Hyödyt

Aluksi analysoin aineistosta esiin nousevia positiivisia vaikutuksia eli etätyöhön liittyviä hyötyjä. Kirjoitan erikseen lyhyesti ensin johtavien virkamiesten näkemyksistä, jonka jäl-keen käsittelen tarkemmin virkamiesten näkemyksiä.

Johtavat virkamiehet

Johtavien virkamiesten haastatteluissa nousee esiin suurin piirtein yhtä paljon positiivisia vaikutuksia etätyöstä niin organisaatiolle kuin työntekijällekin. Organisaatiolle aiheutu-vaa hyötyä on esimerkiksi se, että etätyössä työntekijän asennoituminen työhön voi muut-tua jonkin verran.

”… Se on aina hyvä jos henkilö haluu tämmöst etätyötä tehdä et se varmaan lisää moti-vaatiota ja työtyytyväisyyttä yleensäkki… ”

Tämä taas edesauttaa sitä, että työn tulos on parempi. Myös siinä tapauksessa, jos työnte-kijällä on jokin sairaus tai liikkuminen on vaikeaa ja siten työpaikalla oleminen aiheuttaa haittaa, kotona oleminen helpottaa työn tekoa. Lisäksi työaikasidonnaisuus ei haittaa.

Myös tilakustannuksissa voisi säästää, kun työhuoneita vapautuu.

”… Tietenki sitte ehkä se raadollinen asia on se että (se välttämättä tule) työnantajalle niinkun halvemmakski sen takia et työpaikat eli työtila- tilojen määrä voi olla ehkä sitten pienempi jossain keskuspaikas mä uskosin et jossain Helsingin seudullakin niinku ku jokanen neliö on kohtuullisen arvokasta nii jos joku tekee kotonaan niin säästö voi olla aikamoinenkin loppujen lopuks … ”

Lääninhaalituksen tapauksessa tilasäästöjä käytännössä ei kuitenkaan ehkä saavutettaisi.

Työntekijälle aiheutuvia hyötyjä ovat esimerkiksi parempi keskittymisrauha, joustavuus, työtyytyväisyys, omatahtisuus sekä työntekijän elämätilanteen tarpeiden parempi huomi-ointi. Kaiken kaikkiaan kokonaisajanhallinta on parempaa etätyössä:

”… kokonaisajan hallinta ja vastaavat vois olla niinku parempaa et siinä niinkun aika-tauluttamist et ja ajankäytön vapaus on sitä että voi tehdä välillä jonkun semmosen sivii-liasian jota joka ois järkevää tehdä jossain kohtaa ja jatkaa sitten töitä eri aikana ja se että tämmönen niinku työaikasidonnaisuus ei olis sitten niinku haittaavana kumpaankaan suuntaan … ”.

Kun työaikasidonnaisuus ei haittaa, voi työtä tehdä silloin, kun on hyvässä vireessä virka-ajan sijaan. Myös työn ja perheen yhdistäminen nähdään helpommaksi: pienten lasten tai sairaiden läheisten hoitaminen helpottuu. Lisäksi työruuhkassa liikkuminen vähenee.

Virkamiehet

Etätyöstä on hyötyä sekä organisaatiolle että yksilölle. Organisaation kannalta positiivisia seurauksia ovat työn tuloksiin ja liikkumiseen liittyvät hyödyt sekä sosiaaliset ja talou-delliset hyödyt.

Etätyön nähdään parantavan työn tuloksia. Kun virkamies saa tehdä työnsä niin kuin ha-luaa, hän on motivoituneempi ja tehokkaampi.

” … Et jos sellaset ihmiset jotka haluaa sitä tehdä ja voi näkee siinä positiivisia asioita jos he voivat tehdä sitä ja tekevät sillon työtään iloisella mielellä ja aktiivisesti ja hyvin ni tottakai se on sillon organisaation etu …”(nainen, 46)

Virkamies tekee työnsä nopeammin ja paremmin. Myöskin työn laatu, tyytyväisyys, työs-sä jaksaminen ja hyvinvointi paranee, mistä on seurauksensa myös organisaatiolle:

”… ku ihmiset voi hyvin niin organisaatioki jakselee paremmi … ”(mies, 42).

Parempien tuloksien lisäksi työnantaja nauttii työntekijöidensä taholta myönteisemmästä suhtautumisesta organisaatioon. Se, että työntekijän haluja ja toiveita kuunnellaan, on hy-vää henkilöstöpolitiikkaa ja aikaansaa paremman työilmapiirin. Se puolestaan vaikuttaa työmotivaatioon. Etätyö lisää joustoa ja siten se voi vaikuttaa työn tuloksiin, henkisiin ja sosiaalisiin asioihin positiivisesti. Työn tuloksiin etätyö vaikuttaa parantavasti myös si-ten, että organisaatio voi rekrytoida parhaimman hakijan, kun ei tarvitse ajatella työnha-kijan asuinpaikkaa.

Etätyöstä voi olla organisaatiolle myös taloudellista hyötyä. Tilavuokrissa voidaan sääs-tää, kun työhuoneita vapautuu. Lisäksi lääninhallituksessa matkustellaan paljon, koska toimipisteitä on viidellä eri paikkakunnalla. Työmatkoja ja siihen käytettyä aikaa saisi vähennettyä tai muokattua jonkin verran.

”… Etätyöpaikan valinnalla voitaisiin jo ennakoida tiettyjen tilaisuuksien ja kokousten järjestämispaikkoja niin ni sillä tavalla voitaisiin sitte y- matkustamisseen käytettävää aikaa jos ei nyt ihan vähentääkään niin ainakin voitaisiin palotella sitä sopivampiin osiin

… ”(mies, 57)

Työntekijän kannalta positiivisia vaikutuksia nähdään enemmän. Hyödyt liittyvät liikku-miseen, ajankäyttöön, työn tuloksiin, asuliikku-miseen, perhe-elämään, ja myös taloudellisiin ja

sosiaalisiin asioihin liittyviä hyötyjä tulee esille. Hyötyä liikkumista ajatellen on se, että työmatka jää pois.

”Etätyössä ei tarvitse (naurua) lähteä pakkasella duuniin … ”(nainen, 54)

”… Ja se matkustaminen on tietysti jos varsinki jos on pitkät matkat niin semmonen sa-haaminen jää poissa …”(nainen, 55)

Jos aamulla väsyttää ja on vaikea herätä, työpaikalle ei tarvitse lähteä, vaan työtä voi al-kaa tehdä niin kuin itselle sopii ja on hyvä ”fiilis”. Aamulla pääsee myös helpommalla.

Sen sijaan, että laittautuisi, kotiin voi jäädä esimerkiksi verkkareissa ja hiuksia ei tarvitse heti pestä.

Etätyöllä on vaikutuksensa ajankäytön hallintaan. Kun työmatka jää pois, aikaa säästyy muihin asioihin, kuten harrastuksiin ja perheelle. Viraston ulkopuolella tehty työ voi olla myös tehokkaampaa, kun isomman keskittymistä vaativan tehtävän voi tehdä yhdellä kertaa valmiiksi ilman keskeytyksiä, mikä edesauttaa sitä, että aikaa jää enemmän vapaa-aikaan. Lisäksi:

”… saa kuitenki järjestää esimerkiks työajat sitten sen mukaseks ku itselle parhaiten sopii … ”(nainen, 51).

Koska työn tehostuminen mainitaan aineistossa monin paikoin etätyökiinnostuksen syyksi, katson tarpeelliseksi tarkastella aihetta lähemmin. Keskusteltaessa etätyön vaiku-tuksesta työtehokkuuteen aineisto jakautuu kolmeen lähes yhtä suureen osaan. Kolmasosa haastatelluista virkamiehistä näkee, että työ tehostuu muualta hoidettuna. Tähän ryhmään aineistosta kuuluu pelkästään etätyön soveltajia ja siitä kiinnostuneita. Ne, jotka eivät näe mitään vaikutusta, ovat suurimmaksi osaksi ohittajia. Heidän joukostaan löytyvät myös neutraali ja soveltaja. Ne taas, jotka uskovat etätyön heikentävän työtehokkuutta, ovat kaikki ohittajia.

Työn tehokkaan tekemisen lisäksi positiivista on se, että työtä voi tehdä siihen vuorokau-den aikaan, kun on virkeimmillään, mikä myös osaltaan edesauttaa tehokasta ajankäyttöä.

Kotona oleminen myös:

”… helpottaa koska siin säästyy sit paljo aikaa ku ei jää suustaan kiinni … ”(nainen, 36).

Etätyön siis nähdään tehostavan ajankäyttöä ja työn tekemistä, mutta se myös rajoittaa sitä terveellä tavalla. Työpaikalla on helppo hautautua töihin ja ”unohtua” työpaikalle pit-källe iltaan. Perheellisellä ihmisellä kotona työ taas olisi pakko lopettaa inhimilliseen ai-kaan, koska muun perheen säännöllinen elämä tempaa myös etätyöntekijän vapaalle ja perheen arkitodellisuuteen.

Etätyöllä pystytään myös vastaamaan paremmin työntekijän elämäntilanteesta johtuviin tarpeisiin. Perheelle koituu siitä hyvää, kun työtä ja perhettä pystytään yhdistämään pa-remmin. Perheelle jää enemmän aikaa ja sen jäsenten harrastukset olisi helpompi järjes-tää.

” … Just tällänen lasten harrastuksiin kuskaaminen ja muu tällänen ni vois olla siinä helpommin sitte järjestettävissä koska olis jo siinä lähtöruudussa valmiiks … ”(mies, 42)

Työtä voisi myös rytmittää paremmin lasten ja perheen tarpeita ajatellen:

”… että esimes ajatellaan sitä perhettä veis lapset kouluun esimes aamulla rupeis sitte vasta tekee ja sitte hakis koulusta ja tekis taas sen jälkeen vähä ja näin poispäin … ” (mies, 57),

”… lapset esimerkiks on semmonen minkä takia joku vois haluta tehdä vaikka sanotaan sen työpäivän kahdessa erässä tai jotai semmosta …”(nainen, 54).

Etätyöllä voidaan myös helpottaa vanhemmuutta ja lisätä aikuisen läsnäoloa lapsille.

”… Etätyö vois helpottaa äitinä olemisen arkea ainaki omantunnon tuskia mulla ainaki oli tuskat ku ajattelin miten ainutkertanen lapsuus kuluu ja mä vaan olen töissä olis ollu kiva olla kotona vaikka ilman vastaleivottua pullaaki ku lapset tulee koulusta … ” (nai-nen, 43)

Sen lisäksi, että vanhempi olisi kotona odottamassa, kun lapset tulevat koulusta, voi myös tehostaa ajankäyttöään pitämällä silmällä kotia. Kotitöitä voi tehdä töiden ohessa, esi-merkiksi ruokatauolla voi laittaa pyykinpesukoneen pyörimään. Monella haastateltavalla ei kuitenkaan ole enää pientä jälkikasvua kotona. Kun heille asia olisi ollut ajankohtai-nen, etätyömahdollisuuksia ei paljoa ollut.

Kun työmatkoja ei tarvitse kulkea joka päivä, työntekijä voi valita asuinpaikkansa va-paammin. Suuren kaupungin sijaan voi muuttaa syrjempään, jossa asumiskustannukset ovat alhaisemmat.

”… Tottakai asuminen ois edullisempaa ja halvempaa ku ois vähän sivummassa … ” (mies,57)

Etätyö voi olla myös edellytys työn teolle ja tuottaa taloudellista hyötyä.

”… Sit nii sitte jos on siin tapaukses että tota ei pystys tekeen etätyötä nii ni että sitte joutuis luopumaan siit työstä ni silloha se on iha korvaamatonta että se o ylipäätää sitte saattaa olla edellytys joillekki et ne pystyy tekemään töitä ja näin niinku saamaan pa-remman turvaamaan papa-remman elintason perheelle (… ) tai perusturvan tai näin..”(nai-nen, 36)

Perheen toimeentulon lisäksi etätyö aiheuttaa vielä monenlaista hyötyä. Se antaa mahdol-lisuuden valita, missä tekee työtä, edesauttaa työrauhaa joissakin tilanteissa, parantaa työn lopputulosta sekä antaa itsenäisyyttä. Kotiin saatuja työkoneita voisi käyttää myös muuhun tarkoitukseen, ja jos työyhteisössä oleminen tuntuu henkilölle tukalalta, etätyö voisi auttaa. Myös epäsosiaalisemmalle hyvälle työntekijälle etätyö voisi olla sopiva vaihtoehto. Haastatteluissa ei kuitenkaan tule ilmi, että missään organisaation toimi-pisteessä olisi tarvetta etätyöhön työyhteisössä olevien syiden vuoksi. Oman työpaikan henki arvioidaan kohtuullisen hyväksi, mutta pääasiassa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Vaikka useimpien työnkuva on itsenäinen, suurin osa virkamiehistä kolmea lukuun otta-matta kokee, että työyhteisö on tärkeä työtehokkuuden ja -motivaation kannalta. Työyh-teisö koetaan yleensä muutenkin tärkeäksi ja eroja eri asennetyyppien mukaan on

mahdoton löytää. Pääasiassa työyhteisö on hyvänä kakkosena niissä yhteisöissä, joihin haastateltava tuntee kuuluvansa¹³. Edelle ajaa yleensä vain perhe.

Entä onko etätyö mahdollisuus päästä lähemmäksi ihannetyötään ja mitä ihannetyö tar-koittaa? Useammat tutkijat ovat pohtineet, millainen on ”hyvä työ”. Esimerkiksi Anna-Maija Lehdon tulkinnan mukaan Hackman ja Oldham ovat esittäneet ”hyvän työn” ylei-siä tunnuspiirteitä. Hyvään työhön liittyvät: 1) autonomia eli vapaus tehdä työ sillä tavoin kuin työntekijä tuntee itsellensä parhaaksi; 2) palautejärjestelmät eli menetelmät, jotka antavat työntekijälle mahdollisuuden tietää, kuinka hyvin työ on tehty; 3) kykyjen moni-puolisuus eli työntekijällä on mahdollisuus käyttää useampia arvostettuja taitojaan; 4) työn identiteetti eli työn kokonaisen osan tekeminen sekä 5) työn tärkeys eli työllä saa-daan aikaan jotakin mielekästä. (Hackman & Oldham 1980 ref. Lehto 1991, 9.)

Winfried Hackerin mukaan hyvän työn kriteerejä puolestaan ovat se, että voidaanko työ-tehtävät suorittaa vaarantamatta työntekijän turvallisuutta ja terveyttä; voidaanko työ tehdä häiriöttömästi niin, ettei työntekijä kuormitu tai rasitu liikaa; ja onko työtehtävät suunniteltu niin, että ne ovat työntekijän kannalta kehittäviä ja motivoivia (Winfried Hacker 1981 ref. Lehto 1991). Käsitän, että useimmilla ihmisillä on mielikuva siitä, mil-lainen on hänelle sopiva ihannetyö. Se on mielenkiintoinen, sopivatahtinen, ja siihen si-sältyy asioita, joita ihminen arvostaa. Unelmatyö kytkeytyy ihmisen arvoihin ja siihen, mitä pidetään tärkeänä. Olennaista on se, että jokainen ihminen määrittää itse itselleen, millainen hänen ihannetyönsä on.

Aineistossa suurin osa virkamiehistä näkee olevansa ihannetyötään vastaavassa työssä tai ainakin työssä, joka on melko lähellä ihannetyötä. Muutama haastatelluista on ajautunut työhönsä eikä siten ollut ihannettaan vastaavassa työssä. Heistä yksi on etätyön soveltaja ja kaksi kuuluu ohittajien ryhmään. Kuitenkin suurimmaksi osaksi hekin pitävät työstään.

Lisäksi haastatteluissa käydään keskustelua työn laadusta ja etätyön mahdollisista vaiku-tuksista siihen omana teemanaan. Työn laadulla tässä yhteydessä tarkoitan haastateltavan omaa subjektiivista kokemusta työstään enkä niinkään työn lopputulosta. Haastateltavat kuvailevat työtään itsenäiseksi, haasteelliseksi, yhteiskunnallisesti merkittäväksi,

moni-puoliseksi ja mielenkiintoiseksi työksi. Joillakin on myös mahdollisuus kehittää omaa toimenkuvaansa. Negatiivisena puolena esiin nousee stressaavuus, mutta monissa tapauk-sissa siihen pystyy itse vaikuttamaan järjestelemällä asioita.

Etätyöllä työn laatua voi parantaa, koska se parhaimmillaan tehostaa työn tekoa. Työn laadun paranemisen lisäksi etäältä työskentely voi parantaa myös elämän laatua. Kolmas-osa virkamiehistä näkee etätyön positiiviset vaikutukset työn laadulle. Yksi haastateltava mainitseekin yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi etätyöhön siirtymiselle työn laadun rantamisen. Varsinkin osa-aikainen etätyö, jossa tehdään jokin pala työstä muualla, pa-rantaa laatua.

”… Et sellaset (työt) jotka vaatii keskittymistä ja pidempiaikaista harkintaa niin nin sil-lon sen työn laatu varmasti paranee … ” (mies, 57)

Työn laadun paranemiseen uskovat kuuluvat jo kahteen ennalta arvattavaan tyyppiin: so-veltajiin ja kiinnostuneisiin. Noin viidesosa haastatelluista virkamiehistä näkee, että työn laatu voisi parantua, mutta ei ratkaisevasti. Hieman yli kolmannes toteaa, ettei työn laatu paranisi etätyöllä esimerkiksi siksi, että tehokkuus on huipussaan työpaikalla tai työnteki-jät toimivat jo nyt tehokkuutensa ylärajoilla. Heistä suurin osa on etätyöstä kiin-nostumattomia ohittajia, mutta ryhmään kuuluu myös kiinnostunut ja soveltaja. Työn laa-dun parantamiseen esitetään muita keinoja kuin etätyö. Seuraavassa on yksi vastaus ky-symykseen, voiko etätyöllä parantaa työn laatua.

”Ei musta vois muuta ku pidentämällä työaikaa (naurua).” (nainen, 43)