Saatujen rahoituksien määrään vaikuttivat kaikilla muilla, Finnveraa lukuun ottamatta, hyväksyttävät kustannukset. Tämä johtuu luultavammin siitä, että Finnveran ensisijainen rahoitusmuoto oli takaukset, jotka auttoivat lainan saantiin pankista (Finnvera, 2020d). Kun taas Business Finlandilla ja ELY-keskuksilla rahoitus oli tarkoitettu erilaisiin projekteihin. Molemmilla hyväksyttävät kustannukset koostuivatkin enimmäkseen projektista aiheutuneista kustannuksista. Business Finlandin liiketoiminnan häiriörahoituksessa hyväksyttäviä kustannuksia olivat selvitys- tai suunnittelutehtävistä johtuvat palkkakustannukset sekä henkilösivukustannukset 30 prosenttia palkoista, ostettavat palvelut, mikäli palveluita oli ostettu projektille ja muita kustannuksia, jotka muodostuivat 20 prosentista palkkakulujen ja ostopalvelujen yhteissummaa (Business Finland, 2020e). TKI-lainassa hyväksyttävät kustannukset muodostuivat myös palkkakustannuksista, niihin liittyvistä henkilösivukustannuksista, yleiskustannuksista ja projektille ostettavista palveluista (Business Finland, 2020d). ELY-keskusten tilanneanalyysissä hyväksyttäviä kustannuksia olivat laskennalliset palkkakustannukset ja 50 prosenttia näistä välillisiä kustannuksia.
Kehittämistoimenpiteessä hyväksyttäviä kustannuksia olivat tosiasialliset palkat, ulkopuoliset palvelut sekä asiantuntijat, tuotteiden kehittämiseen liittyvät raaka-aineet ja puolivalmisteet prototyypin valmistuksessa sekä välillisiä kustannuksia 50 prosenttia palkoista. (ELY-keskus, 2020b.)
Huomattavaa on, että kaikissa hyväksyttävät kustannukset ovat muodostuneet pääasiassa samoista kustannuksista. Projektille hyväksyttävät palkat ovat olleet selvästi pääroolissa ja niiden perusteella on määräytynyt muitakin kustannuksia. Tämä voi johtua siitä, että rahoituksen yhtenä tarkoituksena on ollut saada resursseja siirrettyä projekteille niin ettei työntekijöitä ole tarvinnut irtisanoa. Näin oli ainakin TKI-laina osalta (Business Finland, 2020d). Lisäksi ELY-keskusten maaseudun yritysten,
alkutuotannon ja kalatalouden tuet poikkesivat avustuksista hyväksyttävien kustannustensa osalta.
Näissä hyväksyttiin vain yrityksen toiminnan jatkumisen turvaavat välttämättömät menot, joita olivat kiinteistö- ja vuokrakulut, ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä aiheutuneet kulut, henkilöstökulut sekä näihin rinnastettavat kulut. Henkilöstökuluja hyväksyttiin vain henkilöiden osalta, joille ei voitu irtisanoa edes yritystoiminnan supistumisen takia. (keskus, 2020d; keskus, 2020e; ELY-keskus, 2020f.) Näiden tukien henkilöstökulujen hyväksyntä on siis ristiriidassa sen kanssa, että työntekijät olisi ollut tarkoitus pitää töissä.
ELY-keskusten avustuksissa korvausprosentti oli 80 prosenttia projektille hyväksyttävistä kustannuksista. Tilanneanalyysissä avustus oli enintään 10 000 euroa ja kehittämistoimenpiteissä 100 000. Kehittämistoimenpiteissä otettiin kuitenkin huomioon yrityksen koko. (ELY-keskus, 2020b.) Avustusten eroihin vaikutti muun muassa kehittämistoimenpiteillä hyväksyttävät suuremmat kustannukset sekä projektien koko. Business Finlandin avustuksissa rahoitus oli 80 prosenttia.
Enimmäismäärät olivat esiselvitysrahoituksen osalta 10 000 euroa ja kehittämisrahoituksen osalta 100 000 euroa. (Business Finland, 2020c.) Jos siis verrataan ELY-keskusten ja Business Finlandin avustuksien määrää huomataan, että ainoa ero tulee vastaan oikeastaan yrityksen koossa. Molemmat tarjosivat avustusta 80 prosentin korvausprosentilla ja pienemmän projektin toteuttamiseen sai 10 000 euroa ja suuremman 100 000 euroa. On kuitenkin huomattava, että hyväksyttävät kustannukset olivat suuremmat Business Finlandilla.
ELY-keskusten maaseudun yritysten tuissa korvausprosentti oli 80 prosenttia ja alkutuotannon korkeintaan 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Enimmäismäärät olivat maaseudun yritysten osalta 10 000 euroa ja alkutuotannon osalta 80 000 euroa. (ELY-keskus, 2020d; ELY-keskus, 2020e.) Kalataloudessa korvausprosentti oli korkeintaan 70 prosenttia alkutuotannon yritysten osalta ja jalostuksella sekä vähittäis- ja tukkukaupalla oli omat laskentakaavansa tuen määrälle.
Enimmäismäärä oli kalatalouden osalta 120 000 euroa. (ELY-keskus, 2020f.) Business Finlandin TKI-lainassa vähimmäismäärä oli molemmissa käyttötarkoituksissa 100 000 euroa.
Kehittämistarpeiden ratkaisussa rahoitus oli 70 prosenttia ja kokonaismäärä enintään 500 000.
Kansainvälisen kasvun tavoittelussa rahoitus oli 50 prosenttia, mutta euromääräistä ylärajaa ei ollut.
(Business Finland, 2020d).
Finnveran EU:n pk-määritelmän mukaisille yrityksille suunnatut takaukset olivat ainoita, joita voitiin myöntää uudelleen. Alkutakauksessa vähimmäismäärä oli 10 000 euroa ja enimmäismäärä 80 000 euroa. Takausosuutena tässä oli enintään 80 prosenttia. (Finnvera, 2020e.) Pk-takauksessa puolestaan vähimmäismäärä oli sama 10 000 euroa, mutta enimmäismäärä oli 120 000 euroa. Takausosuus poikkesi alkutakauksesta niin, että se oli aina 80 prosenttia. (Finnvera, 2020f.) Molempia voitiin myöntää uudelleen, kun edeltävästä päätöksestä oli kulunut vähinään kaksi kuukautta.
Enimmäismäärä alkutakauksen osalta oli 160 000 ja pk-takauksen osalta 240 000. (Finnvera, 2020e;
Finnvera, 2020f.) Uudelleen myöntämisen mahdollisti se, että pankista voitiin hakea lisää lainaa.
Takauksen määriin vaikutti yrityksen tilanne. Pk-takaus oli tarkoitettu vähintään 3 vuotta toimineelle yritykselle, joten voidaan ajatella yrityksen talouden olevan jo vakiintuneempaa tässä tilanteessa.
Takausosuuteen vaikutti se, että takauksen hinta muodostui takausprovisiosta, joka oli 1,75 prosenttia per vuosi pankin takaussaldosta. Koska alkutakauksen takausosuus oli enintään 80 prosenttia, oli yrityksen mahdollisuus ottaa takaus myös pienemmällä prosentilla, mikä halvensi takauksen hintaa.
Finnveran käyttöpääomalaina voi olla määrältään 50 000 – 300 000 (Finnvera, 2020i). Tämä mahdollisti lainan sopimisen myös suuryritysten tarpeisiin. On huomattavaa, että määrältään suurimmat rahoitukset olivat lainaa, joten ne on maksettava jossain vaiheessa takaisin.
Myönnettyjen tukien määrässä Uusimaa oli kaikkien kolmen rahoituksen kärjessä. Business Finlandin hyväksytyistä tuista oli mennyt noin 395 miljoonaa euroa Uudellemaalle, mikä oli noin 42 prosenttia koko määrästä. ELY-keskusten vastaavat luvut olivat noin 114 miljoonaa euroa ja noin 35 prosenttia ja Finnveran noin 327 miljoonaa euroa ja noin 33 prosenttia. (TEM, 2020f, 9,12,14.) Tähän syynä oli varmasti se, että Uudellamaalla oli eniten yrityksiä. Vuonna 2017 Uudellamaalla oli ollut yli kolmasosa kaikista Suomen yrityksistä (Uudenmaan liitto, 2019). Kun katsotaan rahoitusten prosentuaalista jakautumista, voidaan huomata, että vähintään kolmasosa rahoituksistakin on mennyt Uudellemaalle. Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi olivat sijoilla kaksi ja kolme vaihdellen rahoituksen mukaan, mutta selvästi kuitenkin Uudenmaan takana. Finnveran takauksista Varsinais-Suomeen oli mennyt noin 155 miljoonaa euroa eli noin 15 prosenttia ja Pirkanmaalle noin 104 miljoonaa euroa eli noin 10 prosenttia. ELY-keskukset olivat antaneet Varsinais-Suomeen noin 29 miljoonaa euroa eli noin 9 prosenttia ja Pirkanmaalle noin 26 miljoonaa euroa eli noin 8 prosenttia. Business Finlandilla Pirkanmaa oli sijoittunut sijalle kaksi hyväksyttyjen tukien euromäärässä myöntämällä sinne noin 96 miljoonaa euroa eli noin 10 prosenttia ja Varsinais-Suomeen noin 85 miljoonaa euroa eli noin 9 prosenttia. (TEM, 2020f, 9,12,14.)
5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen taustana toimi maailmanlaajuinen koronavirus, joka on vaikuttanut vuoden 2020 aikana kuluttajien käyttäytymiseen ja yritysten toimintaan. Valtio tuli tukemaan yrityksiä erilaisilla valtiontuilla, jotta ei syntyisi konkurssiaaltoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä katsaus näihin valtiontukiin. Lisäksi tavoitteena oli avata valtiontukea käsitteenä sekä tarkastella valtiontukeen liittyviä EU:n valtiontukisäännöksiä. Rajauksia tehtiin laajuuden, ajan ja aineiston osalta.
Laajuudellinen rajaus tehtiin kolmeen isoimpaan tuen antajaan Business Finlandiin, ELY-keskuksiin sekä Finnveraan. Ajallinen rajaus tehtiin koronaviruksen ensimmäisessä aallossa myönnettyihin rahoituksiin. Aineistollinen rajaus puolestaan tehtiin verkosta saataviin materiaaleihin.
Tutkimusmetodeina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja sen muotona narratiivista kirjallisuuskatsausta, jotta valtiontuen kehittymisestä koronatilanteesta saatiin annettua mahdollisimman laaja kuvaus.
Tutkimuskysymykseen vastaukset löytyvät parhaiten kappaleesta tutkimuksen tulokset, mutta tässä teen vielä yhteenvedon tutkimuksen tuloksista. Tutkimuskysymyksenäni oli, millaista valtiontuki on ollut koronatilanteessa. Valtiontuki on ollut koronatilanteessa nopeaa ja sitä on tarjottu kaikille yritysmuodoille. Koronatuen ehtoina on ollut se, että korona on vaikuttanut haitallisesti yrityksen toimintaan ja yrityksellä on kannattavan liiketoiminnan edellytykset muuten. Käyttötarkoitukset vaihtelivat; Business Finlandin käyttötarkoitukset suuntautuivat liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien keksintöjen toteuttamiseen samaten kuin ELY-keskusten avustukset. ELY-keskusten tuet maatalousyrityksille, alkutuotantoon sekä kalatalouteen ja Finnveran takaukset sekä käyttöpääomalaina olivat puolestaan tarkoitettu käytettäväksi koronan aiheuttamiin käyttöpääomatarpeisiin. Myöntöperusteena käytettiin eniten de minimis- tukea. Hyväksyttävät kustannukset painottuivat henkilökustannuksiin ja myöntömäärät vaihtelivat 2000 – 500 000 euroon.
Suurimman myöntömärän omaavat rahoitusinstrumentit olivat kuitenkin lainoja, joten ne oli maksettavat takaisin. Koronarahoitusta myönnettiin eniten Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Pirkanmaalle.
Tätä tutkimusta tarkasteltaessa on huomioitava, että ulkopuolelle on rajattu kuntien tuet yksinyrittäjille, ravitsemisyrittäjien tuki, Valtionkonttorin antama yritysten kustannustuki sekä teollisuussijoitus. Näiden tukien huomioon ottaminen olisi muuttanut kuvaa valtionkoronarahoituksesta. Siksi on muistettava, että vertailussa vertaillaan vain Business Finlandin, ELY-keskusten ja Finnveran rahoituksia.
Mielestäni hyödyllisiä jatkotutkimuskysymyksiä on seurata koronarahoitusta koronaviruksen toisessa aallossa, sillä työssäni käymät rahoitusinstrumentit liittyvät lähinnä ensimmäiseen aaltoon. Mitä muutoksia on tullut ensimmäiseen aaltoon nähden? Kiinnostavaa olisi myös tutkia sitä, miten valtion antama koronarahoitus on vaikuttanut yritysten toimintaan, ja sitä kuinka yritykset ovat suhtautuneet koronarahoitukseen. Onko koronatuet olleet riittäviä yritysten mielestä ja onko ehdot olleet yritysten mielestä täytettävissä? Myös Business Finlandin osakseen saamaa kritisointia voisi tutkia enemmän.
Kritisointi kertoo osaltaan siitä, ettei yritykset ole olleet täysin tyytyväisiä saatuun koronarahoitukseen. Myös syitä tukien palauttamiseen voisi tutkia. Palauttamiseen on voinut johtaa esimerkiksi se, ettei käyttötarkoitus ole palvellut yritystä tai se, ettei kohdennusperiaatteet ole olleet kunnossa. Käyttötarkoituksen soveltumattomuus voi johtua huonosta koronarahoituksen muodosta sekä projektin toteuttamiskelvottomuudesta. Lisäksi koronarahoitusta voisi tutkia asiantuntijoiden näkökulmasta. Miten koronarahoitus saatiin niin nopealla aikataululla pystyyn? Mitä ongelmia syntyi siitä, ettei asiantuntijoillakaan ollut riittävää tietoa koronasta ja sen kehittymisestä? Miten asiantuntijat ovat suhtautuneet koronarahoitukseen? Näitä tutkimuksia on kuitenkin järkevämpää toteuttaa laadullisena tutkimuksena haastattelemalla eri yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet jotakin koronarahoituksista sekä asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana koronarahoituksessa.
LÄHTEET
A 70/2020. Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä. Saatavilla 16.11.2020: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200070
A 717/2014. EU:n komission asetus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla. Saatavilla
16.11.2020: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/454660ac-fe91-11e3-831f-01aa75ed71a1/language-fi
Alkio, M., & Hyvärinen, O. (2016). Valtiontuet (2. uud. p.). Alma Talent.
Anttila, V-J. (2020). Uusi koronavirus (COVID-19). Saatavilla 24.11.2020:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01257
Bisnode. (2020). Luottoluokitukset. Saatavilla 18.11.2020:https://finland.bisnode.fi/aaa-rating-malli-ja-luokat/
Business Finland. (2020) a. Vaikeuksissa oleva yritys. Saatavilla 24.11.2020:
https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/ohjeet-ehdot-ja-lomakkeet/vaikeuksissa-oleva-yritys
Business Finland. (7.2.2020) b. Business Finlandin rahoituspalvelut. Suomi.fi. Saatavilla 24.11.2020:https://www.suomi.fi/palvelut/business-finlandin-rahoituspalvelut-business-finland-oy/6f09917b-6f2e-4ac1-9753-dc973dbb02ac
Business Finland. (2020) c. Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa, kysymyksiä ja vastauksia. Saatavilla 24.11.2020: https://www.businessfinland.fi/49bee2/globalassets/finnish-
customers/01-funding/08-guidelines--terms/instructions/liiketoiminnan_kehitysrahoitus_hairiotilanteissa__qa.pdf Business Finland (2020) d. Tilapäinen TKI-laina häiriötilanteisiin. Saatavilla
24.11.2020:https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tki-laina-hairiotilanteisiin/
Business Finland (2020) e. Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa. Saatavilla
24.11.2020:https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/hairiotilannerahoitus/
Business Finland (23.3.2020) f. Poikkeuksellisen paljon rahoitushakemuksia-käsittelemme hakemukset mahdollisimman nopeasti. Saatavilla
24.11.2020:https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/poikkeuksellisen-paljon-rahoitushakemuksia---kasittelemme-hakemukset-mahdollisimman-nopeasti/
Business Finland. (8.5.2020) g. TEM-tarkastus: Business Finlandin häiriötilannerahoitus asianmukainen. Saatavilla
24.11.2020:https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2020/tem-tarkastus-business-finlandin-hairiotilannerahoitus-asianmukainen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (2020) a. ELY-keskukset. Saatavilla 16.11.2020:https://www.ely-keskus.fi/ely-keskukset
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (2020) b. ELY-keskusten rahoitus yrityksille koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Saatavilla 16.11.2020: https://www.ely-keskus.fi/poikkeusrahoitus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (2020) c. Koronavirusepidemian vaikutus ELY-keskusten palveluihin. Saatavilla 16.11.2020:https://www.ely-keskus.fi/koronavirustilanne
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (2020) d. Maaseudun yritysten väliaikainen tuki.
Saatavilla 16.11.2020: https://www.ely-keskus.fi/maaseudun-yritysten-valiaikainen-tuki Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (2020) e. Alkutuotannon väliaikainen tuki. Saatavilla 16.11.2020: https://www.ely-keskus.fi/alkutuotannon-valiaikainen-tuki
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (2020) f. Kalatalouden väliaikainen tuki. Saatavilla 16.11.2020: https://www.ely-keskus.fi/kalatalouden-valiaikainen-tuki
Euroopan komissio. (6.5.2003). Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä. Saatavilla 16.11.2020:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32003H0361
Finnvera. (12.2.2020) a. Takaukset. Suomi.fi. Saatavilla
24.11.2020:https://www.suomi.fi/palvelut/takaukset-finnvera/b645bff8-3dc9-4906-abd6-d1ab9636dfbe
Finnvera. (12.2.2020) b. Vientitakuut. Suomi.fi. Saatavilla
24.11.2020:https://www.suomi.fi/palvelut/vientitakuut-finnvera/f2ada65c-5803-4eaa-a880-b50ef986d57c
Finnvera. (2020) c. Finnvera lyhyesti. Saatavilla
16.11.2020:https://www.finnvera.fi/finnvera/tietoa-finnverasta Finnvera. (2020) d. Ajankohtaista yrityksille. Saatavilla 16.11.2020:
https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille Finnvera. (2020) e. Alkutakaus. Saatavilla 16.11.2020:
https://www.finnvera.fi/tuotteet/takaukset/alkutakaus
Finnvera. (2020) f. Pk-takaus. Saatavilla 18.11.2020: https://www.finnvera.fi/tuotteet/takaukset/pk-takaus
Finnvera. (2020) g. Kysymyksiä ja vastauksia fast trackista. Saatavilla 18.11.2020:
https://www.finnvera.fi/kasvu/finnvera-takauksen-fast-track-menettely/kysymyksia-ja-vastauksia-fast-trackista
Finnvera. (2020) h. Finnvera-takauksen fast track. Saatavilla 18.11.2020:
https://www.finnvera.fi/kasvu/finnvera-takauksen-fast-track-menettely/finnvera-takauksen-fast-track
Finnvera. (2020) i. Käyttöpääomalaina koronakriisin aiheuttamiin rahoitustarpeisiin. Saatavilla 18.11.2020: https://www.finnvera.fi/tuotteet/lainat/kayttopaaomalaina-koronakriisin-aiheuttamiin-rahoitustarpeisiin
Finnvera. (19.5.2020) j. Finnvera voi koronakriisitoimena myöntää lyhyen riskiajan vientitakuita EU-maihin ja läntisiin teollisuusmaihin. Saatavilla 18.11.2020:
https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/finnvera-voi-koronakriisitoimena-myontaa-lyhyen-riskiajan-vientitakuita-eu-maihin-ja-lantisiin
Gråsten, H. (18.8.2020). Nämä 86 yritystä peruivat Business Finlandin koronatuen – nyt äänessä ovat 100 000 euron tuen palauttaneet: ”Mylläkkä oli melkoinen”. Iltalehti. Saatavilla
24.11.2020:https://www.iltalehti.fi/talous/a/2f5e597d-409b-477b-ae48-5773ba3c2d64
Heikkilä, J. (20.4.2020). Kritiikkiä 100 000 euron tuista: ”Ehkä suklaa- ja huutokauppayritykset eivät ole niitä, joita ensi sijassa tässä tilanteessa tarvitsisi tukea”. Mtv uutiset. Saatavilla
24.11.2020:https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kritiikkia-100-000-euron-tuista-ehka-suklaa-ja-
huutokauppayritykset-eivat-ole-niita-joita-ensi-sijassa-tassa-tilanteessa-tarvitsisi-tukea/7795890#gs.kp7fda
KEHA-keskus. (2020). Toimintamme. Saatavilla 16.11.2020: https://www.keha-keskus.fi/toimintamme/
L 445/1998. Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta.
Saatavilla 24.11.2020:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980445 L 688/2001. Valtionavustuslaki. Saatavilla
24.11.2020:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010688#L2P7
Maa- ja metsätalousministeriö. (2020). Kaupallinen kalastus. Saatavilla 16.11.2020:
https://mmm.fi/kalastuslaki/usein-kysyttya/kaupallinen-kalastus
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (6.2019). Opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta. Saatavilla 24.11.2020:https://minedu.fi/documents/1410845/3505134/Hakijan+opas+-
+kes%C3%A4kuu+2019.pdf/4870c2dc-6f33-bf4c-f9aa-c401a35f82e5/Hakijan+opas+-+kes%C3%A4kuu+2019.pdf
Parkkonen, T. (21.4.2020). Pääministeri Marinin puolison työpaikka saanut Business Finlandilta 45 000 euron koronatukirahan - ”Haluan kertoa avoimesti”. Iltalehti. Saatavilla
24.11.2020:https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58206d94-992e-4ec2-87d6-7e92d74de165 Ruokavirasto. (2020). Hyrrä-asiointipalvelu. Saatavilla 16.11.2020:
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/hyrra/
Salminen, A. (2011). Mikä kirjallisuuskatsaus?
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, konsolidoitu toisinto 2016. Saatavilla
24.11.2020:https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:12016E/TXT
Sosiaali- ja terveysministeriö. (12.3.2020) a. Yleisötilaisuuksien kieltäminen: STM on lähettänyt toimenpideohjeet aluehallintovirastolle. Saatavilla 23.11.2020:https://stm.fi/-/yleisotilaisuuksien-kieltaminen-stm-on-lahettanyt-toimenpideohjeet-aluehallintovirastoille
Sosiaali- ja terveysministeriö (17.3.2020) b. STM ohjeistaa aluehallintovirastoja sulkemaan oppilaitokset ja kieltämään yli 10 henkilön yleisötilaisuudet. Saatavilla 23.11.2020:https://stm.fi/- /stm-ohjeistaa-aluehallintovirastoja-sulkemaan-oppilaitokset-ja-kieltamaan-yli-10-henkilon-yleisotilaisuudet
Suomen asiakastieto. (2020). Rating Alfa -yritysanalyysi ja luottokelpoisuusraportti. Saatavilla 18.11.2020:
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/tuotteet-ja-palvelut/rating- alfa?gclid=Cj0KCQiAqdP9BRDVARIsAGSZ8AmWL6fnwArVRzwwVvtxMoCYQiMnz0voh6T8-QbKArTmjDa58-ZReycaAmiJEALw_wcB
Työ- ja elinkeinoministeriö. (10.2014). EU:n valtiontukisäännöt. Saatavilla
24.11.2020:https://tem.fi/documents/1410877/2851861/EUn_valtiontukisaannot_lokakuu2014.pdf/
2a030b24-77d7-4979-a898-55b027ea3ae1
Työ- ja elinkeinoministeriö. (20.3.2020) a. Hallitukselta mittava paketti yritysten tueksi – Finnveran kautta 10 miljardin euron lisärahoitus yrityksille. Saatavilla 23.11.2020:https://tem.fi/-/hallitukselta-mittava-paketti-yritysten-tueksi-finnveran-kautta-10-miljardin-euron-lisarahoitus-yrityksille
Työ- ja elinkeinoministeriö. (20.3.2020) b. EU:n valtiontukisääntöihin tilapäistä joustoa
koronavirustilanteessa. Saatavilla 24.11.2020:https://tem.fi/-/eu-n-valtiontukisaantoihin-tilapaista-joustoa-koronavirustilanteessa
Työ- ja elinkeinoministeriö. (7.8.2020) c. Soveltamisohje; Suomen tilapäinen COVID-19-puitetukiohjelma (SA.56995 ja SA.57958). Saatavilla
24.11.2020:https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/TEM_P%C3%A4ivitetty%20sov eltamisohje_COVID-19%20Puitetukiohjelma%20%28800%20000%20e%29.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2020) d. Kysymyksiä ja vastauksia ja Business Finlandista. Saatavilla 16.11.2020:https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-business-finlandista
Työ- ja elinkeinoministeriö. (1.6.2020) e. Kustannustuen lakiesitys eduskuntaan tällä viikolla, Business Finlandin ja ELY-keskusten koronahaut auki 8.6. saakka. Saatavilla
24.11.2020:https://tem.fi/-/kustannustuen-lakiesitys-eduskuntaan-talla-viikolla-business-finlandin-ja-ely-keskusten-koronahaut-auki-8-6-saakka
Työ- ja elinkeinoministeriö. (5.10.2020) f. Koronatilannekuva. Saatavilla
24.11.2020:https://tem.fi/documents/1410877/16402203/TEM+tilannekuva+5.10.2020.pdf/420e064 2-d06f-8a64-aa61-f2f9247b25cc/TEM+tilannekuva+5.10.2020.pdf?t=1602221180598
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2020) g. ELY-keskukset. Saatavilla 16.11.2020:https://tem.fi/ely-keskukset
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2020) h. Finnveran kotimaan rahoitus. Saatavilla 16.11.2020:https://tem.fi/finnveran-kotimaan-rahoitus
Uudenmaan liitto. (24.6.2019) Yritystoiminta Uudellamaalla. Saatavilla 24.11.2020:
https://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/yritykset
Valkama, V. (23.4.2020). Näkökulma: Business Finlandin koronatuista kehkeytyi sotku, joka on johtanut jopa tappouhkauksiin – nämä kysymykset vaativat vastausta. Turun Sanomat. Saatavilla 24.11.2020:https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4934168/Nakokulma+Business+Finlandin+koronatuis ta+kehkeytyi+sotku+joka+on+johtanut+jopa+tappouhkauksiin++nama+kysymykset+vaativat+vasta usta
Valtioneuvosto. (16.3.2020) a. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Saatavilla
23.11.2020:https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi
Valtioneuvosto. (17.3.2020) b. Valmiuslain käyttöönottoasetukset eduskunnalle. Saatavilla 23.11.2020:https://valtioneuvosto.fi/-/10616/valmiuslain-kayttoonottoasetus-eduskunnalle
Valtioneuvosto. (20.3.2020) c. Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen koronaviruksen vuoksi. Saatavilla
23.11.2020:https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-antoi-eduskunnalle-lisatalousarvioesityksen-koronaviruksen-vuoksi
Valtionkonttori. (1.6.2020). Konvertointitakaus. Suomi.fi. Saatavilla
24.11.2020:https://www.suomi.fi/palvelut/konvertointitakaus-valtiokonttori/60abead0-3f6d-4c5d-b8d9-1122e1e58d65