuksen aikana, koska hänen oma kotinsa oli liian pieni perhekodille. Syksyllä 2017 hän aloitti jatkuvaa perhehoitoa tarjoavana perhehoitajana kaupungin läheiseltä maaseudulta vuokraamassaan omakotitalossa. Aluksi hän oli puoli vuotta vuorotteluvapaalla työstään ja sen jälkeen hän anoi toimestaan kunnan kotihoidossa vielä vuoden toimivapaata. Tänä aikana hän halusi varmistua siitä, että

In document Puhtia Pohjois-Karjalasta : esimerkkejä maaseudun hyvinvointipalvelujen tuottamisesta (sivua 22-36)