Sanna Laine
KORONARAHOITUS – VALTIONTUKI KORONAPANDEMIAN AIKANA
Johtamisen ja talouden tiedekunta Kandidaatintutkielma Joulukuu 2020
TIIVISTELMÄ
Sanna Laine: Koronarahoitus – Valtiontuki koronapandemian aikana Kandidaatintutkielma
Tampereen yliopisto
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma, Laskentatoimen opintosuunta Joulukuu 2020
Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanista lähti liikkeelle uusi koronavirus, joka aiheuttaa tautia nimeltä COVID-19.
Maailmanlaajuiseksi pandemiaksi koronavirusepidemian julisti Maailman terveysjärjestö WHO 11.3.2020.
Ensimmäinen tartunta suomalaisella havaittiin 26. helmikuuta ja 16. maaliskuuta hallitus ja tasavallan presidentti julistivat Suomen olevan poikkeusoloissa. Tästä alkoivat rajoitustoimenpiteet, jotka vaikuttivat monen suomalaisen yrityksen toimintaan asiakkaiden vähentyessä ja maksukykyisyyden heiketessä. Valtio kuitenkin tuli yritysten apuun tarjoamalla näille valtiontukea erilaisina avustuksina, takauksina ja lainoina.
Kandidaatintutkielman tavoitteena on avata valtiontukea käsitteenä, käydä läpi valtiontukeen liittyviä EU:n valtiontukisäännöksiä sekä tarkastella valtion antamaa tukea yrityksille koronapandemian aikana. Viimeiseen pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimuskysymyksenä toimii kysymys siitä, millaista valtiontuki on ollut koronatilanteessa. Koronapandemian aikana annettua valtiontukea tarkastellaan kolmen isoimman valtiontuenantajan kautta. Nämä kolme ovat Business Finland, ELY-keskus sekä Finnvera.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, koska tarkoituksena oli antaa mahdollisimman laaja kuva valtiontuesta koronatilanteessa. Tutkimusaineistona toimi eri ministeriöiden sekä valtiontuen antajien lähteet.
Valtiontuki tarkoittaa valtion julkisen varojen jakamista valikoivasti yritysten ja taloudellisen toiminnan käyttöön.
Valtiontuenmuotoja ovat esimerkiksi avustus ja takaus. Euroopan komissio valvoo jäsenvaltioiden antamia valtiontukia, joiden on noudatettava EU:n valtiontukisääntöjä. EU:n valtiontukisäännöillä varmistetaan, ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy tai jäsenvaltioiden jakamat tuet vaikuta niiden väliseen kauppaan. EU:n valtiontukisäännöksistä voidaan poiketa vain tietyissä tapauksissa. Poikkeaminen voidaan perustella muun muassa ryhmäpoikkeusasetuksella, jossa valtiontuen myöntäminen aiheuttaa enemmän hyötyä kuin haittaa ja de minimis -asetuksella, jossa valtiontuki on määrältään niin pientä, ettei sitä tarvitse ilmoittaa komissiolle.
Koronapandemia tilanteessa suurin osa valtiontuesta jaettiin de minimis -asetuksella. Business Finland jakoi valtiontukea avustuksina ja lainoina, ELY-keskus avustuksina ja tukina ja Finnvera takauksina, lainoina sekä vientitakuina. Ehdoissa painottui mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan sekä koronan negatiiviset vaikutukset yrityksen toimintaan. Käyttötarkoituksena ei kuitenkaan kaikissa ollut suoraan koronan aiheuttamat menot, vaan esimerkiksi Business Finland painotti liiketoiminnan kehittämistä. Hyväksyttävät kustannukset muodostuivat ELY-keskuksella ja Business Finlandilla enimmäkseen kehittämis- tai suunnitteluprojekteista aiheutuneista kustannuksista, joissa painottuivat projektille hyväksyttävät palkat. Hyväksyttävät kustannukset vaikuttivat koronatukien myöntömääriin korvausprosentin kautta.
Avainsanat: korona, valtiontuki, Business Finland, ELY-keskus, Finnvera
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ... 4
1.1 Aiheen tausta ... 4
1.2 Tutkimuksen tavoite, rajaukset sekä tutkimuskysymykset ... 5
1.3 Tutkimusmetodit ... 6
2 VALTIONTUKI ... 7
2.1 Mitä valtiontuki on? ... 7
2.2 EU:n valtiontukisäännöt ... 9
3 VALTION ANTAMAT KORONATUET ... 13
3.1 Business Finland ... 13
3.1.1 Liiketoiminnan häiriörahoitus ... 14
3.1.2 TKI - laina ... 17
3.2 ELY-keskukset ... 19
3.2.1 ELY-keskusten avustukset ... 20
3.2.2 Maatalouden yritysten ja alkutuotannon tuet ... 23
3.2.3 Kalatalouden tuki ... 25
3.3 Finnvera... 26
3.3.1 Takaukset ... 27
3.3.2 Muut avustukset koronapandemiaan liittyen ... 31
4 TUTKIMUKSEN TULOKSET ... 32
4.1 Kenelle rahoitusta on annettu, millä ehdoilla ja mihin käyttötarkoitukseen ... 32
4.2 Rahoitusmuodot ja myöntöperusteet ... 34
4.3 Hyväksyttävät kustannukset ja myöntömäärät ... 35
LÄHTEET ... 40
1 JOHDANTO
1.1 Aiheen tausta
Keväällä 2020 monen suomalaisen elämä muuttui, kun Kiinasta saapuva virus COVID-19 saapui Suomeen. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11.3.2020 (Anttila, 2020). Seuraavana päivänä Suomen Valtioneuvosto suositteli yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämistä (Sosiaali- ja terveysministeriö eli STM, 2020a). 17.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriö vetosi aluehallintovirastoihin, jotta nämä aloittaisivat työt, joiden tavoitteena oli sulkea oppilaitokset ja kieltää yli kymmenen hengen yleiset tapaamiset. Näiden rajoitusten tavoitteena oli pyrkiä rajoittamaan koronan leviämistä. (STM, 2020b.)
Päivää ennen tätä Suomen hallitus oli todennut yhdessä tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeustilanteessa koronapandemian takia. He olivat linjanneet rajoitustoimenpiteitä suojaamaan väestöä sekä turvaamaan yhteiskunnan ja talouselämän toimintaa. Kyseisiä rajoitustoimenpiteitä olivat muun muassa koulujen sulkeminen suurimmilta osin, julkiset kokoontumisrajoitukset kymmeneen henkilöön, valtion ja kuntien kulttuuripaikkojen sulkeminen, vanhainkotien ja muiden vastaavien vierailukiellot, julkisen sektorin etätyömääräys, yli 70-vuotiaiden määrääminen karanteenia vastaaviin olosuhteisiin sekä Suomen rajojen sulkeminen. (Valtioneuvosto, 2020a.) Valmiuslain käyttöönottoasetus annettiin eduskunnalle 17.3.2020, joka laittoi sen täytäntöön 18.3.2020 (Valtioneuvosto, 2020b). Tämä vaikutti muun muassa suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen sekä liikkumiseen. Ihmisten kulutuksen vähentyessä yritysten varat vähenivät, mikä sai niiden tulevaisuuden näyttämään synkältä.
20.3.2020 hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvion liittyen koronan aiheuttamiin vahinkoihin varautumiseen. Lisätalousarvion tarkoituksena oli muun muassa helpottaa yritysten rahoitustilannetta. Siinä ehdotettiin Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lisäämistä 150 miljoonalla eurolla, yritysten kehittämishankkeiden tuen lisäämistä 50 miljoonalla eurolla ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ELY-keskusten toimintamenojen lisäämistä 0,5 miljoonalla eurolla. Business Finlandin toimintaan lisättävät rahat ehdotettiin käytettäväksi
koronaviruksesta aiheutuvien tuotantoketjujen häiriöiden korjaamiseen, luovien alojen kehittämiseen ja matkailun sekä sen oheistoimintojen tukemiseen. Yritysten tuet kehittämishankkeisiin ehdotettiin puolestaan käytettäväksi lähinnä palvelualojen pk-yrityksille, eli pienille ja keskisuurille yrityksille, koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen. ELY-keskusten toimintamenoihin tarkoitettu raha ehdotettiin käytettäväksi valtakunnallisen toimintamallin toteuttamiseen talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille sekä Talousapu-palvelun vahvistamiseen. (Valtioneuvosto, 2020c.) Lisäksi Finnveralle annettiin 10 miljardin euron lisärahoitus, joka oli tarkoitus jakaa Finnveran kautta yrityksille pankkien myöntämien luottojen takauksina. Myös Finnveran riskinoton kasvatus epävarmassa tilanteessa mahdollistettiin, kun valtion Finnveralle maksamaa luotto- ja takaustappioiden korvausosuutta nostettiin 50 prosentista 80 prosenttiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö eli TEM, 2020a.) Valtio tuli siis yritysten apuun tehtyään yhteiskunnan selviämisen kannalta pakollisia päätöksiä, jotka vaikuttivat negatiivisesti yritysten toimintaan. Valtiontuen tärkeyden lisäksi aiheeni valintaan vaikutti koronan ajankohtaisuus sekä oma mielenkiintoni kyseistä talouskriisiä kohtaan, joka syntyi työskennellessäni kaupanalalla tänä hektisenä aikana.
1.2 Tutkimuksen tavoite, rajaukset sekä tutkimuskysymykset
Korona on maailmanlaajuinen epidemia, joka vaikuttaa myös monen maan talouteen. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli tarkastella koronaa laajemmin Suomen talouden näkökulmasta, mutta laajuus, aika ja pääaineeseeni soveltumattomuus tulivat esteiksi, jolloin päädyin rajaamaan laajan koko taloutta koskevan näkökulman yritysten rahoituksen näkökulmaan. Valtio tarjosi tukea myös monessa eri muodossa, joten päätin rajata aiheeni tarkastelemaan kolmen isoimman tuen antajan tukia. Nämä kolme ovat Business Finland, ELY-keskukset sekä Finnvera. Ajallinen rajaus rajautuu marraskuun loppuun tulleisiin materiaaleihin ja koronaviruksen ensimmäisen aallon tukiin.
Aineistollisesti aiheeni rajautuu verkosta saataviin materiaaleihin, sillä koronan takia niiden käyttö on ollut luontaisempaa. Olen pyrkinyt tutkielmassani käyttämään lähinnä eri ministeriöiden sekä itse Business Finlandin, Finnveran ja ELY-keskuksen lähteitä, jotta ne olisivat luotettavia. Näitä olen täydentänyt muutamilla uutisartikkeleilla. Tutkimukseni tarkoituksena on avata valtiontukea käsitteenä, käydä läpi valtiontukeen liittyviä EU:n valtiontukisäännöksiä sekä tarkastella valtion antamaa tukea yrityksille koronapandemian aikana.
Tutkimuskysymykseni on:
- Millaista valtiontuki on ollut koronatilanteessa?
1.3 Tutkimusmetodit
Tutkimusmetodissani päädyin hyödyntämään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, koska se antaa eniten liikkumavaraa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yleiskatsaus, jossa ei tarvitse noudattaa tarkkoja sääntöjä (Salminen, 2011, 6). Tämä sopii tutkielmaani hyvin, koska tutkielmani on yleiskatsaus valtiontuista ja se on toteutettu poikkeavalla tavalla monesta muusta kirjallisuuskatsauksesta.
Poikkeavuus näkyy siinä, etten tarkastele jo tehtyjä tutkimuksia koronarahoituksesta. Tämä ei ollut mahdollista koronan ollessa niin uusi ilmiö ja tutkimuksen siitä ollessa vielä vähäistä. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen piirteitä ovat myös laaja aineisto, jota ei rajaa metodiset rajoitukset, tutkimuskysymysten väljyys verrattuna systemaattiseen katsaukseen ja mahdollisuus tarjota uusia tutkittavia ilmiöitä systemaattista katsausta varten (Salminen, 2011, 6). Aineistoni koostuu monesta lähteestä, sillä valtiontuenjakajat ovat kuvailleet rahoitusinstrumenttejaan omilla sivuillaan, mikä tekee aineistostani laajan. Aineiston rajaus ei myöskään syntynyt metodisista tekijöistä vaan luotettavuudesta sekä verkosta saatavuudesta. Tutkimuskysymykseni on myös laaja, kun tarkastellaan kokonaisuudessaan sitä, millaista valtiontuki on ollut koronatilanteessa. Tässä ei ole siis keskitytty tarkastelemaan valtiontukea koronatilanteessa esimerkiksi vain rahoituksen muodon ja määrän näkökulmasta. Lisäksi tutkittava ilmiö on uusi, eikä sitä ole tutkittu juuri ollenkaan vielä tehdessäni tutkimustani.
Tarkemmin ottaen metodinani on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jolla Salmisen (2011, 7) mukaan
”--pystytään antamaan laaja kuva käsiteltävästä aiheesta, tai kuvailla käsiteltävän aiheen historiaa ja kehityskulkua”. Tarkoituksenani on antaa mahdollisimman laaja kuva valtiontuen kehittymisestä koronatilanteessa. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen muodoista valitsin narratiivisen yleiskatsauksen. Narratiivinen yleiskatsaus ajantasaistaa tutkimustietoa, mutta ei kuitenkaan tarjoa analyyttisintä tulosta (Salminen, 2011, 7). Tämä sopii tutkimukseeni, koska tarkoituksenani on saattaa eri lähteistä löytyvää tietoa koronarahoituksesta samaan paikkaan, mutta ei kuitenkaan analysoida sitä kovin kriittisesti vaan lähinnä kertoa, millaista se on ollut.
2 VALTIONTUKI
Tässä luvussa tarkoituksenani on käydä läpi yleistesti valtiontukea. Kerron millaisia piirteitä valtiontukeen liittyy ja millaisia muotoja sillä on. Lisäksi käyn läpi valtiontukea sääteleviä EU:n valtiontukisäännöksiä ja kerron millaista on yleisesti hyväksyttävä valtiontuki.
2.1 Mitä valtiontuki on?
Valtiontuessa valtio jakaa julkisia varoja valikoivasti yritysten ja taloudellisen toiminnan käyttöön.
Valikoivuus ilmenee tuen kohdistumisena vain tiettyyn yritykseen tai toimialaan. Valtiontuki aiheuttaa kilpailun vääristymistä tai sen uhkaa sekä vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
(TEM, 2014, 3-4.) On kuitenkin huomattava, että vaikeissa tilanteissa kuten koronan hankaloittamassa markkinatilanteessa valtiontuella pystytään auttamaan yrityksiä. Valtiontuelle on monenlaisia erilaisia muotoja kuten avustus, takaus, valtion omaisuuden myynti markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla sekä verohelpotukset (TEM, 2014, 3). Näitä käyn läpi seuraavissa kappaleissa.
Avustusta voi saada joko yleisavustuksena, jolloin se on tarkoitettu saajan koko toimintaan tai osaan siitä, tai erityisavustuksena, jolloin avustus on hankeavustus, investointiavustus, apuraha tai stipendi.
Niiden jakamisesta päätetään valtion talousarviossa ja jakajana toimii muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö. Avustusta myönnettäessä harkitaan mihin tarkoitukseen avustus tulee ja kuinka paljon sitä myönnetään. Käyttötarkoituksia voi olla esimerkiksi koulutus, tiede ja taide. Saajina puolestaan voivat olla kunnat, yhdistykset, säätiöt sekä osakeyhtiöt. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019, 4.) Valtionavustuslaissa on määritelty yleiset edellytykset valtionavustusten myöntämiselle.
Näissä edellytetään hakukohteen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja valtionavustuksen käytöllä haettavien tavoitteiden täyttymistä. Lisäksi valtionavustuksen on oltava tarpeellinen, kun huomioidaan hakijan saama muu julkinen tuki sekä hakukohteen laatu ja laajuus. Avustuksen myöntäminen ei myöskään saa aiheuttaa kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. (Valtionavustuslaki 688/2001 7§.)
Takaus puolestaan on vakuus, joka on annettu luotolle tai vastuusitoumukselle. Se voidaan antaa myös näiden takauksien vastavakuudeksi. Takaus voi kattaa tappionvaaran kokonaisuudessaan tai osittain. Siksi tappionvaaraa voidaan vähentää lisäksi vakuutuksella tai vakuusjärjestelyillä. Yhtenä mahdollisuutena vähentää tappionvaaraa on myös jakaa sitä rahoituspalveluja tarjoavien tahojen kesken. (Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta 445/1998, 4§.) Takausta myönnettäessä on arvioitava rahoitettavan toiminnan merkittävyyttä yleisen taloudellisen kehityksen, alueellisen sijoittumisen ja työllisyyden edistämisen kannalta. Lisäksi takauksen saajan toiminnan on oltava taloudellisilta edellytyksiltään ja kehityskelpoisuudeltaan sekä yrityksen johdon kannalta sellaista, että yritystä voidaan hoitaa menestyksellisesti. (Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta 445/1998, 6§.) Valtion takauksia myöntää muun muassa Finnvera, joka myöntää omavelkaisia takauksia ja vientitakuita sekä Valtionkonttori, joka myöntää konvertointitakauksia (Finnvera, 2020a; Finnvera, 2020b;
Valtionkonttori, 2020).
Valtio voi myös myydä omaisuuttaan. Myynti tapahtuu joko tarjouskilpailulla tai ilman sitä. Mikäli myynti tapahtuu ilman tarjouskilpailua, tarvitaan myyntihinnan tueksi riippumattoman asiantuntijan arvio, joka on tehty myynti kohteesta ennen myyntineuvottelujen alkua. Arvioinnissa pitää huomioida yleisesti hyväksytyt markkinoiden tunnusluvut sekä arviointinormit. Saatu hinta-arvio toimii vähimmäisostohintana, mutta tälle on olemassa liikkumavara, joka sallii viiden prosentin poikkeaman hinta-arviosta. Markkinahintaa edullisemmassa myynnissä on kyse siitä, kun valtio myy omaisuuttaan ilman tarjouskilpailua ja kohteen hinta jää markkinahintaa alhaisemmaksi. Tällaisessa myynnissä markkinahintaa ja myyntihintaa erottava määrä on valtiontukea. (Alkio & Hyvärinen, 2016, 104 – 106.)
Viimeisenä mainitsemanani valtiontuen muotona ovat verohelpotukset. Niitä ovat muun muassa verotuet, jotka ovat verotuksen normaaliin perusrakenteeseen tehtyjä poikkeuksia. Niiden tarkoituksena on tukea tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää ja niiden välityksellä ohjataankin merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuillekin on monia muotoja ja niitä voidaan antaa esimerkiksi verovapauksina, -vähennyksinä sekä alempina verokantoina. Verotuet voivat olla myös päällekkäisiä, minkä takia verotuen poistaminen ei välttämättä lisää verotuloja tietyllä määrällä. Ne näkyvät saamatta jääneinä verotuloina, mikä kaventaa veropohjaa ja monimutkaistaa verojärjestelmää. Verotukia, jotka on annettu verojärjestelmän kautta, seurataan ja raportoidaan
valtion talousarvioesityksessä ja tilinpäätöskertomuksissa. Seuranta perustuu arvioihin, koska tarkkaa euromäärää ei pystytä aina täsmällisesti laskemaan ja joidenkin tukien euromäärää ei pystytä arvioimaan ollenkaan puutteellisten tietoaineistojen takia. Lisäksi seuraamista vaikeuttaa erilaiset laskentatavat. Verotukiraportointia seuraa, arvioi ja kehittää valtiovarainministeriön asettama ohjausryhmä. Verotuista julkaistaan listaus vuosittain. (Valtiovarainministeriö, 2020.)
2.2 EU:n valtiontukisäännöt
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (2016, 107 artiklan 1 kohta) määrää ettei jäsenvaltio saa suosia jotain tiettyä yritystä tai tuotannonalaa antamalla tukea, jottei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy tai tuki vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tästä voidaan poiketa vain, jos perussopimuksissa toisin määrätään. Lisäksi julkiset tuet, joilla edistetään yleistä taloudellista kehitystä ja SEUT- sopimuksessa eli Sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta määriteltyjä tavoitteita, ovat sallittuja (TEM, 2014, 3). Kyseisiä tavoitteita on muun muassa poistaa jäsenvaltion taloudessa oleva vakava taloudellinen häiriö sekä korvata luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamaa vahinkoa (SEUT, 2016, 107 artiklan kohdat 2b ja 3b).
Nämä olivat perusteet, joilla Euroopan komissio myönsi 19.3.2020 tilapäisiä muutoksia EU:n valtiontukisääntöihin yritysten auttamiseksi koronapandemian aikana. Tarkoituksena oli antaa jäsenvaltioille mahdollisuus monipuolisiin toimenpiteisiin, jotta voitaisiin turvata yritysten maksuvalmius sekä yritysrahoituksen saatavuus. Mahdollisina tukimuotoina esitettiin väliaikaiset tukiohjelmat, joilla voitiin myöntää yksittäiselle yritykselle tukea suorina avustuksina, takaisin maksettavina ennakkoina tai verotuen muodossa, enintään 800 000 euroa. Valtioiden sekä rahoituslaitosten oli mahdollista antaa lainaa ja takauksia investointeihin sekä käyttöpääomatarpeisiin markkinahintaa edullisemmin. Lisäksi lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevia sääntöjä voitiin joustavoittaa niin, että julkisten vakuutuksenantajien oli mahdollista myöntää vientiluottovakuutuksia myös maihin, joissa niitä ei ollut yksityisiltä vakuutusmarkkinoilta saatavissa koronaepidemian takia.
(TEM, 2020b.)
Tukea ei kuitenkaan annettu yrityksille, jotka olivat taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen koronaepidemian alkua eli ennen 31.12.2019. (TEM, 2020b.) EU-määritelmään vaikeuksissa olevasta
yhtiöstä vaikuttaa yhtiön yhtiömuoto. Osakeyhtiö on vaikeuksissa, jos se on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat vaikeuksissa, jos ne ovat menettäneet yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Suuryritys puolestaan luokitellaan vaikeuksissa olevaksi, mikäli sen kahden edellisen vahvistetun vuositilinpäätöksen perusteella yrityksen velkaantumisaste on ollut yli 7,5 ja käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin on ollut alle 1. Lisäksi yleisesti yritys on vaikeuksissa, jos se on asetettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi. Tämä on ainoa peruste, jolla alle kolmevuotias yritys lasketaan vaikeuksissa olevaksi. Myös takaisin maksamaton pelastamistuki sekä rakenneuudistuen saaminen ja rakenneuudistussuunnitelman kohteena oleminen ovat syitä siihen, että yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi. (Business Finland, 2020a.)
Suomen kannalta Euroopan komission tilapäiset muutokset tulivat helpottamaan lisätalousarviossa esitettyjen tukien myöntämistä, koska komissiolta ei tarvinnut enää kysyä lupaa tukien toteuttamiselle. Normaalissa tilanteessa viranomaisten on tehtävä tuesta ilmoitus komissiolle työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä, mikäli kyseessä on ennakkoilmoitusta vaativa tuki esimerkiksi suuri yksittäinen tuki. Tukia, joille ei saada Euroopan komission hyväksyntää, ei voida myöntää.
Euroopan komission tehtävänä on valvoa, että EU:n valtiontukisääntöjä noudatetaan. Tarkoituksena on taata tasaveroiset toimintaolosuhteet yrityksille kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ja huolehtia ettei valtiontuilla pystytä kilpailemaan. On myös kaksi erilaista yleisesti hyväksyttävää tukien muotoa, joista Euroopan unionin neuvosto ja komissio ovat antaneet määräyksensä. Näitä ovat yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella sekä de minimis -asetuksella hyväksyttävät tuet. (TEM, 2014, 5.)
Ryhmäpoikkeusasetuksella on hyväksytty tuet, jotka tuottavat enemmän hyötyä kuin haittaa. Niiden hyötyjen arvioidaan ylittävän kilpailun vääristymisestä aiheutuvat haitat. Hyödyt muodostuvat muun muassa asetuksilla edistettävistä talouskasvusta sekä työllisyydestä. Tuen soveltaminen edellyttää yleisten edellytysten sekä jokaiselle tukimuodolle erikseen määriteltyjen erityisedellytysten täyttymistä. Ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan laajasti. Sillä voidaan myöntää tukea esimerkiksi rakentamiseen, liikenteeseen, ympäristölle sekä yrityksille. Rakentamiseen voidaan myöntää muun muassa tukia laajakaistainfrastruktuurille ja urheiluinfrastruktuurille. Liikenteen kohteita ovat alueelliset lentoasemat sekä meri- ja sisävesisatamat. Ympäristö aiheisia tukia on ympäristösuojelun tuet sekä tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi myönnettävät tuet.
Yrityksille myönnettäviä tukia ovat puolestaan tuet, joita voidaan myöntää pk-yrityksille tutkimus- ja kehitystyöhön. Ryhmäpoikkeusasetuksella myönnettävää tukea ei kuitenkaan voida soveltaa vaikeuksissa oleville yrityksille, vientitukiin tai tukiin, joilla suosittaisiin kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Vaikka valtion ei tarvitse hakea lupaa tuen myöntämiseen, komissio valvoo ryhmäpoikkeusasetuksen edellytysten täyttymistä jälkikäteen ja siksi niistä on toimitettava yhteenveto 20 työpäivän kuluessa tukitoimenpiteen voimaantulosta. Lisäksi yli 150 miljoonan euron tukiohjelmien vaikuttavuutta on seurattava myös valtiontasolla. (TEM, 2014, 6-7.)
Vähämerkityksiset tuet eli de minimis -tuet ovat puolestaan määrältään niin pieniä, ettei niitä tarvitse ilmoittaa komissiolle. De minimis -tukeen voidaan sisältää enintään 200 000 euroa kolmen perättäisen verovuoden aikana. Määrään lasketaan mukaan kaikkien viranomaisten de minimis -tuet.
De minimis -tuki ei voi olla vientitukea tai tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Mutta toisin kuin ryhmäpoikkeusasetuksessa de minimis -tukea voidaan myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille. Tukea voidaan myöntää avustuksena, lainana ja takauksena.
Kahdessa viimeisessä on kuitenkin saatava tukiviranomaiselta varmistus siitä, ettei tuensaaja ole vaikeuksissa asetuksen tarkoittamalla tavalla. Myönnettäessä de minimis -tukea on siitä ilmoitettava kirjallisesti yritykselle ja viitattava komission de minimis -asetukseen. Yrityksen velvollisuuksiin kuuluu ilmoittaa sen kaikki kuluneen ja kahden edeltäneen verovuoden aikana saadut de minimis - tuet tukiviranomaiselle. Myös de minimis -tukea voidaan jälkikäteen tarkastaa ja siksi siihen liittyvät asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuotta eteenpäin tukipäätöksestä. (TEM, 2014, 8-9.)
Uusimpana suomalaisiin yrityksiin vaikuttavan valtiontukimuotona on puitetukiohjelma, jonka Euroopan komissio hyväksyi 24.4.2020. Sen tarkoituksena on auttaa yrityksiä, joiden maksuvalmius on heikentynyt tai puuttuu kokonaan koronan takia, jatkamaan ja kehittämään yritystoimintaa sekä ylläpitämään työllisyyttä. Tuen määrä on enintään 800 000 euroa ja sitä voidaan myöntää suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina, takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina sekä pääomana. Määrää laskettaessa on huomioitava kaikkien Suomen viranomaisten puitetukiohjelmalla myöntämät tuet, jotka hakijan tulee ilmoittaa hakemuksessaan. Tukea myöntää muun muassa kunnat, Business Finland sekä ELY-keskukset. Ehtoina tuen myöntämiselle on, ettei yritys saa olla vaikeuksissa ollut yritys 31.12.2019 ja sen pitää hakea tukea viimeistään 31.12.2020 mennessä. Poikkeuksena vaikeuksissa olemiselle on, että yritykselle, joka on 31.12.2019 jälkeen päässyt pois vaikeuksista, mutta joutunut sinne uudelleen koronan takia, on mahdollista antaa
puitetukiohjelman mukaista tukea. Lisäksi tukea kuitenkin laajennettiin 13.7.2020 niin, että sillä voidaan auttaa 31.12.2020 vaikeuksissa olleita mikro- ja pienyrityksiä. Tukea ei saa toimialana myöntää maatalouden alkutuotantoon tai kalastus- ja viljelyaloille. Raportointi tapahtuu tukiviranomaisten, hakijan ja valtion osalta. Tukiviranomaisten velvoitteena on lähettää kaikki merkitykselliset tiedot, kuten tuensaajan nimi ja tuen määrä 12 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä ja huolehtia, että tuen hakija pitää puitetukiohjelmasta erillistä kirjanpitoa, josta selviää tarvittavien edellytysten noudattaminen. Hakijan velvoitteena on lisäksi säilyttää erillinen kirjanpito 10 vuoden ajan, mikäli komissio haluaa sen jälkitarkastukseen. Valtion puolestaan pitää toimittaa vuosikertomukset puitetukiohjelman nojalla myönnetyistä tuista. (TEM, 2020c.)
3 VALTION ANTAMAT KORONATUET
Tässä luvussa käyn läpi mitä Business Finland, ELY-keskukset sekä Finnvera ovat ja millaisia koronatukia nämä tahot ovat antaneet. Tuen selvittämiseksi on kuvattu: kenelle tukea on annettu, millä ehdoilla, kuinka paljon, millä myöntöperusteella, mihin käyttötarkoitukseen sekä miten sitä on pystynyt hakemaan.
3.1 Business Finland
Business Finland muodostuu vanhoista Finprosta ja Tekesistä, jotka yhdistyivät niin, että Business Finland aloitti toimintansa vuonna 2018. Tarkoituksena yhdistymisellä oli parantaa asiakaspalvelua, yhdistää palveluprosessit ja parantaa työn vaikuttavuutta. Koska kahden eri tahon vastuualueet yhdistyivät kaikki Business Finlandille, vastaa tämä innovaatiorahoituksesta, kansainvälistymisestä, viennin edistämisestä, Suomeen suuntautuvista ulkomaisista investoinneista sekä matkailun edistämisestä. Business Finlandiin kuuluu rahoituskeskus, jonka tehtävänä on strateginen johtaminen, yhtiön omistajaohjaus ja julkisen hallinnon tehtävät eli viranomaistehtävät sekä asiakastoimintoja toteuttava yhtiö, jonka tehtävänä on asiakaspalvelu ja edistämistehtävät. (TEM, 2020d.) Business Finland tukee varsinkin pienien ja keskisuurten yritysten tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoiminnan kehittämistarpeita. Business Finland kannustaa erityisesti kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä. Tärkeinä asioina pidetään riskinottokykyä ja riittävää omarahoitusta sekä resursseja.
Omarahoitus on tärkeää, koska Business Finland ei voi rahoittaa koko projektia, vaan yrityksen on pysyttävä kattamaan osa kustannuksista. Myönnettävä rahoitus voidaan antaa avustuksena tai lainana.
(Business Finland, 2020b.)
Business Finland aloitti ensimmäisten joukossa valtiontuen jakamisen koronapandemian alettua.
Business Finlandin häiriötilannerahoitusta pystyi hakemaan 19.3-8.6.2020 välisenä aikana.
3.1.1 Liiketoiminnan häiriörahoitus
Liiketoiminnan häiriörahoitus oli tarkoitettu 6-250 henkilöä työllistäville yrityksille sekä midcap- yrityksille, jotka toimivat joko koti tai kansainvälisillä markkinoilla (Business Finland, 2020c).
Business Finland luokittelee midcap-yritykseksi suuryrityksen, jonka liikevaihto on viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella enintään 300 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa tarkastellaan konsernitasolla, mutta siinä ei oteta huomioon pääomasijoittajan omistusosuutta tai muita omistuksia.
(Business Finland, 2020d).
Rahoituksen ehtoina olivat edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ennen koronaa. Yritys ei myöskään saanut olla EU-määritelmän mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys eikä sillä saanut olla ulosottoon mennyttä verovelkaa tai verojen ilmoituspuutteita. Yrityksen oli myös kuuluttava ennakkoperintärekisteriin. (Business Finland, 2020c.)
Rahoituksen muotoina olivat esiselvitysrahoitus ja kehittämisrahoitus. Esiselvitysrahoitusta voitiin myöntää enintään 10 000 euroa ja kehittämisrahoitusta enintään 100 000 euroa. Molemmissa rahoituksissa avustuksen osuus oli 80 prosenttia projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkona tästä voitiin maksaa 70 prosenttia. Hyväksyttävät kokonaiskustannukset koostuivat rahapalkoista, henkilösivukustannuksista, ostettavista palveluista sekä muista kustannuksista.
Rahapalkkoihin hyväksyttiin oman henkilöstön palkkakustannukset siltä osin, kuin henkilöstö teki selvitys- tai suunnittelutehtäviä. Hyväksyttävät henkilösivukustannukset muodostuivat 30 prosentista maksettuja ja projektille hyväksyttyjä palkkoja. Projektille oli mahdollista ostaa myös ulkopuolisia selvittely- ja suunnittelutöitä ja nämä saatiin sisällyttää ostettaviin palveluihin. Muut kustannukset puolestaan muodostuivat 20 prosentista palkkakulujen ja ostopalvelujen yhteissummaa. (Business Finland, 2020e.)
Oletetaan, että oman henkilöstön selvitys- tai suunnittelutehtävistä koostuvat rahapalkat olivat projektilla 5000 euroa ja ostopalveluna ostettiin lisäksi 1000 eurolla näitä. Tällöin henkilösivukustannuksia lasketaan mukaan 5000𝑥0,3 = 1500 ja muita kustannuksia (5000 + 1000)𝑥0,2 = 1200. Nyt kokonaiskustannuksiksi muodostuu 5000 + 1500 + 1000 + 1200 =
8700, joista 80 prosenttia eli 0,8𝑥8700 = 6960 euroa voitiin myöntää avustuksena ja tästä ennakkona voitiin saada 70 prosenttia eli 0,7𝑥6960 = 4872 euroa.
Käyttötarkoituksena esiselvitysrahoitukselle oli yrityksen uusien liiketoimintojen, korvaavien alihankintaketjujen sekä tuotannon organisoinnin selvittely ja suunnittelu. Kehittämisrahoitus oli puolestaan tarkoitettu käytettäväksi yrityksen kehittämistoimenpiteisiin, joita oli voitu tunnistaa esiselvityksessä tai muuten. Kehittäminen oli mahdollista toteuttaa hyvin käytännön läheisenä, kunhan siinä käytettävät ratkaisut olivat uusia ja paransivat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Mahdollisia kehityskohteita olivat esimerkiksi uudet palvelut, tuotteet, kumppanuudet ja alihankintamallit, tuotantoketjun häiriöiden korjaaminen, verkkokaupan ja digitaalisen liiketoimintamallin suunnittelu ja kehitys sekä markkinointisuunnitelman teko. Kehittämisrahoitusta ei kuitenkaan saanut käyttää operatiiviseen toimintaan kuten menetetyn kassavirran korvaamiseen, palkkakuluihin tai häiriötilannerahoitushakemuksen lähettämisen kuluihin. (Business Finland, 2020e.)
Rahoitusta haettiin Business Finlandin järjestelmässä, jossa hakemusta voitiin tarpeen vaatiessa myös täydentää. Molempia rahoituksia ei kuitenkaan voinut hakea samanaikaisesti tai samalla hakemuksella. Rahoituksen myöntöperusteena oli de minimis -asetus. (Business Finland, 2020c.)
Häiriötilanne rahoitus sai aluksi suurta suosiota ja sen käyttö ruuhkautuikin nopeasti. Kun hakemuksia oli pystynyt lähettämään torstaista 19.3 alkaen, maanantaihin 23.3 mennessä hakemuksia oli vastaanotettu jo yli 6000. Hakemusten poikkeuksellisen suuresta määrästä johtuen, Business Finland ilmoitti, etteivät he pysty arvioimaan hakemusten käsittelyaikoja. Saapuneet hakemukset käsiteltiin saapumisjärjestyksessä ja myös viikonloppuisin käsiteltiin hakemuksia suman purkamiseksi. (Business Finland, 2020f.)
Häiriötilanne rahoitus sai osakseen myös kritiikkiä. Kritiikin kohteena on ollut se, että tukea on myönnetty yrityksille, jotka eivät ole olleet suurimman avun tarpeessa. Monilla koronatukea saaneilla yrityksillä on saattanut olla isojakin liikevaihtoja. Hakemuksissa ovat pärjänneet yritykset, jotka ovat pystyneet tekemään hyvän hakemuksen. Yrityksien johdoista on myös löytynyt poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä. (Valkama, 2020.) Muun muassa pääministerin puoliso on ollut töissä
yrityksessä, Markkinointiakatemia Oy, joka on saanut Business Finlandilta kehittämistukea 44 800 euroa (Parkkonen, 2020). Myös huutokauppakeisari Aki Palsanmäki ja Huono äiti – bloggaaja Sari Helin kuuluvat julkisuuden henkilöihin, jotka ovat saaneet Business Finlandin tukea (Heikkilä, 2020).
Kritisoitu on myös sitä, että kiinteisiin kuluihin kuten vuokriin, rahoitus ei auta kuin 20 prosenttia ja näihin yritykset olisivat apua tarvinneet. Yritykset olisivat myös tarvinneet apua menetetyistä myynneistä aiheutuneisiin tappioihin. Business Finlandia on kuitenkin säädellyt laki, joka ei ole jäykkyytensä vuoksi mahdollistanut rahan laittoa sinne, minne sitä olisi tarvittu, jotta yrityksiä olisi saatu pidettyä pystyssä. (Valkama, 2020.) Business Finlandin toimitusjohtaja Reijo Kangas on perustellut tukea sillä, ettei tuen tarkoituksena missään vaiheessa ollut pelastaa erityisesti koronarajoituksista kärsiviä yrityksiä (Heikkilä, 2020). Myös isoimmat yritykset, jotka ovat saaneet tukea, ovat joutuneet kärsimään mainehaitan muodossa. Kyseinen mainehaitta on saanut yrityksiä myös palauttamaan koronatukia. (Valkama, 2020.) 100 000 euron koronatukia palauttaneita yrityksiä ja henkilöitä oli yhteensä 17. Näiden joukossa on muun muassa maahantuonti- ja rautakauppayritys IKH eli Isojoen Konehalli, huutokauppakeisari Aki Palsanmäen Hirvaskankaan Kauppahuone sekä web- ja mobiiliohjelmistoja kehittävä Futurice. Lisäksi peruutuksia teki 69 pienemmän tuen saaneista yrityksistä. Syinä peruuttamiselle oli esimerkiksi julkisuuskohut, useampi tukihakemus, muiden yritysten isompi tarve ja suunnitellun projektin toteuttaminen eri muodossa. (Gråsten, 2020.)
Kritiikin myötä Business Finlandin häiriötilannetuki tarkistettiin työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta. Tarkastuksessa käytiin läpi rahoituskriteerien selkeys, käsittelyprosessin asianmukaisuus, päätösten säädöstenmukaisuus, myöntö- ja hylkäysperusteet, hakemusmäärät, käsittelyajat sekä myönnetyn rahoituksen aiottujen käyttökohteiden sääntöjenmukaisuus. Tarkastuksen teki BDO Audiatori, joka antoi Business Finlandille puhtaat paperit. 9000 rahoituspäätöksen joukosta löytyi vain yksittäisiä havaintoja, joista tarvittiin lisäselvitystä. Syynä lisäselvitykselle oli muun muassa se, että esiselvitys- ja kehittämistukea oli myönnetty samalle yritykselle samaan kohteeseen, vaikka näin ei saanut menetellä. Business Finland reagoi palautteeseen lisäämällä valvontatoimenpiteitä käsittelyprosessin myöhempiin vaiheisiin, jotta löydetyt vahingot eivät toistuisi. (Business Finland, 2020g.)
Business Finlandin häiriötilannerahoitus lopetettiin kuitenkin 8.6.2020. Syynä tälle oli hallituksen kehittämä uusi kustannustuki, jolla tuettiin entistä paremmin yrityksiä, jotka olivat kärsineet koronan aiheuttamista haittavaikutuksista. Uuden kustannustuen tarkoituksena oli vahvistaa yritysten maksuvalmiutta ja pienentää konkurssiuhan alle joutuvien yritysten määrää. Uudet ehdot koskivat sekä yrityksen toimialaa, että yritystä itseään. Yrityksen toimialan huhtikuun 2020 myynnin oli tarvinnut pudota vähintään 10 prosenttia verrattuna huhti-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon ja yrityksen oman huhti-toukokuun 2020 liikevaihdon oli tarvinnut pudota vähintään 30 prosenttia verrattuna huhti-kesäkuun 2019 liikevaihtoon. Tositteena liikevaihdon laskulle käytettiin annettuja alv-ilmoituksia. Tuen perusteena toimi yrityksen kiinteät kustannukset sekä palkkakustannukset. Kaikki 8.6.2020 kello 16.15 mennessä saapuneet hakemukset kuitenkin käsiteltiin. (TEM, 2020e.)
Työ- ja elinkeinoministeriön 5.10.2020 antaman koronatilannekuvan mukaan häiriötilannerahoitukseen tuli hakemuksia lopulta noin 28 800 kappaletta ja haettu summa oli yhteensä 1,539 miljardia euroa. Esiselvitysten kappalemääräinen osuus kaikista hakemuksista oli 40,3 prosenttia ja euromääräinen määrä 136,7 miljoonaa euroa. Avustusta oli euromääräisesti hakenut eniten kaupan ala, rakentaminen sekä matkailu- ja ravintoala. Avustusta oli puolestaan myönnetty euromääräisesti eniten kaupan alalle, rakentamiseen sekä ohjelmistoihin ja peleihin.
Maantieteellisesti tarkasteluna rahoitusta oli mennyt eniten Uudellemaalle noin 395 miljoonaa, Pirkanmaalle 96 miljoonaa sekä Varsinais-Suomeen 85 miljoonaa. (TEM, 2020f, 7-9.)
3.1.2 TKI - laina
Liiketoiminnan häiriörahoituksen jälkeen Business Finland kehitti uuden lainamuodon, TKI-lainan, koronatilanteeseen, jonka tarkoituksena oli auttaa pk- ja midcap-yrityksiä ylläpitämään tutkimus-, kehitys- sekä innovaatiotoimintaa myös koronan aikana ja siirtämään vapautuneet resurssit tähän toimintaan niin ettei työntekijöitä tarvitsisi irtisanoa. (Business Finland, 2020d.)
TKI-laina eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina oli tarkoitettu Suomessa toimiville vähintään kuusi henkilöä työllistäville osakeyhtiömuotoisille pk- ja midcap-yrityksille. Business Finland luokittelee pk-yritykseksi yrityksen, joka työllistää alle 250 työntekijää ja jonka liikevaihto on
enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. TKI-lainaa voitiin myöntää myös merkittävää liiketoimintaa tekeville säätiöille ja yhdistyksille. Aloina TKI-laina sopi esimerkiksi kaupan alalle, logistiikkaan ja majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Palveluliiketoiminnassa TKI-laina oli tarkoitettu erityisesti työvoimavaltaisille aloille, joilla ei edellytetä merkittäviä aineellisia investointeja, vaan työvoimakustannukset muodostavat ison osan menoista asiakaskohtaamisten vaatiessa henkilöresursseja. Palveluliiketoiminnassa TKI-laina oli tarkoitettu asiakastyytyväisyyden kehittämiseen muun muassa uusien kokemusten ja merkitysten löytämisen kautta. (Business Finland, 2020d.)
Ehtoina TKI-lainan myöntämiselle oli, että korona oli vaikuttanut liiketoimintaan ja yrityksen oli oltava liiketoiminnaltaan sen kokoinen, että se pystyi toteuttamaan vähintään 150 000 euron laajuisen kehitysprojektin ja maksamaan lainan takaisin liiketoiminnan tuotoista. TKI-lainaa ei voitu myöntää, jos Business Finlandilta oli saatu jo avustusmuotoista kehitysrahoitusta liiketoiminnan häiriötilanteisiin kyseiseen projektiin. TKI-lainaa voitiin kuitenkin hakea aloitetun kehitystyön jatkamiseksi tai rinnakkain, mutta silloin lainan oli kohdistuttava eri projekteihin. Lisäksi TKI-lainaa ei voinut käyttää koronasta aiheutuviin tappiokorvauksiin, operatiivisen tuotantotoiminnan kustannuksiin, henkilöstön koulutukseen, myyntiin tai markkinointiin johtuen EU:n valtiontukisäännöksistä ja muista kansallisista rajoituksista. (Business Finland, 2020d.)
Määrältään TKI-laina oli vähintään 100 000 euroa. Laina-aikana oli 7-10 vuotta, joihin oli mahdollisuus sisällyttää kolme lyhennysvapaata vuotta. TKI-lainaa voitiin käyttää kahteen eri tarkoitukseen. Toisessa liiketoiminnassa oli koronan takia huomattu kehittämistarpeita. Tässä lainan avulla oli tarkoitus etsiä uusia tapoja näiden kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi, parantaa liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää kilpailukykyisyyttä ajatellen koronan jälkeistä aikaa. (Business Finland, 2020d.)
Ehtona kehittämistarpeisiin myönnettävälle lainalle oli, että kehittämistoimilla saavutetaan vähintään kansallista kilpailuetua ja korona oli vaikeuttanut yrityksen liiketoimintaa. Hyväksyttäviä kustannuksia olivat tutkimus-, kehittämis- sekä innovaatiotoimintaan menneet kustannukset.
Esimerkiksi palkkakulut, jotka olivat muodostuneet projektille tehdystä työstä, henkilösivukulut palkkakuluihin liittyen, yleiskustannuksia sekä projektille ostettavia palveluita. Rahoitusta voitiin
saada 70 prosenttiin näistä, jolloin omarahoitusosuudeksi jäi 30 prosenttia. Koska rahoitus maksettiin pääsääntöisesti jälkikäteen, eli ensin kaikki kustannukset oli maksettava itse, oli yrityksen pystyttävä osoittamaan riittävä kokonaisrahoitus projektin ajalle. Mahdollisuutena oli kuitenkin saada 30 prosentin ennakkomaksu projektin alussa, jonka jälkeen loput saatiin toteutuneiden kustannusten perusteella. Myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä saattoi olla enintään 500 000 euroa. Myöntö perusteena kehittämistarkoitukseen käytetylle TKI-lainalle oli 800 000 euron tilapäinen valtiontukiohjelma eli puitetukiohjelma tai yleinen ryhmäpoikkeusasetus. (Business Finland, 2020d.)
Toinen käyttötarkoitus TKI-lainalle oli käyttää se kansainvälisen kasvun tavoitteluun. Tarkoituksena oli panostaa kansainväliseen kasvuun muun muassa parantamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla kansainvälistäkilpailukykyä. Tämä erosi kehittämistarkoitukseen myönnetystä lainasta muun muassa niin, ettei projektin sisällön tarvinnut suoraan liittyä koronan aiheuttaman häiriötilanteen ratkaisemiseen, kilpailukyvyn oli parannuttava vähintään valituilla kansainvälisillämarkkinoilla, määrällisesti ei ollut euromääräistä ylärajaa ja rahoitustaso oli pääsääntöisesti 50 prosenttia. Hyväksyttävät kustannukset olivat kansainvälisen kasvun tarkoituksessa samat. Myöntö perusteena toimi yleinen ryhmäpoikkeusasetus. (Business Finland, 2020d).
TKI-lainaa pystyi hakemaan rekisteröitymällä Business Finlandin asiointipalvelun käyttäjäksi ja hakemalla rahoitusta asiointipalvelussa. Haettaessa TKI-lainaa piti ilmoittaa, hakiko lainaa kehittämistarpeiden ratkaisuun vai kansainvälisen kasvun tavoitteluun. (Business Finland, 2020d.)
2.10.2020 mennessä TKI-lainahakemuksia oli lähetetty yhteensä 142 kappaletta ja haettu summa oli 65 miljoonaa euroa. TKI-lainaa oli myönnetty 19 miljoonaa euroa ja maksettu 2,9 miljoonaa euroa.
(TEM, 2020f, 7)
3.2 ELY-keskukset
ELY-keskuksia eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on Suomessa 15 eri keskusta (TEM, 2020g). Ne on perustettu vuoden 2010 alussa tekemään entisten TE-keskusten, alueellisten
ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä (ELY-keskus, 2020a). ELY-keskusten tehtävänä on toimia aluehallintoviranomaisina aluehallintovirastojen lisäksi. Niiden tarkoituksena on edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueellaan. (TEM, 2020g.) ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta, joita ovat elinkeinot, työvoima ja osaaminen;
liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön säätelyn alaisuuteen. Niiden ohjausta tehdään yhteistyössä muiden hallinonalojen, sisäasianministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Väyläviraston, kanssa. Lisäksi ELY- keskusten tehtäviin kuuluu Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteiden toteuttaminen. (ELY-keskus, 2020a.)
3.2.1 ELY-keskusten avustukset
ELY-keskusten koronarahoitus oli tarkoitettu enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille, mutta ei kuitenkaan yksinyrittäjille, joille rahoitusta myönsivät kunnat. Myös toiminimille eli yksityisille elinkeinoharjoittajille, jotka työllistivät vähintään yhden työsuhteisesti, voitiin myöntää rahoitusta.
Yritysten muodolla ei ollut väliä ja toimialoina kävivät kaikki muut paitsi maa- ja metsätalous sekä kala- ja maataloudentuotteiden jalostus. Alueellisena rajoituksena oli Ahvenanmaa, jonne ei voitu tukea myöntää. Ehtoina myöntämiselle oli, että korona oli vaikuttanut yrityksen toimintaan haittaavasti ja yrityksellä arvioitiin kuitenkin olevan kannattavan toiminnan edellytykset jatkossa.
Myöntöperusteena ELY-keskusten koronarahoitukselle toimi de minimis -tuki. ELY-keskukset myönsivät koronarahoitusta kahteen eri käyttötarkoitukseen: tilanneanalyysiin ja kehittämistoimenpiteisiin. (ELY-keskus, 2020b.)
Tilanneanalyysissä rahoitus oli tarkoitus käyttää yrityksen toiminnan, uusien liiketoimintojen sekä tuotannon ja palvelujen selvittelyyn ja suunnitteluun koronan vaikeuttamassa markkinatilanteessa ja sen jälkeen. Tehdystä toimenpiteestä tehty loppuraportti oli liitettävä mukaan hakemukseen, kun haettiin maksatusta eli ELY-keskuksilta avustuksen maksamista. Määrältään tilanneanalyysin rahoitus voi olla enintään 10 000 euroa, josta ennakkona voitiin maksaa enintään 70 prosenttia. Määrä laskettiin laskennallisten kustannusten avulla, joista 80 prosenttia voitiin hyväksyä avustuksen perusteeksi. Hyväksyttäviä kustannuksia olivat laskennalliset palkkakustannukset ja välilliset
kustannukset, joiden määrä oli enintään 50 prosenttia laskennallisista palkkamenoista. Laskennalliset palkkakustannukset määräytyivät työtuntien perusteella. Henkilön, jonka palkat laskettiin mukaan, oli työskenneltävä yrityksessä keskimäärin vähintään 30 tuntia viikossa. Tällaisen henkilön palkan laskettiin vakioidusti olevan 2000 euroa. Myös osa-aikaisten työntekijöiden panokset voitiin laskea mukaan, kun ne laskettiin yhteen niin, että vähimmäistuntimäärä täyttyi. (ELY-keskus, 2020b.)
Jos siis ajatellaan yrityksessä työskentelevän yrittäjän 32 tuntia viikossa ja kolmen osa-aikaisen työntekijän 10 tuntia viikossa. Voidaan laskea, että yrityksessä työskentelee kaksi henkilöä vähintään 30 tuntia viikossa. Näiden kahden henkilön palkkakuluiksi saadaan 2𝑥2000 = 4000 euroa. Lisäksi lasketaan välilliset kustannukset 50 prosenttia palkkamenoista eli 0,5𝑥4000 = 2000 euroa. Näin hyväksyttävät kustannukset ovat yhteensä 4000 + 2000 = 6000 euroa ja avustuksen määrä 0,8𝑥6000 = 4800 euroa.
Kehittämistoimenpideavustus oli tarkoitettu laajempiin kehittämistoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli parantaa yrityksen mahdollisuuksia koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen. Käyttö kohteena oli esimerkiksi liiketoiminnan uudelleensuuntaaminen, alihankintaverkoston kehittäminen, tuotannon uudenlainen organisointi, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen sekä osaamisen vahvistaminen. Myös kehittämistoimenpiteen maksatusta haettaessa piti toimenpiteestä tehty loppuraportti liittää hakemukseen. Määrältään kehittämistoimenpiteen rahoitus voi olla enintään 100 000 euroa, josta ennakkona voitiin maksaa 70 prosenttia. Määrässä piti kuitenkin myös arvioida yrityksen toiminnan laajuutta, jotta maksettu avustus ei olisi suhteettoman suuri. Myös kehittämistoimenpide avustuksessa rahoituksen suuruus oli 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mutta hyväksyttäviä kustannuksia oli enemmän kuin tilanneanalyysissä. Näitä olivat henkilöstön hankkeeseen kohdistuvat tosiasialliset palkat mukaan luettuna yrittäjien tosiasialliset palkat, ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kustannukset mukaan lukien henkilöstön koulutus, tuotteiden kehittämiseen liittyvät raaka-aineet ja puolivalmisteet prototyypin valmistuksessa sekä välillisiä kustannuksia 50 prosenttia palkoista. Rajoitteena ulkopuolisille palveluille ja asiantuntijoiden käytölle oli enintään 60 000 euroa käytetyistä kustannuksista. Hyväksyttäviin kustannuksiin ei saanut laskea mukaan investointikustannuksia kuten koneiden ja laitteiden ostoa tai lisenssejä ja patentteja. (ELY-keskus, 2020b.)
Jos nyt ajatellaan, että yrityksessä on töissä yrittäjä, jonka palkkatulot ovat 3000 euroa ja kolme osa- aikaista työntekijää, joiden palkat ovat 2000, 1500 ja 1000 euroa, hyväksyttäviä palkkakustannuksia on yhteensä 3000 + 2000 + 1500 + 1000 = 7500 euroa. Välillisiä kustannuksia lasketaan mukaan 0,5𝑥7500 = 3750 euroa. Oletetaan, että ulkopuolisiin palveluihin on mennyt 35 000 euroa, asiantuntijoiden käyttöön 25 000 euroa ja henkilöstön koulutukseen 10 000 euroa. Yhteensä näihin on siis mennyt 70 000, mutta vain 60 000 euroa voidaan laskea mukaan hyväksyttäviin kustannuksiin.
Lisäksi tuotteiden kehittämiseen liittyviin raaka-aineisiin on kulunut 15 000 euroa. Nyt hyväksyttäviksi kustannuksiksi saadaan yhteensä 7500 + 3750 + 60 000 + 15 000 = 86 250 euroa. Näistä 80 prosenttia eli 0,8 𝑥 86 250 = 69 000 on annettavan avustuksen määrä.
Avustuksia oli mahdollista hakea 8.6.2020 asti, jolloin ELY-keskusten tuen anti keskeytettiin uuden kustannusavustuksen tieltä, josta puhuttiin jo Business Finlandin rahoituksen yhteydessä. Hakeminen tapahtui sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa. Hakemukseen piti liittää viimeisin tilinpäätös, jos se oli uudempi kuin 31.12.2019 ja muuten kumulatiivinen tuloslaskelma ja tase hakemusajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun asti. Maksatusta eli projektin toteutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvausta ELY-keskuksilta voi kuitenkin hakea edelleen 16.11.2020.
Maksatushakemus jätetään pelkästään sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa. Tilanneanalyysin maksatushakemukseen on liitettävä selvitys tilanneanalyysin vaikutuksista yrityksen toimintaan.
Kehittämistoimenpiteiden maksatushakemuksiin on puolestaan liitettävä esitys kehittämishankkeessa syntyneistä tosiasiallisista kustannuksista, selvitys kehittämishankkeessa tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista yrityksen toimintaan ja ote projektikohtaisesta kirjanpidosta, josta selviää avustuksen piiriin esitettävät menot. Kun loppuerää maksetaan, huomioidaan mahdolliset ennakkomaksut. (ELY-keskus, 2020b).
Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman koronatilannekuvan mukaan ELY-keskukset vastaanottivat noin 33 000 hakemusta, joilla oli haettu 1 021 miljoonaa euroa. 1.10.2020 mennessä päätöksiä oli tehty noin 32 000 kappaletta, joista myönteisiä oli noin 68 prosenttia. Kappalemääräisesti laskettuna eniten hyväksyttiin tilanneanalyysejä. Alallisesti tarkasteltuna vahvoilla olivat ravitsemistoiminta, maaliikenne ja putkijohtokuljetus sekä vähittäiskauppa. Rahoitusta myönnettiin noin 329,5 miljoonaa euroa, joista 4.10.2020 maksettu oli noin 256,7 miljoonaa euroa. Euromääräisesti eniten hyväksyttiin kehittämistoimenpiteitä. Tälle on kuitenkin selityksenä se, että kehittämistoimenpiteellä myönnettiin suurempia summia avustusta. Euromääräisesti tarkasteltuna aloina ELY-rahoitusta eniten saivat
vähittäiskauppa, ravitsemistoiminta ja maaliikenne ja putkijohtokuljetus. Alueellisesti myös ELY- rahoitusta myönnettiin eniten Uudellemaalle noin 114 miljoonaa, Varsinais-Suomeen noin 29 miljoonaa ja Pirkanmaalle noin 26 miljoonaa. (TEM, 2020f, 10-12.)
3.2.2 Maatalouden yritysten ja alkutuotannon tuet
ELY-keskukset alkoivat myöntää tukea maaseudun yrityksille, alkutuotantoon sekä kalatalouteen 18.5.2020 ja haku oli käynnissä edelleen marraskuun lopussa.(ELY-keskus, 2020c.)
Maaseudun yritysten tuki oli tarkoitettu maatiloille ja alle kymmenen henkilöä työllistäville maataloustuotteiden jalostuksen ja myynnin parissa työskenteleville yrityksille, joiden taloudellinen tilanne oli heikentynyt koronan takia. Maatilojen yhteydessä sai harjoittaa myös muuta yritystoimintaa, kunhan toiminta tapahtui saman y-tunnuksen eli yritys- ja yhteisötunnuksen alla.
Jalostusta ja myyntiä rajoitettiin niin, että liikevaihto tai tase sai olla enintään kaksi miljoonaa. Lisäksi jalostuksen tuotteena saatavan tuotteen piti edelleen olla maataloustuote ja myynti sai olla maataloustuotteiden markkinoille saattamista sekä alkutuotteen tuottajan myyntiä. Maataloustuotteita ovat esimerkiksi liha- sekä maitotuotteet, hedelmät, sienet ja yrtit sekä niistä valmistetut tuotteet.
(ELY-keskus, 2020d.)
Ehdot koskivat yrityksen toimintaa normaaleissa olosuhteissa, jonka piti olla tällaisessa tilanteessa kannattavaa. Yrityksen talousvaikeuksien oli oltava koronan aiheuttamia eivätkä ne saaneet olla alkaneet ennen 31.12.2019. Toimeentulon piti olla riippuvainen tuen kohteena olevasta yritystoiminnasta ja mikäli kyseessä oli mikroyritys jalostuksen tai myynnin parissa, oli sen annettava toimeentulo yrittäjän lisäksi yhdelle työntekijälle. Lisäksi, jos harjoitettiin myös muuta yritystoimintaa, oli tulot ja menot pystyttävä erottamaan toisistaan. Yleisinä ehtoina oli myös, ettei tukea voitu antaa julkiselle organisaatiolle, säätiölle tai yhdistykselle eikä yritykselle. (ELY-keskus, 2020d.)
Hyväksyttäviä kustannuksia olivat yritystoiminnan jatkumisen turvaavat välttämättömät menot.
Nämä tarkoittivat kiinteitä menoja, joita ei voitu nopeasti lopettaa tai pienentää huolimatta siitä, että
yrityksen tulot olivat koronan takia vähentyneet tai loppuneet. Tällaisina menoina laskettiin henkilöiden palkat, joita ei voitu irtisanoa yritystoiminnan supistumisesta huolimatta. Palkoja huomioitiin enintään 2000 euroa kuukaudessa per työntekijä ja 30 prosenttia palkkojen sivukustannuksista. Kiinteistö- ja vuokrakuluista huomioitiin esimerkiksi kiinteistövero, vakuutukset, toimitilojen vuokrat sekä sähkömaksu. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä aiheutuneita menoja huomioitiin siltä osin kuin ne koskivat sopeuttamissuunnitelman laatimista.
Lisäksi huomioitiin muita edellä mainittuja menoja vastaavia välttämättömiä menoja esimerkiksi koneiden ja laitteiden vuokramenoja, näiden investointiin kohdistuvien pitkäaikaisten lainojen korkoja ja lisäksi eläimiin perustuvassa yritystoiminnassa eläinten ruokinta ja muita vastaavia ylläpitokustannuksia. Kuluja korvattiin enintään kuuden kuukauden pituiselta ajanjaksolta, joka oli alkanut aikaisintaan 16.3.2020. Näistä menoista korvattiin 80 prosenttia. Tuen määrä oli vähintään 5000 euroa ja enintään 10 000 euroa. Maksun sai heti myöntöpäätöksen jälkeen eli maksatusta ei tarvinnut hakea erikseen toisin kuin ELY-keskusten avustuksissa. Myöntöperusteena toimi de minimis -tuki. (ELY-keskus, 2020d.)
Hakeminen tapahtui ruokaviraston sähköisessä asiointipalvelussa Hyrrässä, jossa voi hakea maaseudun yritys- ja hanketukia, neuvontakorvausta sekä maatiloille tarkoitettuja investointi- ja aloitustukia (Ruokavirasto, 2020). Hakemuksen tekoa varten tarvitsi yrityksen y-tunnuksen, vuoden 2019 tuloslaskelman ja taseen tai vaihtoehtoisesti maatalouden osalta vastaavat taloustiedot, selvitykset yrityksen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä ja muusta haetusta ja saadusta julkisesta tuesta ja rahoituksesta esimerkiksi tiedot eri viranomaisten myöntämästä vähämerkityksistä tuista vuosina 2018-2020 sekä tiedot hakemuksen perusteena olevista kustannuksista. Päätöksen tuen myöntämisestä teki hakijan alueen ELY-keskus. (ELY-keskus, 2020d.)
Alkutuotannon väliaikainen tuki vastasi laajalti maaseudun yritysten väliaikaista tukea. Sitä myönnettiin alkutuotannon alalla toimiville yrityksille esimerkiksi maatiloille ja porotiloille, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ostajille. Lisäksi verrattuna maaseudun yritysten tukeen koronan oli alkutuotannon tuen osalta heikennettävä yritystoimintaa esimerkiksi menekin pysähtymisenä tai merkittävänä pienentymisenä. Toinen tukia erottava asia oli myöntömäärä, joka oli vähintään 2000 euroa ja enintään 80 000 euroa. (ELY-keskus, 2020e.)
3.2.3 Kalatalouden tuki
Kalatalouden väliaikaista tukea annettiin Manner-Suomessa ryhmän I kaupallisille kalastajille, Ahvenanmaalla päätoimisille kaupallisille kalastajille ja koko maassa kalankasvatusta, jalostusta tai tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittaville yrityksille, joiden taloudelliseen tilanteeseen korona oli vaikuttanut (ELY-keskus, 2020f). Ryhmän I kaupallisiin kalastajiin kuuluu luonnolliset henkilöt tai yhteisöt. He voivat joko itse myydä itse pyydettyä kalaa tai siitä jalostettuja kalataloustuotteita niin, että kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 10 000 euroa. Ryhmään kuuluu myös uusia kaupallisia kalastajia, jos he ovat esittäneet suunnitelman siitä, miten edellä mainitusta myynnistä kertyvä liikevaihto ylittää 10 000 euron määrän viimeistään kolmantena tilikautena rekisteröitymisestä ja ELY-keskus on hyväksynyt tämän suunnitelman. (Maa- ja metsätalousministeriö, 2020.) Ehtona oli, että ennen koronaa yrityksellä on ollut kannattavan liiketoiminnan edellytykset täyttävää toimintaa. Sitä myönsivät Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais- Suomen ELY-keskusten kalatalousviranomaiset. (ELY-keskus, 2020f.) Myöntöperusteena oli Valtioneuvoston asetus 70/2020, joka koski puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lupaharkinnan yleisiä edellytyksiä (ELY-keskus, 2020f; Valtioneuvoston asetus 70/2020.)
Hyväksyttäviä kustannuksia olivat välttämättömät menot, joihin laskettiin palkka-, ostopalvelu-, vuokra- ja kiinteistökulut sekä muut vastaavat kulut. Menoja huomioitiin 19.3.2020 alkaen enintään kuuden kuukauden pituiselta ajanjaksolta. (ELY-keskus, 2020f.) Hyväksyttäviin kustannuksiin ei voitu laskea investoinneista aiheutuneita kuluja tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus ja vesiviljelyalalla annetun komission asetuksen 717/2014 ensimmäisen artiklan alakohdissa a-k lueteltuja käyttötarkoituksia, joita olivat esimerkiksi kalastusalusten hankkiminen, rakentaminen ja tuonti. (ELY-keskus, 2020f;
Euroopan komission asetus 717/2014.)
Annettava määrä maksettiin yhdessä erässä ennakkona. Määrä vaihteli sen mukaan, oliko kyseessä kalatalouden alkutuotannon yritys vai kalanjalostuksen tai kalan vähittäis- ja tukkukaupan yritys.
Alkutuotannossa korvausprosentti oli korkeintaan 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja määrä 2000 – 120 000 euroa. Kalanjalostuksessa ja kalan vähittäis- sekä tukkukaupassa myönnettävä avustus laskettiin kaavalla:
[0,3 × (𝑣𝑒𝑟𝑡𝑎𝑖𝑙𝑢𝑎𝑗𝑎𝑛𝑘𝑜ℎ𝑑𝑎𝑛 𝑙𝑖𝑖𝑘𝑒𝑣𝑎𝑖ℎ𝑡𝑜 − 𝑡𝑢𝑘𝑖𝑘𝑎𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑙𝑖𝑖𝑘𝑒𝑣𝑎𝑖ℎ𝑡𝑜) ÷ 𝑣𝑒𝑟𝑡𝑎𝑖𝑙𝑢𝑎𝑗𝑎𝑛𝑘𝑜ℎ𝑑𝑎𝑛 𝑙𝑖𝑖𝑘𝑒𝑣𝑎𝑖ℎ𝑡𝑜] × (𝑡𝑢𝑘𝑖𝑘𝑎𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑘𝑖𝑖𝑛𝑡𝑒ä𝑡 𝑘𝑢𝑠𝑡𝑎𝑛𝑛𝑢𝑘𝑠𝑒𝑡 + 𝑡𝑢𝑘𝑖𝑘𝑎𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑝𝑎𝑙𝑘𝑎𝑡)
Kaavassa vertailuajankohdan liikevaihto oli liikevaihto 1.3-30.6.2019 väliseltä ajalta, tukikauden liikevaihto oli vuoden 2020 liikevaihto vastaavalta ajalta, tukikauden kiinteät kustannukset olivat vuoden 2020 kiinteät kustannukset vastaavalta ajalta ja tukikauden palkoilla tarkoitettiin vuoden 2020 palkkoja vastaavalta ajalta. Avustuksen määrä oli 2000 – 120 000 euroa. Sitä pystyi hakemaan uudelleen painavasta syystä, niin ettei enimmäismäärä 120 000 euroa tai enimmäistuki aika kuusi kuukautta ylittynyt. (ELY-keskus, 2020f.)
Jos siis ajatellaan, että yrityksen liikevaihto on ollut 60 000 euroa ajalla 1.3-30.6.2019 ja tukikausi on ollut 19.3.2020 eteenpäin kuusi kuukautta eli 19.3.2020-19.9.2020. Tukikaudella liikevaihdon ajatellaan olevan 20 000 euroa, tukikauden palkojen 10 000 euroa ja kiinteiden kustannusten 30 000 euroa. Tällöin myönnettävä avustus olisi ollut:
[0,3 × (60 000 − 20 000) ÷ 60 000] × (30 000 + 10 000) = 8000
Hakeminen tapahtui ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella KEHA-keskuksen sivulla. Hakemusta varten tarvitsi muun muassa yrityksen y-tunnuksen, tiedot yrityksen toimialasta, koosta, omistajista, taloudellista tilanteesta ennen koronaa, haettavista kustannuksista ja niiden perustelut sekä tilinpäätöstiedot tai vaihtoehtoisesti yksityisen elinkeinonharjoittajan veroilmoituksen kahdelta edelliseltä tilikaudelta (ELY-keskus, 2020f).
3.3 Finnvera
Finnvera on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka toimintaa ohjaavat sitä koskeva erityislainsäädäntö ja valtion asettamat elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet. (Finnvera, 2020c.) Elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet kuuluvat Työ- ja elinkeinoministeriön vastuualueeseen.
Lisäksi on noudatettava EU:n asettamia valtiontukisäännöksiä. (TEM, 2020h.) Finnvera tukee yrityksiä rahoituksella yritystoiminnan alussa, kasvussa ja kansainvälistymisessä. Lisäksi rahoitusta voi saada viennin riskeiltä suojautumiseen. Näillä on tarkoitus lisätä aloittavaa yritystoimintaa, mahdollistaa pk-yritysten muutostilanteiden rahoitus sekä edistää kansainvälisyyttä ja vientiä.
Rahoitusta voi saada lainana, takauksina sekä vientitakauksina. (Finnvera, 2020c.) Myös yritysten
joukkovelkakirjojen merkitseminen on mahdollisuutena rahoitukselle (TEM, 2020h). Finnvera ei voi kuitenkaan antaa rahoitusta varsinaiseen maatalouteen, metsätalouteen tai rakentamisen perustajaurakointiin (Finnvera, 2020d). Valtio korvaa pk-yrityksille kohdennettavan kotimaan rahoituksen luotto- ja takaustappioita, mikä mahdollistaa suurempien riskien oton antolainauksien puolella. Finnvera myös korjaa rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita ja tämän takia jakaa tappioriskiä muiden rahoittajien kanssa. (TEM, 2020h.) Finnveran toiminta on itsekannattavaa ja varainhankinnan se toteuttaa laskelmalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja pääomamarkkinoilla ja velkakirjoja Suomen valtion takaaman Euro Medium Term Note-lainaohjelman alla (Finnvera, 2020c).
3.3.1 Takaukset
Finnvera myönsi koronatilanteessa erilaisia takauksia, joita esittelen seuraavissa kappaleissa. Näiden lisäksi Finnvera nosti takausosuuttaan 90 prosenttiin pk-yrityksille, jotka eivät muuten olisi saaneet lainaa. 90 prosentin takausosuus koski velkakirjaluottoja. Niiden myöntöperusteena oli aina korona- tuki ja niitä saaneista yrityksistä oli toimitettava tiedot EU:n komissiolle, joka julkaisi yritysten tiedot sivustollaan. (Finnvera, 2020d.)
Finnveran takauksia oli haettu 30.9.2020 mennessä määrällisesti 9919 kappaletta ja euromääräisesti noin 2 000 miljoonaa euroa. Sitä oli myönnetty eniten teollisuuteen 420 miljoonaa euroa, liike-elämän palveluihin noin 250 miljoonaa euroa sekä kauppaan ja kuluttajapalveluihin noin 180 miljoonaa euroa (TEM, 2020f, 13.) Maakunnittain takausta oli saanut eniten Uusimaa noin 330 miljoonaa euroa, Varsinais-Suomi noin 160 miljoonaa euroa sekä Pirkanmaa noin 100 miljoonaa euroa (TEM, 2020f, 14).
3.3.1.1 Alkutakaus
Finnveran alkutakaus oli tarkoitettu EU:n pk-määritelmän täyttäville yrityksille, joiden rekisteröinnistä kaupparekisteriin oli kulunut enintään kolme vuotta (Finnvera, 2020e). EU:n pk- määritelmässä on kaksi osaa, joista ensimmäinen koskee työntekijöitä ja toinen varallisuutta. EU:n pk-määritelmän mukainen yritys on yritys, joka työllistää vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka
liikevaihto on enintään 50 miljoonaa tai vaihtoehtoisesti taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa. (Eurooppan komissio, 2003, I osasto 2 artikla kohta 2.) Alkutakauksessa yrityksen omistajana sai olla vain luonnollisia henkilöitä ja yrityksen piti olla kotimainen yhtiö tai rekisteröity toiminimi. Finnvera määrittelee kotimaisuuden niin, että yrityksen on oltava perustettu sekä toimittava Suomessa. Myöntöperusteena oli de minimis -tuki. (Finnvera, 2020e.)
Alkutakauksen ehtoina oli, että yrityksen ja vastuuhenkilöiden luottotiedot olivat kunnossa.
Vastuuhenkilön yritysyhteyksissä ei myöskään saanut olla konkurssimerkintää tai maksuhäiriöllisiä henkilöyhtiöitä. Alkutakausta varten vaadittiin myös vakuuksia pääosakkailta, niin että ne kattoivat 25 prosenttia Finnveran takauksen määrästä ja vähimmäismäärä oli 3000 euroa. Alkutakausta voitiin käyttää investointeihin sekä käyttöpääomatarpeisiin mukaan luettuna koronan aiheuttamat käyttöpääomatarpeet. Sitä ei kuitenkaan voinut käyttää esimerkiksi yritys- ja liiketoimintakauppoihin, toimitila- tai ajoneuvohankintoihin tai viennin rahoittamiseen. (Finnvera, 2020e.)
Määrältään alkutakaus oli vähintään 10 000 euroa ja takausosuutena enintään 80 prosenttia. Takausta voitiin myöntää kerralla enintään 80 000 euroa, mutta sitä pystyi hakemaan lisää niin että kokonaismääräksi saattoi tulla korkeintaan 160 000 euroa. Uuden hakemuksen sai lähettää, kun edellisestä päätöksestä oli kulunut vähintään kaksi kuukautta. Takauksen hinta muodostui takausprovisiosta, joka oli 1,75 prosenttia per vuosi pankin ilmoittamasta takaussaldosta sekä toimitusmaksusta, joka oli 0,1 prosenttia takauksen määrästä. Takausprovisio veloitettiin kolmen kuukauden välein. (Finnvera, 2020e.)
Alkutakausta haki yrityksen pankki, joka oli tehnyt lainapäätöksen yritykselle. Lainaa myönnettäessä pankki arvioi yrityksen toimintaedellytykset ja luottokelpoisuuden. Finnvera tarvitsi näitä tietoja tehdessään omaa päätöstään, joka perustui pankin hakemukseen sekä Finnveran omaan kokonaisarvioon yrityksestä. Finnveralla sekä pankeilla on sopimus, joka mahdollistaa takaushakemusten nopean käsittelyn. Sopimuksessa on mukana suurin osa valta kunnallisista pankeista kuten Danske Bank, OP-ryhmä, Oma säästöpankki sekä Nordea. (Finnvera, 2020e.)
3.3.1.2 Pk-takaus
Finnveran pk-takaus vastasi pitkälti alkutakausta, mutta se oli tarkoitettu kasvuhakuisille EU:n pk- määritelmän täyttäville yrityksille, joiden rekisteröinnistä kaupparekisteriin oli kulunut vähintään kolme vuotta.Alkutakauksesta poiketen yhtiön omistajina saattoi olla myös yhtiöomistajia, kunhan niiden yhteenlaskettu omistusosuus oli yhteensä alle 50 prosenttia. Lisäksi vaatimuksena oli, että yrityksen luottoluokitus oli vähintään B Suomen Asiakastiedon Rating Alfa-luokituksella luokiteltuna. (Finnvera, 2020f.)
Rating Alfa on reaaliaikainen luottoluokitusraportti, jolla arvioidaan yrityksen todennäköisyyttä saada maksuhäiriö seuraavan kolmen vuoden aikana. Arvioinnissa käytetään yrityksen talous- ja taustatietoja. (Suomen Asiakastieto, 2020.) AAA on korkein luottoluokitus. Sen saamiseksi yrityksen toiminnan on oltava vakiintunutta, eli yrityksen on ollut toimittava verohallinnon mukaan aktiivisesti yli 2 tilikautta, ja sillä on oltava hyvä talous. Lisäksi yrityksen taustan on oltava positiivinen tai vähintään ei-negatiivinen. Yrityksen positiivisella taustalla tarkoitetaan positiivista konsernitaustaa tai laajaa omistuspohjaa, kun taas ei-negatiivisen taustan saa, jos vastuuhenkilöiden luottohistoria on positiivinen. A on toisiksi korkein luottoluokitus. Sen saaminen edellyttää samoja asioita kuin AAA luottoluokituksen saaminen paitsi talous saa olla myös tyydyttävää. Hyvässä taloudessa talouden tunnusluvut ovat erinomaiset, esimerkiksi omavaraisuus on yli 50 prosenttia. Tyydyttävässä taloudessa talouden tunnusluvut ovat puolestaan keskiverto yritystä paremmat. B on luottoluokitukseltaan epätyydyttävä. Syynä tälle on normaalisti negatiivinen maksutapa tai se, että tilinpäätösanalyysin mukaan yrityksen talous on epätyydyttävä. Negatiivinen maksutapa syntyy yritykselle, jos sillä on maksuhäiriöitä tai yli 20 vuorokauden maksuviive. Epätyydyttävässä taloudessa puolestaan talouden tunnusluvut ovat alle keskiverto yrityksen. B luottoluokitus annetaan myös negatiivisen taustan omaavalle uudelle yritykselle. Negatiivinen tausta tarkoittaa sitä, että emoyhtiön tai yrityksen vastuuhenkilöiden luottohistoria on negatiivinen. (Bisnode, 2020.)
Määrältään pk-takaus poikkesi alkutakauksesta enimmäismäärän ja takausosuuden osalta. Yksi yritys saattoi kerralla saada enintään 120 000 euroa takausta. Takausosuutena pk-takauksessa oli aina 80 prosenttia. Samaten kuin alkutakauksessa uusi takaus voitiin myöntää, kun edellisestä päätöksestä oli kulunut vähintään kaksi kuukautta. Myönnettyjen pk-takausten enimmäismäärä sai olla 240 000
