Hoitoon pääsyn ja odotusajan merkitystä on tutkittu kansainvälisesti paljon. Hoitoon pääsy oi-kea-aikaisesti on tärkeää, mutta myös asiakkaan hoitoon pääsyn haastetta voidaan ratkaista huo-lellisella hoidon tarpeen arviolla. Tässä työssä tutkittiin, oliko palvelumallien laajentamisella ollut vaikutusta perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan vastaanotolle pääsyyn ja jonottavien määriin. Samalla on haettu näyttöä aiemmista tutkimuksista, miten eri terveydenhuollon eri-tyisammattilaisten osaaminen tulisi mahdollisimman vaikuttavaan rooliin asiakkaiden ja yh-teiskunnan näkökulmasta (saatavuus, taloudellisuus, vaikuttavuus).
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että potilaan odotusajalla lääkärin vastaanotolle ja tyytyväi-syydellä palveluun on yhtäläisyyksiä (Arain ym. 2013, 6; Ahmad, Khairatul & Franza 2017, 19). Valtio on kiinnostunut kehittämään odotusaikasysteemiä, koska se kertoo myös organisaa-tion tehokkuudesta. Tutkimusten perusteella, kun odotusaika on noin 30 minuuttia, potilastyy-tyväisyyteen ei ole merkittävää vaikutusta. Potilaat ovat tottuneet odottamaan lääkärin vastaan-otolle pääsemistä ja olivat valmiita odottamaan lääkärille pääsyä 30–45 minuutin ajan. (Ahmad ym. 2017, 14.)
Baihaqi Ahmad tutkimusryhmineen (2017) tutkivat odotusajan ja konsultaatioajan vaikutuksia potilastyytyväisyyteen Malesiassa. Heidän mukaan monissa tutkimuksissa on havaittu, että po-tilaan odotusajalla lääkärin vastaanotolle ja tyytyväisyydellä palveluun on yhtäläisyyksiä. Val-tio on kiinnostunut kehittämään odotusaika järjestelmää, koska se kertoo myös organisaaVal-tion tehokkuudesta. Tutkimuksen mukaan Malesiassa lääkärille pääsyä joudutaan odottamaan kes-kimäärin tunnin. Henkilökunnan miellyttävyys oli tärkeä tyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Lisäksi odotustilan kodikkuus ja houkuttelevuus vaikuttavat potilaiden halukkuuteen jonottaa/odottaa lääkärin vastaanotolle pääsemistä esimerkiksi televisio, lehdet ja esitteet lisäsivät viihtyvyyttä.
Heikentäviä tekijöitä ovat henkilökunnan vähyys, vanhat välineet sekä hankala ja hidas rekis-teröiminen. (Ahmad ym. 2017, 19.)
Tutkimukset muualta maailmasta osoittavat (Britt, Valenti & Miller 2002, 876, Deveugele, De-rese, Brink-Muinen, Bensing & Maeseneer 2002, 3), että lääkärin konsultaatioaika vaihtelee 10-15 minuuttiin. Tutkimusten mukaan potilaat toivovat pidempiä konsultaatioaikoja. Jos lää-kärin konsultaatioaika/vastaanottoaika on pidempi, niin vastaanotolla kirjoitetaan vähemmän reseptejä ja annetaan enemmän ennaltaehkäisyyn liittyvää ohjausta. (Ahmad ym. 2017, 20.) Lääkärin vastaanotoille pääsemisen taustalla täytyy olla hyvä hoidon tarpeen arviointi, jolloin niin sanotut turhat käynnit saadaan minimoitua ja siten myös vastaanottoaikoja on mahdollista pidentää potilaan tarpeen mukaisesti. Tätä työjaon tehostamista on hyödynnetty myös tässä työssä tutkitun Kuopion kaupungin avoterveydenhuollon palveluissa. Vuodesta 2015 lähtien on pyritty määrätietoisesti lisäämään hoitajavastaanottojen määrää ja siten parantamaan lääkärin vastaanottoa todellisesti tarvitsevien potilaiden hoitoopääsyä. (Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet sekä isäntäkuntapalvelut, Käyttösuunnitelma vuodelle 2016, 38; Käyttösuunnitelma 2017, 43.)
Mubashir Arain tutkimusryhmineen (2013) tutkivat yleislääkärijohtoisia matalan kynnyksen toimipisteitten asiakastyytyväisyyttä Englannissa. Asiakkaat arvostivat helpompaa pääsyä ja lyhempiä odotusaikoja matalan kynnyksen toimipisteeseen. Tutkimuksessa arvioitiin yleisesti matalan kynnyksen suoravastaanottotoiminnan hyötyjä ja todettiin, että toimita yhdistettynä lääkärin vastaanottoon olisi vielä hyödyllisempää kuin ilman lääkärin työpanoksen käyttöä.
Tutkimuksessa arvioitiin myös potilaiden tyytyväisyyttä toimipisteiden sijaintiin, aukioloaikoi-hin ja tyytyväisyyteen verrattuna normaaliin avoterveydenhuoltoon. Kysely suoritettiin kaikille
potilaille kahdessa eri toimipisteessä kolmen viikon otoksella (n=1030) vastausprosentti 57 % käyttäjistä. Puolet vastanneista olivat valinneet matalan kynnyksen toimipisteen, koska sinne ei tarvinnut varata aikaa ja odotusaika oli lyhyt. Asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palve-luun; Likertin asteikolla (1-5) tulos oli 4,5. Keskimääräinen odotusaika vastaanotolle oli 40,9 minuuttia. Tutkimuksen mukaan tyytyväisimpiä asiakkaita olivat yli 65 vuotiaat asiakkaat ja tyytymättömimpiä taas nuoret 15-24 vuotiaat asiakkaat. Iso osa asiakkaista (klinikka A 58 % ja klinikka B 56 %) kertoi käyneensä seuraavan neljän viikon aikana omalla lääkärillään saman asian vuoksi. Tutkimuksen mukaan toiminta voi olla hyvä komplementti eli täydentävä lisäpal-velu, koska vastaanotolle pääsy voi olla usein hankalaa ja vaatia pitkän odotusajan. Tutkimuk-sessa todettiin, että matalan kynnyksen toimipiste toimii hyvin lisäpalveluna normaalin avoter-veydenhuollon toiminnan rinnalle. (Arain ym. 2013, 3-5.)
Rhian Parker tutkimusryhmineen (2012) tutkivat hoitajavetoisen matalan kynnyksen toiminnan vaikutuksia Australiassa. Toiminnan aloittamisen lähtökohtana oli lääkäreiden vähyys tietyillä alueilla. Terveysasemien ensihoidon yksiköiden yhteyteen laitettiin ilman ajanvarausta toimi-via ilmaisia hoidon tarpeen arvioinnin toimipisteitä. Toimipisteissä työskenteli erityisesti tähän tehtävään koulutettuja kokeneita sairaanhoitajia. Tulosten mukaan todettiin, että hoitajilla tulee olla riittävä osaamistaso ja toivottiin mahdollisuutta tarvittaessa lääkärin konsultaatioon. Toi-mintamalli katsottiin toimivan hyvin tavoitteessaan tarjota asiakkaille oikea-aikaista hoitoa pie-nillä kustannuksilla. Matalan kynnyksen toiminnalla voidaan helpottaa jonoja ja hoitoon pääsyä avoterveydenhuollon piirissä. Tulos tukee siis komplementtipalvelun mukaista järjestelyä.
Hoitajat toimivat pisteissä hoidon tarpeen arvioijina eli portinvartioina lääkärin vastaanotolle.
(Parker ym. 2012, 3-5.)
Peter Tammes tutkimusryhmineen (2016) tutkivat miten matalan kynnyksen (Walk-in Centres) ja pienimuotoisten terveysongelmien hoitajavetoisten klinikoiden (Minor Injuries Units) käyttö vaikutti päivystyksen käyttöön ja potilaiden tyytyväisyyteen terveydenhuollosta. Tutkimuk-sessa huomioitiin potilaiden ikä, sukupuoli, työllisyystilanne, paikkakunta, terveyspisteen au-kioloaika, odotusajat vastaanotolle ja lääkärin vaihtuvuus. Vähiten päivystyspalveluita käytti-vät asiakkaat, jotka olivat tyytyväisiä odotusaikaan ja saivat asioida useammin saman lääkärin vastaanotolla. Sekä asiakkaat, jotka asioivat matalan kynnyksen tai pienten oireiden hoitajave-toisilla klinikoilla. Tutkimus osoitti, että parantamalla asiakkaiden pääsyä terveydenhuollon
piiriin, vähentää se asiakkaiden päivystyksen käyttöä. Matalan kynnyksen ja pienten toimenpi-teiden hoitajavetoisten klinikoiden toimintaa voitiin pitää päivystysvastaanottojen substituut-tina. Mutta myös avoterveydenhuollon komplementti toimintana, koska asiakkaat käyttivät ma-talan kynnyksen palveluiden lisäksi myös omalääkäripalveluita. (Tammes ym. 2016, 10.)
Tämän työn aineistossa huomioitiin, että Kuopion kaupungissa prosentuaalisesti yleisin dia-gnostinen syy hakeutua lääkärin vastaanotolle oli tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvä oire (Kuopion kaupunki SoteDW tilastot 2015–2017). Bird tutkimusryhmineen (2016) tutkivat Australiassa potilaan vastaanoton odotus- ja hoitoaikoja. Suurin osa vastaanotolle hakeutu-neista oli tuki- ja liikuntaelinoireisia asiakkaita. Tutkimuksessa tarkasteltiin fysioterapeutin suoravastaanottoa ja muun hoitohenkilökunnan vastaanottoa odotus ja hoitoajan sekä asiakas-tyytyväisyyden suhteen. Odotusaika fysioterapeutin vastaanotolle oli keskimäärin 31 minuuttia lyhempi kuin muiden ammattialaisten odotusajat. Lisäksi tutkimuksen mukaan sekä asiakkai-den että hoitohenkilökunnan tyytyväisyys lisääntyi verrattuna vastaanottoyksiköihin, joissa ei ollut saatavilla fysioterapeutin vastaanottoa. Tulosten perusteella fysioterapeutin suoravastaan-otto lyhentää tuki- ja liikuntaelisairaiden potilaiden odotus- ja hoitoaikaa. (Bird ym. 2016, 209.) Fysioterapeutin suoravastaanotto myös vapauttaa lääkärin aikaa muihin kiireellisiin vastaanot-toihin, jolloin toimintaa voidaan pitää substituuttina.