9. LOPUKSI
9.2. Mitä tulevaisuudessa?
Nyt tutkimukseni haastattelujen tekemisestä on kulunut neljä vuotta. Joitakin muutoksia lääninhallituksessa on tapahtunut näiden vuosien aikana. Nyt olisikin mielenkiintoista tut-kia, mitä tällä välin asiassa on tapahtunut, moniko on tehnyt etätyötä, millaisia kokemuk-sia siitä on saatu, mitä seuraukkokemuk-sia siitä on tullut etätyöläisille, organisaatiolle ja työyhtei-sölle sekä ovatko asenteet etätyötä kohtaan muuttuneet. Etätyöasenteita voisi kartoittaa
esimerkiksi haastatteluin ja survey-tutkimuksella Länsi-Suomen lääninhallituksessa, muissa lääninhallituksissa ja muissa valtion hallinnon virastoissa.
Lääninhallitukselle suosittelen maltillista, mutta uteliasta ja mahdollisuuksia etsivää lä-hestymistapaa etätyöhön. Etätyöstä kiinnostuneiden virkamiesten mahdollisuudet toimia etäältä esimerkiksi osa-aikaisesti voisi kartoittaa yksitellen ja yrittää löytää ratkaisua asiaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Etätyömahdollisuuksista voisi myös tiedottaa organisaatiossa ja etsiä tietoturva- ja verkkokysymykseen taloudellisesti järkeviä vas-tauksia23. Myös johdon tuki on tärkeä.
Kokoaikaisena etätyö voi saada aikaan haittaa eikä sitä välttämättä ole työn luonteen vuoksi mahdollista toteuttaa. Etätyö voi kuitenkin toteutuessaan tuoda mukanaan positii-visia elementtejä. Yleisesti yhteiskunnassa puhutaan suurten ikäluokkien eläkkeelle jää-misestä. Myös lääninhallituksessa ikäjakauma painottuu kypsempään ikään, jolloin tär-keäksi nousevat nykyisten virkamiesten pitäminen työkykyisenä ja uusien virkamiesten rekrytoiminen. Työmatkan ollessa pitkä pari etätyöpäivää voi auttaa työssä jaksamisessa, kun työmatkat jäävät etätyöpäiviltä pois. Lisäksi etätyö mahdollistaa työn vastaanottami-sen kauempaa, joten uusien virkamiesten saaminen vapautuviin paikkoihin helpottuu, kun ei tarvitse rekrytoida läheltä. Lisäksi sillä on imago-vaikutus. Nuoret ovat vähemmän si-toutuneempia organisaatioihin ja kiinnostuneempia uusista työnteon muodoista. Siten antamalla vaihtoehtoisia työnteon mahdollisuuksia organisaatio voi lisätä houkuttele-vuuttaan työnantajana ja lisätä sitoutumista. Tämä pätee laajemminkin yhteiskunnassa.
Etätyön käyttöönotossa on hyvä huomioida erilaisia asioita. Näitä ovat työn luonne, oikea tapa tehdä kyseinen työ, organisaation kulttuuri ja rakenne, etätyöhön haluavan perheti-lanne ja selviämismahdollisuudet kotona. Etätyön pitää olla myös vapaaehtoista, hyvin suunniteltua ja tietoturvasta pitää huolehtia. Myöskään yhteydenpitoa ei saa unohtaa. Nä-mä asiat huomioimalla voidaan päästä tyydyttävään ratkaisuun.
23 Nykyisin etätyö on Länsi-Suomen lääninhallituksessa vielä vähäistä. Siihen ollaan saa-massa toimiva virkamiehen asiointikorttiin perustuva etäkäyttökonsepti, jossa yhteydenotto lääninhallituksen verkkoon on mahdollista kotiliittymästä. Paljon matkustelevat voivat myös lukea sähköpostinsa matkapuhelimellaan. (Haastatellun sähköposti, 13.9.2004)
Suomalaisen etätyöpotentiaalin toteutumisesta on hahmoteltu kolme erilaista skenaariota, jotka rakentuvat siihen, miten etätyöpotentiaalia hyödynnetään tulevaisuudessa. Ensim-mäinen skenaario, hitaan kasvun etätyö, perustuu tehottomaan etätyöpotentiaalin hyödyn-tämiseen. Tuolloin etätyö edistyy omalla painollaan epämuodollisesti ja vuonna 2010 etätyöläisiä olisi noin 14 prosenttia työntekijöistä. Voimallisempi toinen skenaario on hallitsematonta ja keskitettyä etätyötä, jossa etsitään etätyön yleistymistä tukevia keinoja ja toimenpiteitä. Tässä keskittyneessä verkostotalouden skenaariossa isot keskukset kommunikoivat keskenään ja vuonna 2010 etäällä työskentelisi 20 prosenttia työvoi-masta. Toivottavin vaihtoehto on kolmas skenaario, aidosti verkottunut etätyö, jossa etä-toiminta tapahtuu kotien lähellä: kodeissa tai etätyökeskuksissa. Tässä mallissa etätyöläi-siä olisi 22 prosenttia työvoimasta vuonna 2010. (Heinonen 1998, 110-116.) Ajan myötä nähdään, mikä skenaarioista loppujen lopuksi toteutuu ja mitä kehityksen eteen yritetään tehdä.
Kaiken kaikkiaan etätyö on monitahoinen ilmiö, joka muuttuu yhteiskunnan ja työelämän kehityksen mukana. Nähtäväksi jää, löydetäänkö etätyölle yhteinen nimittäjä, lisääntyykö etätyö vai katoaako se, jos ihmiset eivät halua sekoittaa työtä ja vapaa-aikaa keskenään.
On myös mielenkiintoista nähdä, mitä uusia työnteon muotoja tulevaisuuden kehitys tuo tullessaan.
LÄHTEET
Painetut lähteet:
Adami, Louise M. (1999): Autonomy, Control, and the Virtual Worker. Teoksessa Jackson, Paul (toim.): Virtual Working. Social and Organisational Dynamics. Routledge.
London & New York. 121-149.
Aitta, Ulla (2000): Työkuormituksen ja työn hallintaan liittyvät ongelmat ylempien toimihenkilöiden työssä. Teoksessa Lehto, Anna-Maija & Järnefelt, Noora (toim.):
Jaksaen ja joustaen. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tutkimuksia 230. Tilastokeskus.
Helsinki. 147-161.
Alasuutari, Pertti (1995): Laadullinen tutkimus. Vastapaino. Tampere.
Anttila, Juha & Ylöstalo, Pekka (2000): Proaktiiviset ja traditionaaliset työpaikat henki-löstön näkökulmasta. Teoksessa Lehto, Anna-Maija & Järnefelt, Noora (toim.): Jaksaen ja joustaen. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tutkimuksia 230. Tilastokeskus. Helsinki.
15-44.
Araújo, Emilia Rodrigues (1998): To a Problematic about Telework: Social Representa-tions. Teoksessa Suomi, Reima; Jackson, Paul; Hollmén, Laura & Aspnäs, Mats (toim.):
Teleworking Environments. Proceedings of the Third International Workshop on Tele-work. Turku, Finland. TUCS, no 8. Turku. (54-74)
Armstrong, David J. & Cole, Paul (2002): Managing Distances and Differences in Gheographically Distributed Work Groups.Teoksessa Hinds, Pamela & Kiesler, Sara (toim.): Distributed Work. The MIT Press. Cambridge, Massachusetts & London, England. 167-185.
Berglund, Tomas (2001): Attityder till arbete i Västeuropa och USA. Teoretiska perspek-tiv och analyser av data från sex länder. Göteborg Studies in Sociology No 2. Department of Sociology, Göteborg University.
Björkegren, Charlotte & Rapp, Birger (1999): Learning and knowledge management: a theoretical framework for learning in flexible organisations. Teoksessa Jackson, Paul (toim.): Virtual Working. Social and Organisational Dynamics. Routledge. London &
New York. 157-177.
Cascio, Wayne F. (2002): The Virtual Organization. Teoksessa Cooper, Cary L. & Burke, Ronald J. (toim.): The New World of Work. Challenges and Opportunities. Blackwell, Business. Oxford, UK & Malden, USA. 203-221.
Castells, Manuel & Himanen, Pekka (2001): Suomen tietoyhteiskuntamalli. Sitra ja WSOY. Vantaa.
Depickere, Astrid (1999): Managing virtual working: between commitment and control?
Teoksessa Jackson, Paul (toim.): Virtual Working. Social and Organisational Dynamics.
Routledge. London & New York. 99-120.
den Dulk, Laura (2001): Work-Family Arrangements in Organisations. A Cross-National Study in the Netherlands, Italy, The United kingdom and Sweden. Rozenberg Publishers.
Dinnocenzo, Debra A. (1999): 101 Tips for Telecommuters. Succesfully Manage Your work, Team, Technology and Family. Berrett-Koehler Publishers. San Francisco.
Duelli Klein, Renate (1983): How to do what we want to do: thoughts about feminist methology. Teoksessa Bowles, Gloria & Duelli Klein, Renate (toim.): Theories of Women´s Studies. Routledge & Kegan Paul. London, Boston & Henley. 88-10.
Eskola, Antti (1982): Vuorovaikutus, muutos, merkitys. Tammi. Helsinki.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha (2000): Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino.
Tampere.
European Commission (2002): eWork 2002. Status Report on New Ways to Work in the Knowledge Economy. July. Office for Official Publications of the European Communi-ties. Luxembourg.
European Commission (1998): New Forms of Work Organisation, Case Studies. Final Report. Employment & Social Affairs, Industrial Relations and Industrial Change V/D.3.
Office for Official Publications of the European Communities. Luxembourg.
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions: Tele-homework case study. Empirical study on the conditions and effects of teleTele-homework.
Working Paper no.: WP/95/58/EN.
Fielding, Nigel (1993): Qualitative interviewing. Teoksessa Gilbert, Nigel (toim.):
Researching Social Life. Sage, London, Thousand Oaks & New Delhi, 135-153.
Foucault, Michel (1980): Tarkkailla ja rangaista. Otava. Helsinki.
Frenkel, Stephen J.; Korczynski, Marek; Shire, Karen A. & Tam, May (1999): On the Front Line. Organization of Work in the Information Economy. Cornell University Press.
Ithaca & London.
Fromm, Erich (2001): The Fear of Freedom. Routledge Classics. London & New York.
Alkup. 1942.
Hanhike, Tiina (1999): ESR-etätyöhankkeiden kartoitus. ESR-julkaisut 55 / 99. Edita.
Helsinki.
Hanhike, Tiina (1997): Etätyön todellisuus seitsemän tapauksen valossa. Siemensin ja Siemens Nixdorfin etätyökokeilu 1.95-9.95. Työhallinnon julkaisu nro 180. Työministe-riö. Helsinki.
Hanhike, Tiina & Nupponen, Tarja (2000): Ework tänään ja tulevaisuudessa. Etätyön kärkiohjelma. TYT, Tampereen yliopiston julkaisusarja A 1/2000. Tampere.
Hanhike, Tiina; Immonen, Jouni; Kanerva, Leena & Luukinen, Ari (1998): Etätyö muutoksen välineenä. ESR-julkaisu 29/98. Työministeriö. Helsinki.
Heikkilä, Asko (1996): Työlainsäädäntö ja sosiaaliturva etätyössä. EU-komission
Euroopan etätyötutkimuksen Suomen osaraportit. Työpoliittinen tutkimus 126. Työminis-teriö. Helsinki.
Heinonen, Sirkka (2000): Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset.
LYYLI-raporttisarja 21. Liikenneministeriö. Edita.
Heinonen, Sirkka (1998): Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. ESR-julkaisu 34 / 98.
Helsinki.
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena (2001): Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino. Helsinki.
Huuhtanen, Pekka; Kalimo, Raija, Lindström, Kari; Linkola, Pertti & Liukkunen, Ulla (1999): Ageing Workers and Changing Working Life. Institute of Occupational Health.
Ministry of Labour. Helsinki.
Huws, Ursula (1994): Teleworking. Follow-up to the White Paper. Social Europe, Supplement 3 / 95. European Commission DG V.
Huws, Ursula; Podro, Sarah; Gunnarsson, Ewa; Weijers, Thea; Arvanitaki, Katerina &
Trova, Vangelio (1996): Teleworking and Gender. Report 317. The Institute for Em-ployment Studies. Brighton.
Huws, Ursula; Korte, Werner B. & Robinson, Simon (1990): Telework: Towards the Elusive Office. Information Systems Series. John Wiley & Sons. Chichester.
Höglund, Kirsi & Kivimäki, Riikka (2005): Tuoko etätyö työn kotiin? Etätyön mahdolli-suuksia ja esteitä. Teoksessa Lahikainen, Anja-Riitta; Hietala, Pentti; Inkinen, Tommi;
Kangassalo, Marjatta; Kivimäki, Riikka & Mäyrä, Frans (toim.): Lapsuus mediamaail-massa. Näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan. Gaudeamus. Helsinki. 34-53.
Jaari, Aini (2004): Itsetunto, elämänhallinta ja arvot. Korrelatiivinen tutkimus Morris Rosenbergin itsetuntokäsitteen taustasta suomalaisilla työikäisillä. Helsingin yliopisto.
Jackson, Paul (1999): Johdanto. Teoksessa Jackson, Paul (toim.): Virtual Working. Social and Organisational Dynamics. Routledge. London & New York. 1-16.
Julkunen, Raija; Nätti, Jouko & Anttila, Timo (2004): Aikanyrjähdys. Keskiluokka työn puristuksessa. Vastapaino. Tampere.
Järventie, Irmeli (1993): Selviytyä hengiltä. Sosiaalipsykologinen ja sosiaalipsykiatrinen näkökulma itsemurhiin. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes 1993/34. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Järviniemi, Päivi (1992): Etätyötä koskevat ennakkokäsitykset työhallinnossa. Etätyöha-lukkuutta selvittävän kyselyn tulokset vuonna 1992. Työpoliittinen tutkimus 32. Työmi-nisteriö. Helsinki.
Kahri, Tapani; Kairinen, Martti; Hietala, Harri & Kaivanto, Keijo (2001): Työsopimusla-ki käytännössä. Kauppakaari, HelsinTyösopimusla-ki. Gummerus. Jyväskylä.
Kandolin, Irja & Huuhtanen, Pekka (2000): Määrälliset joustot, työyhteisö ja hyvinvointi.
Teoksessa Lehto, Anna-Maija & Järnefelt, Noora (toim.): Jaksaen ja joustaen. Artikkelei-ta työolotutkimuksesArtikkelei-ta. Tutkimuksia 230. Tilastokeskus. Helsinki. 107-120.
Karila, Arto (2001): Information Security in E-work. Teoksessa Telework 2001, The 8th European Assembly on New Ways to work. 12.-14.9.2001 Finlandia Hall. Helsinki.
Finland. (78-81). <www.telework2001.fi>.
Kivimäki, Riikka (1999a): ”Työ on mielentila”. Miten arki muuttuu, kun työ ei riipu ajasta ja paikasta? Teoksessa Eriksson, Päivi & Vehviläinen, Marja (toim.): Tietoyhteis-kunta seisakkeella. 150-168.
Kivimäki, Riikka & Otonkorpi-Lehtoranta, Katri (2005): Aikuisen työ lapsen silmin.
Teoksessa Lahikainen, Anja-Riitta; Hietala, Pentti; Inkinen, Tommi; Kangassalo, Marjatta; Kivimäki, Riikka & Mäyrä, Frans (toim.): Lapsuus mediamaailmassa. Näkö-kulmia lasten tietoyhteiskuntaan. Gaudeamus. Helsinki. 19-33.
Kivimäki, Riikka & Otonkorpi-Lehtoranta, Katri (2003): Pomot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Edita. Helsinki.
Keränen, Heimo (1998): Työ ja paikka. Etätyön kehittymislähtökohdat Kainuussa. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, Aluekehitys. REDEC Kajaani, Research Reports 6.
Oulun yliopistopaino.
Komiteanmietintö (1990:12). Etätyötoimikunnan mietintö. Valtion painatuskeskus.
Helsinki.
Kortteinen, Matti (1982): Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava. Helsinki.
Korvajärvi, Päivi (2001): Arlie Russell Hochschild. Emotionaalinen työ, sukupuoli ja aika. Teoksessa Hänninen, Vilma; Partanen, Jukka & Ylijoki, Oili-Helena (toim.):
Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino. Tampere. 201-222.
Kurikka, Päivi (1997): Elämän eväät. Tutkimus nuorten käsityksistä koulutuksesta, työstä ja moraalista. Nuorten Suomi 2001 –tutkimus nro 3. Suomen kuntaliitto, nro 73. Helsinki.
Laaksonen, Jyrki Y. J. (1998): Joustavampi työ – vaativampi johtaminen. Esitutkimus erityisesti palvelualan yritysjohdon suhtautumisesta epätyypillisiin työsuhteisiin ja niihin liittyviin lainmuutoksiin 1.2.1997. Työpoliittinen tutkimus nro 183. Työministeriö.
Helsinki.
Lahtinen, Pasi (2002): Hajautettu työ ja työelämän joustavuus. TYT, julkaisusarja A 4/2002. Tampere.
Lahtinen, Pasi (2000): Hajautettu työ Pirkanmaalla. Esiselvitys. TYT, julkaisusarja A 2/2000. Tampere.
Launonen, Mirka; Leino, Timo; Viluksela, Marja; Hirvonen, Maria & Mäittälä, Jukka (2004): Nuoret ja työ 2003 –barometri. Taulukkoraportti. Työterveyslaitos. Helsinki.
Lehto, Anna-Maija (1991): Työelämän laatu ja tasa-arvo. Naisten ja miesten työolojen muutoksia 1977-1990. Työolokomitean liiteselvitys. Komiteamietintö 1991/39. Tilasto-keskus, tutkimuksia 189. Valtion painatuskeskus. Helsinki.
Lehtonen, Heikki (1990): Yhteisö. Vastapaino. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Luukinen, Ari (1996): A Profile on Finnish Telework: Survey Results Concerning the Nature, Extent and Potential of Telework in Finland. Teoksessa Luukinen, Ari; Pekkola, Juhani; Heikkilä, Asko & Zamindar, Marya: Directions on Telework in Finland. Report by the Finnish Experience with Telework Project. Työhallinnon julkaisu 143. Työminis-teriö. 1-21.
Lääninuudistuksen toimeenpanohanke (1998). Hankkeen loppuraportit. Sisäasiainminis-teriö 3/1998.
Lönnqvist, Jouko (1991): Johtajien haasteet organisaatioiden muutospaineissa. Teoksessa Lindfors, Olavi; Paakkola, Esko & Pylkkänen, Kari: Yhteisödynamiikka. Ihminen
muuttuvassa työyhteisössä ja kulttuurissa. Atena kustannus oy. Gummerus kirjapaino oy.
Jyväskylä. 25-31.
Melin, Harri (2001): Keitä tietotyöläiset ovat? Teoksessa Blom, Raimo; Melin, Harri &
Pyöriä, Pasi: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Gau-deamus. 41-65.
Melin, Harri (1999): Katosivatko luokat? Teoksessa Blom, Raimo (toim.): Mikä Suomes-sa muuttui? Sosiologinen kuva 1990-luvusta. Gaudeamus. Helsinki. 21-48
Mies, Maria (1983): Toward´s a methology for feminist research. Teoksessa Bowles, Gloria & Duelli Klein, Renate (toim.): Theories of Women´s Studies. Routledge &
Kegan Paul. London, Boston & Henley, 117-209.
Mirchandani, Kiran (1999): Re-forming organisations: contributions of teleworking employees. Teoksessa Jackson, Paul (toim.): Virtual Working. Social and Organisational Dynamics. Routledge. London & New York. 61-75.
Mäkelä, Keijo (1996): Työt virtuaalimarkkinoilla. Futura 1, 26-28.
Mäkelä, Klaus (1990): Kvalitatiivisen aineiston analyysin arviointiperusteet. Teoksessa Mäkelä, Klaus (toim.): Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Gaudeamus. Hel-sinki. 42-61.
Nandhakumar, Joe (1999): Virtual Teams and Lost Proximity, Consequences on Trust Relationships. Teoksessa Jackson, Paul (toim.): Virtual Working. Social and Organisa-tional Dynamics. Routledge. London & New York. 46-56.
Niiniluoto, Ilkka (1998): Yhteisö-kollokvion avaussanat. Teoksessa Kotkavirta, Jussi &
Laitinen, Arto (toim.): Yhteisö. Filosofian näkökulmia yhteisöllisyyteen. SoPhi. Jyväsky-län yliopistopaino, Jyväskylä. 5-9.
Nurmela, Juha; Heinonen, Risto; Ollila, Pauli & Virtanen, Vesa (2000): Matkapuhelin ja tietokone suomalaisen arjessa. Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta –tutkimushanke, vaihe 2, raportti 1. Katsauksia 2, Tilastokeskus. Helsinki.
Pantzar, Mika (1996): Kuinka teknologia kesytetään. Kulutuksen tieteestä kulutuksen taiteeseen. Hanki ja jää. Tammi. Helsinki.
Pekkola, Juhani (2002a): Etätyö Suomessa. Fyysiset, virtuaaliset, sosiaaliset ja henkiset työtilat etätyöympäristöinä. Ekonomi och samhälle nr 104. Svenska handelshögskolan.
Yliopistopaino. Helsinki.
Pekkola, Juhani (2002b): Etätyö, tietotyö ja työelämän laatu Suomessa. Teoksessa:
Härmä, Mikko & Nupponen, Tarja (toim.): Työn muutos ja hyvinvointi tietoyhteiskun-nassa. Sitran raportteja 22. Edita. Helsinki.
Pekkola, Juhani (1996): Telework Applications and Policy in Finland 1995. Teoksessa Luukinen, Ari; Pekkola, Juhani; Heikkilä, Asko & Zamindar, Marya: Directions on Telework in Finland. Report by the Finnish Experience with Telework Project. Työhal-linnon julkaisu 143. Työministeriö. Helsinki. 23-29.
Pekkola, Juhani (1993): Etätyön soveltaminen henkilökohtaisella, tuotanto-organisaation ja työmarkkinajärjestelmän tasolla. Työpoliittinen tutkimus 47. Työministeriö. Helsinki.
Pirkka, elokuu 2004.
Pohjanheimo, Esa (1997): Arvojen muutos, työ ja sosiaalinen tausta. Tutkimus työikäisis-tä pyhtyöikäisis-tääläisistyöikäisis-tä 1982-1993. Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen tutki-muksia 1/1997. Helsinki.
Pylkkänen, Kari (1991): Mielenterveys työyhteisössä. Teoksessa Lindfors, Olavi;
Paakkola, Esko & Pylkkänen, Kari: Yhteisödynamiikka. Ihminen muuttuvassa työyhtei-sössä ja kulttuurissa. Atena. Gummerus. Jyväskylä. 33-41.
Pyöriä, Pasi (2001a): Johdanto: Suomi 2000-luvulla. Teoksessa Blom, Raimo; Melin, Harri & Pyöriä, Pasi: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa.
Gaudeamus. 13-23.
Pyöriä, Pasi (2001b): Tietotyön idea. Teoksessa Blom, Raimo; Melin, Harri & Pyöriä, Pasi: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Gaudeamus.
24-40.
Pyöriä, Pasi (2001c): Tietoyhteiskunnassa työelämän vaatimukset kiristyvät. Teoksessa Blom, Raimo; Melin, Harri & Pyöriä, Pasi: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Gaudeamus. 101-121.
Pyöriä, Pasi (2001d): Tietotekniikka työssä. Teoksessa Blom, Raimo; Melin, Harri &
Pyöriä, Pasi: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Gau-deamus. 148-174.
Pyöriä, Pasi (2001e): Hajautettu työ. Teoksessa Blom, Raimo; Melin, Harri & Pyöriä, Pasi: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Gaudeamus.
175-196.
Qvortrup, Lars (1998): From teleworking to networking: definitions and trends. Teok-sessa Jackson, Paul J. & van der Wielen, Jos M.; Teleworking: International Perspectives, From Telecommuting to the Virtual Organisation. Routledge. London and New York.
Ranta-Aho, Merja & Leppinen, Anu (1997): Etätyö kunnan tehtävissä. Suomen kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus, Helsinki.
Rantanen, Jorma (1996): Työvierailulla tietoyhteiskunnassa. Työterveiset 4/1996. 4-7.
Roberts, Helen (1981): Women and their doctors: power and powerlessness in research process. Teoksessa Roberts, Helen (toim.): Doing Feminist Research. Routledge &
Kegan Paul. London, Boston & Henley. 7-29.
Robson, Colin (1993): Real World Research. A Resource for Social Scientists and Practitioner-Researchers. Blackwell. Oxford.
Ronkainen, Suvi (1989): Nainen ja nainen – haastattelun rajat ja mahdollisuudet. Sosiaa-lipolitiikka. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosikirja, Vol. 14, 1989, 65-77.
Salmi, Minna (1991): Ansiotyö kotona –toiveuni vai painajainen? Helsingin yliopiston Sosiologian laitoksen tutkimuksia nro 225. Yliopistopaino. Helsinki.
Sennett, Richard (2002): Työn uusi järjestys. Miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Vastapaino. Tampere.
Silverman, David (1993): Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. Sage Publication. London, Thousand Oaks, and New Delhi.
Stenvall, Jari (1999): Työn ja työyhteisön kokeminen lääninhallituksissa ja
TE-keskuksissa (väliraportti). Tampereen yliopiston hallintotieteiden laitos. Yliopistopaino.
Tampere.
Stivers, Richard (2004): Shades of Loneliness. Pathologies of a Technological Society.
Rowman & Littlefield Publishers. Oxford.
Strauss, Anselm L. (1987): Qualitative Analysis For Social Scientists. Cambridge University Press. Cambridge ym.
Sturesson, Lennart (2000): Distansarbete: teknik, retorik och praktik. Linköping Studies in Arts and Science, 204. Carlsson. Stockholm.
Sullivan, Cath & Lewis, Susan (2001): Home-based Telework, Gender, and the Synchro-nization of Work and Family: Perspectives of Teleworkers and their Co-residents.
Gender, Work, and Organization. Vol. 8 nro 2 huhtikuu 2001. 123-145.
Suomen lääninhallinto –esite. Sisäasiainministeriö. Helsinki.
Suomi, Reima & Pekkola, Juhani (1999): Management rationalities and virtual working:
adjusting telework to different organisationl cultures and rationalities. Teoksessa Jackson,
Paul (toim.): Virtual Working. Social and Organisational Dynamics. Routledge. London
& New York. 121-130.
Työministeriö (2002): Työvoima 2020. Työllisyys vuosituhannen alussa. Väliraportti.
Työpoliittinen tutkimus nro. 234. Helsinki.
Yliruka, Laura (2000): Sosiaalityön itsearviointi ja hiljainen tieto. Stakes, FinSoc Työpapereita 2/2000. Helsinki.
Vehviläinen, Marja-Riitta (2002): Yksin vai yhdessä? –miten tiimeissä jaksetaan. Kunta-alan ammattiliitto KTV, Työelämän kehittämisosaston tutkimuksia A1/2002. Jaarli.
Turenki.
Vincenzi, Harry & Grabosky, Fran (1989): Measuring the Emotional / Social Aspects of Loneliness and Isolation. Teoksessa Hojat, Mohammadreza & Crandall, Rick (toim.):
Loneliness. Theory, Research, and Applications. Sage Publications. Newbury Park, London & New Delhi. (257-270).
Weber, Max (1990): Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. WSOY. Juva.
Zamindar, Marya (1996): Factors Behind the Adoption of Telework as Discovered Through Statistical Analysis of Employer Opinions. Teoksessa Luukinen, Ari; Pekkola, Juhani; Heikkilä, Asko & Zamindar, Marya: Directions on Telework in Finland. Report by the Finnish Experience with Telework Project. Työhallinnon julkaisu 143. Työminis-teriö. Helsinki. 51-56.
Zamindar, Marya (1995): Telework in Finland. Factors Behind Telework Use as Seen From an Employer Perspective. Työhallinnon julkaisu 116. Työministeriö. Helsinki.
Painamattomat lähteet:
ECaTT, Electronic commerce and telework trends. Viitattu 1.4.2003.
<http://www.ecatt.com/statistics/> .
eGap-projekti. Viitattu 22.5.2003. <http://www.egap-eu.com> .
Etätyösopimus, Itä-Suomen lääninhallitus, 18.12.1998. Lähetetty tutkijalle 16.1.2001.
Etätyön ekohallittu käyttöönotto -hanke. Viitattu 22.5.2003.
<http://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/etatyo.htm> .
Etätyötä koskeva puitesopimus. Suomennos SAK-STTK-AKAVA-TT-PT. Viitattu 27.8.2002.
Flexwork-seminaari. Werstaan auditoriossa Tampereella 3.9.2002.
Haastattelurunko. Melin, Harri; Blom, Raimo & Pyöriä, Pasi: Tietotyö talouden ja organisaatiokulttuurien murroksessa. Akatemian rahoittama tutkimusprojekti. Viitattu 3.1.2001.
Haastatellun sähköposti tutkijalle. Viitattu 13.9.2004.
Hanhike, Tiina: Työ tietoyhteiskunnassa. Puheenvuoro E-työ; Työ tietoyhteiskunnassa – seminaarissa Kansallismuseossa Helsingissä. 8.5.2003.
Heinonen, Sirkka: Etätyö työssä jaksamisen tukena, kokemuksia Toimihenkilöunionin etätyökokeilusta. Puheenvuoro E-työ; Työ tietoyhteiskunnassa –seminaarissa Kansallis-museossa Helsingissä. 8.5.2003.
Helminen, Ville & Ristimäki, Mika: Tietoyhteiskunnan teoria ja käytäntö; Etätyö ei vähennäkään työmatkoja. Viitattu 19.5.2003.
<http://www.karkiverkosto.fi/netcomm/news/> .
Länsi-Suomen lääninhallituksen www-sivut. Viitattu 2002.
<http://intermin.fi/suom/laanit/tehtava.html>.
Länsi-Suomen lääninhallituksen www-sivut. Viitattu 2.10.2002.
<http://194.89.205.3/suom/laanit/lslh/index.htm>.
eTampere. Viitattu 2002. <http://www.etampere.fi>.
Flexwork. Viitattu 21.5.2003. <http://www.flexwork.eu.com>.
Kärkiverkosto. Viitattu 20.5.2003. <http://www.karkiverkosto.fi>.
Kivimäki, Riikka (1999b): Työ ja perhe. Lääninhallinto. Raportteja työpaikkatoiminnasta 9/99. Tampereen yliopiston työelämäntutkimuskeskus.
Kivimäki, Riikka; Otonkorpi-Lehtoranta, Katri : Perheystävälliset käytännöt työelämässä –tutkimushanke. Kyselyn aineisto. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus.
Lahtinen, Pasi: Työn joustavat muodot. Puheenvuoro Flexwork-seminaarissa Werstaan auditoriossa Tampereella 3.9.2002.
Lahtinen, Pasi: Työn joustavat muodot. Puheenvuoro Flexwork-seminaarissa Werstaan auditoriossa Tampereella 3.9.2002.