Shinkokyûn suorittamiseen luetaan mukaan vielä yksi erillinen rituaalinen kehotekniikka, jota aikidôn harjoittelijat kutsuvat nimellä Ikumusubi. Nimi tulee rituaalisen kehotekniikan suorittamisen aikana keskittymisen apuna käytetystä sanasta, ikumusubi. Rituaalinen kehotekniikka suoritetaan siten, että seisotaan hartioiden levyisessä tasa-asennossa, molemmat kädet lasketaan alavatsan kohdalle siten, että kämmenet ovat ylöspäin ja vasen käsi on ylempänä. Peukalon kärjet painetaan kevyesti yhteen. Käsien asennossa tulee jälleen näkyville kehon puolien painotus.
Blaize mainitsee kirjassaan myös, että silmien tulee olla puoliksi suljetut, mutta katse kohdistuu noin kolmen metrin päähän eteenpäin. Rituaalisen kehotekniikan suorittaminen aloitetaan aina uloshengityksellä ja ensimmäisen uloshengityksen aikana keskitytään tavuun i, sisään hengitettäessä ku, sitten taas uloshengitys ja mu, sisäänhengitys su, ja uloshengitys bi, joka lausutaan mielessä pitkänä, eli bi-i. Viimeinen sisäänhengitys tehdään ilman keskittymistä mihinkään tavuun ja sen jälkeen aloitetaan uudestaan. (Blaize 1994: 40.)
Rituaalisen kehotekniikan toteutuksesta Tim Detmer kuvasi haastattelussaan hengityksen tärkeyttä.
Olin aikaisemmin oppinut rituaalin suorittamiseen liittyvän hengityksen siten, että
sisäänhengityksen aikana keskitytään mielikuvaan siitä, että ilma hengitetään sisään silmien välistä, josta ilma virtaa selkärankaa myöten alavatsaan. Haastattelussa Ikumusubiin liittyvästä
hengityksestä puhuttiin yhteydessä toiseen rituaalin osaan Furutama no Gyôhon.
Haastattelu 3.
Haastattelija: - ...but about Furu Tama no Gyô...have you heard about that you should breath from here...(näytän käsilläni hengityksen suuntaa silmien välistä pään yli) to your center (tanden) ?
Tim: - Sorry...
H: - No, no, no...
Tim: - Yeah so, Furitama no Gyô...the breathing...aaa...this is of course with Furitama but also before that, Ikumusubi, at that level
also, that point, too, breathing in. Iii...kuuuu...muuu....suuu...biiii and then before the Furitama, but it should be here breathing in through
the nose. I haven`t heard through the forehead, I had heard through the nose
and top of your cranium and then down your back and then down and then up sort of your front and up and when breath goes out..aaa... and not just dispersing as soon as it goes out but, the idea of energy moving out, more like a lazer beam condenced and off to horizon.
H: - Ahah.
Tim: - So the idea of (hengittää ulos) exhaling and having that energy go out and idea of cleansing air coming in and then...and then when you are exhaling your impurities and sending them off and then out to then returning them to the nature.
H: - And the same in Ikumusubi...?
Tim: - That is in the case of Ikumusubi.
H: -Yes.
Tim: - Ikumusubi, and the idea of breathing in through the top and out the front and then and then all this. (näyttää Shinkokyûn ja Torifunen liikkeitä)
Hengitykseen liitetty mielikuva on haastattelun mukaan puhdistava, se on misogia. Sisäänhengitetty ilman kiertää kehossa mielikuvan tasolla ja palaa uloshengityksen kautta takaisin luontoon.
Sisäänhengitetty ilma mielletään energiaksi, joka hengitetään sisään, kiertää kehossa ja poistuu puhdistuakseen. Kehon, mielen ja sielun epäpuhtaudet (kegare) voidaan poistaa hengittämällä kehoon tietoisesti puhdasta ilmaa, tai puhdasta energiaa.
Se, mitä ikumusubi merkitsee sanana tai shintôlaisena terminä ja mihin se liittyy vaikuttavat rituaalisen kehotekniikan kokonaisuuteen merkitysten tasolla. Tanaka Masamichi kertoi haastattelussaan kandidaatin työtäni varten ikumusubin merkityksestä Ômotossa ja shintôlaisuudessa.
Deguchi Onisaburôn kirjoituksissa maailmankaikkeus syntyi kami Ame-no-Minaka-Nushi-no-Ô-kamin kehosta tämän laajentuessa. Keho koostuu fyysisestä materiasta, josta maailmankaikkeus sitten muodostui. Kehossa vaikuttavat kolme ominaisuutta, jotka ovat kiinteys, pehmeys ja
nestemäisyys. Niistä yksi on ikumusubi, joka on nestemäisyys. Se on myös eläinten ja hyönteisten ominaisuus. Eläimiin luetaan kuuluvaksi myös ihmiset. (Ikonen 2006.)
Ikumusubin merkitys aukenee lisää, kun tarkastellaan sen kirjoitusasua. Staemmlerin tutkimuksessa tulee esille kirjoitustapa, jossa ikumusubi kirjoitetaan kolmella kanji-merkillä. Siinä ensimmäinen merkki tarkoittaa elävää, seuraava syntymää ja kolmas henkeä. (Staemmler 2009: 155.) Ômotossa tunnettu kirjoitustapa poikkeaa tästä jossain määrin. Tanakan mukaan Deguchi Onisaburô kirjoitti ikumusubin kahdella kanjilla joista viimeinen on kanji, joka lausutaan tama, tamashii ja tarkoittaa sielua tai henkeä. Kirjoitustapa muuttaa merkitystä myös siten, että Ômoton kirjoitustavan mukaan sama sana voidaan lausua ikumusubi, mutta myös ikutama. (Ikonen: 2006). Reikai Monogarissa Deguchi Onisaburô kirjoitti sanan kahdella kanjilla, joka luetaan ikumusubi, mutta tarkoittavat elävää sielua edellä mainitun kirjoitustavan mukaan. (Deguchi: Reikai Monogatari 75, 19.)
Ueshiba Morihein teksteissä mainitaan tämä sama kirjoitustapa. Ikumusubi voidaan lausua myös ikutama, kuten on nähtävillä myös Hikitsuchi sensein kirjallisissa opetuksissa. (Liite 1). Aikidôn tekniikoihin liittyen ôsensei Ueshiba yhdistää ikumusubiin vielä yhden ominaisuuden, aloitteen.
Ikumusubi on tila, jossa ki (気) virtaa. (Stevens 1993: 32.) Toisessa teoksessa ôsensei Ueshiba selittää ikumusubin suhdetta aikidoon seuraavasti:
Aikidô techniques consist of circular, blending movements. Feel the technical movements throughout your body and keep your spirit circular. A circle is completely empty, the emptiness from which all things emerge. Completely empty means perfectly free. From the center of that complete emptiness the universe emerged - this is ikumusubi (generating creative force), the parent of all things.
Control the spirit within a circle, and create living techniques. Birth is unlimited. The abundance and fulfilment of life is manifest in a circle. A circle is kimusubi and ikumusubi.
(Ueshiba 2007: 92 – 93.)
Rituaalisen kehotekniikan suorittamisessa yhdistyy samaan aikaan puhdistautuminen ja
keskittyminen omaan sieluun. Tulkitsen ikumusubin tässä tapauksessa viittaavan harjoittelijassa itsessään olevaan ominaisuuteen, joka on ikumusubi, hänen omaan elävään sieluunsa. Rituaalisessa kehotekniikassa kädet pidetään alavatsan kohdalla, kiinni kehossa. chinkon kishinissä alavatsan alueella (tanden) keskityttäessä on tarkoitus keskittyä siellä sijaitsevaan osahenkeen (bunrei), joka on myös ihmisen suojelija (Stalker 2008: 93). On mahdollista, että tässä rituaalisessa
kehotekniikassa pyritään yhteyteen suojelijan (bunrei) kanssa, mutta myös keskitytään omaan sieluun, joiden välille yhteyttä voidaan tavoitella.
Rituaalin osana Ikumusubi yhdistää jälleen aikidôn ja Ômoton diskursseja. Vaikka rituaalisissa kehotekniikoissa tulee jälleen esille kehon puolten sukupuolittuminen, joka ei liity Ômotoon on tässä rituaalin osassa yhdysside Ômotoon. Käsitteenä musubit liittyvät shintôlaisuuteen laajemmin, mutta ääneen lausuttuina musubien nimet liittyvät suoraan Deguchi Onisaburôn sanelemaan Reikai Monogatariin, jossa näkyvä kirjoitustapa on käytetty vain Ômotossa. Myös Ikumusubin rituaalisiin kehotekniikoihin kuuluva hengitystekniikka voisi yhdistyä samaan ajatteluun, joka on Ômoton chinkon-meditaatioon liittyvässä hengitystekniikassa.