Kumppaneiden sensorit ja laitteet Kumppanisovellukset ja älykaupunkipalvelut
Datalähteet/
Ulkoiset sensorit Integraatiotaso Avoin data -kartat -videot -nettisivut
Kaupunkisuunnittelu Tapahtuma-järjestäjät
Turvallisuus-toimijat
Turvallisuus-viranomaiset Kaupunkilaiset, tapahtumakävijät
IBA-tilannekuva-alusta älykaupungeille sure.instablueaware.fi IBA-integraatioarkkitehtuuri älykaupungeille
Palomuuri Palomuuri Kumppaneiden
sensoridataa Kumppaneiden analytiikkadataa
Kuva 1. Kuvankaappaus IBA-tilannekuva-alus-tasta. [8]
tasossa IBA-alustaan, jonka jälkeen kaupungin, viranomaisen tai muun tahon datalähteet ovat käytettävissä IBAssa. Datalähteistä saatavaa tietoa pystytään sitten visualisoimaan IBA-tilannekuva-alustassa ja hyödyntämään muun muassa kaupunkisuunnittelus-sa, turvallisuustoimijoiden parissa ja yleisesti ottaen uusien pal-veluiden kehittämisessä.
Kuvat 3 ja 4 esittävät IBT- ja IBS-sovelluksien toiminnallisuut-ta. IBT on mobiilisovellus, joka on suunniteltu tilannekuvan jaka-miseen ja yhteistyöhön tiimin jäsenten välillä. Sen avulla on mah-dollista jakaa kuvia, videoita ja sijaintidataa kentältä. Näin ollen käyttäjät, esimerkiksi pelastustyöntekijät, voivat tehdä yhteistyö-tä käytyhteistyö-tämällä alustan tietoturvallista keskusteluominaisuutta ja nostamalla hälytyksiä tilannekeskukseen. IBT-sovellusta voidaan hyödyntää yhdessä IBA-tilannekuva-alustan kanssa, jolloin ken-tällä toimivien henkilöiden yhteistyö kokonaistilannekuvan muo-dostavien henkilöiden kanssa on saumatonta. Insta Blue Sky (IBS) on sovellus, jonka avulla voidaan lennättää kaupallisia DJI drone-ja. IBS tukee suojattua reaaliaikaisen videon ja sijaintidatan lähet-tämistä IBA-alustaan. Yhdessä IBAn kanssa käyttäjä voi monito-roida reaaliaikaisia videosyötteitä, jokaisen dronen sijaintia sekä lentokorkeutta.
TEKNOLOGIAKOKEILUT JA TULOKSET
SURE-hankkeen aikana on toteutettu yhteensä kuusi teknologia-kokeilua pelastustoimijoiden (pelastuslaitos (PELA) ja/tai ensi-hoito (EH)) kanssa. Teknologiakokeilujen tarkoituksena on ol-lut testata IBA- ja IBT-sovelluksia todellisissa tilanteissa ja kerätä palautetta, huomioita ja kokemuksia niihin liittyen, jotta sovel-lusten käytettävyyttä ja niihin liittyviä kehityskohteita ja
-ideoi-ta saadaan selville. Lisäksi -ideoi-tavoitteena oli selvittää, miten IBA- ja IBT-sovellukset auttoivat tilannekuvan muodostamisessa ja yh-teistyössä. Hankkeessa toteutuneiden teknologiakokeilujen tee-mat olivat seuraavat:
1. Ensihoidon IBT-pilotti: koulujen päätöspäivä, 2. Ensihoidon IBA-testi 1: potilas junassa, 3. Ensihoidon IBA-testi 2: potilas bussissa,
4. Ensihoidon ja pelastuslaitoksen IBA-testi: yhteistyö rakennus-palossa,
5. Pelastuslaitos ja IBA: yhteistyö vapaaehtoistoimijoiden kanssa,
6. Pelastuslaitos ja ensihoito: viranomaisten yhteinen tehtävä ja tilannepäiväkirja
Ensimmäinen teknologiakokeilu kohdistui erityisesti ensihoidon tarpeisiin. Ensihoidon tapauksessa aika on kriittinen tekijä, sillä uhrien henki voi olla kiinni minuuteista. Tämän vuoksi ensihoi-dolla oli erityinen tarve saada kuvaa tapahtumapaikalta. Lisäk-si kaikki visuaalinen materiaali (eLisäk-sim. kamerakuva, videokuva, karttatieto tai aluetieto) on eduksi tilannekuvan hahmottamisek-si. Ensihoidon tapauksessa lähtövalmius on yksi minuutti ja tä-mä asettaa selkeän haasteen työkalun käyttämiselle, sillä todelli-sessa tilanteessa ei ole aikaa uusien työkalujen opettelemiseen tai kokeiluun. Lähtökohtaisesti työkalujen ja ratkaisujen täytyy olla helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja.
Teknologiakokeilussa IBA otettiin käyttöön ensihoidon tilanne-keskuksessa koulujen päätöspäivänä toukokuussa 2020. IBAn ge-neerisyys integroitavien datalähteiden suhteen mahdollisti muun muassa visuaalisten sensoreiden integroinnin ja kuvan esittämisen tilannekeskuksessa reaaliaikaisesti ja luotettavasti. Lisäksi IBAn avulla oli mahdollista yhdistää kentän tapahtumat tilannekeskuk-sen yhteyteen, jolloin saavutettiin parempi lähtökohta päätöktilannekeskuk-sen- päätöksen-teon ja operatiivisen työn suhteen. Tilannekeskukseen asennetun IBAn rinnalle ensihoidon kuudelle kenttäyksikölle ladattiin äly-kännykkään IBT-seurantasovellus, jota käyttäen mahdollistettiin kuvan ja sijaintitiedon jakaminen kentältä tilannekeskukseen ja IBA-alustaan. Kuva- ja sijaintitiedon lisäksi IBT-sovellusta käyt-täen kentällä työskentelevät henkilöt pystyivät nostamaan häly-tyksen kentältä tai asettamaan merkkipisteitä, jotka osoittivat esi-merkiksi maastossa oleviin potilaisiin ja nämä pisteet näytettiin myös IBAn karttapohjalla.
Ensimmäinen teknologiakokeilu oli tuloksellisesti varsin on-nistunut. Sekä IBAn että IBT-sovelluksen testikäyttöä on jatkettu myös teknologiakokeilun jälkeen, mikä osoittaa ensihoidon sel-keää kiinnostusta sovelluksia kohtaan. Sovellusten kehittämisen suhteen teknologiakokeilusta kerättiin myös palautetta henkilöil-tä, jotka olivat käyttäneet sovelluksia teknologiakokeilun aikana.
Palaute oli varsin positiivista ja mm. seuraavanlaisia huomioita annettiin IBA/IBT-sovelluksista:
1.”Saimme välitettyä visuaalista tilannekuvaa johto- ja tilannekeskuksen päivystäjälle, joka aiemmin ei ole ollut mahdollista.”
2. ”Aina uudessa on omat haasteensa, mutta ehdottomasti haluan käyttää myös jatkossa.”
3. ”Kiitos kokeilusta, tällä on hyvä jatkaa eteenpäin”
Ensimmäisen teknologiakokeilun tapauksessa ensihoidon IBT-pi-lotissa rikastettiin viranomaisen tilannekuvaa (IBA) viranomaisen omien toimijoiden jakamalla visuaalisella näkymällä ja sijaintitie-dolla kentältä. Työkaluna tässä käytettiin IBT-seurantasovellusta.
Toisessa teknologiakokeilussa ensihoidon kanssa tehtiin IBA-testi. Teknologiakokeilun sisältö erosi ensimmäiseen verrattuna, sillä nyt tehdyn työn fokus kohdistui junaan ja erityisesti sen
reaa-Kuva 3. reaa-Kuvankaappaus IBT-mobiilisovelluksesta. [9]
Kuva 4. Alla kuvankaappaus IBS-sovelluksen näkymästä IBAssa. [10]
46 Palotutkimuksen päivät 2021
liaikaisen sijainnin määrittämiseen. IBAssa on mahdollista esittää junien sijainti reaaliaikaisesti ja tämä ominaisuus nousi keskeiseen rooliin pilotissa. Teknologiakokeilu liittyi tilanteeseen, jossa liik-kuvassa junassa oli apua tarvitseva potilas. Ensimmäiseksi Hätä-keskuslaitos (HÄKE) sai 112-ilmoituksen junasta. HÄKE välitti tehtävän ja tiedon junan numerosta ensihoidolle. Saatujen junan tietojen perusteella ensihoidossa tarkistettiin vielä junan reaali-aikainen sijainti kartalla IBAa käyttäen. Kun junan reaalireaali-aikainen sijainti oli tiedossa, pystyi ensihoidon tilannekeskus osoittamaan nopeimmin tavoittavan ensihoitoyksikön ja junan pysäytysasema ilmoitettiin suoraan rataliikennekeskukselle.
Teknologiakokeilusta saatiin tärkeää palautetta, joka osoitti myös IBAn sisältämien teknologisten ominaisuuksien tärkeyden.
Kuvassa 5 on havainnollistettu IBAn hyödyntämistä paikannuk-sen tukena kokeilussa. Ilman junien reaaliaikaipaikannuk-sen sijainnin esit-tämistä tilannekuva-alustalla, potilas ei olisi saanut apua tarvit-tavalla tarkkuudella, jonka myös saatu palaute osoittaa. Näin ol-len IBAsta oli selkeää apua tilannekuvan muodostamisessa ja eri tahojen kommunikoinnin ja tiedon välityksen tehostamisessa.
”Keikka meni hyvin ja potilas sai avun nopeasti, kun ilman kun-non tilannekuvaa olisi toimittu valistuneen arvailun perusteella.”
Kolmannessa teknologiakokeilussa tilanne oli erilainen verrat-tuna kahteen edelliseen tapaukseen. Nyt tapahtumapaikkana oli bussi ja teknologiakokeilussa hyödynnettiin bussien reaaliaikai-sen sijainnin saamista IBAn avulla. Tapahtuma lähti liikkeelle sii-tä, kun HÄKE välitti ensihoidolle ilmoituksen sairaskohtauksesta TKL:n bussissa. Ilmoituksessa oli kerrottu katuosoite, jonka HÄ-KE välitti ensihoidolle. Ensihoidon tilannekeskuksessa tarkastet-tiin vielä IBA-tilannekuva-alustasta bussien reaaliaikainen sijain-ti kartalla ja havaitsijain-tiin, että ko. linjalla oleva bussi seisoo pysäkil-lä hieman eri paikassa HÄKE-ilmoituksen mukaiseen katuosoit-teeseen nähden. Ensihoito luotti IBAn avulla saatuun informaa-tioon ja ajoi tunnistetulle pysäkille. Lopputuloksena oli, että poti-las saatiin ajoissa hoitoon.
Tässä teknologiakokeilussa yhteistyötä ja tilannekuvaa rikastet-tiin bussin sijaintitiedolla ja visuaalisella näkymällä hyödyntäen IBA-tilannekuva-alustaa. Teknologisessa mielessä tapauksen tär-keä anti oli tiedon tarkentaminen tilannekuva-alustan avulla, jol-loin säästyttiin ehkä vakaviltakin seurauksilta. Teknologian avul-la pystytään varmistamaan saatu tieto ja näin ollen välittämään oikeata tietoa muille toimijoille ja tehostamaan ja tarkentamaan operatiivista toimintaa.
Neljäs teknologiakokeilu liittyi ensihoidon ja pelastuksen yh-teistyöhön ja oli luonteeltaan alustavan tilannekuvan rakentamis-ta. Tilanne lähti liikkeelle siitä, että rakennuspalo osui ensihoidon kenttäjohtajan työmatkan varrelle ja kenttäjohtaja oli siten palo-paikalla ennen pelastuslaitosta. Ensihoidon kenttäjohtaja jakoi ta-pahtumapaikalta matkapuhelimellaan IBT:n avulla videota, jota
tehtävälle saapumassa ollut pelastuslaitos seurasi lähestyessään.
Videolähetyksen avulla pelastuslaitos sai jo ennakkoon kuvan siitä, mitä palopaikalla tapahtui ja pystyi valmistautumaan tilan-teeseen. Teknologiakokeilun selkeä tulos oli, että IBT-sovellus on sopiva ennakoivan tilannekuvan muodostamiseen. Ensimmäiset kolme teknologiakokeilua liittyivät keskeisesti ensihoidon tarpei-siin ja neljäs ensihoidon ja pelastuksen yhteistyöhön, mutta vii-dennessä teknologiakokeilussa on mahdollistettu pelastuslaitok-sen tarpeiden ja IBAn tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovit-tamista. Yleisesti ottaen pelastuslaitoksilla on laajat sopimuspalo-kunnat ja yksinään Pirkanmaalla on yli tuhat vapaaehtoistoimijaa.
SURE-hankkeen aikana Pirkanmaan PELAn sopimuspalokunnil-le on tarjottu IBT:n käyttö ja täten mahdollistettu visuaalisen ti-lannekuvan jakaminen paikan päältä tilannekeskukseen. Tällä ta-voin mahdollistetaan sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten yh-teinen tilannetietoisuus.
Vapaaehtoisten rooli pelastustoiminnassa on merkittävä ja esi-merkiksi maasto- tai vesistötehtävien yhteydessä he voivat ol-la kuvayhteydessä tiol-lannekeskukseen paitsi IBT-mobiilisovelluk-sen myös ns. kansalaislinkin avulla. Kansalaislinkki on määräajan voimassa oleva yhteys ei-viranomaistoimijan kännykän ja viran-omaisen tilannekeskuksessa olevan IBA-tilannekuva-alustan vä-lillä. Tilannekeskuksesta jaetun kansalaislinkin kautta henkilö voi jakaa tietoa kuvan muodossa ja jaettavan tiedon perusteella pe-lastusviranomainen pystyy muodostamaan tilannekuvaa paikan päältä. Kansalaislinkin myötä mahdollistuu myös siviilitoimijoi-den ja viranomaisten välinen matalan kynnyksen kommunikoin-ti, sillä käyttö onnistuu vaivattomasti puhelimen avulla. Kuvassa 6 on esitetty kansalaislinkin toimintaa.
Viimeisin SURE-hankkeessa hahmoteltu teknologiakokeilu käsitti viranomaisten yhteisen tilannekuvan ja
tilannepäiväkir-Kuva 6. Kansalaislinkin käy-tön havainnollistaminen.
112-hälytys junasta
Junan numero EH:lle
Junan ja lähimmän EH-yksikön sijainti
Rataliikenne-keskukselle ilmoitus pysäytysasemasta
HÄKE EH:n TIKE
#1 Linkki loppukäyttäjälle #2 Kuvan ottaminen #3 Sijainti, lähin katuosoite ja kuva esitetään kartalla
Uutta: linkin lähetys tekstiviestinä
Kuva 5. IBA paikan-nuksen tukena.
jan. Viranomaisilla tässä kohdin tarkoitetaan pelastuslaitosta ja ensihoitoa. IBA-tilannekuva-alustaan on mahdollista luoda niin sanottu oma tilannekuva ja määritellä tahot, jotka pääsevät sen näkemään. Esimerkiksi maasto- tai vesistöetsintätehtävissä (ka-donneen/hukkuneen etsintä) tarvitaan useiden viranomaisten yhteistyötä ja IBAa käyttämällä eri viranomaiset näkevät kartta-pohjalla alueet, jotka on jo tutkittu. Tällä tavoin pystytään tehos-tamaan operatiivista toimintaa ja välttämään samojen alueiden läpikäyntiä, jolloin saavutetaan suurempi todennäköisyys etsin-tätehtävän onnistuneelle lopputulokselle. Omaan tilannekuvaan voidaan myös linkittää sijainnin jako kentältä joko IBT-sovelluk-sen tai kansalaislinkin avulla. Omaan tilannekuvaan liittyy myös osallistujien yhteinen, tehtäväkohtainen tilannepäiväkirja, joka ra-kentuu tehtävän edetessä ja jota on helppo käyttää myös kentältä.
LOPPUPÄÄTELMÄT
Tilannekuvan muodostaminen ei ole yksiselitteistä ja siihen liit-tyy paitsi puhtaasti teknisiä asioita myös ihmisten ja organisaa-tioiden välistä vuorovaikutusta. Seppäsen ja muiden [11] mukaan vuorovaikutuksen keskiössä on kommunikaatio, jonka toimivuus ja sujuvuus vaikuttaa yhteisen tilannekuvan muodostumiseen.
Kommunikointitapoja on monia, mutta oleellista on kommuni-koinnin keskeinen sisältö, sen viesti. Kun tehdään yhteistyötä yh-teisen tavoitteen eteen – kuten esimerkiksi kriisitilanteissa usean viranomaisen toimiessa – on oleellista, että toimijoilla on yhtei-nen ymmärrys tilanteesta.
Tässä artikkelissa tarkasteltiin turvallisuusviranomaisten väli-sen tiedonjaon sekä viranomaisten ja siviilien vuorovaikutukväli-sen tukemista teknologian keinoin. Tavoitteena oli rikastaa yhteistä jaet tua tilannekuvaa. Artikkelissa esitetyt teknologiakokeilut liit-tyvät meneillään olevaan SURE-hankkeeseen. Kokeiluihin osallis-tui Pirkanmaan alueen ensihoidon ja pelastuslaitoksen henkilöi-tä ja testattavana oli tilannekuva-alusta (IBA) sekä siihen liittyvä mobiilisovellus (IBT) ja toiminnallisuus nimeltään kansalaislinkki.
Teknologiakokeiluiden kautta on saatu tärkeätä palautetta tes-tattavista sovelluksista ja tietämystä tilannekuvan muodostami-seen liittyen niin eri viranomaisten kuin viranomaisten ja ei- viranomaisten välillä. Teknologiaa hyödyntämällä pystyttiin lisää-mään visualisuutta ja sijaintitietoja kentältä viranomaisten tilan-nekeskuksiin, mikä mahdollisti paremman päätöksenteon. Tek-nologia lisäksi tuki tilannekuvan muodostamista ja tehosti eri ta-hojen välistä kommunikointia ja tiedon välitystä.
Tilannekuvan muodostamisessa on hyvin tärkeätä, että väli-tettävä tieto on oikeellista. Teknologia mahdollistaa myös vir-heellisen tiedon korjaamisen oikeaksi, tiedon tarkentamisen ja sen välittämisen muille toimijoille, jotta operatiivinen toiminta saadaan optimoitua. Teknologiakokeilut osoittivat, että teknolo-gian ja sovellusten avulla on mahdollista varautua ja valmistau-tua tehtävään paremmin, kun esimerkiksi tapahtumapaikalta pys-tytään lähettämään reaaliaikaista kuva- ja videomateriaalia ope-raatiokeskukseen.
Vapaaehtoisten ja siviilien hyödyntäminen tilannekuvan muo-dostamisessa ja viranomaistehtävissä on nykyään yhä tärkeämpää.
Matalan käyttöönottokynnyksen teknologia mahdollistaa tämän ja lopputuloksena saadaan rikastettua tilannetietoa. Teknologia-kokeiluissa tutkittiin teknologian vaikutusta viranomaisten yhteis-työn tehostamisessa. Yhteisyhteis-työn muotona voi olla esimerkiksi yh-teinen etsintätehtävä, jolloin teknologian avulla pystytään tehok-kaampaan työnjakoon ja toimintaan kentällä. Lisäksi teknologian avulla voidaan rakentaa omaa tilannekuvaa ja tilannepäiväkirjaa.
Tässä artikkelissa ja SURE-hankkeessa tarkastellut sovelluskoh-teet olivat viranomaisten itsensä tunnistamia ja omista
lähtökoh-distaan esiin nostamia. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että testat-tu teknologia toimi hyvin ja vastasi tarpeeseen. Erityisesti tekno-logian helppokäyttöisyys, visuaalisuus ja luotettavuus ovat avain-asemassa sen laajemmalle käytölle. Huomioitava kuitenkin on, että teknologiat, jotka ovat web- tai mobiilipohjaisia, ovat riippu-vaisia käytössä olevista verkkoyhteyksistä. Tämä saattaa aiheuttaa haasteita esimerkiksi syrjäseuduilla tapahtuvissa hälytystehtävissä.
Teknologiakokeiluja ja käytännön testejä jatketaan SURE-hank-keessa, joka päättyy elokuussa 2022. Jatkossa tehdään myös kak-si suurempaa moniviranomaisharjoitusta, joissa yhteikak-siä työkalu-ja työkalu-ja toimintatapotyökalu-ja testataan. SUREn kaltaiset tutkimushankkeet mahdollistavat uusien näkökulmien muodostamisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Lisäksi olemassa olevaa ja kehitettävää teknologiaa pystytään testaamaan käytännön tilan-teissa, jolloin käytettävien menetelmien heikkoudet ja vahvuudet pystytään arvioimaan.
KIITOKSET
Kiitokset EU:n UIA-ohjelmalle SURE-hankkeen (Smart Urban Security and Event Resilience) rahoittamisesta. Lisäksi kiitok-set hankekumppaneille ja sidosryhmille, erityisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstölle keskustelevasta ja innostuneesta suhtautumisesta hankkeeseen ja siihen liittyviin kokeiluihin. Ilman luottamuksel-lista keskusteluyhteyttä, avointa tiedonjakoa ja työskentelyä koh-ti yhteistä turvallisempaa yhteiskuntaa tämä hanke ei onnistuisi.
LÄHDELUETTELO
1. Chehade, S., Matta, N., Pothin, J.-B. and Cogranne, R. Situati-on representatiSituati-on and awareness for rescue operatiSituati-ons. Teokses-sa: Zeno, F., González, J.J and Canós, J.H. (eds.). Proceedings of the 16th ISCRAM Conference, Valencia, May 2019, s. 213–226.
ISBN 0-904933-75-X
2. Stanton, N.A, Chambers, P.R.G., Piggott, J. Situational awa-reness and safety. Safety Science, 2001, Vol. 39, nro 3, s. 189–204.
3. Endsley, M.R. Design and evaluation for situation awareness enhancement. Teoksessa: Proceedings of the 32nd Human Fac-tors Society, 1988, s. 97–101.
4. Lindsay, B.R. Social media and disasters: Current uses, future options, and policy considerations. Congressional Research Ser-vice, 2011, s. 1–10.
5. MacEachren, A.M., Jaiswai, A., Robinson, A.C., Pezanows-ki, S., Savelyev, A., Mitra, P., Zhang, X. and Blanford, J. SensePla-ce2: GeoTwitter analytics support for situational awareness. Teok-sessa: Proceedings of the 2011 IEEE Conference on Visual Analy-tics, Science and Technology, Providence, October 2011, pages 10.
6. Karami, A., Shah, V., Vaezi, R., and Bansal, A. Twitter speaks:
A case of national disaster situational awareness. Journal of Infor-mation Science, 2020, Vol. 46, nro. 3, s. 313–324.
7. Verma, S., Vieweg, S., Corvey, W.J., Palen, L., Martin, J.H., Palmer, M., Schram, A., and Anderson, K.M. Natural language processing to the rescue? Extracting “situational awareness” tweets during mass emergency. Teoksessa: Proceedings of the Fifth In-ternational AAAI Conference on Weblogs and Social Media, Vol.
5, nro. 1, 2011, s. 386–392.
8. Insta Group. Insta Blue Aware. 2021.
9. Insta Group, Insta Blue Tracker. 2021.
10. Insta Group. Insta Blue Sky. 2021.
11. Seppänen, H., Mäkelä, J., Luokkala, P. and Virrantaus, K.
Developing shared situational awareness for emergency manage-ment. Safety Science, 2013, Vol. 55, s. 1–9.
48 Palotutkimuksen päivät 2021