Ilmanvaihtojärjestelmän korjaaminen energiatehokkaaksi on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää rakennuksen lämmitysenergian kulutusta, sillä ilmanvaihdon osuus kulutuksesta on jopa 30–40 %. Kaikki ilmanvaihdon korjaamisesta saatavat hyödyt eivät koske vain energiankulutusta vaan ne vaikuttavat myös asumismukavuuteen ja terveyteen.
Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä on rakennettu arvioiden mukaan 30 %:iin 1960-luvun asuinkerrostaloista ja 10 %:iin 1970-luvun asuinkerrostaloista. (Jaakkola ym. 2010, 18). Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma liikkuu ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen sekä tuulen vaikutuksesta. Korvausilma saadaan useimmissa tapauk-sissa ulkoseinillä sijaitsevista venttiileistä. Ilmanvaihtoa ei pystytä hallitsemaan ja vedon tunne on yleistä. Kaikki poistettava ilma on puhdasta lämpöhukkaa.
Koneellinen poistojärjestelmä on yleisin saneerattavissa asuinkerrostaloissa ja se kä-sittää jopa 70 % 1960-luvulla rakennetuista ja yli 90 % 1970-luvulla rakennetuista asuinkerrostaloista (Jaakkola ym. 2010, 19). Poistopuhaltimen avulla saadaan ilma-virtaus venttiileissä halutuksi. Tällöin myös kanavakoot pienentyvät verrattuna pai-novoimaiseen ja niiden sijoitus on vapaampaa, kun vaakavetojen tekemisessä ei ole rajoituksia. Poistettavan ilman lämpösisältöä ei tässäkään järjestelmässä saada hyö-dynnettyä mihinkään.
Yksi tapa parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta ja asumisviihtyvyyttä on asen-taa lämmöntalteenottimella varustettu koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä. Järjes-telmä voi olla keskitetty, jolloin laitteet sijaitsevat katolla tai ullakolla. Keskitetyssä järjestelmässä yksi ilmanvaihtokone hoitaa usean huoneiston. Ongelmana järjestel-män toteuttamiselle on löytää tilaa tulokanaville. Vanhoja poistokanavia voidaan hyödyntää, mikäli ne huolletaan ja tiivistetään. Toinen vaihtoehto on rakentaa huo-neistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa jokaisessa huoneistossa on omat il-manvaihtokanavat ja ilmanvaihtokone. Huoneistokohtainen ilmanvaihto on sopiva ratkaisu, mikäli olemassa olevaa hormistoa ei kannata enää käyttää. Järjestelmä vaa-tii alas lasketut katot osaan asuinhuoneistoa ja ilmanvaihtokone vie oman tilansa.
Recair Economizer on ratkaisu, jossa poistoilman hukkalämpö ohjataan lämmöntal-teenottimeen ja lämpöpumpun kautta hukkalämpö saadaan hyödynnettyä lämmitys-piirin paluulämpötilaa nostamalla sekä esilämmittämällä lämmintä käyttövettä. Jär-jestelmä ei paranna asumisviihtyvyyttä vaan sen ainoa tarkoitus on alentaa energian-kulutusta. Käyttövesi esilämmitetään, jolloin käyttöveden kaukolämpöventtiiliä jou-dutaan avaamaan mahdollisimman vähän. Käyttöveden esilämmitys on mahdollista myös kesällä, jolloin säästöjä saadaan vuoden ympäri. Tietyillä lämpötiloilla voidaan koko rakennuksen tarvitsema lämmitysteho tuottaa Economizer-järjestelmällä. Jär-jestelmä vaatii tilaa sisäyksikölle ja energiavaraajalle, sekä katolle asennettavalle ul-koyksikölle. Ulkoyksikkö korvaa vanhan poistopuhaltimen. (Recair www-sivut 2013.)
Kuva 6. Recair Economizer-pilottikohteen kaukolämmön normitettu kulutus ensim-mäisen vuoden aikana (Recair www-sivut 2013)
Recair Economizer-järjestelmän pilottikohde on Lohjalla sijaitseva vuonna 1998 ra-kennettu kuusikerroksinen asuinkerrostalo, jossa on 32 huoneistoa. Kohde on ollut toiminnassa 19.1.2012 alkaen ja vuoden seurantajaksosta voidaan todeta järjestelmän tehokkuus. (Recair www-sivut 2013.)
Järjestelmän pilottikohteessa on saatu säästöjä jopa 54 % normitetusta kaukolämmön kulutuksesta. Normitettu kulutus tarkoittaa lämmitysenergian kulutusta korjattuna lämmitystarveluvulla, jotta voidaan vertailla rakennuksen energiankulutusta eri kuu-kausina tai vuosina, sekä vertailla eri paikkakunnilla olevia rakennuksia (Motivan
www-sivut 2013). Rahallisesti kohteessa on säästetty noin 5300 euroa vuodessa, kun huomioidaan myös kasvanut sähkönkulutus. Mittausten mukaan järjestelmän hyö-tysuhde tai suorituskerroin (COP, Coefficient of Performance) on ollut vuositasolla jopa 3,4. (Recair www-sivut 2013.)
5 YHTEENVETO
Työn tavoitteena oli luoda isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä ajatellen hankeopas, jossa on käsitelty pääpiirteittäin vaihtoehtoja, joita voidaan hyödyntää saneeraushankkeessa.
Työ on suunniteltu erityisesti isännöitsijöille, joiden tekninen tietämys on vähäistä.
Aloitin projektin työstämisen tutkimalla aikaisempia opinnäytetyön tilaajan kohteita ja niiden toteutustapaa. Niistä kävi ilmi, että usein taloyhtiöillä ei ole riittävää tar-veselvitystä eikä hankesuunnittelua. Taloyhtiö palkkaa LVI-suunnittelijan puutteelli-silla lähtötiedoilla ja tämän seurauksena suunnittelija joutuu laskuttamaan erikseen työn aikana tulleista muutostöistä. Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun puutteelli-suudesta johtuen saneerauskohteessa toteutetaan vain välttämättömimmät asiat, eikä tarkastella energian säästöön ja asumismukavuuteen tähtääviä vaihtoehtoja, joiden parantaminen linjasaneerauksen yhteydessä olisi suositeltavaa.
Työssä käytetyistä menetelmistä alan kirjallisuuden hyödyntämisellä oli keskeinen osa. Taloyhtiöille suunnattuja oppaita ja kirjallisuutta putkiremontista on melko kat-tavasti ja pyrin niistä tiivistämään oleellisimman tiedon tätä työtä ja tilaajan tarpeita ajatellen. Toinen keskeinen menetelmä oli laite- ja materiaalivalmistajien tuote- ja asennusoppaat, joiden teknisiä tietoja hyödynsin ajatellen saneerausvaihtoehtoja. Py-rin kuvaamaan vain keskeisimmät asiat ja jättämään sivummalle yksityiskohtaisem-mat kuvaukset, sillä muuten työn laajuus olisi kasvanut kohtuuttomasti ja luettavuus olisi kärsinyt.
Työprosessissa tiedon hakemisen osuus oli aikaa vievää, mutta oman oppimisen kan-nalta palkitsevaa. Työn rungon määrittäminen oli haastavaa, sillä monesta yksittäi-sestä asiasta olisi saanut tehtyä laajemmankin tutkimuksen. Työn tilaajan arkistoissa oli runsaasti aikaisemmista projekteista otettuja kuvia, joista selvisi yleisimpiä
asen-nustapoja ja käytettyjä materiaaleja. Lisäksi hyödynsin omia työmailta ottamiani ku-via. Näiden kuvien pohjalta päätin ottaa työhöni pienen osuuden saneerauksissa käy-tettävistä materiaaleista.
Työn tuloksena on kokonaisuus, jota työn tilaaja pystyy tulevaisuudessa hyödyntä-mään markkinoidessaan palvelujaan taloyhtiöille. Työn pohjalta luodaan sen hetkisen tarpeen mukaan jaettavia esitteitä tai taloyhtiöissä ja isännöitsijätoimistoissa pidettä-viä esityksiä. Työtä voidaan myös hyödyntää tarveselvitysvaiheessa, jolloin asunto-osakeyhtiö tai isännöitsijä on tietoinen erilaisista mahdollisuuksista, joita saneeraus-kohteessa voidaan suorittaa. Kun tarveselvityksessä on päätetty alustavat toimenpi-teet, on hanketyöryhmän helpompi valmistella omaa osuuttaan ja näin saadaan suun-nittelijalle riittävät lähtötiedot ja saneerauksen laajuus on tiedossa. Yllättäviltä kus-tannuksilta ja muutoksilta vältytään. Saneeraustarve on tarkastettu koko LVI-järjestelmän osalta ja LVI-järjestelmän kunto on tiedossa.
LÄHTEET
Falck, T. 2011. Nykyaikaiset putkiremonttimenetelmät Suomessa 2011. Lohja: Suo-men Lehtiyhtymä Oy/Kirjapaino Uusimaa.
Laksola, J. & Palsala, A. 2005. Onnistunut putkistoremontti. Helsinki: Kiinteistöalan kustannus.
RT 18-10922. 2008. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Helsinki:
Rakennustieto.
Levamo, H. 2009. Suunnittelu on putkiremontin tärkein vaihe. Teoksessa Työkalu putkiremonttiin –opas taloyhtiöille. Helsinki: Rakennusteollisuuden kustannus RTK Oy.
Taloyhtio.net www-sivut 2013. Viitattu 10.1.2013. http://www.taloyhtio.net Laksola, J. 2007. Onnistunut putkistoremontti osa 2. Jyväskylä: Kiinteistöalan kus-tannus.
Finanssialan keskusliiton www-sivut 2013. Viitattu 10.1.2013. http://www.fkl.fi Kiinteistövakuutukset, yleiset sopimusehdot. 2006. Pohjola.
Vexve:n www-sivut. Viitattu 12.2.2013. http://www.vexve.com
The Copper Tube Handbook. 2010. New York: Copper Development Association.
Viitattu 21.3.2013.
http://www.copper.org/publications/pub_list/pdf/copper_tube_handbook.pdf
Uponor-komposiittijärjestelmän suunnittelu ja asennus. 2010. Nastola: Uponor Suo-mi Oy. Viitattu 7.2.2013.
http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/MLCP/Installation%20manuals/
9001_Komposiitti_kasik_010610.pdf
Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä. 2009. Nastola: Uponor Suomi Oy. Viitattu 7.2.2013.
http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/Tap%20water%20PEX/Brochur es/PEX_Kasikirja_2009.pdf
Uponor kiinteistöviemäröintijärjestelmän suunnittelu ja asennus. 2007. Nastola:
Uponor Suomi Oy. Viitattu 20.2.2013.
http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/Soil-waste/Installation%20manuals/37003Kiintviemksikirja022007.pdf
Puristusliitinjärjestelmän asennusohjeet. 2002. Espoo: Lyngson Oy. Viitattu 20.2.2013.
http://www.lyngson.fi/pdf/Asennusohje.pdf
Jaakkola, T., Lindstedt, T. & Junnonen, J-M. 2010. Energiatehokas asuinkerrostalo-jen talotekniikkakorjaus. Helsinki: Suomen rakennusmedia Oy.
LVI 03-10368. Asuntoyhtiön kaukolämpölaitteiden uusiminen. 2004. Helsinki: Ra-kennustieto.
Recair Economizer www-sivut. Viitattu 17.4.2013.
http://www.economizer.fi
Asunto-osakeyhtiölaki. 2009. L 22.12.2009/1599 muutoksineen.
Linnermo, S., Sirén, K., Tiainen, M. & Åström, G. 2009. Asuinkerrostalojen lin-jasaneeraus. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
Suominen, J. 2010. Kerrostalon sähkösaneeraus. AMK-opinnäytetyö. Mikkelin am-mattikorkeakoulu.
Repo, H. 2009. Putkiremonttien määrä kasvaa kolinalla. Tekniikka & talous 2.6.2009. Viitattu 27.4.2013.
http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset Motivan www-sivut. Viitattu 27.4.2013.
http://www.motiva.fi