Ilmanlaatu indeksillä kuvattuna - Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuo

Kuva 16. Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) ja pienhiukkas-ten (PM_2,5) tuntipitoisuudet kaukokulkeumaepisodin aikana loka-marraskuun vaihteessa 2005.

Bild 16. Timkoncentrationerna för inandningsbara partiklar (PM₁₀) och ﬁnpartiklar (PM_2,5) under fjärrtransportepiso-den vid månadsskiftet oktober-november år 2005.

sia. Maanantain ja tiistain välisenä yönä tuuli tyyn-tyi ja muodostui voimakas maanpintainversio, joka jatkui tiistaina rannikon läheisyydessä iltapäivään ja kauempana rannikosta iltaan saakka. Ilmansaas-teiden sekoittuminen ja laimeneminen oli heikkoa ja päästöt kertyivät matalaan ilmakerrokseen. Ilma puhdistui illan kuluessa, kun tuuli voimistui ja in-versio purkautui.

Pitoisuudet olivat Keravalla koholla pitempään kuin Lohjalla. Keravalla hengitettävien hiukkas-ten vuorokauden keskiarvopitoisuus (213 µg/m³) oli selvästi korkeampi kuin pääkaupunkiseudul-la korkein mitattu (Tikkuripääkaupunkiseudul-la 168 µg/m³). Samoin Lohjalla hengitettävien hiukkasten pitoisuus (68 µg/m³) oli korkeampi kuin pääkaupunkiseu-dun tausta-asemalla Kalliossa mitattu (58 µg/m³).

Tosin linja-autoasema oli muuttanut Lohjalla mit-tauspaikan välittömään läheisyyteen lokakuun lopussa eikä asema siten enää edustanut kau-pungin taustapitoisuuksia. Helsingin keskustassa typpidioksidin tuntikeskiarvo (216 µg/m³) ylitti raja-arvotason ja Lohjalla oltiin hyvin lähellä sitä (180 µg/m³). Helsingin keskustassa pitoisuudet alenivat iltapäivällä tuulen viritessä ja inversion helpottaessa. Kauempana merestä inversio pur-kautui myöhemmin ja siksi pitoisuudet pysyivät korkeina yöhön saakka.

5.6 Ilmanlaatu indeksillä kuvattuna

Päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa käytetään ilmanlaatuindeksiä, jonka avulla yksinkertaiste-taan eri ilmansaasteiden pitoisuudet lyhyeksi sa-nalliseksi arvioksi. Ilmanlaatutilanne jaotellaan vii-teen luokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja

Kuva 17 a–b. Inversion aiheuttama hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksien nousu marraskuussa 2005.

Bild 17 a–b. Den av inversionen orsakade höjningen av koncentrationer av inandningsbara partiklar och kvävedioxid i november 2005.

erittäin huono. YTV:n kehittämä ilmanlaatuindeksi kuvaa hetkellistä ilmanlaatua suhteutettuna ilman-laadun ohje- ja raja-arvoihin. Indeksi on lähinnä terveysperusteinen, mutta sen sanallisessa luon-nehdinnassa otetaan huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia (taulukko 2).

Indeksi lasketaan tunneittain jokaiselle mittaus-asemalle ja laskennassa otetaan huomioon rikkidi-oksidin, typpidirikkidi-oksidin, hiilimonrikkidi-oksidin, hengitet-tävien hiukkasten ja otsonin pitoisuudet, mikäli ko. epäpuhtautta mitataan kyseisellä asemalla.

Jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaan pitoisuuksien perusteella indeksi, joista korkein määrää mitta-usaseman ilmanlaatuindeksin arvon. Pääkaupun-kiseudun ja useiden muiden kaupunkien tunneit-tain päivittyvä ilmanlaatutilanne on seurattavissa YTV:n verkkosivuilla (www.ytv.ﬁ/ilmanlaatunyt).

Kuvassa 18 a–b on esitetty ilmanlaadun vaihtelu Keravalla ja Lohjalla indeksin avulla. Kuvassa on esitetty kuukausittain kuhunkin ilmanlaatuluok-kaan kuuluvien tuntien prosenttiosuudet. Indek-siarvot perustuvat vain typpidioksidin ja hengi-tettävien hiukkasten pitoisuuksiin, koska muiden epäpuhtauksien pitoisuuksia ei mitattu. Vertailun vuoksi on esitetty tilanne myös Helsingin Kallion ja Vantaan Tikkurilan mittausasemilta (18 c–d).

Kalliossa ja Tikkurilassa mitataan myös otsonia.

Vertailun takia näiden indeksikuvista on kuitenkin

Taulukko 2. Ilmanlaatuindeksin luonnehdinnat

Indeksi Ilman laatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset

0–50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51–75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä “

76–100 välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 101–150 huono mahdollisia herkillä yksilöillä “

151– erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä “ Tabell 2. Karakteriseringar av luftkvalitetsindex

Index Klass Hälsoolägenheter Andra olägenheter

0–50 god inga lindriga verkningar på naturen på lång sikt

51–75 tillfredsställande mycket osannolika “

76–100 nöjaktig osannolika klara verkinigar på vegetation och matrial på lång sikt 101–150 dålig möjliga för känsliga individer “

151– mycket dålig möjliga för känsliga grubb av befolkning “

poistettu otsoni. Kun otsonia ei ole mukana indek-sissä, ilmanlaatu ”paranee” etenkin kesäisin.

Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioitu ilman-laatu näissä kaupungeissa oli enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää (95 % vuoden tunneista Keravalla ja 98 % Lohjalla). Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin melko harvoin (4 % ajasta Keravalla ja 2 % Lohjal-la). Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli enemmän kuin vastaavantyyppisissä mittaus-ympäristöissä pääkaupunkiseudulla: Keravalla 97 tuntia eli 1,1 % vuoden tunneista (Tikkurilassa 61 tuntia) ja Lohjalla 35 tuntia eli 0,4 % vuoden tun-neista (Kalliossa 7 tuntia). Keravalla ne ajoittuivat kevään katupölyaikaan ja marraskuun ilmanlaa-tuepisodiin. Lohjalla korkeita pitoisuuksia mitattiin keväällä katupölyaikaan sekä marras-joulukuussa, jolloin linja-autoasema oli muuttanut mittausase-man läheisyyteen. Ilmittausase-manlaadun huononemiseen oli yleisimmin syynä hengitettävien hiukkasten, mutta ajoittain myös typpidioksidin pitoisuuksien kohoaminen. Lohjalla huonon ja erittäin huonon il-manlaadun tunteja oli edellisvuotta enemmän. Ke-ravalla ei mitattu ilmanlaatua vuonna 2004. Myös pääkaupunkiseudulla huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tilanteita oli edellisvuotta enemmän, joten yleistäen voidaan todeta, että ilmanlaatu oli vuonna 2005 korkeimpien lyhytaikaispitoisuuksi-en osalta huonompi kuin vuonna 2004.

Taulukko 3. Indeksiarvojen määräytyminen (µg/m³, CO mg/m³) Tabell 3. Bestämning av indexvärdena (µg/m³, CO mg/m³)

Indeksi CO 1h NO₂ 1h SO₂1h O₃ 1h PM₁₀ 1h TRS 1h

0–50 0-4 0-40 0-20 0-60 0-20 0-5

51–75 4-8 40-70 20-80 60-120 20-70 5-10

76–100 8-20 70-150 80-250 120-150 70-140 10-20

101–150 20-30 150-200 250-350 150-180 140-210 20-50

Kuva 18 a–d. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin vuoden 2005 kuukausina. Lohjan kuvaan merkitty linja-au-toaseman rakentaminen ja linja-aulinja-au-toaseman siirtyminen Nahkurintorille punaisella nuolijanalla.

Bild 18 a–d. Luftkvalitetens fördelning på olika luftkvalitetsklasser under månaderna år 2005. Byggandet av busstationen och ﬂyttningen av busstationen till Garvartorget är utmärkt på bilden av Lojo med en röd pilsträck.

��

� � � � � � � � � ��

��

� � � � � � � � � ��

��

� � � � � � � � � ��

��

� � � � � � � � � ��

��

6 Jäkälät ja neulaset ilmanlaadun indikaattorina

Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla on arvioitu ilmansaasteiden vaikutusalueita bioindikaattorei-den avulla. Lukuisia eri bioindikaattoritutkimuk-sia on tehty 1970-luvulta lähtien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Indikaat-toreina on mm. käytetty puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa. Viimeisin, Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima seurantajakso toteutettiin yhtenäisin menetelmin koko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella vuo-sina 2004–2005. Seurannan toteutti Jyväskylän yli-opiston ympäristöntutkimuskeskus ja tuloksista julkaistiin raportti Uudenmaan ympäristökeskuk-sen julkaisusarjassa (Polojärvi, 2005). Alla oleva teksti perustuu ko. raporttiin. Kuntakohtaisissa ilmanlaadun arvioinneissa on myös käytetty hy-väksi jäkäläkartoituksen tuloksia.

Vuosina 2004–2005 toteutetussa bioindikaatto-riseurannassa ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät mäntyjen runkojäkäläkasvillisuudessa sekä neulasten rikki- ja typpipitoisuuksissa. Muu-tokset olivat selvimpiä alueilla, joilla myös ilman epäpuhtauksien kuormitus on suurin. Lähes kaik-kien kuntien taajamissa sijaitsi havaintoaloja, joil-la sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta ja noin joka toisen kunnan taajamassa jäkälälajisto oli myös köyhtynyt (2–5 ilman epäpuhtauksista

kärsivää jäkälälajia). Laajin yhtenäinen vyöhyke, jolla sormipaisukarpeen vauriot olivat selviä ja jäkälälajisto oli erittäin selvästi tai selvästi köyh-tynyt, muodostui pääkaupunkiseudulle Espoon eteläosista ja Helsingistä Vantaan itäosien kautta Keravalle, Tuusulaan ja Järvenpäähän ulottuvalle alueelle. Pienempiä yhtenäisiä selvien vaurioiden alueita muodostui Lohjan seudulle sekä Hyvin-kään, Kirkkonummen ja Porvoon taajama-alueille.

Sormipaisukarpeen lieviä vaurioita todettiin ylei-sesti koko tutkimusalueella. Tervettä sormipaisu-karvetta esiintyi eri puolilla tutkimusaluetta.

Taajama-alueiden jäkäläkasvillisuuteen vaikut-tavat teollisuuden, energiantuotannon, kiinteistö-jen lämmityksen sekä liikenteen päästöt. Tieliiken-teen vaikutus näkyi useilla valtateiden läheisillä havaintoaloilla jäkälälajiston köyhtymisenä ja sor-mipaisukarpeen selvinä vaurioina. Teollisuuslai-tosten vaikutus jäkäläkasvillisuuteen näkyi Inkoon Torpissa, Tammisaaren Björknäsissä ja Porvoon Kilpilahdessa. Tammisaaressa ja Porvoossa teolli-suuden vaikutus näkyi lähinnä sormipaisukarpeen vaurioissa, ei niinkään jäkälälajien lukumäärissä.

Edelliseen, vuosina 2000–2001 toteutettuun seu-rantakierrokseen verrattuna jäkälämuutoksiltaan pahin alue oli pienentynyt Helsingissä, mutta jä-kälälajistoltaan köyhtynyt alue oli laajentunut

Bild 19. Grader av skador på blåslaven i Nyland.

singin ja Keravan sekä Inkoon ja Lohjan välisellä alueella. Sormipaisukarpeen lievien vaurioiden vyöhyke oli tutkimusalueella laajentunut, mutta selvien vaurioiden vyöhyke oli pysynyt pinta- alaltaan suunnilleen samana. Jäkälälajistossa ha-vaittu kehitys, jossa jäkälämuutoksiltaan pahin alue on pienentynyt, mutta lievempien muutosten alue on laajentunut, kuvastaa alueella vallitsevaa päästökehitystä, jossa kokonaispäästöt ovat pit-källä aikavälillä pienentyneet, mutta päästöt levit-täytyvät laajemmalle alueelle. Helsingissä todettu jäkälälajiston elpyminen on seurausta erityisesti rikkidioksidipäästöjen pienentymisestä pitkällä aikavälillä. Koko tutkimusaluetta tarkasteltaessa liikenne ja liikennemäärien kasvu erityisesti pää-kaupunkiseudun lähikunnissa on lisännyt typpi-kuormituksen määrää aikaisempaa laajemmalla alueella. Tutkimusalueella todettiin neulasten sel-västi kohonneita typpipitoisuuksia, mikä osaltaan ilmentää tutkimusalueella tapahtuvaa kehitystä, jossa kasvillisuudelle myrkyllisten rikkiyhdistei-den kuormitus on vaihtunut typpikuormitukseen.

Typpikuormitus painottui taajamiin ja erityises-ti pääkaupunkiseudulla pääteiden läheisyyteen.

Typen isotooppisuhteet viittasivat koko tutkimus-alueella lähinnä liikenteestä peräisin olevaan typ-peen.

Parhaiten ilmansaasteiden vaikutus näkyy jäkä-lien esiintymisessä ja vaurioitumisessa. Sormipai-sukarpeen esiintyminen ja vaurioaste on esitetty seuraavissa kuntakohtaisissa arvioissa. (Polojärvi ym. 2005)

Seuraavassa esitetään seurantaan osallistuneiden kuntien ilmanlaatuarviot ja päästötiedot sekä yh-deksässä suurimmassa kunnassa passiivikeräimillä mitatut typpidioksidipitoisuudet. Bioindikaattori-seurannan tuloksista esitetään uusimman, vuosina 2004–2005 toteutetun bioindikaattoriseurannan tu-loksista sormipaisukarpeen vaurioaste ja jäkäläla-jien runsaus (Polojärvi 2005).

Kuntien asukasluku on saatu Väestörekisteri-keskuksen toukokuu 2006 asukaslukutiedoista (Väestörekisterikeskus 2006).

Energialaitosten ja teollisuuden päästötiedot on saatu ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjes-telmästä (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI, 2006). Selvitystä tehtäessä havaittiin, että kaikkien laitosten päästötietoja ei ole viety tieto-järjestelmään. Osa kunnista on sittemmin rapor-toinut päästötiedot suoraan kartoituksen tekijälle, mutta joidenkin laitosten päästötiedot puuttuvat edelleen.

Suomen ympäristökeskus on arvioinut kiin-teistökohtaisia puun ja öljyn käytöstä aiheutuvia lämmöntuotannon päästöjä Suomessa (Karvo- senoja ym. 2005). Arviot on tehty myös kunta-kohtaisesti. Päästöarviota on tarkemmin kuvattu luvussa 4. Pienpolton päästöjen arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, ja siksi päästölukuja onkin pidettävä lähinnä suuntaa antavina.

Liikenteen kokonaispäästöt on saatu VTT:n LIISA 2002 -laskentajärjestelmästä vuodelle 2005 (Mäkelä 2006). Päästötiheys laskettiin eri ajoneuvo-luokkien päästökertoimien sekä katujen ja teiden liikennemäärien avulla. Yleisten teiden liikenne-määrä tiedot saatiin Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiristä. Katujen päästötiheydet on laskettu niil-le kaduilniil-le, joiden liikennemäärätiedot on saatu kunnilta.

7 Ilmanlaatuarviot kunnittain

In document Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2005 (sivua 29-35)