Hyvät käyttötaidot, hyvin varmat naiset ja
76
hyvin varmojen naisten ryhmän enemmistö samoin kuin keväällä hyvin varmojen miesten enemmistö oli informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoita.
yksyn hyvin varmat naiset olivat monien ohjelmien käyttäjinä mielestään parempia kuin hyvin varmat tai kaikki miehet (kaavio 17). Myös kevään hyvin varmat informaatioteknologian tiedekunnan naiset hallitsivat mielestään kaikki keskeiset ohjelmat.
Epävarmoja naisia oli eniten kasvatustieteiden tiedekunnassa ja humani
tiedekunnassa. Näiden tiedekuntien epävarmat naiset olivat mielestään myös keskeisten ohjelmien käyttötaidoiltaan yleensä muita epävarmoja naisia heikompia.
Hyvin varmojen naisten ja miesten hyvät käyttötaidot syksyllä osuus sukupuolen lukuvuoden vastanneista
Hyvät käyttötaidot, hyvin varmat naiset ja miehet, syksy -08
Naiset syksy -08, hyvin varmat Miehet syksy -08, hyvin varmat
enemmistö samoin kuin keväällä hyvin varmojen miesten enemmistö oli informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoita. Tiedekunnan mielestään parempia kuin kevään hyvin varmat informaatioteknologian tiedekunnan naiset hallitsivat mielestään kaikki keskeiset ohjelmat.
Epävarmoja naisia oli eniten kasvatustieteiden tiedekunnassa ja humanistisessa tiedekunnassa. Näiden tiedekuntien epävarmat naiset olivat mielestään myös keskeisten ohjelmien käyttötaidoiltaan yleensä muita epävarmoja naisia heikompia.
syksyllä -08, (suoritan toiminnon 08,
08,
77
6 Tulokset
Tässä osassa verrataan tutkimuksen tuloksia muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Luvussa 6.1 vertaillaan uusien yliopisto-opiskelijoiden sukupuoli jakaumaa ja ikärakennetta. Seuraavaksi, luvussa 6.2 käsitellään opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan keskeisempiä opiskelutapoja ja -paikkoja sekä tietokoneen käyttöä opiskeluun aiempien tutkimusten valossa. Luku 6.3 sisältää katsauksen opiskelijoiden internetin käyttöön vapaa-ajalla. Tämän jälkeen, luvussa 6.4 vertaillaan tutkimuksen uusien opiskelijoiden TVT-taitoja muiden tutkimusten opiskelijoiden TVT-taitoihin. Luvussa 6.5 pohditaan opiskelijoiden CSE-uskomusten vaikutusta TVT:n itse koettuihin käyttötaitoihin ja vertaillaan tuloksia muiden tutkimusten tuloksiin. Luvussa kuvaillaan myös analyysissa löydettyjen, toisistaan selvästi sekä CSE-uskomuksiltaan että käyttötaidoiltaan eroavien ryhmien, hyvin varmojen ja epävarmojen käyttötaitoeroja. Luvun 6.6.
täydennyskoulutuksen ja tuen tarpeen pohdinnan jälkeen arvioidaan lopuksi luvussa 6.7 kolmen eri ryhmän käyttötaitoeroja 7-portaisella taitotasomittarilla.
6.1 Sukupuoli- ja ikärakenne
Tutkimukseen osallistuneista suurin osa oli naisia. Myös SEUSISS-tutkimuksessa (luku 3.1) raportoidaan 90-luvulla Euroopan yliopistojen yleisen sukupuolijakauman olleen naisvaltaisen. Tässä tutkimuksessa miesenemmistö oli ainoana informaatioteknologian tiedekunnan vastanneiden keskuudessa molempina lukuvuosina. Samansuuntaisesta kehityksestä kerrottiin jo 90-luvun tutkimuksissa Stephensin ja Creaserin (luku 3.1) sekä MTAU2003-raporteissa (luku 3.1). Niissä havaittiin miesopiskelijoiden määrän lisääntyneen Euroopan yliopistoissa, ennen kaikkea tietotekniikan alalla. Tämä tutkimus osoitti sen, että miehet aloittivat usein yliopisto-opiskelunsa naisia myöhemmin.
Nuorimpaan ikäluokkaan, 16−20 -vuotiaat tutkimukseen osallistuneista uusista opiskelijoista kuului lähes puolet (ks. luku 5.1). Yli puolet kaikista vastanneista oli pitänyt välivuoden keskiasteen koulutuksen jälkeen. Informaatioteknologian tiedekunnassa välivuoden aiheutti luultavasti armeija, koska tiedekunnan tutkimukseen osallistuneista suuri enemmistö oli miehiä, jotka kuuluivat toiseksi nuorimpaan (21−25-vuotiaat) ikäluokkaan.
78
Suurimmat tiedekunnat osallistujamääriltään olivat naisilla humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä miehillä informaatioteknologian tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.
6.2 TVT-taitojen opiskelu ja tietokoneen käyttö
Opiskelijoiden TVT:n ensisijaiset opiskelutavat ja -paikat eivät olleet paljon muuttuneet kahden vuosikymmenen aikana vertailtaessa tämän tutkimuksen tuloksia SEUSISS- ja MTAU2003-tutkimusten tuloksiin. Niissä sekä naiset että miehet opiskelivat TVT:tä eniten informaalin oppimisen kautta ystäviltään ja perheenjäseniltään, mieluiten kotona.
SEUSISS:n opiskelijat eivät nähneet yhteyttä TVT-taitojen kehittymisen ja yliopiston TVT-opetuksen välillä, vaikka kursseja oli tarjolla. Sitä vastoin myöhemmin yhdysvaltalaisen Orrin ym. (luku 3.3) 2000-luvun ensimmäisen puoliskon tutkimuksen ensisijaiseksi opiskelupaikaksi osoittautui yliopiston oppitunnit, joka oli joissakin teoriaosuuden tutkimuksissa yleinen opiskelutapa myös Euroopassa 2000- ja 2010-luvuilla (luku 3.1: Haywood ym.; Tsitouridou ja Vryzas). Tämän tutkimuksen miehet opiskelivat TVT:tä toiseksi mieluiten manuaaleista sekä käsikirjoista ja naiset yliopistolla. Naiset osoittautuivat halukkaimmiksi osallistumaan yliopistolla tapahtuvaan TVT-opetukseen kuin miehet.
Opiskelijoiden tietokoneen omistaminen oli yleistynyt 1990-luvulta SEUSISS-tutkimuksen ja 2000-luvun alkupuoliskolta Haywoodin ym. raporttien jälkeen. Tässä tutkimuksessa ei havaittu digitaalisen kahtia jakaantumisen ongelmaa (ks. luku 3.1: SEUSISS-tutkimus), kuten SEUSISS-tutkimuksessa oli havaittu, koska kaikki kyselyyn osallistuneet omistivat tietokoneen. Tämä tutkimus ei tue myöskään Buschin (luku 3.1) 90-luvun tutkimuksen käsitystä siitä, että naisilla olisi vähemmän mahdollisuuksia käyttää tietokonetta kotonaan, vaan tulokset ovat samansuuntaiset SEUSISS-tutkimusta ja Buschin tutkimusta kymmenen vuotta tuoreemman Haywoodin ym. tutkimuksen tulosten kanssa siinä, että tutkimusten opiskelijat käyttivät aktiivisesti tietokonetta apunaan opiskelussa myös kotonaan. Tulokset eroavat uudempien, australialaisten Ellisin ja Newtonin (luku 3.3) ja Corrinin (luku 3.3) 2000-luvun loppupuolen sekä Tsitouridoun ja Vryzasin 2010-luvun alun huomioista, joiden mukaan ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat käyttivät vain vähän tietokonetta opiskelussa, vaikka he saattoivat käyttää sitä paljonkin vapaa-ajallaan.
79
Valtonenkaan (luku 3.2) ei saanut todisteita internet-sukupolven opiskelijoiden aktiivisesta tietokoneen käytöstä opiskeluun. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt niitä, jotka eivät olisi käyttäneet tietokonetta apunaan opiskelussa. Tietokoneen painoarvon noususta 90-luvulta 2000-luvulle tultaessa kertoo sekin, että noin kaksi kolmesta tämän kyselyn opiskelijasta käytti sitä opiskeluun joka päivä. Naisten ja miesten välillä ei havaittu suuria eroja käyttömäärissä. Oletettavasti tietokoneen käyttö apuna opiskelussa on 2010-luvulla entisestään yleistynyt.
6.3 Internetin käyttö vapaa-ajalla
Internetin suurkäyttäjiä vapaa-aikanaan (10 tuntia tai enemmän viikossa) oli miehistä lähes puolet ja naisista hiukan useampi kuin joka neljäs. Tutkimus osoitti sen, että naisten keskuudessa tietokoneen käytön lisääntyminen vapaa-ajalla lisäsi jonkin verran sen käyttöä myös opiskelussa (ks. luvut 5.2.2 ja 5.2.3). Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli käytössään internet-yhteys vapaa-aikanaan, samoin kuin uudemman Tsitouridoun ja Vryzasin (luku 3.1) tutkimuksen opiskelijoilla, omalla koneellaan kotona. Tosin sitä käytettiin heidän mukaansa vapaa-ajalla yleensä vain sosiaalisessa mediassa. Tämän tutkimuksen naiset käyttivät internetiä vapaa-aikanaan vähemmän kuin miehet, toisin kuin Haywoodin ym. tutkimuksen naisopiskelijat, jotka käyttivät sitä miehiä enemmän. Tämän tutkimuksen tulokset eroavat myös Rautopuron tutkimuksen (luku 3.2) tuloksista, joissa lähes kaikki pitivät internetin käyttötaitojaan erinomaisina eikä niissä ollut eroa sukupuolten välillä. Tässä tutkimuksessa oli havaittavissa naisten ja miesten välillä selvä internet-toimintojen ja -ohjelmien käyttökokemusero (ks. luku 5.3.2). Poikkeuksena olivat informaatioteknologian tiedekunnan uudet opiskelijat, jotka käyttivät internetiä noin viidesosan enemmän kuin muiden tiedekuntien opiskelijat eikä sen käyttömäärässä ollut sukupuolten välillä suurta eroa. Tiedekunnan naiset ainoastaan pelasivat ja käyttivät chatia tiedekunnan miehiä vähemmän, mutta surffasivat tiedekunnan miehiä enemmän. He pelasivat yhtä paljon kuin kaikki tutkimukseen osallistuneet miehet keskimäärin. Myös Buschin (luku 3.1) 90-luvun tutkimuksen mukaan miehillä oli enemmän kokemusta peleistä kuin naisilla. Tämän tutkimuksen miehet eivät kuitenkaan harrastaneet tietokonepelejä niin usein kuin olisi voinut olettaa.
80
Vain reilusti alle puolet kaikista miehistä ja viidesosa naisista pelasi niitä. Tietokonepelejä pelattiin opiskelijoiden keskuudessa hiukan enemmän kuin Haywood ym. tutkimuksessaan raportoivat 2000-luvun alussa tapahtuneen. Tuolloin heidän opiskelijoistaan noin yksi kolmesta pelasi niitä. Stephens ja Creaser (luku 3.1) raportoivat internetin käytön voimakkaasta yleistymisestä opiskelijoiden keskuudessa jo vuosina 1995‒1999. Suomessa tämä kehitys jatkui myös voimakkaana. Tämänkin tutkimuksen syksyn opiskelijat käyttivät internetiä edelliskevään opiskelijoita jonkin verran enemmän. Internetistä oli tullut jokapäiväinen yhteydenpito- ja työväline kuten Rae (luku 3.1) jo vuosituhannen vaihteessa toteaa, ”yleiseurooppalainen ilmiö opiskelijoiden keskuudessa”.
6.4 Opiskelijoiden TVT-taidot
Miehet olivat tässä tutkimuksessa mielestään naisia taitavampia lähes kaikkien ohjelmien käyttäjinä (ks. luku 5.3.1) samoin kuin monien 90-luvun tutkimusten miehet olivat olleet (luku 3.1: Busch; Stephens ja Creaser; SEUSISS; MTAU2003; Haywood ym.). Molempien sukupuolten TVT-taidot olivat parantuneet 2000-luvun alun Haywoodin ym. ja Rautopuron tutkimusten mukaan edellisen vuosikymmenen tutkimustuloksiin verrattuna ja sukupuolten välinen taitoero oli lähes tasoittunut. Haywoodin ym. tutkimuksessa ero oli kuitenkin vielä havaittavissa harvemmin käytettyjen ohjelmien kohdalla. Seuraavassa tutkimuksessa jää nähtäväksi, onko taitoero sukupuolten välillä hävinnyt, kuten oli Poelmansin ym. (luku 3.1) 2010-luvun alun tutkimuksessa tapahtunut.
Tätä tutkimusta uudemmissa tutkimuksissa tuodaan esille se, että uusien yliopisto-opiskelijoiden TVT-taidot eivät olleet niin hyvät kuin yleisesti oletettiin (luku 3.1:
Poelmans ym.; luku 3.3: Ellis ja Newton; Corrin; Gray). Orr ym. (luku 3.3) raportoivat opiskelijoiden TVT-taitotason noususta viiden vuoden aikana 2000-luvun alusta sen puoliväliin mennessä. Tämän tutkimuksen opiskelijat olivat mielestään yleisesti erinomaisia sähköpostin käyttäjiä toisin kuin kreikkalaisten Tsitouridoun ja Vryzasn (luku 3.1) raportin opiskelijat, joista vain noin puolella oli niin hyvät sähköpostin käyttötaidot, että he suoriutuivat sen käytöstä ilman apua, vaikka suurimmalla osalla heistä oli internet-yhteys kotonaan. Miehillä oli tässä tutkimuksessa mielestään naisia paremmat keskeisten opiskelussa käytettävien ohjelmien käyttötaidot muiden paitsi virtuaalisten oppimisympäristöjen käytössä.
81
Miesten vähäisempään virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöön saattoi olla syynä heidän naisista eroavat oppimistapansa. Jo aiemminkin TVT-taitojen oppimistapoja (ks.
luku 5.2.1) koskevassa analyysissa tuli esille se, että miehet opiskelivat TVT:tä mieluummin manuaaleista ja käsikirjoista kuin naiset, jotka taas opiskelivat sitä mieluummin sosiaalisissa tilanteissa esim. yliopiston kursseilla. Miehet hakivat mahdollisesti opiskelussa tarvittavan tiedon muulla tavoin kuin oppimisympäristöjen kautta.
Noin viidesosalla tämän tutkimuksen opiskelijoista oli omasta mielestään heikot tekstinkäsittelyn käyttötaidot toisin kuin 90-luvun SEUSISS-tutkimuksen opiskelijoilla (luku 3.1), joista lähes kaikilla oli mielestään ohjelman hyvät taidot. Myös lähes kaikki Rautopuron ym. (luku 3.2) ja Haywoodin ym. 2000-luvun alkupuolen tutkimusten opiskelijat pitivät tekstinkäsittelyn ja sähköpostin käyttötaitojaan erinomaisena, eikä niissäkään havaittu sukupuolten välisiä eroja. Orrin ym. (luku 3.3) 2000-luvun tutkimuksen samoin kuin Tsitouridoun ja Vryzasn (luku 3.1) 2010-luvun tutkimuksen uusista opiskelijoista kahdella kolmesta oli tekstinkäsittelyn hyvät käyttötaidot. Tämän tutkimuksen opiskelijoista ei tekstinkäsittelyä ollut keväällä vielä käyttänyt noin joka kahdestoista nainen ja joka yhdestoista mies. Molempien sukupuolten yhteistuloksissa parhaita tekstinkäsittelyssä olivat informaatioteknologian uudet opiskelijat. Eroja sukupuolten välillä opiskelijoiden tekstinkäsittelyn tai sähköpostin käyttötaidoissa ei Buschin (luku 3.1) tutkimuksessa 90-luvulla tullut esille yksinkertaisissa tietoteknisissä asioissa, mutta monimutkaisemmissa toiminnoissa miesten paremmuus naisiin verrattuna oli hänen mukaansa havaittavissa. Myös Haywoodin ym. tutkimuksessa miehet olivat naisia taitavampia harvemmin käytettyjen ohjelmien käyttäjinä.
Miesten parempi monimutkaisten teknisten toimintojen hallinta näkyi selvemmin tässä tutkimuksessa heidän omasta mielestään naisia parempana taulukkolaskennan, tietokantojen ja grafiikkaohjelmien käytön hallintana. Taulukkolaskentaa ei vielä keväällä ollut käyttänyt noin yksi kuudesta nais- ja yksi yhdestätoista miesopiskelijasta.
Ohjelman käyttö oli huomattavasti yleisempää tämän tutkimuksen opiskelijoilla toisin, kuin Tsitouridoun ja Vryzasn opiskelijoilla, joista lähes kolmasosa ei ollut käyttänyt koskaan taulukkolaskentaa tai grafiikka- ja esitysohjelmia.
82
Tämän tutkimuksen analyysissa esille tulleet, kevään miesten kaikkia muita ryhmiä hiukan paremmat tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan hyvien käyttötaitojen kokonaistulokset muodostuivat informaatioteknologian, humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan miesopiskelijoiden hyvistä tuloksista. Heistä enemmistö oli informaatioteknologian tiedekunnan miehiä, joka oli keväällä miesten osallistujamäärältään suurin tiedekunta. Syksyllä ohjelman hyvät käyttötaidot olivat merkitsevästi riippuvaisia sukupuolesta ja keväällä lähes merkitsevästi riippuvaisia siitä.
Grafiikkaohjelmien käyttäjinä miehet olivat mielestään lähes kaksi kertaa harjaantuneempia kuin naiset omasta mielestään olivat. Informaatioteknologian tiedekunnan molempien sukupuolten sekä taloustieteiden tiedekunnan miesten hyvät käyttötaidot viittasivat siihen, että ohjelma oli yhteydessä matemaattisiin oppiaineisiin.
Kuitenkin syksyllä naisten tulosten matala keskiarvo ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan miesten keskitasoa heikommat tulokset viittasivat siihen, ettei ohjelma ollut yleisesti käytössä vielä tuolloin. Sen hallinta keväälläkään ei ollut pakollista opiskelussa menestymisen kannalta. Grafiikkaohjelmien käyttötaidot antoivat lisäarvoa opiskeluun, jonka informaatioteknologian kaikki opiskelijat sekä monien tiedekuntien miehet olivat hyödyntäneet. Syksyllä ohjelman käyttötaidot olivat hyvin merkitsevästi riippuvaisia sukupuolesta. Tässäkin tutkimuksessa miehet olivat naisia huomattavasti parempia grafiikkaohjelmien käyttäjiä samoin kuin Orr ym. (luku 3.3) 2000-luvulla myös raportoivat. Myös Rautopuro ym. (luku 3.2) havaitsivat miesopiskelijoilla olevan tuolloin huomattavasti paremmat grafiikkaohjelmien käyttötaidot kuin naisopiskelijoilla. Tämän tutkimuksen naisista noin joka kolmas ja miehistä noin joka neljäs ei ollut käyttänyt vielä keväällä ohjelmaa. Tulokset ovat samansuuntaiset Tsitouridoun ja Vryzasn (luku 3.1) 2010-luvun tutkimuksen kanssa, jonka opiskelijoista joka kolmas ei ollut koskaan käyttänyt grafiikkaohjelmia. Tässä tutkimuksessa käytettiin vähemmän tietokantoja kuin monia muita kysyttyjä ohjelmia. Useampi kuin yksi kolmesta tämän tutkimuksen naisopiskelijasta ja hiukan useampi kuin yksi neljästä miehistä ei ollut koskaan käyttänyt niitä. Orr. ym. toteavat myös sen, että tietokantojen taidot eivät olleet heidän opiskelijoillaan parantuneet 2000-luvun alkupuolella viiden vuoden tutkimusaikana, vaan ne olivat yhä matalalla tasolla.
83
Myöskään Tsitouridoun ja Vryzasn 2010-luvun tutkimuksen opiskelijoista lähes puolet ei ollut koskaan käyttänyt tietokantoja. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat myös sen, että tietokantaohjelmat olivat pitkälti matemaattisiin oppiaineisiin sidonnaisia. Sen osoittivat informaatioteknologian tiedekunnan naisten ohjelmien huomattavasti paremmat käyttötaidot muiden tiedekuntien naisten käyttötaitoihin verrattuna, kevään matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekuntien miesten muita miehiä paremmat käyttötaidot sekä sen lisäksi kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden molempien sukupuolten opiskelijoiden sekä humanistisen tiedekunnan naisten keskitasoa alhaisemmat tulokset. Syksyn aineistossa huomionarvoista oli myös informaatioteknologian miesten muita heikommat tietokantaohjelmien käyttötaidot, joihin ei löytynyt suoraa vastausta analyysissa. Tutkimukseen osallistuneita miehiä oli heillä tuolloin neljäsosa vähemmän kuin keväällä, joka saattoi myös vaikuttaa tulokseen.
6.5 CSE-uskomusten vaikutus käyttötaitoihin
CSE-uskomusten havaittiin vaikuttavan uusien opiskelijoiden käsityksiin heidän TVT:n käyttötaidoistaan. Ne opiskelijat, joilla oli positiiviset CSE-uskomukset itsestään olivat mielestään epävarmat uskomukset itsestään omaavia opiskelijoita huomattavasti taitavampia TVT:n käyttäjiä. Miesten CSE-uskomukset itsestään TVT-käyttäjinä olivat tässä tutkimuksessa huomattavasti positiivisemmat kuin naisten samoin kuin Miura (luku 3.3) 80-luvulla ja Haywood ym. (luku 3.1) 90-luvulla tuovat esille. Tässä tutkimuksessa miehet kokivat naisia huomattavasti useammin samanaikaisesti itsensä sekä hyvin varmoiksi TVT:n käyttäjiksi että TVT:n myös hyvin tärkeäksi tulevaisuudessa. Tulokset tukevat Miuran sekä Stephens ja Creaserin (luku 3.1) 90-luvun tutkimusten huomiota.
SEUSISS-tutkimuksessa (luku 3.1) raportoidaan sitä vastoin miesten ja naisten asenteista toisin. Siinä ei sukupuolten välillä havaittu eroa suhtautumisessa TVT:n tärkeyteen tulevaisuudessa, vaikka naiset arvioivat siinäkin taitotasonsa alhaisemmaksi ja itsensä epävarmemmiksi TVT:n käyttäjiksi kuin miehet. Samoin totesivat myös Tsitouridou ja Vryzas (luku 3.1) 2010-luvulla. SEUSISS-tutkimuksen mukaan TVT:n hyvät käyttötaidot eivät yksin riitä, vaan myös asenteet ja luottamus TVT:hen ovat ensisijaisen tärkeitä. Siinä naiset eivät olleet niin kiinnostuneita uusista teknologioista kuin miehet. Erittäin suuri osa tämän tutkimuksen heikot CSE-uskomukset omaavista uusista opiskelijoista oli naisia.
84
Tutkimuksessa nousi esille se, että heikot CSE-uskomukset omaavat tunsivat olevansa myös TVT:n käyttötaidoiltaan selvästi heikompia muihin, vahvemmat CSE-uskomukset omaaviin verrattuna. Myös Miura toteaa jo 80-luvun tutkimuksessaan opiskelijoiden CSE-uskomusten nousevan keskeisiksi arvioitaessa sukupuolten välisiä eroja tietoteknisessä käyttäytymisessä ja kiinnostuksessa. Myöhemmin, 2000-luvulla Rautopuro ym. (luku 3.2) raportoivat siitä, että ne jotka tunsivat pelkoa tietotekniikkaan kohtaan, olivat myös TVT:n käyttötaidoiltaan heikkoja. Poelmans ym. (luku 3.1) raportoivat 2010-luvulla samansuuntaisista tuloksista, joissa opiskelijoiden käyttötaidot korreloivat voimakkaasti CSE-uskomusten kanssa. Myös Hauserin (luku 3.1) tutkimuksesta nousi esille se, että kehittyvillä CSE-uskomuksilla oli positiivinen vaikutus parempitasoiseen TVT:n käyttöön ja tietokonepelolla negatiivinen vaikutus käyttötaitoihin etenkin luokkahuoneopetuksessa.
Jatkotutkimusta tarvitaan senkin vuoksi, että voitaisiin todeta ovatko opiskelijoiden CSE-uskomukset 2010-luvulla 2000-lukua paremmat, kuten Gibbsin 2010-luvun alun (luku 3.3) tutkimuksessa kerrotaan. Siinä naisten ja miesten CSE-uskomusten tasoero oli lähes hävinnyt kahdentoista vuoden aikana. Aiemmin miehillä oli ollut huomattavasti positiivisemmat CSE-uskomukset kuin naisilla. Heidän aineistonsa miesten käsitykset omista TVT-taidoistaan ja varmuudestaan tietotekniikkaa kohtaan olivat kuitenkin vielä naisia hiukan korkeammat.
Tutkimuksessa löytyi CSE-uskomuksiltaan ja käyttötaidoiltaan kaksi selvästi toisistaan eroavaa ryhmää, hyvin varmat ja epävarmat TVT:n käyttäjät (ks. luku 5.4.4). Hyvin varmat pitivät TVT:tä tulevaisuudessa hyvin tärkeänä ja kokivat itsensä tulevaisuudessa hyvin varmoiksi käyttäjiksi. He kokivat myös olevansa käyttötaidoiltaan huomattavasti parempia kuin epävarmat kokivat olevansa (ks. luku 5.4.5). Ryhmään kuului joka kymmenes nainen ja kolme kymmenestä tutkimukseen osallistuneista miehestä (taulukko 3). Epävarmat kokivat olevansa tulevaisuudessa hiukan tai erittäin epävarmoja TVT:n käyttäjiä ja he kokivat olevansa useimpien ohjelmien käyttötaidoiltaan mielestään heikkoja. Ryhmään kuului yli puolet kaikista tutkimukseen osallistuneista naisista ja noin joka seitsemäs mies.
85
Kasvatustieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnat sekä humanistinen tiedekunta olivat epävarmojen naisten määrältään suurimmat tiedekunnat sekä keväällä että syksyllä.
Ryhmät
kevät naiset %
kevät miehet %
% Yhteensä
syksy naiset %
syksy miehet %
% Yhteensä
Hyvin varmat 9 28 14 11 29 16
Keskiryhmä 42 60 46 35 58 41
Epävarmat 49 12 40 54 13 43
Yhteensä % 100 100 100 100 100 100
Taulukko 3: CSE-uskomuksiltaan erittäin varmat ja epävarmat sekä keskiryhmä. keväällä ja syksyllä -08, %-osuus lukuvuoden sukupuolen vastanneista
Tutkimuksessa nousi esille myös viiden opiskelussa käytettävän ohjelman ryhmä, jonka käyttötaitoihin tulisi erityisesti panostaa. Ohjelmat olivat tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, virtuaaliset oppimisympäristöt, tietokannat ja grafiikkaohjelmat. Hyvin varmat TVT:n käyttäjät olivat mielestään niiden käyttäjinä huomattavasti parempia kuin epävarmat TVT:n käyttäjät kokivat olevansa.
6.6 Täydennyskoulutus ja CSE-uskomusten kehittämistarpeet
Tuen tai koulutuksen tarpeessa jonkin kysytyn ohjelman käytössä oli noin neljä viidestä nais- ja kolme neljästä miesopiskelijasta. Syksyn tutkimukseen osallistuneista naisista yli puolen katsottiin tarvitsevan sekä ohjelmien tukea ja täydennyskoulutusta että CSE-uskomusten vahvistamistukea heti lukuvuoden alussa, koska he olivat samanaikaisesti sekä epävarmoja TVT:n käyttäjiä eivätkä hallinneet jotakin kysytyistä ohjelmista. Vain noin yksi kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta miehestä oli samanaikaisesti epävarma, eikä mielestään hallinnut jotakin kysytyistä ohjelmista. Wallancen ja Clarianan (luku 3.3) tutkimuksessa johdantokurssit osoittautuivat tehokkaaksi tavaksi lisätä opiskelijoiden tietämystä ja he suosittelevat niitä. Ennen täydennyskoulutusta tarvitaan lähtötasotestejä, koska tutkimusten mukaan opiskelijoiden käsitysten omasta TVT-osaamisestaan tulisi olla mahdollisimman todenmukaisia.
86
Grant ym. (luku 3.3) toteavat sen, että jos opiskelijoiden käsitykset omasta osaamisestaan ovat paljon todellisia taitoja korkeammalla, voivat he turhautua. Guyn ja Lownes-Jacksonin (luku 3.3) 2000-luvun loppupuolen tutkimus osoiti sen, että opiskelijat raportoivat heikoista käyttötaitokäsityksistään vähemmän käyttämiensä ohjelmien kohdalla, vaikka heidän taitotasonsa kyseisten ohjelmien käytössä olisivat olleet yli keskitason. Heillä oli taas todellista vahvemmat käsitykset osaamisestaan tunnetumpien ohjelmien kohdalla.
Naiset tarvitsivat keskeisten ohjelmien käytössä huomattavasti enemmän tukea kuin miehet. Opiskelijat olivat kaikkein vähiten sähköpostin tuen tarpeessa. Eniten he olivat mielestään taulukkolaskennan, tietokantojen ja grafiikkaohjelmien käyttötaitojen kehittämistarpeessa (kaavio 18). Vaikka virtuaalisten oppimisympäristöjen tuen tarve oli pienempi kuin muiden keskeisten ohjelmien, oli joka viides mies ja joka kahdeksas nainen sen käyttötaitojen kehittämistarpeessa. Miehissä oli enemmän niitä, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet ohjelmaa kuin naisissa. Tekstinkäsittelyn käytössä hiukan harvempi kuin yksi neljästä vastanneesta uudesta naisopiskelijasta tarvitsi tukea tai täydennyskoulutusta. Miehistä oli harvemmalla kuin yhdellä kuudesta ohjelman puutteelliset käyttötaidot. Taulukkolaskennassa useampi kuin kaksi viidestä naisesta ja yksi viidestä vastanneesta miehestä oli ohjelman käyttötaitojen kehittämistarpeessa.
Ohjelmaa ei vielä keväällä ollut käyttänyt noin yksi kuudesta nais- ja yksi yhdestätoista miesopiskelijasta. Grafiikkaohjelmien tuki ja täydennyskoulutus oli tarpeellista kahdelle kolmesta naisesta ja hiukan useammalle kuin yhdelle kolmesta miehestä. Naisista noin joka kolmas ei ollut käyttänyt grafiikkaohjelmia. Naiset olivat käyttäneet vähemmän tietokantoja kuin miehet. Tietokantojen tuen ja koulutuksen tarpeessa oli noin kaksi kolmesta naisesta ja hiukan yli puolet miehistä.
Huomion kiinnittäminen miesten virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöön sekä molempien sukupuolten tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, grafiikkaohjelmien ja tarvittaessa tietokantojen yleistukeen olisi tärkeää, koska ne ovat keskeisiä opiskelussa käytettäviä ohjelmia usein jo opiskelun alkuvaiheessa (ks. luku 5.3.3). Taulukkolaskennan ja grafiikkaohjelmien tuessa tulisi panostaa erityisesti naisten käyttötaitojen parantamiseen, koska miehet olivat tilastollisesti merkitsevästi taitavampia niiden käytössä kuin naiset.
Kaavio 18: Viiden keskeisen opiskelussa käytetyn ohjelman apua tarvitsevat ja ohjelmia käyttämättömät naiset ja miehet, %
Niitä, jotka ilmoittivat tarvitsevansa apua ohjelmien käytössä ta käyttäneet jotakin kysytystä ohjelmasta, oli melko paljon.
käyttötaitojen suurimmat samoin kuin myös niiden vähäisimmät tiettyjen tiedekuntien opiskelijoilla
suurimmassa kehittämistarpeessa
opiskelijat ja kasvatustieteiden tiedekunnan nais tukea tai koulutusta tarvitsivat taloustieteiden ja mat
sukupuolten opiskelijat sekä informaatioteknologian tiedekunnan naisopiskelijat.
Uusimissa australialaistutkimuksissa
puutteellisiksi ja heidän käyttävän tietokonetta vain Tutkimuksissa diginatiivien TVT
puutteita (luku 3.3: Gray lähiopetuksen ja verkko
kehittämiskoulutusta ja suurempaa teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä opetuksessa (Corrin). Uusien opiskelijoiden TVT
Gray ehdottaa kehitettäväksi myös opiskelu
Viiden keskeisen opiskelussa käytetyn ohjelman apua tarvitsevat ja ohjelmia naiset ja miehet, %-osuus sukupuolen vastanneista.
Niitä, jotka ilmoittivat tarvitsevansa apua ohjelmien käytössä tai jotka eivät olleet koskaan käyttäneet jotakin kysytystä ohjelmasta, oli melko paljon. Keskeisten ohjelmien käyttötaitojen suurimmat samoin kuin myös niiden vähäisimmät kehittämistarpeet olivat tien opiskelijoilla. Useimpien keskeisten ohjelmien käyttötaitojen tämistarpeessa olivat humanistisen tiedekunnan molempien sukupuolten asvatustieteiden tiedekunnan naiset. Kaikkein vähiten keskeisten ohjelmien tukea tai koulutusta tarvitsivat taloustieteiden ja matemaattis-luonnontieteiden molempien sukupuolten opiskelijat sekä informaatioteknologian tiedekunnan naisopiskelijat.
ustralialaistutkimuksissa on havaittu uuden internet-sukupolven TVT puutteellisiksi ja heidän käyttävän tietokonetta vain vähän apunaan opiskelussa
diginatiivien TVT-taidot vaihtelevat ja heidän teknisissä taidoissaan Gray; Ellis ja Newton; Corrin). Heidän tutkimuksissaan ehdotet
diginatiivien TVT-taidot vaihtelevat ja heidän teknisissä taidoissaan Gray; Ellis ja Newton; Corrin). Heidän tutkimuksissaan ehdotet