Ikäihmisen erikoissairaanhoidosta kotiutuminen

KOTIUTUMISEN SEURANTA

Ahonen Leena, Leino Satu & Valkonen Milla

Taustaa

Hämeen ammattikorkeakoulun HyvoT-projektissa tutkittiin, syksyllä 2012, päivystykseen hakeutuneiden 75 vuotta täyttäneiden potilaiden hoi-topolkuja. Sadan potilaan otannan perusteella mallinnettiin yleisimpien diagnoosien hoitoketjujen kulku. Otanta oli kuitenkin liian pieni antaak-seen kaikkea sitä tietoa, mitä sillä alun perin toivottiin saatavan. Tutki-muksen avulla ei pystytty perehtymään esimerkiksi siihen, miksi ikäih-mistä ei voinut kotiuttaa erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta aikai-semmin/nopeammin. Tämän johdosta projektissa kehiteltiin yhteistyös-sä FSTKY:n edustajien kanssa lomake, jolla tätä tietoa lähdettiin hake-maan, ja mitkä tekijät asiaan vaikuttivat. Lomakkeen ensimmäinen ver-sio esitestattiin sisätautien osasto 3:lla 18.3. – 24.3. Seuraavassa palaveris-sa, 3.4.2013, täytetyt lomakkeet käytiin läpi ja lopulliseen lomakkeeseen tehtiin muutokset niiden perusteella. Lomakkeesta tiedotettiin FSTKY:ssä sisäisenä tiedotuksena päivystyspoliklinikalle ja niille osastoille (kirurgi-an os. 1, sisätautien os. 2 ja 3), joissa lomaketta tultiin käyttämään. H(kirurgi-an- Han-kekoordinaattori lähetti yksiköihin sähköpostitse vielä ohjeistuksen sii-tä, miten lomakkeiden kanssa käytännössä toimitaan ja toimi puhelimit-se yhteyshenkilönä, mikäli jotain kysymyksiä herää. Suunniteltu tiedon-keräysjakso oli 2–3 viikkoa.

Lomakkeen täyttö alkoi päivystyspoliklinikalla 22.4.2013. Päivystyspo-liklinikan henkilökunta täytti lomakkeeseen alustavat tiedot potilaasta:

tunnistustiedot, mistä asiakas on tullut, miksi siirretään osastolle/avo-sairaalaan tai miksi kotiutetaan suoraan. Myös niistä päivystykseen ha-keutuneista potilaista, jotka kotiutuivat suoraan, lomaketta täytettiin, jot-ta nähtiin prosentuaalinen osuus seurannan aikana erikoissairaanhoitoa tarvitsevista 75 vuotta täyttäneistä potilaista. Mikäli potilas siirtyi osas-tohoitoon, lomake kulki potilaan mukana osastolle, jossa sen täyttöä jat-kettiin päivittäin. Osastoilla lomakkeeseen kirjattiin tulosyy ja täydennet-tiin taustatietoa, esimerkiksi siitä, onko potilas kotihoidon asiakas (ellei siitä ollut helposti löytyvää tietoa vielä päivystyksessä eikä saattajana ol-lut kotihoidon henkilökuntaa). Päivittäisessä seurannassa kirjattiin ylös syy, jonka vuoksi potilas ei siirry kotiin tai jatkohoitopaikkaan. Syitä oli-vat: lääketieteellinen, lääkehoitoon liittyvä, palveluista johtuva,

toiminta-kyvystä johtuva, sosiaalinen tai muu syy. Lisäksi jokaisen päivän kohdalla kysyttiin, onko avosairaalan potilaaksi siirtymistä harkittu. Potilaan ko-tiutuessa lomakkeeseen kirjattiin, mihin potilas poistui ja tuliko hänel-le osastohoidon aikana muutoksia palveluiden määrään, esimerkiksi ko-tihoidon käyntejä lisättiin, ateriapalvelu aloitettiin tms. Lomakkeet nou-dettiin osastoilta sekä poliklinikalta 10.5.2013. Lomakkeiden täyttämises-sä huomattiin palautuksen jälkeen epätäsmällisyyksiä, lähinnä puuttuvia merkintöjä.

HyvoT:n henkilökunta koosti tiedot syöttämällä lomakkeiden merkinnät yksiköittäin excel-taulukoihin.

Koosteista löytyvät tiedot:

• mistä asiakas/potilas on tullut?

• mihin asiakas/potilas on poistunut?

• tapahtuiko tulo- ja poistumispaikan välillä muutosta?

• tuliko palveluihin muutoksia?

• mistä syystä asiakas/potilas tuli?

• mikä oli päivystykseen tulon syy ja osastolla olon syy? (diagnoosi)

• oliko avosairaalaa harkittu hoidon tarjoajana?

• kuinka pitkä hoitoaika oli?

• mistä syystä potilas ei kotiutunut aiemmin?

Tulokset

Päivystyspoliklinikka

Kotiutumisen seurannan aikana (19 vrk) Forssan sairaalan päivystyspoli-klinikalle hakeutui 65 henkilöä, jotka olivat yli 75-vuotiaita. Heistä 25 siir-tyi poliklinikalta suoraan kotiin tai tehostettuun palveluasumiseen, 8 hen-kilöä toiseen sairaalaan, 9 potilaaksi kirurgiselle osastolle 1, 14 potilaaksi sisätautien osastolle 2 ja 9 potilaaksi sisätautien osastolle 3.

Päivystyksestä suoraan kotiutuneet (25) tai sairaala-/laitossiirtona lähteneet (8) potilaat tulivat:

Kotoa (ei kotihoitoa)

n %

16 48,5

Kotoa

(kotihoidon palvelut)

n %

8 24,2

Tehostetusta palveluasumisesta

n %

9 27,3

Yht.

n %

33 100

Päivystyksestä suoraan kotiutuneet asiakkaat (25) siirtyivät:

Muutos tulo- ja poistumis-paikan välillä

Kyllä Ei Ei merkitty Yht.

Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT) -hanke

hoidon tarjoajana

Kotiutuneista 25:sta potilaasta 4 oli ensin seurannassa päivystyspoliklinikalla tai saivat i.v hoitoa (2), jon-ka jälkeen kotiutuivat; 3 samana päivänä ja 1 seuraavana päivänä. Yksi siirtyi avosairaalan potilaaksi.

Osasto 1 (kirurgia)

Kirurgiselle osastolle päivystyksestä siirtyneet potilaat tulivat pääsääntöisesti kotoa. Yli puolet potilaista poistui kotiin joko ilman kotihoitoa tai kotihoidon palvelujen turvin.

Koti (ei

Sairaalasiirto Yht. pot.

Tulopaikka/-palvelut 4 4 1 9

Poistumispaikka 2 3 3 1 9

Kyllä Ei Ei merkitty Yht. pot.

Muutos tulo- ja

pois-tumispaikan välillä 3 6 9

siirtyi  toiseen  sairaalaan/laitokseen   siirtyi  osastolle  1  

siirtyi  osastolle  2   siirtyi  osastolle  3   i.v.hoito  ja  seuranta  

yö  päivystyspoliklinikalla  ja  ko<utui   seuraavana  päivänä  

seuranta/siirtyi  avosairaalan  po<laaksi   Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT)

-hanke

hoidon tarjoajana

Kotiutuneista 25:sta potilaasta 4 oli ensin seurannassa päivystyspoliklinikalla tai saivat i.v hoitoa (2), jon-ka jälkeen kotiutuivat; 3 samana päivänä ja 1 seuraavana päivänä. Yksi siirtyi avosairaalan potilaaksi.

Osasto 1 (kirurgia)

Kirurgiselle osastolle päivystyksestä siirtyneet potilaat tulivat pääsääntöisesti kotoa. Yli puolet potilaista poistui kotiin joko ilman kotihoitoa tai kotihoidon palvelujen turvin.

Koti (ei

Sairaalasiirto Yht. pot.

Tulopaikka/-palvelut 4 4 1 9

Poistumispaikka 2 3 3 1 9

Kyllä Ei Ei merkitty Yht. pot.

Muutos tulo- ja

pois-tumispaikan välillä 3 6 9

siirtyi  toiseen  sairaalaan/laitokseen   siirtyi  osastolle  1  

siirtyi  osastolle  2   siirtyi  osastolle  3   i.v.hoito  ja  seuranta  

yö  päivystyspoliklinikalla  ja  ko<utui   seuraavana  päivänä  

seuranta/siirtyi  avosairaalan  po<laaksi  

Syyt, miksi potilas ei kotiutunut heti suoraan päivystyksestä

Kotiutuneista 25:sta potilaasta 4 oli ensin seurannassa päivystyspoliklini-kalla tai saivat i.v hoitoa (2), jonka jälkeen kotiutuivat; 3 samana päivänä ja 1 seuraavana päivänä. Yksi siirtyi avosairaalan potilaaksi.

Kyllä Ei Ei merkitty Yht. pot.

Muutos tulo- ja poistumis-paikan välillä

Kirurgiselle osastolle päivystyksestä siirtyneet potilaat tulivat pääsään-töisesti kotoa. Yli puolet potilaista poistui kotiin joko ilman kotihoitoa tai kotihoidon palvelujen turvin.

Kirurgiselle osastolle tulon syyt (26 merkintää) Lääketieteellinen

Useamman potilaan kohdalle oli merkitty useampi syy, mikä selittää eri määrän vastauksia vrt. potilaiden määrään.

Hoitopäivien määrä:

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 1 oli 6,25 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy eikä yhdenkään potilaan kohdalla ollut har-kittu avosairaalan potilaaksi siirtämistä.

12 Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus – HyvoT-projektissa tuotettuja näkökulmia

Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT) -hanke

Kirurgiselle osastolle tulon syyt (26 merkintää) Lääketieteellinen

syy Lääkehoitoon

liittyvä syy Palveluista

johtuva syy Syynä

toimintakyky Sosiaalinen syy

7 8 4 5 2

Useamman potilaan kohdalle oli merkitty useampi syy, mikä selittää eri määrän vastauksia vrt. potilaiden määrään.

Hoitopäivien määrä:

• ei tiedossa: 1 potilas

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 1 oli 6,25 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy eikä yhdenkään potilaan kohdalla ollut harkittu avosairaalan potilaaksi siirtämistä.

Hoitopäivien määriä tarkisteltaessa voitiin päätellä seuraavaa: Potilailla, joilla oli pitempi hoitoaika osas-tolla, oli tulosyynä useita eri syitä, esimerkiksi 10 päivää hoidossa olleella potilaalla tulosyiksi oli merkat-tu kaikki 5 (lääketieteellinen, lääkehoitoon liittyvä, palveluista johmerkat-tuva, toimintakyvystä johmerkat-tuva sekä so-siaalinen syy). Osastolla olon kohdalle merkatut syyt, miksi ei kotiutunut aiemmin, olivat lääkehoito, ei

4  

(arvo  vuorokausina)  

tarkempi  selvitys  kirjaama?a     i.v  an<biooAhoito  

apuvälineisiin  lii?yvä  syy   odo?aa  jatkohoitopaikkaa  

ko<hoidosta  riippuva  syy,  odo?aa  SAS   Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT)

-hanke

Kirurgiselle osastolle tulon syyt (26 merkintää) Lääketieteellinen

syy Lääkehoitoon

liittyvä syy Palveluista

johtuva syy Syynä

toimintakyky Sosiaalinen syy

7 8 4 5 2

Useamman potilaan kohdalle oli merkitty useampi syy, mikä selittää eri määrän vastauksia vrt. potilaiden määrään.

Hoitopäivien määrä:

• ei tiedossa: 1 potilas

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 1 oli 6,25 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy eikä yhdenkään potilaan kohdalla ollut harkittu avosairaalan potilaaksi siirtämistä.

Hoitopäivien määriä tarkisteltaessa voitiin päätellä seuraavaa: Potilailla, joilla oli pitempi hoitoaika osas-tolla, oli tulosyynä useita eri syitä, esimerkiksi 10 päivää hoidossa olleella potilaalla tulosyiksi oli merkat-tu kaikki 5 (lääketieteellinen, lääkehoitoon liittyvä, palveluista johmerkat-tuva, toimintakyvystä johmerkat-tuva sekä so-siaalinen syy). Osastolla olon kohdalle merkatut syyt, miksi ei kotiutunut aiemmin, olivat lääkehoito, ei

4  

(arvo  vuorokausina)  

tarkempi  selvitys  kirjaama?a     i.v  an<biooAhoito  

apuvälineisiin  lii?yvä  syy   odo?aa  jatkohoitopaikkaa  

ko<hoidosta  riippuva  syy,  odo?aa  SAS  

Syyt, miksi potilas ei kotiutunut aiemmin (arvo vuorokausina)

Hoitopäivien määriä tarkisteltaessa voitiin päätellä seuraavaa: potilailla, joilla oli pitempi hoitoaika osastolla, oli tulosyynä useita eri syitä, esimer-kiksi 10 päivää hoidossa olleella potilaalla tulosyiksi oli merkattu kaikki 5 (lääketieteellinen, lääkehoitoon liittyvä, palveluista johtuva, toiminta-kyvystä johtuva sekä sosiaalinen syy). Osastolla olon kohdalle merkatut syyt, miksi ei kotiutunut aiemmin, olivat lääkehoito, ei pärjää kotona yk-sin, odottaa SAS-palaveria, kivunhoito ja odotti jatkohoitopaikkaa 4 vrk:n ajan. Myös 9 päivää hoidossa olleen potilaan kohdalta löytyi samantyyp-pisiä; puoliso on väsynyt, eivät pärjää keskenään kotona, odottaa psykiat-rin konsultaatiota ja jatkohoitopaikkaa. Lyhyemmissä hoitojaksoissa oli useimmiten kyse kipulääkityksestä tai i.v lääkehoidosta.

Osasto 2 (sisätaudit)

Osastolle 2 päivystyksestä siirtyneet potilaista suuri osa tuli kotoa. Pois-tumispaikkaa kaikkien kohdalla ei ollut merkkittynä.

Tulopaikka

Kyllä Ei Ei merkitty Yht. pot.

Muutos tulo- ja poistumis-paikan välillä

Sisätautien osastolle 2 tulon syyt:

Lääketieteellinen syy

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 2 oli 8,25 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy. Yhden potilaan kohdalla oli harkittu avo-sairaalan potilaaksi siirtämistä.

Ei harkittu: 10 potilaan kohdalla. (Yhdessä lomakkeessa oli sekä kyllä että ei.)

Ei merkitty: 4 potilaan kohdalla.

Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT) -hanke

• 13 – 15 vrk: 1 potilas

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 2 oli 8,25 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy.

Yhden potilaan kohdalla oli harkittu avosairaalan potilaaksi siirtämistä.

Ei harkittu: 10 potilaan kohdalla.(Yhdessä lomakkeessa oli sekä kyllä että ei).

Ei merkitty: 4 potilaan kohdalla

Hoitopäivien määriä tarkisteltaessa voitiin päätellä seuraavaa: Pisimpään osastohoidossa olleiden potilai-den kohdalle oli merkattu tulosyyksi lääketieteellinen, lääkehoitoon ja toimintakyvyn alenemiseen liittyvä syy. Analysointia vaikeutti se, että usean päivän kohdalle ei ollut merkattu mitään syytä, miksi potilaat eivät kotiutuneet osastohoidosta aikaisemmin. 15 päivää osastolla olleen potilaan yleistila oli ollut heikko, hänen veriarvonsa olivat huonot eikä hän kyennyt syömään mitään. Tämän johdosta hän oli saanut i.v hoitoa ja nesteytystä. Toisen pidempään osastohoidossa olleen potilaan kohdalla oli kyse Marevan- hoi-don aloituksesta sekä toistuvista rintakivuista.

Osasto 3 (sisätaudit)

Sisätautien osastolle 3 päivystyksestä siirtyneet potilaat tulivat pääsääntöisesti tehostetusta palveluaumi-sesta.

Koti (ei

ko-tihoitoa) Koti (kotihoidon (arvo  vuorokausina)  

tarkempi  selvitys  kirjaama?a     voinnin  seuranta  (rintakipu)   infek<o  

odo?aa  jatkohoitopaikkaa   i.v  lääkehoito  

sydämen  vajaatoiminnan  hoito   vuodepo<las  

nesteytys   exitus   Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT)

-hanke

• 13 – 15 vrk: 1 potilas

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 2 oli 8,25 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy.

Yhden potilaan kohdalla oli harkittu avosairaalan potilaaksi siirtämistä.

Ei harkittu: 10 potilaan kohdalla.(Yhdessä lomakkeessa oli sekä kyllä että ei).

Ei merkitty: 4 potilaan kohdalla

Hoitopäivien määriä tarkisteltaessa voitiin päätellä seuraavaa: Pisimpään osastohoidossa olleiden potilai-den kohdalle oli merkattu tulosyyksi lääketieteellinen, lääkehoitoon ja toimintakyvyn alenemiseen liittyvä syy. Analysointia vaikeutti se, että usean päivän kohdalle ei ollut merkattu mitään syytä, miksi potilaat eivät kotiutuneet osastohoidosta aikaisemmin. 15 päivää osastolla olleen potilaan yleistila oli ollut heikko, hänen veriarvonsa olivat huonot eikä hän kyennyt syömään mitään. Tämän johdosta hän oli saanut i.v hoitoa ja nesteytystä. Toisen pidempään osastohoidossa olleen potilaan kohdalla oli kyse Marevan- hoi-don aloituksesta sekä toistuvista rintakivuista.

Osasto 3 (sisätaudit)

Sisätautien osastolle 3 päivystyksestä siirtyneet potilaat tulivat pääsääntöisesti tehostetusta palveluaumi-sesta.

Koti (ei

ko-tihoitoa) Koti (kotihoidon (arvo  vuorokausina)  

tarkempi  selvitys  kirjaama?a     voinnin  seuranta  (rintakipu)   infek<o  

odo?aa  jatkohoitopaikkaa   i.v  lääkehoito  

sydämen  vajaatoiminnan  hoito   vuodepo<las  

nesteytys   exitus  

Syyt, miksi potilas ei kotiutunut aiemmin (arvo vuorokausina)

Hoitopäivien määriä tarkisteltaessa voitiin päätellä seuraavaa: pisimpään osastohoidossa olleiden potilaiden kohdalle oli merkattu tulosyyksi lää-ketieteellinen, lääkehoitoon ja toimintakyvyn alenemiseen liittyvä syy.

Analysointia vaikeutti se, että usean päivän kohdalle ei ollut merkattu mi-tään syytä, miksi potilaat eivät kotiutuneet osastohoidosta aikaisemmin.

15 päivää osastolla olleen potilaan yleistila oli ollut heikko, hänen veriar-vonsa olivat huonot eikä hän kyennyt syömään mitään. Tämän johdosta hän oli saanut i.v hoitoa ja nesteytystä. Toisen pidempään osastohoidossa olleen potilaan kohdalla oli kyse Marevan-hoidon aloituksesta sekä tois-tuvista rintakivuista.

Osasto 3 (sisätaudit)

Sisätautien osastolle 3 päivystyksestä siirtyneet potilaat tulivat pääsään-töisesti tehostetusta palveluasumisesta.

Kyllä Ei Ei merkitty Yht. pot.

Muutos tulo- ja poistumis-paikan välillä

Osastolle 3 tulon syyt:

Lääketieteellinen

Kolmen potilaan kohdalla oli merkintä sekä lääketieteellinen että lääke-hoitoon liittyvä syy.

Hoitopäivien lukumäärä:

• ei tiedossa: 1 potilas

• 1–3 vrk: 2 potilasta

• 4–5 vrk: 1 potilas

• 6 –7 vrk: 1 potilas

• 8–9 vrk: 2 potilasta

• 10–12 vrk: 2 potilasta

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 3 oli 6,625 päivää.

16 Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus – HyvoT-projektissa tuotettuja näkökulmia

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy. Tosin osastolla olon syyt oli merkitty vain viiden potilaan kohdalla.

Yhdenkään potilaan kohdalla ei ollut harkittu avosairaalan potilaaksi siir-tymistä.

Ei harkittu: 4 potilaan kohdalla Ei merkitty: 5 potilaan kohdalla

Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT) -hanke

Muutos tulo- ja

pois-tumispaikan välillä 1 6 2 9

Muutokset

palveluis-sa 1 0 8 9

Osastolle 3 tulon syyt:

Lääketieteelli-nen syy Lääkehoitoon

liittyvä syy Palveluista

johtuva syy Syynä

toimintakyky Sosiaalinen

syy Syytä

ei kirjattu

4 3 0 0 1 4

Kolmen potilaan kohdalla oli merkintä sekä lääketieteellinen että lääkehoitoon liittyvä syy.

Hoitopäivien lukumäärä:

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 3 oli 6,625 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy.

Tosin osastolla olon syyt oli merkitty vain viiden potilaan kohdalla.

Yhdenkään potilaan kohdalla ei ollut harkittu avosairaalan potilaaksi siirtymistä.

Ei harkittu: 4 potilaan kohdalla Ei merkitty: 5 potilaan kohdalla

43   4  

1  1  

Syyt,  miksi  po,las    

1  

ei  ko,utunut  aiemmin   (arvo  vuorokausina)  

tarkempi  <eto  kirjaama?a       i.v  an<biooAhoito    

odo?aa  tutkimuksia  arkipäivään   exitus  

tarkempi  <eto  kirjaama?a  hoitoajalta,   jonka  pituu?a  ei  ole  merki?y  

Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla (HyvoT) -hanke

Muutos tulo- ja

pois-tumispaikan välillä 1 6 2 9

Muutokset

palveluis-sa 1 0 8 9

Osastolle 3 tulon syyt:

Lääketieteelli-nen syy Lääkehoitoon

liittyvä syy Palveluista

johtuva syy Syynä

toimintakyky Sosiaalinen

syy Syytä

ei kirjattu

4 3 0 0 1 4

Kolmen potilaan kohdalla oli merkintä sekä lääketieteellinen että lääkehoitoon liittyvä syy.

Hoitopäivien lukumäärä:

Keskimääräinen hoitoaika osastolla 3 oli 6,625 päivää.

Verrattaessa päivystykseen tulon syitä osastolla olon syihin, merkittäviä eroavaisuuksia niistä ei löydy.

Tosin osastolla olon syyt oli merkitty vain viiden potilaan kohdalla.

Yhdenkään potilaan kohdalla ei ollut harkittu avosairaalan potilaaksi siirtymistä.

Ei harkittu: 4 potilaan kohdalla Ei merkitty: 5 potilaan kohdalla

43   4  

1  1  

Syyt,  miksi  po,las    

1  

ei  ko,utunut  aiemmin   (arvo  vuorokausina)  

tarkempi  <eto  kirjaama?a       i.v  an<biooAhoito    

odo?aa  tutkimuksia  arkipäivään   exitus  

tarkempi  <eto  kirjaama?a  hoitoajalta,   jonka  pituu?a  ei  ole  merki?y  

Syyt, miksi potilas ei kotiutunut aiemmin (arvo vuorokausina)

Hoitopäivien määriä tarkisteltaessa voitiin päätellä seuraavaa: pisimpään osastohoidossa (10 vrk) olleiden potilaiden kohdalle toisen tulosyyksi oli merkattu lääketieteellinen ja lääkehoitoon liittyvä syy, toisen kohdalla syytä ei ollut kirjattu. Toisella heistä oli pneumonia, johon hän sai i.v an-tibioottihoitoa. Useimpien osastolla olleiden potilaiden kohdalle ei ollut merkattu mitään syytä, miksi he eivät kotiutuneet aiemmin. Tämän vuok-si oli mahdotonta tehdä päätelmiä aiheen suhteen. Lähinnä vain i.v hoi-toa saaneista potilaista oli merkattu jotain. Lyhyimmän osastohoitojakson (2 vrk) syynä oli sosiaalinen syy.

Pohdinta

Lomakkeiden täyttämiseen osastoilla oli kiinnitetty huomiota varsin vaih-televasti. Lomakkeita noudettaessa puutteellisesti täytettyihin lomakkei-siin annettiin vastaukseksi muun muassa seuraavaa: ”koko viikko tehty vajaalla miehityksellä, ei ehdi paneutua tällaiseen”, ”joka työvuorossa ollut sijaisia, joita on pitänyt opastaa”, ”koko ajan pitää täyttää jotain

lo-makkeita”, ”ei ole aikaa, muutenkin on kiire” ja ”potilaita nytkin ylipai-koilla”.

Akuuttihoitoon tulojen syyn ja diagnoosin perusteella osa potilaista oli-si voitu hoitaa oli-siinä hoivaykoli-sikössä, jossa he asuivat. Joissakin ykoli-siköissä henkilökunta ei pystynyt tarkkailemaan asukkaan tilaa, koska vuorossa oli vain yksi tai kaksi hoitajaa. Tällöin soitettiin ambulanssi noutamaan asukas sairaalaan, vaikka hänellä ei suoranaista akuuttia erikoissairaan-hoidon tarvetta ollutkaan.

Avosairaalan potilaaksi siirtämistä olisi voitu harkita joissain tapauksis-sa. Kun kyseessä oli potilaan nesteytys tai i.v antibioottihoito, olisiko ne voitu hoitaa yhteistyössä asuinyksikkö ja avosairaala tai kotisairaanhoito?

Poliklinikalla tehdyt diagnoosit pysyivät samana osastohoidossa, paris-sa tapauksesparis-sa oparis-sastolla tehdyissä tutkimuksisparis-sa löytyi lisäksi joku muu-kin diagnoosi.

Jonkun kohdalla kotiutus oli tapahtunut liian nopeasti tai ilman hyvää suunnitelmaa, koska potilas palasi takaisin sairaalaan vielä kotiutuspäi-vänä. ”Potilaiden sairaalasta kotiutumiset ovat kriittisiä vaiheita, joiden onnistumisella on vaikutusta potilaiden hyvinvointiin ja hoitotoiminnan vaikuttavuuteen. Sairaalahoitoaikojen lyhennyttyä potilaat kotiutuvat huonokuntoisempina, jolloin kotiutumiseen saatavan tuen merkitys kas-vaa. Huonosti valmisteltu kotiutuminen vaarantaa potilaan hoidon jat-kuvuuden, jolloin myös riski joutua uudelleen sairaalahoitoon kasvaa.

Ideaalitilanteessa kotiutuminen suunnitellaan yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä, sairaalan henkilöstön sekä potilasta kotona hoitavan kotihoidon henkilöstön kesken ja hoidossa tarvittava tieto on kaikkien osapuolien saatavilla. Toimiva yhteistyö ja tiedon kulku näkyvät viime kädessä hoidon jatkuvuutena eli potilaan avun saantina kaikissa hoito-ketjun vaiheissa.” (Pöyry & Perälä 2003.) Lomakkeiden vastauksista voi päätellä, että osastoilla ei juurikaan tiedetä tai keskitytä potilaan käyt-tämiin palveluihin, jotka tukevat hänen pärjäämistään kotiutumisen jäl-keen. Kotiutumispalavereita pidettiin suhteellisen harvoin. ”Kotihoidon henkilöstön on saatava tieto potilaan kotiutumisesta riittävän ajoissa.

Sanallisen tiedon lisäksi kirjallisen informaation välittäminen jatkohoi-dosta vastaavalle hoitajalle kotihoitoon, on hoidon jatkuvuuden ja sau-mattomuuden kannalta tärkeää. Kotiutumispalavereita pidetään tärkei-nä.” (Rantasalo 2007.)

Parissa tapauksessa potilaat olivat odottaneet jatkohoitopaikkaan pääsyä useita päiviä. ”Jonotuksesta johtuva geriatrisen potilaan makuuttaminen johtaa potilaan kuntouttamismahdollisuuksien merkittävään heikenty-miseen, mikä on merkittävästi vaikuttamassa myös potilaan laitostumi-seen ja jäämilaitostumi-seen pitkäaikailaitostumi-seen hoitoon.” (Väihinpää ym. 2009). Muita syitä osastolla viipymiseen ilman erikoissairaanhoidon akuuttia tarvetta enää, olivat erikoisapuvälineen saapumisen odottaminen sekä tutkimus-ten odottaminen pyhäpäivien yli seuraavaan arkipäivään.

Lähteet

Pöyry, P. & Perälä, M-L. 2003: Tieto ja yhteistyö yli 65-vuotiaiden hoidon ja palvelui-den saumakohdissa. Stakesin julkaisuja 18/2003. Helsinki.

Rantasalo, K. 2007. Sairaalasta kotiin – Puhelinhaastattelu erikoissairaanhoidosta kotihoidon piiriin kotiutuneille potilaille. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskunta-tieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio.

Väihinpää, J., Paavilainen, J., Myllärniemi, J. & Valkama, K. 2009. Potilasvirtojen hallinnan tehostaminen Hatanpään sairaalassa -loppuraportti. Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C3/2009.

ISSN 1798-2138

SAS-RYHMÄN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

Hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyö / syksy 2013 opiskelijat Kati Romppainen & Eveliina Ylitalo / Leena Ahonen Koko teksti luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020702

Taustaa

Väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi yhteiskunnan on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Tarvitaan monialaiseen tuen ja palvelujen tarpeen arviointiin perustuvia, yksilöllisesti määritel-tyjä palveluita, jotka mahdollistavat ja tukevat iäkkään henkilön omaa toi-mijuutta. Palvelujen tulee olla oikea-aikaisia sekä lähellä asiakkaita, ellei keskittäminen ole perusteltua palvelujen laadun ja turvallisuuden vuoksi.

Tarvitaan siis aitoa yhdessä tekemistä siten, että kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa kuuluu iäkkäiden ääni. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013a.) Palveluntarpeen arviointia ja suunnittelua tarvitaan, jotta palve-luita pystytään kehittämään ja tarjoamaan ikääntyvien kuntalaisten pal-velutarpeita vastaavasti.

SAS-ryhmä on kaikissa kunnissa toimiva moniammatillinen ryhmä, jon-ka tehtävänä on koordinoida vanhuspalveluiden käyttöä sekä avo- että lai-toshoidossa. Lyhenne SAS tulee sanoista selvitä, arvioi ja sijoita. Ryhmäs-sä keskustellaan ja pohditaan tietyin väliajoin asiantuntijaryhmänä kun-nan avo- ja laitoshoidon asiakkaiden hoitopaikka- ja asumisasioista sekä omaishoidontukeen liittyvistä tekijöistä. SAS-ryhmän näkemys on suo-situs tai esitys viranhaltijalle varsinaista päätöksentekoa varten. Palve-luntarpeen arvioinnin tukena voidaan käyttää erilaisia mittareita, kuten RAVA- ja Mini Mental State Examination (MMSE) -mittauksia sekä tie-toja asiakkaan sosiaalisesta tilanteesta. SAS-ryhmän toiminnan työväli-neenä toimivat myös perusturvalautakunnan määrittelemät kriteerit pal-veluiden myöntämisen perusteista. (Kuusivaara & Viippo 2006.) Toimin-takyvyn mittarit eivät yksin riitä toiminToimin-takyvyn arviointiin, vaan niiden lisäksi tarvitsee selvittää päivittäisistä toiminnoista selviytyminen, ym-päristötekijät ja on keskusteltava asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa.

Toimintakyky on aina sidoksissa aikaan ja paikkaan. Esimerkiksi sairaala vaikeuttaa toimintakyvyn arviointia, sillä se on ympäristönä vieras ja voi näin ollen vääristää mittareiden tuloksia. (Voutilainen 2009, 130–133.) Asiakaslähtöisissä palveluissa huomioidaan vanhusten omat voimavarat ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuden. Palvelujärjestelmä, joka kuu-lee vanhuksia, kohtaa heidän tarpeensa sekä kunnioittaa heidän yksilölli-syyttään ja itsemääräämisoikeuttaan. Asiakaslähtöiset palvelut myös kan-nustavat toimintaan, tukevat ihmisen omatoimisuutta ja omanarvontun-toa sekä rohkaisevat käyttämään omia vahvoja puoliaan.

Asiakaslähtöi-nen palvelujärjestelmä edellyttää käytännönläheistä ja moniammatillista yhteistyötä, organisaatioiden läpinäkyvyyttä sekä toimivaa palvelukoko-naisuutta. (Paasivaara 2002, 19–33.)

Lain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jos suunnitelman laatiminen ei muuten ole ilmei-sen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiak-kaan kanssa. Asiakasiak-kaan mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon ja asi-akkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. (L22.9.2000/812.) Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamisek-si -laatusuoparantamisek-situksen 2013 mukaan iäkkään henkilön mielipide on kuulta-va ja mielipide on kirjattakuulta-va iäkkään palvelusuunnitelmaan. Vanhusasiak-kaalla on todella rajalliset mahdollisuudet olla mukana päättämässä omaa elämäänsä ja tulevaisuutta koskevien päätöksien pohdinnassa ja tekemi-sessä. Osallisuutta kerrottiin rajoitettavan osaksi siksi, että

Lain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jos suunnitelman laatiminen ei muuten ole ilmei-sen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiak-kaan kanssa. Asiakasiak-kaan mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon ja asi-akkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. (L22.9.2000/812.) Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamisek-si -laatusuoparantamisek-situksen 2013 mukaan iäkkään henkilön mielipide on kuulta-va ja mielipide on kirjattakuulta-va iäkkään palvelusuunnitelmaan. Vanhusasiak-kaalla on todella rajalliset mahdollisuudet olla mukana päättämässä omaa elämäänsä ja tulevaisuutta koskevien päätöksien pohdinnassa ja tekemi-sessä. Osallisuutta kerrottiin rajoitettavan osaksi siksi, että

In document Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus : HyvoT-projektissa tuotettuja näkökulmia (sivua 9-24)