2 Vertausten tutkimusmetodeja
4.1 Huolettomuuteen kehottavat vertaukset
Tutkittavana olevien vertausten ympärillä on Luukkaan evankeliumin luvun 12 alussa on koolla suuri väkijoukko, mutta Jeesuksen yleisönä ovat hänen opetuslapsensa.
Hän puhuu siitä miten arvokkaita opetuslapset ovat Jumalalle: ”Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu” (Luuk. 12:7a).84 Jeesus kehottaa opetuslapsia tunnustautumaan rohkeasti hänen omikseen. Kun Jeesuksen seuraaminen johtaa
84 KR 1992.
17
vaikeuksiin, Jeesus vakuuttaa Pyhän Hengen auttavan opetuslapsia silloin. ”Kun se hetki tulee, Pyhä Henki neuvoo, mitä teidän on sanottava” (Luuk. 12:12). Luukkaan evankeliumissa on kertomus miehestä (Luuk. 12:13–15). Tämä mies puhuu Jeesukselle: ”Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi perinnönjakoon.” (Luuk.
12:13b) Jeesus vastaa miehelle: ”Ihminen, onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?” (Luuk. 12:14b) Tällä kohtaa yleisö vaihtuu, ja Jeesus osoittaa seuraavat sanansa kaikille, sekä opetuslapsille että väkijoukolle. Jeesus sanoo:
”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta, sillä ei elämä ole kiinni ökyrikkauksien ( τῷ περισσεύειν) omistamisesta.85” (”Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.” ὅτι οὐκ ἐν τῷ περισσεύειν τινὶ ἡ ζωὴ * αὐτοῦ ἐστιν ἐκ τῶν ὑπαρχόντων * αὐτῷ). (Luuk. 12:15b ja c) Muuan mies pyytää tässä Jeesukselta apua keskeneräiseen perinnönjakoon. Nollandin mukaan mies yrittää käyttää Jeesuksen asemaa omaksi hyödykseen, mutta Jeesus ei ryhdy perinnönjakajaksi.86 Jeesus sen sijaan kertoo, miten suhtautua omaisuuteen. Ihmisen oma asenne omaisuuteen merkitsee jotakin.87 Nollandilla on tulkinta, että on typerää ajatella vastuunottamisen päättyneen, mikäli oma toimeentulo on turvattu.88 Ahneudesta varoittaessaan Jeesus tiedottaa elämän löytyvän muualta kuin omaisuudesta.89
Tämän jälkeen Jeesus jatkaa vertauksella rikkaasta miehestä. Jeesuksen yleisönä on edelleen kansanjoukko (Luuk. 12:16–21).
16 εἶπεν δὲ παραβολὴν πρὸς αὐτοὺς λέγων· Ἀνθρώπου τινὸς πλουσίου εὐφόρησεν ἡ χώρα.90
Ja hän esitti heille vertauksen: ”Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon.”
85 Oma käännös kursiivilla.
86 Nollandin mukaan Jeesuksen aikana vanhimman veljen perintö on kaksinkertainen verrattuna nuoremman veljen perintöosaan (Nolland 1993, 685). Snodgrass toteaa perintöongelmien olleen yleisiä (Snodgrass 2008, 126). Lain mukaan esikoiselle annettava perintö on kaksinkertainen, kuten ohje Deut. 21: 15—17 toteaa, mutta toisenlaisiakin ohjeita annetaan Psalmissa 133:1, sen mukaan parasta olisi, jos veljekset eläisivät sovussa, jakamatta perintöä. Snodgrass toteaa Luukkaan osoittavan tietoisuutensa kreikkalais-roomalaisen maailman yleisestä moraalisesta opetusaiheesta:
ahneudesta (Snodgrass 2008, 394—395).
87 Nolland 1993, 686.
88 Nolland 1993, 684.
89 Nolland 1993, 685.
90 https://biblia.com/books/sblgnt/Lk12.16
18
17 καὶ διελογίζετο ἐν * ἑαυτῷ λέγων· Τί ποιήσω, ὅτι οὐκ ἔχω ποῦ συνάξω τοὺς καρπούς μου;
”Hän mietti itsekseen: ’Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.’”
18 καὶ εἶπεν· Τοῦτο ποιήσω· καθελῶ μου τὰς ἀποθήκας καὶ μείζονας οἰκοδομήσω, καὶ συνάξω ἐκεῖ πάντα * τὸν σῖτον* καὶ τὰ ἀγαθά μου,
”Hän päätti: ’Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan.
Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan.”
19 καὶ ἐρῶ τῇ ψυχῇ μου· Ψυχή, ἔχεις πολλὰ ἀγαθὰ κείμενα εἰς ἔτη πολλά· ἀναπαύου, φάγε, πίε, εὐφραίνου.
”Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!’”
20 εἶπεν δὲ αὐτῷ ὁ θεός· * Ἄφρων, ταύτῃ τῇ νυκτὶ τὴν ψυχήν σου * ἀπαιτοῦσιν ἀπὸ σοῦ· ἃ δὲ ἡτοίμασας, τίνι ἔσται;
”Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’”
21 οὕτως ὁ θησαυρίζων * ἑαυτῷ καὶ μὴ εἰς θεὸν πλουτῶν.
”Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona.”
Vertauksen mukaan maallisen omaisuuden keräämisen ja omistamisen sijaan tulisi kerätä aarteita Jumalan luo. Koska rikas viljelijä keräsi omaisuutta itseään varten, hän oli Nollandin ja Hedrickin mukaan asettanut tärkeysjärjestyksen väärin.91 Snodgrass toteaa olevan mahdollista nauttia omaisuudesta vain keräämällä vaurautta suhteessa Jumalaan.92 Kun ymmärtää pitää mielessään Jumalan samalla kun käyttää omaisuuttaan, vasta silloin kertyy todellista varallisuutta. Nolland toteaa, että Jeesusta on mahdollista lähestyä vain tunnustamalla hänen auktoriteettinsa suuruus ja ymmärtämällä, että Jeesus on se, joka välittää Jumalan tahdon.93 Hedrick kiinnittää
91 Nolland 1993, 687; Hedrick 2004, 97.
92 Snodgrass 2008, 396.
93 Nolland 1993 684.
19
huomiota Jumalan äänen kuulemiseen. Hedrick toteaa vaikuttavan siltä, että rikas viljelijä ei kuule Jumalaa. Luukkaan kirjoituksen tarkoituksena on se, että lukija kuulee Jumalan äänen.94 Tarina resonoi lukijan kanssa.95
Jakeiden 15–21 yleisönä oli väkijoukko. Sitten kuulijakunta vaihtuu ja Jeesus puhuu opetuslapsille. Yleisö vaihtuessa konteksti muuttuu aiempaan verrattuna, väkijoukko on nyt poissa ja kuulijoina ovat opetuslapset. Aiheena säilyy kuitenkin edelleen omistaminen, mutta näkökulma tarkentuu. Jeesuksen kehotus on kielteinen. Hän esittelee opetuslapsilleen kielteisiä kehotuksia (Luuk 12:22–23).
22 Εἶπεν δὲ πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ· Διὰ τοῦτο * λέγω ὑμῖν* , μὴ μεριμνᾶτε τῇ * ψυχῇ τί φάγητε, μηδὲ τῷ * σώματι τί ἐνδύσησθε.
Hän sanoi sitten opetuslapsilleen: ”Sen tähden minä sanon teille: Älkää olko huolissanne hengestänne, mitä söisitte, tai ruumiistanne, mitä pukisitte.
23 ἡ * γὰρ ψυχὴ πλεῖόν ἐστιν τῆς τροφῆς καὶ τὸ σῶμα τοῦ ἐνδύματος.
Sillä henki on enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet.”
Jeesus vapauttaa opetuslapset perustoimeentulon huolehtimisesta. Nolland toteaa, että elämä ei ole pelkästään selviytymistä. On olemassa jotakin vielä tärkeämpää.96 Kuten jakeessa 15 Jeesus jo sanoi, ettei elämä ole kiinni omaisuuden määrästä, hän nyt tarkentaa, että henki ja ruumis ovat tärkeämpiä kuin ruoka ja vaatteet. Sama aihe on ollut esillä myös jakeissa 20 ja 21. Ökyrikkaus ei väärään paikkaan talletettuna ole merkityksellistä omaisuutta.
Jeesus puhuu edelleen opetuslapsilleen esittämällä vertauksen Korpit kehyskertomuksen sisällä.
94 Hedrick 2004, 95.
95 Hedrick 2004, 97.
96 Nolland 1993, 691.
20
”Vilkaiskaa97 (Katsokaa) korppeja, eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne.
Kuinka paljon arvokkaampia te
olettekaan kuin linnut.” (Luuk. 12:24).
Snodgrass toteaa, että tämä jae alleviivaa sitä, että ihmisten ei ole syytä pelätä, sillä he ovat arvokkaampia kuin linnut. Huolehtiminen on Snodgrassin tulkinnan mukaan turhaa.98
Jumalan huolenpito ulottuu korppeihinkin. Koska ihmiset ovat Jumalalle korppeja arvokkaampia, pitää Jumala ihmisistä huolta.99Jumala ei vapauta ihmistä viljelemisestä ja ruoan tuotannosta. Nollandin mukaan on tärkeää ymmärtää huolehtimisen johtuvan siitä, että ihmisellä on virheellinen käsitys Jumalasta. Ihmisen tulisi havaita, että Jumalan huolenpito läpäisee koko elämän, Jumala varustaa opetuslapset elämää varten.100
Thuren toteaa, että Jeesuksen tarkoitus ei ole julistaa opetuslapsille huoletonta suhtautumista elämään vaan kyse on siitä, miten opetuslasten tulisi suhtautua opetuslapseuden aiheuttamiin vaatimuksiin. Tätä tarkoitusta korostaa yleisön vaihtuminen väkijoukosta opetuslapsiin jakeesta 22 alkaen.101 Vertauksen viestissä on Thurénin mukaan kyse nimenomaan Jumalasta.102
Jeesus jatkaa vielä puhettaan opetuslapsille:
97 Liljeqvist 2011, 196. Sana κατανοέω merkitsee 1. huomata, havaita, 2. katsella, tarkkailla, tehdä havaintoja ja 3. kiinnittää huomionsa jhk. KR 1992 käännös on ’katsokaa.’ Käsillä olevaan
tilanteeseen sopisi paremmin käännös ’vilkaiskaa.’ Jeesus kehottaa aoristimuodolla κατανοήσατε juuri nyt, tässä hetkessä opetuslapsia vilkaisemaan korppeja.
98 Snodgrass 2008, 393.
99 Nolland 1993, 692.
100 Nolland 1993, 695.
101 Thurén 2015, 184–185.
102 Thuren 2014, 296.
21
25 τίς δὲ ἐξ ὑμῶν μεριμνῶν δύναται * ἐπὶ τὴν ἡλικίαν αὐτοῦ προσθεῖναι* * πῆχυν;
”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?
26 εἰ οὖν * οὐδὲ ἐλάχιστον δύνασθε, τί περὶ τῶν λοιπῶν μεριμνᾶτε;
Jos siis näinkään vähäinen asia ei ole vallassanne, miksi lopuista huolehditte?” (mitä te muusta huolehditte).
Snodgrass kiinnittää huomiota verbiin ’olla huolissaan’, ’murehtia’ (μεριμναω), joka on ollut aiemmin esillä jo jakeessa 11, jossa Jeesus kehottaa opetuslapsia olemaan huolehtimatta siitä mitä sanoa, kun opetuslapset joutuvat esivallan eteen. Sana esiintyy jakeissa 22,25 ja 26. Snodgrass esittää tämän kehottavan kuulijoita olemaan huolehtimatta perustarpeista.103
Nolland toteaa, ettei huolestumalla voi pidentää ikäänsä. Huolestua ei saa, mutta Jeesus ei silti suoraan anna ohjetta mitä pitäisi tehdä. Jakeista ilmenee ainoastaan, että huolehtiminen on tehotonta toimintaa.104
Jeesus kertoo uuden vertauksen Kukat suoraan jatkoksi edelliseen vertaukseen.
27 κατανοήσατε τὰ κρίνα πῶς αὐξάνει· kaikessa loistossaan pukeutunut (ollut niin vaatetettu) kuin mikä tahansa
Ja jos tänään ruohon pellolla olevan ja huomenna uuniin heitettävän Jumala näin pukee,
paljonko ennemmin teidät, te vähäuskoiset.
(Kun Jumala tuolla tavoin pukee ruohon, joka tänään kasvaa kedolla ja huomenna joutuu uuniin, niin paljon ennemmin hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
103 Snodgrass 2008, 393.
104 Nolland 1993, 692.
22
Edes legendaarisen rikas Salomo (jae 27) ei päihitä vaatteidensa kauneudessa Jumalan vaatettamia kukkia. Nollandin mukaan Jumalan huolenpidosta ja anteliaisuudesta annettu esimerkki yrittää muuttaa yleisön mielipidettä. Vähäinen usko (jae 28) kuitenkin rajoittaa kuulijoiden käsityskykyä Jumalan toiminnasta.105 Thurénin mukaan juutalainen qal wahomer -päättely on Jeesuksen käyttämä periaate.106 Siinä päättelyketju kulkee kevyestä raskaaseen, pienestä suureen tai helposta vaikeaan. Se mikä toimii pienissä asioissa, toimii myös suurissa.107 Näissä vertauksissa voidaan tunnistaa tämä juutalainen päättelymalli. Kun vertauksessa kerrotaan Jumalan pitävän huolta pienistä asioista, ”niin paljon enemmin” hän huolehtii suurista.
29 καὶ ὑμεῖς μὴ ζητεῖτε τί φάγητε * καὶ τί πίητε, καὶ μὴ μετεωρίζεσθε,
”Älkää etsikö, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkää olko levottomia.108” (Älkää siitä murehtiko, mitä söisitte tai joisitte. Älkää sitä etsikö).
30 ταῦτα γὰρ πάντα τὰ ἔθνη τοῦ κόσμου * ἐπιζητοῦσιν, ὑμῶν δὲ ὁ πατὴρ οἶδεν ὅτι χρῄζετε τούτων.
Näitä kaikkia (Tätä kaikkea) maailman ihmiset tavoittelevat, mutta teidän Isänne tietää kyllä, että te näitä (sitä) tarvitsette.”
31 πλὴν ζητεῖτε τὴν βασιλείαν * αὐτοῦ, καὶ * ταῦτα προστεθήσεται ὑμῖν.
”Etsikää hänen valtakuntaansa, niin lisäksi nämä annetaan teille.” (niin te saatte myös kaiken tämän).
105 Nolland 1993, 693.
106 Thurén toteaa Luukkaan evankeliumin tutkimuksessaan, että Jeesus käyttää juutalaista qal wahomer -päättelyä. Thurén 2015, 24.
107 Thurén 2015, 24.
108Nolland 1993, 693. Jakeessa 29 on käytössä harvinainen sana ’ μετεωρίζεσθαι epätavallisessa merkityksessä. Sen sanakirjamuoto μετεωρίζομαι merkitsee nousta, kurottaa korkealle tai olla levoton, ahdistunut. Liljeqvist 2011, 234.
23
Nollandin tulkinnan mukaan Luukas viittaa jakeessa 30 ihmisen normaaleihin tarpeisiin ja siihen että ne ovat Jumalan tiedossa. Jae 31 korostaa Jumalan valtakunnan etsimisen tärkeyttä. Jeesuksen tehtävänä on julistaa Jumalan valtakunnasta (Luuk 4:43, 6:20). Nolland viittaa tässä myös kohtaan Luuk. 18:29—
30, ja sen lupaukseen Jeesuksen seuraajille. Jakeen 31 paino on sanoilla ζητεῖτε τὴν βασιλείαν αὐτοῦ. ”etsikää hänen valtakuntaansa”. Etsimiseen ja seuraamiseen sitoutuminen on tärkeää.109 Tässä jakeessa Jeesus antaa sekä ohjeen että lupauksen.
Kun etsii Jumalan valtakuntaa, saa tarvittavat asiat.
Kyseisen jakson käsittelemiä aiheita on tulkinnut myös I. Howard Marshall. Hänen tulkintansa mukaan vertaukset liittyvät osioon (Luuk. 12:1-13:21), joka käsittelee opetuslasten valmiuksia suhtautua tulevaisuuteen. Opetuslasten tulee olla huolissaan Jumalan tuomiosta ja huomata tekopyhyyden vaarat. Ihmisen Pojan tunnustamatta jättämisestä varoitetaan. Vertauksissa kerrotaan varallisuuden antamasta väärästä turvasta. Niiden avulla rohkaistaan luottamaan Jumalan huolenpitoon.110
32 Μὴ φοβοῦ, τὸ μικρὸν ποίμνιον, ὅτι εὐδόκησεν ὁ πατὴρ ὑμῶν δοῦναι ὑμῖν τὴν βασιλείαν.
”Älä pelkää, pieni lauma, sillä Isänne ihastui ja antoi teille valtakunnan.” (Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan).
33 πωλήσατε τὰ ὑπάρχοντα ὑμῶν καὶ δότε ἐλεημοσύνην· ποιήσατε ἑαυτοῖς βαλλάντια μὴ παλαιούμενα, θησαυρὸν ἀνέκλειπτον ἐν τοῖς οὐρανοῖς, ὅπου κλέπτης οὐκ ἐγγίζει οὐδὲ σὴς διαφθείρει·
”Myykää mitä omistatte ja antakaa almu. Tehkää itsellenne kukkarot, jotka eivät
vanhene, loppumaton aarre taivaisiin, mihin varas ei yllä eikä koi tuhoa.” (Myykää, mitä teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen käsiksi eikä koi tee tuhojaan).
34 ὅπου γάρ ἐστιν ὁ θησαυρὸς ὑμῶν, ἐκεῖ καὶ ἡ καρδία ὑμῶν ἔσται.
”Missä on aarteenne, siellä on myös sydämenne.”
109 Nolland 1993, 693. Luuk 18:29–30. 29 Niin hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista, 30 ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.”
110 Marshall 2004, 135.
24
(Luuk. 12: 32–34) Snodgrassin mukaan kyseessä ei ole lahjana saatu valtakunta, eikä kyse ole armosta. Kyseessä on jo läsnä oleva valtakunta ja Jeesuksen ilmoitus koskee sitä. Tämä käsillä oleva valtakunta on aarre, josta puhutaan. Se tulisi löytää ja antaa sille kuuluva arvo, sillä sen arvo on pysyvä. Snodgrass toteaa, että Jeesuksen tarkoituksena on ilmoittaa tästä aarteesta ja sen arvosta. Tämän tulkinnan mukaan kyse ei ole tulevasta aarteesta taivaassa. Jeesuksen ilmoituksen tulee aiheuttaa opetuslapsissa löytämisen iloa ja käyttäytymisen muutosta nyt heti.111
Hedrick toteaa jakson Luuk. 12: 22–34 käsittelevän henkistä rikkautta ja sen vertautumista aineellisen omaisuuden väliaikaisuuteen. Sen mitä opetuslapsi tarvitsee, hän löytää etsimällä Jumalan valtakuntaa. Hedrickin mukaan Luukas tarkoittaa, ettei uskonyhteisön tarvitse huolehtia fyysisistä tarpeistaan.112
Esittelin tässä aiempia tulkintoja vertauksista Korpit ja Kukat. Tarkastelen seuraavaksi vertauksia Torni ja Taisteluun valmistautuva kuningas.