Huomionarvoista Itä-Uudenmaan liiton maakuntakaavan tavoitteiden arvioinnis-sa on, että se on suoritettu voimasarvioinnis-sa- voimassa-olevien tavoitteiden pohjalta. Edelleen on syytä huomioida tavoitteiden identti-syys voimassaolevan ja valmisteilla olevan maakuntakaavan tavoitteiden kesken (Itä-Uudenmaan liitto 2001; Itä-(Itä-Uudenmaan liitto 2003a). Itä-Uudenmaan liiton toimin-taan vaikuttaa suurten paineiden kohdis-tuminen HKS:n alueelta. Itä-Uudenmaan liitolla onkin suuri työ vastata HKS:n kehittymisestä ja kehittämisestä aiheutu-viin paineisiin sekä samalla huomioida myös oman maakunnan tarpeet. Painei-den kohdistumista ei kuitenkaan tulisi nähdä ongelmana, vaan se pitäisi kääntää mahdollisuudeksi ja oman maakunnan hyödyksi.
Itä-Uudenmaan on otettava huomioon myös alueensa ulkopuolelle jäävän pää-kaupunkikeskuksen laaja vaikutus. On oletettavaa, että tämän vaikutusalueen
kun-tien, varsinkin Sipoon erityisolosuhteet muuhun maakuntaan nähden on otettu huomioon maakuntakaavan tavoitteissa.
Itä-Uudenmaan liiton visiossa maakunnan katsotaan suhtautuvan Helsingin kaupun-kiseutuun siten, että sen asema kansain-välisenä toimijana Helsingin ja Pietarin välisellä rannikkovyöhykkeellä vahvistuu.
Itä-Uudenmaan liiton voimassa olevien tavoitteiden (Itä-Uudenmaan liitto 2001:
4-8) arviointia Helsingin kaupunkiseudun näkökulmasta rajoittaa tavoitteiden vähäi-nen määrä. Merkittävä osa arviointia on siis kohdistettava tavoitteiden puut-tumiseen, ja sen seurannaisvaikutuksiin.
Helsingin kaupunkiseutuun kiistatta kuu-luvien Itä-Uudenmaan alueiden, varsinkin Sipoon, erityisolosuhteet muuhun maa-kuntaan nähden on suurelta osin jätetty huomioimatta. Helsingin kaupunkiseudun vaikutusta ja kasvua, joka vääjäämättä vaikuttaa myös ympäristökuntien, kuten Sipoon ja muun Itä-Uudenmaan
aluera-kenteeseen, ei huomioida laajasti.
Itä-Uudenmaan kehittämisvisiossa käsi-tellään maakunnan oman identiteetin vahvistamista ja tasavertaisuutta muihin maakuntiin nähden (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Yhteistyön lisääminen ja tavoittei-den yhtenäistäminen muitavoittei-den maakuntien kanssa käyttäen hyväksi olemassa olevaa suurta kehityspotentiaalia, on tasavertai-suuden näkökulmasta positiivinen ilmiö, eikä toimi edellä mainittuja tavoitteita hei-kentävänä voimana. Yhteistyötä lisäämällä Itä-Uusimaa saa osansa pääkaupunkiseu-dun kehityspotentiaalista.
Maakunnan liiton suunnittelussa painote-taan nykyisen aluerakenteen ja asutuksen painopisteiden säilyttämistä. Tällöin jotkut maakuntakaavan tavoitteista toimivat toisi-aan heikentävinä voimina. Sipoon aluetta markkinoidaan korkeatasoisena asuinpaik-kana (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Tavoi-tetta haittaa Itä-Uudenmaan visioissa selkeästi esiintyvä huoli nykyisen aluera-kenteen muutoksesta tämän toiminnan tuloksena. Maakunnan suunnittelussa keskeisessä asemassa oleva nykyisen aluerakenteen säilyttämispyrkimys on ris-tiriidassa nykyisen tilanteen sekä tule-vaisuuden kehitysnäkymien kanssa.
Itä-Uudenmaan liiton asettamissa kasvu-keskusmalleissa ei Sipoon mahdollista ase-man muuttumista huomioida tarpeeksi.
Itä-Uudenmaan väestön on arvioitu kas-vavan 18 000 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä (Itä-Uudenmaan liitto 2003b).
Jo nyt on tiedossa, että väestönkasvu ei jakaannu tasaisesti, vaan suurin osa tästä 20 prosentin kasvupaineesta kohdistuu alueen länsiosiin, jolloin näiden alueiden kasvu on vielä paljon kiivaampaa. Toisaal-ta samaan aikaan arvioidaan maakunnan itäisten osien väestönkasvun olevan
hidas-ta hidas-tai jopa negatiivishidas-ta. Suurimman osan väestönkasvusta on ennustettu sijoittu-van pääkaupungin läheisyyteen (katso luku 1). Maakunnan kehittämistavoitteis-sa ilmaistaan tulevaisuuden suunnittelun tähtäävän nykyisen yhdyskuntarakenteen tukemiseen ja eheyttämisen. Edellä mainit-tujen seikkojen pohjalta voidaan päätellä melko varmasti, että nykyinen alueraken-ne on mahdotonta säilyttää.
Toisaalta, jos kasvua halutaan ohjata nykyi-siin työpaikka- ja asutuskeskuknykyi-siin, saattaa väestönkasvu jäädä arvioitua pienemmäk-si etäisyyden jäädessä liian suurekpienemmäk-si pääkau-punkiseudusta. Tällöin kehityspotentiaali ei yllä kasvukeskuksiin asti, kuten Loviisan kohdalla on havaittavissa. Maakuntakaa-van yhteydessä oleva visio ”maakunnan haluttu tulevaisuuskuva vuonna 2030” ei myöskään vastaa näiltä osin asukasluvun kasvuodotuksia alueellisen keskittymisen osalta (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Myös visio osoittaa pyrkimyksen, jonka lähtö-kohtana on saarekemainen keskushierark-kinen alue. Visiossa kuvattuun alueeseen eivät vaikuta ulkoiset ärsykkeet, kuten pää-kaupunkiseudun läheisyys tai joidenkin osien siihen kuuluminen.
Epätasaisesti jakaantuneesta potentiaalista kertoo jotain se, että 1990-luvun tilastoja tarkasteltaessa ja Itä-Uudenmaan kuntia vertailtaessa Sipoon työpaikat lisääntyivät ainoana koko maakunnassa muiden kun-tien ja koko alueen summan jäädessä vahvasti negatiiviseksi. Myös asukasluvun muutos oli suurin Sipoossa, jossa lisäystä oli 2489 henkeä (17 %), koko maakunnan jäädessä 4,7 prosenttiin (Itä-Uudenmaan liitto 2001).
Voimassa oleva maakuntasuunnitelma sisäl-tää maakunnan kehittämisstrategian. Siinä mainitaan maakunnan eri osien profi
loi-tuvan alueen omien vahvuuksien ja kehit-tämismahdollisuuksien mukaan. Sipoon kunnan ja koko läntisen Itä-Uudenmaan kohdalla tämä kehitys tarkoittaa sen eri-tyisaseman merkittävämpää huomioimis-ta, sillä alueen vahvuudet voidaan yhdistää juuri pääkaupunkikeskuksen läheisyyden mukanaan tuomiin hyötyihin. Tällöin alu-een kehittämismahdollisuudet painottuvat maakunnan ulkopuolelle, länteen.
Liikenneverkoston kehittämisellä on suo-ra vaikutus kuntien ja koko maakunnan kehitykselle. Kulkuyhteyksien lisääntymi-nen sekä nopeutumilisääntymi-nen ohjailevat Helsin-gin kaupunkiseudun kehityssuuntia (katso luku 1). Itä-Uudellamaalla nämä kehi-tyssuunnat jatkuvat E18-tien ja kantatie 170:n suunnassa. Näiden suuntien
kasvu-potentiaali on suuri koko maakunnan mit-takaavassa. Työpaikkojen luominen tulee keskittymään näiden nopeiden kulkuyh-teyksien varrelle (Itä-Uudenmaan liitto 2003b). Tämä potentiaali on huomioitu myös maakuntakaavassa. Työpaikkojen luominen liikenneyhteyksien varteen nopeimman kehityksen alueelle aiheuttaa muutoksia aluerakenteeseen, joka tällöin muuttuu vääjäämättä, lisäten sen länsipainotteisuutta.
Painotus kansainvälisessä yhteistyössä tulee suunnata kansainvälisille lähialueille, kuten on tehty, varsinkin Pietarin
suun-taan. Laajemman alueen kaupunkien ja alueiden välisen yhteistyön tavoitteet eivät vaikuta suoraan Itä-Uudenmaan aluera-kenteeseen. Hyödyt ovat siis muualla, suu-reksi osaksi hyöty on informatiivista, ei fyysisiin rakenteisiin vaikuttavaa. Maakun-nan kansainvälisten toimien tulostavoittei-ta ei mainitulostavoittei-ta kansainvälisyyden lisäämisen lisäksi tavoitteiden yhteydessä. Kansain-välisen yhteistyön tavoitteiden kirjaami-nen sekä niihin tähtäävät kehittämistoimet helpottaisivat tavoitteiden saavuttamisen seuraamista. Kansainvälisessä toiminnas-sa olisi hyvä säilyttää painopiste lähialueil-la, jolloin tavoitteita voidaan yhdistää rajat ylittäväksi, eheäksi kokonaisuudeksi. Täl-löin yhteistyö palvelee tehokkaammin tätä yhtenäistä aluetta sekä Itä-Uuttamaata.
Itä-Uusimaa sijaitsee kahden vahvan kas-vukeskuksen, Helsingin ja Pietarin välissä.
Suuria keskuksia yhdistävän E18-tien hyödyntäminen on yksi Itä-Uudenmaan kehittämisstrategian keskeisistä tavoitteis-ta. Tien potentiaaliin kansainvälisenä väylä-nä on varauduttu ja siltä odotetaan paljon.
Aluerakenteeseen tie ei kuitenkaan lähi-tulevaisuudessa vaikuttane, sillä Pietarin kehitys ei ainakaan vielä ole kyllin voi-makasta luodakseen aluerakenteeseen hei-jastuvaa vaikutusaluettaan etäälle Suomen puolelle asti. Potentiaali on silti tiedostet-tu ja on positiivista, että tämän kehitysku-van toteutumiseen on varauduttu.
Alueiden kehittämislaki (2003). Suomen laki 602/2002. <http://www.finlex.fi/lains/index.html>
Itä-Uudenmaan liitto (2001). Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisen suunnat ja maakuntakaava 2000. Itä-Uuden-maan liiton julkaisu 65. Porvoo.
Itä-Uudenmaan liitto (2003a). Itä-Uudenmaan maakuntakaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 27.1.2003.
<http://www.ita-uusimaa.fi/koe2/tehtavat/maankaytto/oasuunnitelmasu.pdf>
Itä-Uudenmaan liitto (2003b). 13.4.2003.
<http://www.ita-uusimaa.fi/liikenne/iuweb/iu_suomi.htm>
Uudenmaan maakuntakaava, ehdotus 3.3.2003 (2003). Uudenmaan liitto. 146 s.
VTT = Valtion teknillinen tutkimuskeskus (2003). 14.4.2003.<http://www.vtt.fi/rte/>