Tutkimus tuo esille useita toimijoita, parhaimmillaan eri toimijoiden muodostamia verkostoja. Verkostoon kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, pelastustoimi, mutta niiden ohella tai tilalla on epävirallisia toimijoita, omaisia, läheisiä tai kolman-nen ja neljänkolman-nen sektorin toimijoita. Mikäli kotihoidon tukea saadaan, se on osalle ihmisistä vain osa tukea. Sen ohella voi olla sekä perheen, vertaisten, kolmannen sek-torin että vapaaehtoisten tuki.
Kun tuki tulee useammalta tasolta, toimintaan sopii hyvin järjestelmäteoria. Tuki syn-tyy useamman tason yhteisenä tuotoksena. Järjestelmäteorian ja verkostonäkemän
95
tunnistaminen ja tunnustaminen antavat uusia mahdollisuuksia turvallisuuden var-mistamiseen. Samalla todellisuus haastaa sekä turvallisuustutkimuksen että pelastus-lain yksilöperiaatteen. Vaikka yksilön huolellisuus- ja toimintaperiaatteesta ei ensisi-jaisesti tule tinkiä, se pitää suhteuttaa asukkaan tilanteeseen ja turvallisuutta tulee tukea tarpeen mukaan. Luonnollisia tukijoita on useita. Toisaalta on erittäin tärkeä tunnistaa tilanteet, joissa luonnollinen tuki on kapea tai puuttuu kokonaan. Erityisesti tulisi tunnistaa ja ehkäistä tilanteet, joissa tukea ei ole lainkaan tarjolla.
Järjestelmäajattelu tulee saada sisällytettyä turvallisuustutkimukseen ja -tutkintaan.
Asukkaan toimintakyvyn alentumisesta, kuten ikääntymisen tai muistioireiden aiheut-tamien muutosten vuoksi ei esimerkiksi paloriskien osalta ole vielä riittävästi tietoa.
Terveystietojen ja asuntopalotietojen yhdistäminen turvallisuustiedon saamiseksi olisi välttämätöntä ja olisi luonnollinen tutkimusaihe esimerkiksi THL:lle. Samoin ti-lanteessa olisi tärkeä tutkia, miten usein ja miten hyvin erityisryhmien tilanne otetaan huomioon taloyhtiöissä esimerkiksi pelastussuunnitelman laatimisessa ja implemen-toinnissa.
Pelastuslain osalta jokaisen ihmisen huolellisuusvelvoite on erittäin perusteltu linjaus.
Pelastuslaissa tulisi kuitenkin ottaa konkreettisesti huomioon, että väestöstä merkit-tävä osa kuuluu asumisturvallisuuden erityisryhmiin. Asukkaiden mahdollinen toimin-takyvyn alentuminen tulisi ottaa huomioon myös pelastussuunnitelmassa ja riskien arvioinnissa. Samoin se tulisi ottaa huomioon palovaroitinten kunnossapidon osalta.
Pelastuslain 42 §:n mukainen viranomaisten ilmoitusvelvollisuus ei riitä erityisryhmiin kuuluvien ihmisten arjen ja asumisen turvallisuuden varmistamiseen. Sen sijaan tarvi-taan vastuun jakamista kaikille toimijoille. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla nykyistä sel-keämpi toiminta- tai viimekädessä ilmoitusvelvollisuus henkilön turvallisuuden var-mistamiseksi.
Turvallisuusjohtamisen näkökulmasta erityyppisten toimijoiden verkoston turvalli-suustyön koordinointi, tuen edellyttämän turvallisuusosaamisen edistäminen, saati mahdollisten huoli-ilmoitusten käsittely on haaste. Toisaalta huoli-ilmoitusten tuoma tieto voi vähentää tapaturmia ja asuntopaloja, jolloin resurssit kohdistuvat vain häly-tykistä ennalta ehkäisevään työhön.
Minkälainen vaikutus sitten useilla eri toimijoilla ja järjestelmä- tai verkostoajattelun sisäitämisellä olisi erityisryhmien asumisen turvallisuuteen, ei ole tiedossa. Reasonin sveitsinjuustomallin teorian perusteella se toisi paremman turvan. Miten todellisuu-dessa tapahtuisi, olisi tutkimuksellisesti kiinnostava. Turvallisuus muodostuu useista
96
eri osa-alueista. Useilla osa-alueella on käytössä useita turvallisuuden varmistavia me-netelmiä, toimii useita toimijoita ja tehdään yhteistyötä. Toistaiseksi vain yksittäisillä turvallisuuden osa-alueilla on päästy vertailemaan eri turvallisuustoimenpiteiden vai-kuttavuutta. Näyttöä eri menetelmien vaikutuksista on arvioitu varautumisessa (Tepstra 2009). Samoin on arvioitu erilaisten kaatumisten ehkäisyn toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kaatumiset on suomalaisten merkittävin tapaturmaisen kuoleman syytekijä. Niistä on runsaasti sekä kansallista, että kansainvälistä tutkimusta. Metatut-kimuksen kautta on päästy vertaamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja todettu, ettei kaikilla toimenpiteillä ole myönteistä vaikutusta – joskaan ei kielteistäkään (katso Lönnroos ym. 2018). Saman tyyppistä vertailevaa tutkimusta tulisi tehdä myös muilla turvallisuuden osa-alueilla ja tietoa hyödyntää erityisryhmiin kuuluvien ihmisten arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseksi. Käytännön tutkimuksen jatkolle, myös ko-keiluille ja vertailevalle tutkimukselle on siten tilaus.
Viitteet
¹ DI, KM, projektikoordinaattori, erikoistutkija, SPEK
Lähteet
Alasuutari Pertti (2011). Laadullinen tutkimus. Vastapaino, Tampere.
Björkgren, Magnus & Borg, Frank & Kokki, Esa & Mäkinen, Leila & Männikkö, Seppo &
Oksanen, Tytti & Suoja, Jukka (2017). PaloRAI ja EVAC-mittari. Pelastusopiston julkai-sut, B-sarja: Tutkimusraportit 3/2017. Pelastusopisto, Kuopio.
Duodecim (2017). Käypä hoito. Muistisairaudet. http://www.kaypa-hoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50044. Vierailtu 10.12.2018.
Duodecim (2018). Lääketieteen sanasto. Komorbiditeetti. https://www.terveyskir-jasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01704&p_hakusana=komorbiditeetti.
Vierailtu 8.4.2019.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos (2018). KAT – hankekokonaisuus luo yhteistoimintamallia kotona asumisen riskien ennalta estämiseen. https://www.ekpelastuslaitos.fi/Tietoa-meista/Hankkeet. Vierailtu 15.12.2018.
97
Eurostat (2018). Väestörakenne ja ikääntyminen. https://ec.europa.eu/eurostat/sta-tistics-explained/index.php?title=Population_structure_and_ageing/fi. Vierailtu 10.1.2019.
Gissler, Mika & Sainio, Päivi (2016). Vammaisia on työikäisistä 7 tai 29 prosenttia. Blo-gikirjoitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://blogi.thl.fi/vammaisia-on-tyoikai-sista-suomalaisista-7-tai-29-prosenttia/. Vierailtu 15.12.2018.
Guldåker, Nicklas & Hallin, Per-Olof & Nilsson, Jerry & Tykesson, Mona (2018). Bo-stadsbränder i storstadsområden: rumsliga skillnader och brandsäkerhetsarbete i den socialt fragmenterade staden. Myndigheten för samhällsskydd och beredskap.
Hiilamo, Heikki (2008). Tulipalo Espoossa. Yhteiskuntapolitiikka 73(3), 332–334.
Huhtinen, Mira & Saarela, Satu (2018). Ikäihmiset turvallisesti kotona. Työntekijöiden käyttökokemuksia asumisturvallisuustestistä. Terveydenhoitajan opinnäytetyö. Sai-maan ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta.
Ilta-Sanomat (12.4.2019). Vanha pariskunta löytyi kuolleena kotoaan – Hangon kau-punki kertoo nyt, kuinka asuntoon päätettiin tehdä yllätyskäynti.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006068063.html. Vierailtu 12.4.2019.
Joensuu, Minna & Norri-Sederholm, Teija & Huhtakangas, Henna & Lammintakanen, Johanna & Kokki, Esa & Heiskanen, Jere & Kurola, Jouni & Koponen, Jukka (2018). Pe-lastustoimen ja ensihoitopalvelun moniammatillinen yksikkö tehokkaasti ihmisen tur-vana. Pelastusopiston julkaisut, B-sarja: Tutkimusraportit 1/2018. Pelastusopisto, Kuopio.
Kalliomaa-Puha, Laura (2017). Vanhuksen oikeus hoivaan ja omaisolettama. Geronto-logia, 31 (3), 227-242.
Kekki, Tuula (2014). Poltettu. Tahallisesti sytytetyt tulipalot 2012. Turun yliopiston oi-keustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Rikos- ja prosessioikeuden sarja A:37. Turun yliopisto, Turku.
Kekki, Tuula & Mankkinen, Teija (2016). Turvassa? Kansalaisturvallisuuden tila Suo-messa. Raportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 8/2016.
Valtioneuvoston kanslia.
98
Kielinen, Tiina (2013). Kotonaan asuvien erityisryhmiin kuuluvien paloturvallisuus ja viranomaisyhteistyö. Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Palopäällystön koulutusohjelma. Pelastusopisto, Kuopio.
Kokki, Esa (2011). Palokuolemat ja ihmisen pelastaminen tulipaloissa 2007-2010. Pe-lastusopiston julkaisut, B-sarja: Tutkimusraportit 1/2011. Pelastusopisto, Kuopio.
Kokki, Esa (2014). Palokuolemat vähentyneet. Pelastusopiston julkaisut, B-sarja: Tut-kimusraportit 2/2014. Pelastusopisto, Kuopio.
Kummunsalo, Kari (2014). Toiminnallinen opinnäytetyö: Ohje asuntojen palo- ja on-nettomuusriskien ilmoittamisesta. Savonia-ammattikorkeakoulu, Palopäällystön kou-lutusohjelma. Pelastusopisto, Kuopio.
Kuntaliitto (2017). Kuntien saavutettavuusopas. Liite 1. Arvio vammaisten henkilöiden määrästä Suomessa ja heidän erityistarpeistaan [3]. https://www.kuntaliitto.fi/tilas-tot-ja-julkaisut/verkko-oppaat/kuntien-saavutettavuusopas/liite-1. Vierailtu 15.12.2018.
Kuntaliitto (2018). Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto kehittää paloriskiasumisen viranomaiskäytäntöjä. Ajankohtaista 26.4.2018. https://www.kuntaliitto.fi/ajankoh-taista/2018/pelastuslaitosten-kumppanuusverkosto-kehittaa-paloriskiasumisen. Vie-railtu 1.12.2018.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja ter-veyspalveluista 980/2012 (ikälaki / vanhuspalvelulaki). https://www.fin-lex.fi/fi/laki/smur/2012/20120980. Vierailtu 15.12.2018.
Laurikainen, Heikki (2017). Selvitys asuinrakennusten pelastussuunnittelusta. SPEK tutkii 16. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Helsinki.
Lehtimäki, Mari & Mäkelä, Päivi (2018). Tuottamukselliset tulipalot ja niitä koskevat ilmoitusmenettelyt. Pelastusopiston julkaisut, B-sarja: Tutkimusraportit 3/2018. Pe-lastusopisto, Kuopio.
Lounamaa, Anne & Råback, Mirka & Grönfors, Markus & Impinen, Antti & Martikai-nen, Nina & Lillsunde Pirjo (2013). Paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastus-laki laitos-, asumis- ja kotipalveluja tarjoavissa yksiköissä. Turvallisuuskysely 2013 -pe-rusraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
99
Lönnroos, Eija & Karinkanta, Saija & Häkkinen, Hanna & Havulinna, Satu (2018). Tie-dosta ja toimi – Iäkkäiden kaatumisia voidaan vähentää. Lääkärilehti 47/2018. 2780-2785c.
Mäkelä, Päivi & Tapani, Jussi & Lehtimäki, Mari & Frände, Dan (2013). Läpi tulen. Em-piirinen tutkimus poliisin palonsyyn tutkinnasta ja vakavien tulipalorikosten rikossessista. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, A, Rikos- ja pro-sessioikeuden sarja. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.
Mäkelä, Päivi (2018). Tuottamukselliset palot rikosilmoitusaineistossa. Teoksessa Lehtimäki, Mari & Mäkelä, Päivi. Tuottamukselliset tulipalot ja niitä koskevat ilmoitus-menettelyt. Pelastusopiston julkaisut, B-sarja: Tutkimusraportit 3/2018. Pelastus-opisto, Kuopio.
Nikander, Pirjo & Zechner, Minna (2006). Ikäetiikka – elämänkulun ääripäät, haavoit-tuvuus ja eettiset kysymykset. Yhteiskuntapolitiikka 71 (2006):5, 515–526.
Nilsson, Jerry & Guldåker, Niclas & Hallin, Per-Olof & Tykesson, Mona (2018). Socio-ekonomiska bestämningsfaktorer bakom bostadsbränder. Bostadsbränder i storstads-områden – Rapport 4. Malmö universitet & Lunds universitet: Myndigheten för sam-hällsskydd och beredskap.
Noro, Anja (toim.) (2019). Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015-2018. Päätel-mät ja suositukset toimenpiteiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muisti-oita 2018:61, Helsinki.
Ojala, Tarja & Koskinen, Hanna & Grönfors, Markus & Somerkoski, Brita & Martikai-nen, Nina & Lounamaa, Anne (2016a). Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuu-teen liittyvät käytännöt laitoshoidossa, tuetussa asumisessa ja kotiin annettavissa pal-veluissa 2015: Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset. Työpaperi 37/2016. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Ojala, Tarja & Pajala, Satu & Grönfors, Markus & Martikainen, Nina & Lounamaa, Anne (2016b). Fire safety practices in assisted living and home care in Finland. Injury Pre-vention 2016, 22 (2), A285-286.
Ojala, Tarja (2017). Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus – Osallistava Turval-lisuus Erityisryhmille. SPEK tutkii 18. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Helsinki.
Oksanen, Tytti (2019). Iäkkäiden kotona asumisen turvallisuus IKAT. (Julkaisematon).
100
Onnettomuustutkintakeskus (2003). D1/2003Y-S3 Paloturvallisuusriskien arvioiminen ihmisten asuttamisessa. https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/turvallisuussuosituk-set.html. Vierailtu 1.12.2018.
Onnettomuustutkintakeskus (2010). D1/2010Y Tulipalo ja asukkaiden evakuointi elä-keläisten asuttamassa kerrostalossa. https://turvallisuustutkinta.fi/material/at- tachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuudet/2010/d12010y_tut-kintaselostus/d12010y_tutkintaselostus.pdf. Vierailtu 1.12.2018.
Onnettomuustutkintakeskus (2014). Y2014-03 Puisen pienkerrostalon palo Turussa 4.11.2014. https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselos-tukset/fi/muutonnettomuudet/2014/DIQmXVdxn/Y2014-03_Turku.pdf. Vierailtu 1.12.2018.
Onnettomuustutkintakeskus (2015). 2015-S29 Toimintakyvyltään rajoittuneiden sosi-aalitoimen asiakkaiden paloturvallisuudesta huolehtiminen. https://turvallisuustut-kinta.fi/fi/index/turvallisuussuositukset.html. Vierailtu 1.12.2018.
Onnettomuustutkintakeskus (2016a). Y2016-E1 Kahden ihmisen kuolemaan johtanut pienkerrostalon palo Turun Hirvensalossa 10.5.2016. https://turvallisuustut- kinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuu-det/2016/pbgaw0aBz/Y2016-E1_Hirvensalo.pdf. Vierailtu 1.12.2018.
Onnettomuustutkintakeskus (2016b). 2016-S24 Toimintakyvyltään alentuneiden koti-käynnit. Turvallisuussuositus. https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/turvallisuussuo-situkset/suositushakutulos.html.stx. Vierailtu 1.12.2018.
Onnettomuustutkintakeskus (2017). 2017-S53 Palovaroittimista huolehtiminen. Tur-vallisuussuositus. https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/turvallisuussuosituk-set.html. Vierailtu 1.12.2018.
Peck, Michael (2011). Epidemiology of burns throughout the world. Part I: Distribution and risk factors. Burns 2011, 37, 10987–11000.
Pelastuslaki 379/2011. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2011/20110379. Vierailtu 15.12.2018.
Pietilä, Minna & Saarenheimo, Marja (2018). Löydettynä. Etsivä vanhustyö ja ikäihmis-ten psykososiaalinen hyvinvointi. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018) 5-6, 573-580.
101
Poliisi (2018). Poliisin tehtävät, kadonnut henkilö. Sähköinen tiedoksisaanti 22.11.2018. Poliisihallitus, tilastopalvelu.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos (2018). Varautuen turvallisempaan kotona ja kylässä.
https://www.phpela.fi/fi/asukkaille/asumisturvallisuushankkeet. Vierailtu 15.12.2018.
Reason, James (1990). Human error. Cambridge University Press, Cambridge.
Reason, James (1997). Managing the risks of organisational accidents. Ashgate, Bur-lington.
Reason, James. (2000). Human error: models and management. BMJ.
Reiman, Teemu & Oedewalt, Pia (2008). Turvallisuuskriittiset organisaatiot – Onnet-tomuudet, kulttuuri ja johtaminen. Edita, Helsinki.
Råback, Mirka & Korpilahti, Ulla & Lillsunde, Pirjo (2017). Koti- ja vapaa-ajan tapatur-mien ehkäisyn tavoiteohjelma 2014-2020: Turvallisuutta kaikille kotona, vapaa-ajalla ja liikunnassa. Väliarviointi 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muisti-oita 2017:46. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Saarenheimo, Marja & Pietilä, Minna (2006). Omaishoito ja palvelujärjestelmä. Teok-sessa Eloniemi-Sulkava Ulla & Saarenheimo Marja & Laakkonen Marja-Liisa & Pietilä Minna & Savikko Nina & Pitkälä Kaisu (toim.) Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden de-mentiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja ke-hittämishanke. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki.
Saarsalmi, Olli & Koivula, Riitta (toim. 2017). Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen. Ohjaus 19/2016, 2. versio /2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Salo, Outi (2018). Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuus. AMK-opinnäytetyö, Palo-päällystön koulutusohjelma. Pelastusopisto, Kuopio.
SM (2009). Hoitolaitosten ja erityisryhmien asumisyksiköiden paloturvallisuus. Selvi-tys. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 30/2009. Sisäasiainministe-riö, Helsinki.
102
SM (2018). Turvallinen elämä ikääntyneille – toimintaohjelman päivitys. Sisäministe-riön julkaisu 6/2018. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriö, Helsinki.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20141301.
Vierailtu 15.12.2018.
Sotkanet (2017). Depressiolääkkeistä korvausta saaneet, koko maa vuonna 2017.
https://www. sotkanet.fi/. Vierailtu 10.12.2018.
STM (2007). Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveys-ministeriön selvityksiä 2007:25. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
STM (2009). Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. Työryhmämuistio.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:59. Sosiaali- ja terveysministeriö, Hel-sinki.
STM (2011). Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuol-lon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:15. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
STM (2013). Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tavoiteohjelma vuosille 2014-2020. Sosi-aali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:16. SosiSosi-aali- ja terveysministeriö, Helsinki.
STM (2014). Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriö, Helsinki.
SuPer (2018). Jos tää meno jatkuu, meidän sydämet särkyy. Selvitys työstä kotihoi-dossa ja kotihoitotyön kehittämisestä 2018. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Helsinki.
Talvitie, Roosa & Rantanen, Hannu & Hämäläinen, Eeva (2018). Kunnan rooli turvalli-suudessa korostuu. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 20. Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Terpstra, Teun (2009). Flood Preparedness: Thoughts, Feelings and Intentions of the Dutch Public. Thesis, Twente: University of Twente.
THL (2011). Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. Opas 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere.
103
THL (2014). Päihde- ja riippuvuusongelmat. https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tu- pakka-jariippuvuudet/paihdehoito/paihdehaitat-kayttajalle-laheisille-ja-yhteiskun-nalle/paihdeja-riippuvuusongelmat. Vierailtu 10.5.2017.
THL (2019). Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2018. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, Helsinki.
Tilastokeskus (2017a). 65 -vuotta täyttäneiden osuus prosentteina Suomen väestöstä vuosina 2011–2016. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat, Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain 1990 – 2016. Alue, vuosi ja tunnusluku. Vierailtu 6.7.2017.
Tilastokeskus (2017b). Kuolemansyyt 2016.
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_fi.pdf. Vierailtu 12.12.2018.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2009). Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennak-koarvioinnin järjestämiseksi. Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Helsinki.
Valtioneuvoston asetus poistumisturvallisuusselvityksestä 292/2014.
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20140292. Vierailtu 12.12.2018.
Varantola Krista (2013). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittele-minen Suomessa: tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Helsinki.
Viramo, Petteri & Sulkava, Raimo (2015). Muistisairauksien epidemiologia. Teoksessa:
Erkinjuntti, Timo & Remes, Anne & Rinne, Juha & Soininen, Hilkka (toim.) Muistisai-raudet. Duodecim, Helsinki.
Wahlbeck, Kristian & Hietala, Outi & Kuosmanen, Lauri & McDaid, David & Mikkonen, Juha & Parkkonen, Johannes & Reini, Kaarina & Salovuori, Samuel & Tourunen, Jouni (2018). Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutki-mustoiminnan julkaisusarja 89/2017. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
Zechner, Minna (2010). Informaali hoiva sosiaalipoliittisessa kontekstissa. Janus Sosi-aalipolitiikan ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti 18(4), 403-412.
104