7 henkisen vuodeksi kerrallaan valittu hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahaston- rahaston-hoitajan, kalustonhoitajan ja kantomiehen

Hallituksen

tehtävänä on

mm. tarkistaa

ja hyväksyä rahastonhoitajan tilit tilintarkastajille ja

vuosikokoukselle

esi-tettäviksi, tarkastaa ja allekirjoittaa sihteerin laatimavuosikertomus, valmistaa asiat yleisessä kokouksessa käsitel-täviksi,

huolehtia seuran omaisuuden

ja juoksevien

asioiden

hoidosta,

kantaa

ja vastata seuraa koskevissa asiois-sa sekävalvoa, että asianomaiset toimihenkilöt täyttävät velvollisuutensa.

Hallitus kokoontuu

puheenjohtajan tai

hänen

estettynä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösval-tainen, kun

vähintään

^2/3jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen jäsenen erotessa toimitetaan täytevaali

seuran

^lähinnä

seuraavassa kokouksessa

^sen jälkeen, kun eroaminen hallitukselle on ilmoitettu.

10§.

Seuran virkailijan tehtävät ja velvollisuudet:

a)puheenjohtaja valvoo ja edustaa ylinnä seuraa ja sen etuja, johtaa puhetta seuran ja hallituksen kokouksissa ja vahvistaa nimikirjoituksellaan maksettavat laskut;

b)varapuheenjohtaja

toimittaa

puheenjohtajan

tehtäviä

tämän ollessa estettynä;

o)

sihteeri

^hoitaa

seuran

kirjeenvaihdon, laatii vuosikertomuksen, vastaanottaa jäseneksi ilmoittautumisen, pitää jäsenluetteloa; kirjoittaa jäsenkirjat

/kortit/

ja

laatii

pöytäkirjat

seuran

ja hallituksen kokouksissa;

d)rahastonhoitaja hoitaa seuran rahavaroja huolehtien saatavien perimisestä ja velkojen maksamisesta ja pitää

kassa-

ja

muita

tarpeellisia kirjanpitoja;

e)kalustonhoitaja hoitaa seuran kalustoa ja laatii vuosittain kalustoluettelon;

f)

kantomies kerää

jäsenmaksut ja pitää kantakirjaa;

g)harjoitusohjaajat valitsevat seuran edustajat kilpailuihin, pitävät huolta harjoituksista ja toimittavat tiedon

jäse-nille

harjoitus- ja kilpailutilaisuuksista.

Hallitus voi, jos katsoo tarpeelliseksi, nimittää muitakin virkailijoita, jotka toimivat hallituksen vastuulla.

Tarpeen vaatiessa

seura

saattaa jakaantua jaostoihin ja asettaa erityisiä valiokuntia.

11 §•

Tilintarkastajain

tehtävänä on tarkastaa seurantilit ja muu toiminta,

laatia niistä

kirjallinen lausunto ja jättää

se en-nen tammikuun

10 päivää hallitukselle seuran vuosikokoukselle esitettäväksi.

12^§.

Tilivuosi lasketaan tammikuun

1 päivästä joulukuun 31 päivään.

13§.

Seuran

nimen merkitsee puheenjohtajayhdessä sihteerin ^kanssa, V. Muita määräyksiä.

14§.

Sääntöjen muutos- ja lisäysehdotukset ovat jätettävät kirjallisesti hallitukselle. Jos hallitus tällöin yksimielisesti vastustaa esitettyä muutos-

tai

lisäehdotusta,

on se sinänsä

rauennut.

Päinvastaisessa

tapauksessa jätetään asia

kahden perättäisen yleisen kokouksen päätettäväksi, joissa

kummassakin

kokouksessa esityksen onsaatava 2/3 äänteen enemmistö tullakseen hyväksytyksi ja joista jälkimmäisessä ainoastaan äänestetään esityksen hyväksymi-sestä tai hylkäämihyväksymi-sestä,

jotavastoin

^muu

keskustelu

asiasta suoritetaan ensimmäisessä kokouksessa.

15 §.

Päätös

seuran

hajoittamisesta tehdään kahdessa perättäisessä yleisessä kokouksessa sillä tavalla ja samalla äänten

enemmistöllä

kuin edellisessä pykälässä mainitaan. Siinä tapauksessa, että seuran hajoittamispåätös säån-töjenmukaisessa järjestyksessä tehdään, päätetään samalla seuran omaisuuden käyttämisestä johonkin paikka-kunnan liikuntakasvatusta edistävään

tarkoitukseen.

Ylläolevat Voimistelu- ja Urheiluseura Mäntsälän Jyskeen säännöt hyväksyttiin

seuran

perustavassa kokoukses-satammikuun 20päivänä 1938.

Vakuudeksi Onni Salo, puheenjohtaja. Olavi Rinne,

sihteeri.

Mäntsälän hiihtomestaruuskilpailuissa Hirvihaarassa Jyskeen Alppi Koskinen oli toisena 20 km hiihdossa ajalla 1.11.58 häviten voittajalle 1 min 12

sek.

Seuran

johtohenkilötkävivät keskusteluja tanssilavan rakentamisesta, jottatalous pysyisi kunnossa. Tällainen paik-ka pitäisi löytyä Kilpijärven

rannalta

ja lupa saada maanomistajalta. Asia jäi hautumaan ja siirtyi

tuonnemmaksi.

Syksyllä -38 hiihtomäen paikka punnittiin, tilattiin mäen piirustukset ja mäenlaskun säännöt, suoritettiin puutavaran keräys mäen rakentamista varten. Tämä keräys onnistui hyvin, metsänomistajat

olivat

myötämielisiä asialle ja näin saatiin

tarvittava

puumäärä kokoon.

Näytelmätoiminta on ollut Jyskeen jäsenten harrastuksena koko toiminnan aikana ja on näytelmiä esitetty seuran järjestämissä iltamissa. 20-30-luvulla

näitä

kappaleita harjoiteltiin Koskisen iltamasalissa, jokatalviaikaan oli kylmä, sitä ei harjoituksien vuoksi lämmitetty. Ohjaajaa ei ollut koskaan, vaikkei nämä näyttelijät ammatilaisia olleetkaan, niin kuitenkin heidän esitystään

aina

suurella mielenkiinnolla ja

runsaslukuisesti

^{mentiinkatsomaan,} Näytelmätoi-minnassa on ollut mukana runsaasti henkilöitä joista kaikista ei ole muistiin pantu tietoja. Ainakin

on

seuraavat hen-kilöt olleet mukana: Suoma

Saarinen

(o,s. Koskinen), Laura Salmi ja Onni Pietilä olivat vakinaiset mukanaolijat.

Muistissa on myöskin seuraavien henkilöiden mukana olo: Hilma Pietilä, Pauli Helenius, Tyyne Vuori, Helvi Aalto-nen, PaavoRoosenborg, Martta Airio, Veliä Airio, Sulo ^Suomi, Jalo Koskinen, Heimo ^Virtanen,

Heimo Virtanen,Impi ja Oiva Virtasen poika, oli isänsä

tavoin

uskollinen Jyskeen jäsen, toimien aina seuran par-haaksi.

Urheilupaikat vuosina 1911-1939Soukkiossa,

Kylän ensimmäinen urheilupaikka, jota oikein

urheilukentäksi kutsuttiin

sijaitsi Jumppakan maalla noin 200 m ta-losta Hiidenmetsän

reunassa

mäen päällä metsän ympäröimänä, se oli pieni pelto. Hyvän kentän

ominaisuuksia

ei

juuri ollut, se oli kiviperäistä ja hyvin kaltevaa ^maata,

kuitenkin

^seaikanaan kelpasi urheilijoille 25 v ajan. Siellä käy-tiin kovia seuraotteluja kuten myös yksityisiä kilpailuja sekä seuran kilpailuja paljolti.

Mainittakoonettä Ahti Melart hyppäsi seipäällä 330 cm vaikka hyppypaikalla ei ollut pehmikkeenä edes sahanpu-rua, ainoastaan oli hiekkaa. 1935 Kalle Seppälä heitti keihään vakinaiselta heittopaikalta kentän alapäässä ollee-seen mäntyyn, kentän mitta ei riittänyt yli 50 m

heittoihin.

Kentästä

seura

maksoi vuosittain pienen vuokran. Ensimmäinen maksu 1911 oli 10 mk. 20 vuotta myöhemmin maksu oli 200 mk.

Päähongassa kirkolle ja Sälinkäälle johtavien teiden väliin jääneessä kolmiossa

urheiltiin

joskus 20-30-lukujen tie-noilla.

Juoksukilpailut suoritettiin kylätiellä koulun mäen alta Anttilan pajalle ja

takaisin

^{10000 m,} Lehti-Pietilästä Pappi-laan päin juostiin 200-400

metrin

matkat.Kujalasta Pappilan portille juostiin joskus 100 m. 1500 m Jumppakasta Juonille ja sadan metrin areenana on useimmin ollut

Virtaselta

myllymäelle päin. Tällä paikalla juoksivat veljekset Aarne ja Lepo Lassila 100 m aikaan 11.4 kumpikin, tällöin elettiin vuotta 1932. 110 m aitajuoksu on tällä paikalla

juostu 1934.

Mäki-Pietilän

^maalla

Mäkelän

yläpuolella puuhattiin myös urheilukenttää mm. tehtiin raivauksia. Siellä ei kuiten-kaan pidetty kilpailuja.

Keväällä

1938 alettiin koulun pihalla kivien, kantojen ja maantasaustaikoot. Tavoitteena saada

suhteellisen

^hyvät urheilupaikat, joita voisi koulun oppilaiden lisäksi käyttää kaikki

halukkaat

kylän nuoret. Koulun kenttä olikin kovas-sakäytössä aina vuoteen 1940 sen jälkeenkin, mutta harvemmin. Kylåkeskeisiä råmåköitä

potkupallo-ottelujakin

tällä kentällä käytiin. Eräänä iltana

Lieto Alanko latasi

kovan potkun kohti palloa, mutta eteen sattuikin Kauko

Okko-linin polvi, josta seurasi viikon makuu. Okkoliini oli Ali-Kaupassa myymälänhoitajana.

Lietolle kävi

niin, että

hän

jou-tui myymälänhoitajaksi muutamaksi päiväksi. Toisen

kerran

sattui kovassa ottelun tiimellyksessä että Veijo Koski-nen ja Pentti Koivisto törmäsivät vauhdilla yhteen, jossa Veijon ranne murtui.

Hiihtokilpailujen päänäyttämö vuosisadan 20 ensimmäistä on ollut Kotojärvi, jonka jäällä useimmat kilpailut suori-tettiin. Hiihtokilpailuja pidettiin myöskin peltoaukeilla. Kuoppalasta on ollut lähtö joskus

Rouhioon

ja Mustankallion

kohdalla Pietalan pellolla oli kääntöpaikka, matkaa tuli yhteensä 10 km. Kuoppalan tienristi, niinkuin aikoinaan sa-nottiin, oli useimmiten hiihtokilpailujen lähtöpaikka, josta Isolle niitylle ja Salmen kautta Kilpijärvelle ja takaisin on myös latu kulkenut.

-30-luvulla hiihtokilpailujen kokoontumis- ja lähtöpaikka oli useimmiten Jumppakan (Kylänpään) talo sekä vuosi-kymmenen lopulla myös Kaitaalan talo ja Lukon mäki.

Jyskeen ensimmäiset kilpailut

murtomaahiihdossa

pidettiin

vuonna

1923, ^sen jälkeen

oli vielä

monia tasamaan hiihtokilpailuja seuran puheenjohtajan Oiva Virtasen ^tahdosta,Kolmekymmenluvun puolella ei tasamaalla enää kil-pailuja pidetty, hiihtoladut suunnattiin tällöin Lukon harjanteille, jossa paikkakunnan parhaat

hiihtomaastot

löytyvät huimine laskuineen ja nousuineen. Soukkioonvastatullutkansakoulunopettaja Salo teki tutustumishiihtoretken op-pilaidensa kanssa Lukon mäkeen (Isoonlukkoon) kokeiltiin mäenlaskutaitoa, alaluokan pojatkin päästelFvät mäen ilman epäröintiä.

Salo

tuumaili jälkeenpäin ettei olisi mäkeä laskenut, mutta ei voinut olla oppilaitaan huonompi.

Hyppyrimäen rakentaminen alkaa, 1938-39 vuosien vaihteessa saatiin kaikki alkuvalmistelut mäkialueella valmiik-si, jarakentaminen alkoi, voidaan

sanoa

että rakentaminen tehtiin talkootyönä sillä rakennusmiehille maksetut pal-kat oli vain 215 mk, muitamenoja on ollut laskelman mukaan 2231 mk 50 p.

Yhteistoiminta Sälinkään Kisatoverien ja Jyskeen välillä alkoi 1939alusta,käytännössä tämä merkitsi sitä että Kisa-toverien urheilijat edustivat talvilajeissa, hiihdossa ja mäenlaskussa Jyskettä, ja kesällä yleisurheilussa Jyskeen ur-heilijat edustivat Kisatovereita.

1939, 5 päivä helmikuuta Mäntsälän talvimestaruuskilpailuissa Jyske sai kolme mestaruutta. Yleisen 20 km hiih-don voitti Ilmari Junnilaajalla 1.07.08, 2. Reino Kanervavuori Jyske 1.10.35, kuudes oli Kalervo Junnila 1.13.17, yhdistetyn kilpailun voitti ^M, NikanderJyske 281 pistettä, alle 15 vskm

1.

Reino Tuomi Jyske 23.26, 3. oli R. Antti-la Jyske 24.24.

Jyskeen hyppyrimäen valmistumisesta kirjoitti sanomalehti Uusimaa 14.2.1939. SVUL:n Uudenmaan piirin mesta-ruuskilpailuihin mennessä sai Mäntsälän Jyske myös hiihtomäkensä valmiiksi, tämän mäen historia on omalaatui-sin kuin ehkä minkään

muun

^mäen

Suomessa.

^Senrakentamispäätös tehtiin näet vasta viime joulun jälkeen jakui-tenkin jo sunnuntaina piirimme valiot ratkaisivat siellämestaruudet, vajaassa kahdessa kuukaudessa on siis

Mänt-sälä

saanut

ehkä

parhaanmäkensä, jokainenymmärtää, että

on

kysymys jättiläistyöstä, ja että tällainen tulos köy-hän maalaisseuran aikaansaannoksena voi olla ainoastaan valtavan innostuksen ja väsymättömän uurastuksen tulos, kun kysyimme Jyskeen puheenjohtajalta opettaja Onni Salolta, ketkä henkilöttässä mäkiasiassa ovat

pääa-siallisesti touhunneet ja kunnostautuneet vastasihän, että

seura on

yhtenämiehenä heilunut, raatanut ja uhrautu-nut, eikä hän halunnutkaan ketään sen paremmin nimetä eikä ketään unohtaa, mutta sanojen välistä olimme kui-tenkin huomaavinamme, että Ilmari Junnila on ainakin näytellyt huomattavaa osaatyössä.

Soukkien

mäen, tämän koko kylän yhteisen mäen hinta

on

muuten

satumaisen

halpa, se on

rahassa tullut

maksamaan noin 2500mk. Oli-si

hauska tietää onko maailmassa toista

mäkeä, jossa 25-30 m hypyt ovat

mahdollisia

ja

näin halvasta hinnasta.

Mutta

on

näinollen vaikeaalöytää mäkeä, johon on huolta jarakkautta, ilmaista työtä ja innostusta niin paljon uhrat-tu, kaikki

rakennusaineet on

saatu lahjaksi,

samoin suuri osa

työstä on tehtyilmaiseksi, siinä onyksinkertainen seli-tys.

Tämä mäki seisoo mainiolla

^paikalla

Lassilan

kartanon maalla ja sunnuntaina se tarjosi varsin juhlallisen näyn, kun seylpeänä pilviä piirtävänä seisoi paikallaan ja valtakunnan liput hulmusi merkkinä historiallisesta päivästä

paikka-kunnan

urheiluelämässä, sopii vain onnitella

Mäntsälän

Jyskettä ja

koko seutukuntaamme

siitä, että

se

on saanut nuorisolleen taas uuden urheilupyhåtön lisää.

Tämän mittasuhteiltaan

^suurenurakan (jollaisena mäen rakentamista pienelle seuralle voidaan pitää) valmistuttua, Jyske joutuu heti tulikokeeseen saadessaan järjestettäväkseen, SVUL:m Uudenmaan piirin hiihto- ja mäenlasku-mestaruuskilpailut 11-12.2.1939.

Uusimaa lehden urheilupalstalla oli 14.2.-39 seuraava kirjoitus. SVUL.n Uudenmaan piirin hiihto- ja mäenlasku-mestaruuskilpailut Mäntsälässå A

Oksanen

paras 30 km hiihdossa, A Simovaara naisten mestari. Soukkiossa oli viime sunnuntainajuhlapäivä. Jyske seura oli saanut järjestettäväkseen SVUL:n Uudenmaan piirin hiihto-ja mäen-laskumestaruuskilpailut. Sanottakoon heti aluksi, että kilpailut onnistuivat oikein hyvin, ja kun ottaa huomioon kah-den viikon järjestämisjan, pienellä seuralla on omat suuret vaikeutensa suurempien kilpailujen ollessa kyseessä,

on

tulosta pidettävä aivan erinomaisena. Vierasta apua ei tarvinnut käyttää kuin kaksi henkilöä, E Arohonka hiih-donylituomarina ja P Kuronen toisena mäkituomarina ja sitten Jyskeen omat miehet olivat melkein viimeistä kynttä myöten järjestelyhommissa ja suuri joukko sitäpaitsi itse kilpailussa, vieläpä kerrassaan hyvällä menestyksellä, puuhaa oli ollut vallan

tavattomasti

kun mäkikin olisaatava kuntoon kilpailupäivään mennessä, mutta opettaja Salo oli onnistunut

saamaan

komppaniansa sellaiseen taisteluvireeseen, että kun sunnuntai sitten tuli, oli kaikki valmis-ta, hiihtomäki seisoi uljaana pilviä tavoittelevana keskellä hongikkoa

harjallaan Suomen

liput tuulessa hulmuten.

Ladut oli merkitty, kukin mies oli saanuttehtävänsä, ja kun kilpailut sittenalkoivat, alkoi kilpailijoita saapua ja

ylei-söäkin

^jonkinverran,

vaikkakaan

suuresta yleisömäärästä

ei voi

puhua ennenkuin vasta mäkikilpailussa päivällä.

30km:n yleiseen kilpailuun oli ilmoittautunut 22 osanottajaa, joista vain pari jäi maaliviivalle saapumatta,mutta itse

kilpailussa tapahtui paljon keskeytyksiä, muun muassa voittajaehdokkaat Matti

Järvinen

Hyvinkään Tahkosta sekä Repo suksirikkojen

takia. Muissakin

sarjoissa katkeili runsaasti suksia, rata oli kilpailijoiden kertoman mukaan aika-lailla mutkitteleva. Varmaksi voittajaksi tuli ja mestariksi

kruunattiin

^Verson A Oksanen ollen lähes kaksi minuuttia

seuraavaa

^{edellä. 30}km tulokset

1.

A Oksanen Verso 2,07,32, 2. Reino Kanervavuori Jyske 2.09.22,^3,Alppi Kos-kinen Jyske 2.09.27, 7. Kalervo Junnila Jyske 2.14.31, 12. Ilmari Junnila Jyske 2.26.29.

Välittömästi

³⁰km:n jälkeen lähtivät 18-20 vuotiaat 17 km lenkilleen. Osanottajia tässä sarjassa oli eniten, mutta keskeyttäneiden määrä suuri. Mestari

tehtiin

Hyvinkään Tahkon Koivuniemestä ajalla 1,03.29, heti kannoillaan

seuratoverinsa

Katajisto.

Ikämiesten 17 km:n

voitti

H

Pokela

Tuusulan VV 1.12.32, 2. Y Peltola Kerkkoon NSU ^1,15.38.Alle 18 vlokm

1.

^O

AhonenTP 46.50, 2. M. Salminen HU 48.03. Naiset 5 km

1.

^A

^Simovaara

MV 29.04, 2. K Jussinkorpi MV 32.29.

Klo 13.00 siirryttiin uuden

hiihtomäen

kupeeseen, jossa yhdistetyn ja yleinen mäenlasku suoritettiin, liputettu mäki odottimetsän kohdussa vihkiäishyppyään. Ensin kuitenkin opettaP Kuronen piti lyhyen vihkiäispuheen onnitellen Jyske seuraa uudesta korkeat vaatimukset täyttävästä hiihtomäestä, samoin onnitteli

SVULn

^{Uudenmaan piirin} johtokunnan jäsen E Arohonka, tämän jälkeen leiskautti

O

^Valonentyylipuhtaan vihkiäishypyn, jokakantoi ^22,5 m.

Lauantaina tuli yhdistetyn kilpailun hiihdossa järjestykseksi, 1. J Vainio Verso 1.01.03, 2.

O Valonen

HT 1.01.43, neljänneksi tuli Jyskeen M Nikander 1.07.19. Yhdistetyn tulokset 1. O Valonen HT 305.00, 2. J Vainio Verso 274.6, M Nikander Jyskeestä oli viides.

Yleinen mäenlasku, osanottajia runsaasti. Erikoisesti pani merkille Mäntsälän voimakkaan panoksen niin osanotta-jien kuin sijoitukseenkin nähden. Tulokset

1.

^{O Valonen} HT 147.0, 2. T

Metsola

HT 131.8, 3. J Juselius MV 129.3, 4. E Mikkonen MV 121.8, 5. K Seppä MV 117.8.

4.3.-39Jyskeen 11 miestä käsittävä joukkue osallistui tauluhiihtoon Kerkkoossa, matka tehtiin Koskisen sekajunal-la kuljettajana Leo Mikkonen.

Jyskeen jäseniä oli ensikerran mukana Kisatoverien yleisurheilukilpailuissa 24.6.-39 Sälinkään kentällä, tuloksia, yleinen 100

ml.

^K

^Anttila

12.6, 2. M Nikander 13.7, 3. Eino Leino 13.8. 400

ml.

K Anttila 56.5, ^2, M Nikander 66.0, 3. E Leino 68.0. Pituushyppy

1.

K Anttila 506, 2. M Nikander 473. Korkeushyppy

1.

^{E Leino 155,2. M}

Ni-kander 150,^3,K Anttila 145. Keihäs

1.

E Leino 43.95, 2. M Nikander 40,29, 3. K Anttila 34.15. Alle 18 v 5 ottelu

1.

Kauko Koivisto, 2. Martti Kuula, 3. Sakari Tamminen.

Alle

^{16v 3 ottelu}

1.

Jaakko Anttila, 2. Reino Tuomi, 3.

Reino

Lampinen,

Mäntsälänyleisurheilumestaruuskilpailuissa 1939 voitti kiekonheiton Kalle Seppälä tuloksella 37.13 ja oli kuulan-työnnössä toinen tuloksella 12.02. Keihäänheitossa oli

Eino

Leino kolmantena tuloksella 46.55.

Koskisen talo, huvipaikka, jossa Jyske järjesti iltamiaan noin 25 vuoden ajan.

Reessä istumassaJyskeen ensimmäinen sihteeri Anna Siimes (toinen oikealta) ja kannaksilla Jyskeen

monivuotinen

puheenjohtaja VeijoKoskinen, Veijon joh-dolla seura nousi parhaimpaantoimikauteensa, joka alkoi ^v, 1946.

Kalervo Junnila, piirin

hiihtomestari

nuorten sarjassa 1934.

Jyskeen ensimmäinen hyppyrimäki, jossa avajaiskil pailuina oli PM-kilpailut v. 1939.

Vanhamoision

30 km hiihdossa korjaa voiton

Väinö Salmi.

Allan Salmi lykkimässä maaliin Jyskeen hiihtomesta-ruuskilpailuissa v. 1954.

Talvisota hiljensi Jyskeenkin toiminnan, joutuihan

seuran

riveistä niin moni lähtemään isänmaata puolustamaan.

Seuran osalle lankesi suuritappio, silloinen innokas puheenjohtaja, opettaja

Onni Salo

kaatui maaliskuussa rinta-malla, ja muitakin suruviestejä jouduttiin vastaanottamaan. Kuitenkin jonkin verran toimintaa oli 1940, josta mainit-takoon hiihtokilpailut tammikuussa nuorten sarjoissa, sorsatanssit pidettiin 19.8.-40 ja pikkijoulu joulukuussa, josta kirjattiin tappiota 213 mk. Tilikirjojen mukaan syksyllä on maksettu hiihtomäen vuokria vuosilta 1938-39 ja -40 yh-teensä 450 markkaa.

Vuosi -41 toi mukanaan taas jonkin verran toimintaa,helmikuun 11 p:nä pidettiin Jyskeen hiihtokilpailut joistatulok-set.

Yleinen sarja 10 km

1.

Veijo KOskinen 46.13, 2. Kalervo Junnila 47.13, 3. S Ruohonen 52.45, 4. Eero Laine 53.35.

Alle 18 v 10km 1. Olavi Ljundberg 49.10, 2. Jaakko Anttila 53.35.

Alle 16

v ^{3 km}

^1, Martti Junnila 13,40,2.

Eero Virtanen

^{14.38, 3.}

Olavi

Tuominen 15.00,4. Ahti Routalinna 15.03.

Tytöt 3 km 1. Mirjam Anttila 16.04, Salli Leino 16.27.

Pojat alle 10 v 1.

Esko

Koskinen 20.45, 2. Kalevi Ruusuvuori 20.46.

Uudenmaan piirin hiihtomestaruuskilpailuissa naisten sarjassa Jyskeen Mirjam Anttila sijoittui viidenneksi.

Jyske järjesti25.2,-41 Mäntsälän hiihto- ja mäenlaskumestaruuskilpailut, osanottajia

oli kohtalaisen

runsaasti,

keli

hyvä, rata jonkin verran pehmeä. Tulokset mäenlasku 1. Erkki Mikkonen Veli 232 pist; hypyt 20-21,5, 2. Mauno Niinivirta Veli 228pist; hypyt20-21,3. Jaakko Juseliushypyt; 16-16. Sarja alle 16

vl.

Aarne Lukiini

Verso

^196pist;

hypyt 18-18, 2. Martti Junnila Jyske 196 pist; hypyt 18-18,5, 3. Eero Virtanen Jyske 174 pist. Yleinen 20 km hiihto 1. M Vesalainen Verso 1.35.55, 2. Veijo Koskinen Jyske 1.36.15, neljäntenä Mauno Ruohonen Jyske ^1.40,13.

Sarja alle 18v toisena Olavi Ljundberg Jyske, ^3,Kauko Salmi Jyske, 4. Reino Tuomi Jyske. Naiset 5 km

1.

^Alli

Si-movaara Veli 22.41,2. Mirjam Anttila Jyske 23.04, 3. Salli Leino Jyske 23.35. Pojat alle 16

v ^{5 km}

toisena Martti Junnila Jyske, 7.

Mauri Golnik

Jyske, 8. Eero

Virtanen

^{Jyske, 9.}

Ahti Routalinna

^Jyske.

Vuosina 1942-44 seuran toimintaa ei ollut. Syy tähän oli seettä valtakunta oli sodassa, nämä raskaat vuodet piirsi-vät lähtemättömät jälkensä myös Soukkien kylään, ja sen urheiluseuraan Mäntsälän Jyskeeseen.

Jyskeen luoma hyvä yhteishenki kyläläisten keskuudessa,

auttoi

selviytymään näistä vaikeista ajoista.

Jyskeen nuorisohiihtäjiä v. 1934. Kuvassa vasemmalta Ahti Routalinna, Eero Virtanen,AaroRinne, Kauko Salmi,

Lasse

Koskinen,

Martti

Junnila,Arvi Tuomi-nen ja Kauko Koivisto,

takana

ilman suksia Kalervo Junnila. Kuva otettu Jump-pakan pihalla, aitasta

oikealla

(hiihtäjien päiden korkeudella) puiden välistä nä-kyvä aukea on

urheilukenttä.

Sota-aikana nuoret kilpailivat

omissa

ympyröissään. Lieneekö kyseessä estejuoksu vaiko joukkuekorkeushyp-

py-Vuoden 1945 alusta Jyskeen toiminta

alkoi

taas osoittaa viriämisen merkkejä,

Vuosikokous

^{on pidetty ja}

seuran

johdossa

puheenjohtajana

^toimiVeijo Koskinen.

Kilpailutoiminta käynnistyi vuoden alussa, tammikuun 20 päivänä oli talven

ensimmäiset

hiihtokilpailut. Kilpailu-pöytäkirjassa ^sanotaan, että keli oli hyvä, mutta rata hyvin vaikea. Toiset hiihtokilpailut pidettiin helmikuun 25 päi-vänä. Näissä kilpailuissa keli on

ollut

kohtalainen, hiukan uutta lunta

satoi kilpailun

aikana, kaikki ilmoittautuneet hiihtivät loppuun. Rata oli vaikea, josta

nousua

^25%.Kolmannet kilpailut oli

maaliskuun

11 päivänä, tulokset näis-tä kilpailuista.

Yleinen 10 km 1. Eero Virtanen 40.24, 2. Eero

Laine

42.56.

Alle 18v 5 km 1. M Laurila 21.10, 2. E Torttila 22.13.

Naiset3,5 km 1. Mirjam Anttila 15.14, 2. Vieno Torttila 15.25, 3. Irja

Salmi

^16,28.

Pojat alle 16

vl. ^Martti

Pullinen 22.05,^2, Niilo Salmi 23.03, 3. Raimo Pietilä 24.32, 4. Esko Koskinen 25.18, 5.

Ka-levi Ruusuvuori 27.14.

Alle 16v yhdistetty 1.

Raimo

Pietilä 54.5, 2. Reino Heinonen 53, 3. Kalevi

Ruusuvuori

^43, Alle 14 v 5 km hiihto 1. Allan

Salmi

24.45, 2. Unto Linqvist, 3. Kauko Holmsten ^28.21,

Alle 12

v ⁵ km ^1,

Reijo Virtanen 24.13, 2. Jorma

Lähin

25.05, 3. Harri Salmi 26.55, 4. Heimo

Poutala

28,20,5.

Rei-no

Heinonen 31.37, ^6, Harri

Koskinen

34.30, 7. Veikko Koskinen 36.57.

Mäenlaskukilpailut alle 16 v.

1.

Reijo Virtanen 33.4 pist, 2. Kalevi Ruusuvuori 31.7 pist, 3.

Raimo

Pietilä 25.6 pist, 4. Allan Salmi 21.9 pist.

Soukkio paras neljän seuran

ottelussa Mäntsälässä

^otsikoi

Uusimaa lehti.

Sälinkäällä kohtasivat toisensaSoukkien, Sulkavan, Sälinkään ja Maitoisten joukkueet,

Soukkio

voitti 115pisteellä Maitoisten ollessa toisena 110,5 pisteellä.

Tulosluettelosta näkyy että Soukkio on voittanut kahden

miehen

ansiosta Eero Virtanen voitti 100 metriä ajalla 12.4, 400 metriä 58.8, ja 1500 metriä 4.43, ja oli pituushypyssä toisena tuloksella 538. Eino Leino voitti korkeushy-pyn tulos 163, kuulantyönnön 10.90 ja

keihäänheiton tuloksella

43.63, 1000 metrin viestinjuoksussa

Soukkio

^oli toinen.

Jyskeen vuosikokouksessa, joka on pidetty Soukkien kansakoululla 25.1.1946, valittiin

seuran puheenjohtajaksi

edelleen Veijo Koskinen, sihteeriksi

Salli

^Leino,

varapuheenjohtajaksi

Martti Junnila, muiksi jäseniksi Eero

Virta-nen,

Pentti Tuominen

ja Kauko Koivisto. Rahastonhoitajaksi Eero Virtanen, kalustonhoitajaksi Martti Junnila, tilin-tarkastajiksi Ahti Routalinna ja Arvi Tuominen, jäsenten kerääjäksi Heimo Poutala ja

kantomieheksi

Raimo Pietilä, Reijo Virtanen ja Heimo Poutala. Huvitoimikuntaan Pentti

Tuominen

pj, Arvi Tuominen, AhtiRoutalinna, Martti

Jun-nila ja Eero Virtanen. Kilpailulautakuntaan Onni Pietilä, Oiva Virtanen, Oskari^Salmi,

Olavi Rinne

ja Kauko Koivisto.

Kunniajäseneksi kutsuttiin Oiva Virtanen.

Vuonna 1937

Mäntsälässä keskusteltiin

^koko pitäjää käsittävän urheiluseuran

perustamisesta,

Jyskekin oli näissä keskusteluissa mukana ja oli seuran perustamisen kannalla, sillä ehdolla, että säilyy itsenäisenä kyläosastona.

Asia

jäikeskusteluasteelle, tullen uudelleen esille 1945 lopulla. Verso, Kisatoverit ja Jyske neuvottelivat

perustamisasi-asta ja pääsivät yksimielisyyteen. Seurojen

välillä

käytiin monia vaikeita neuvotteluja, jotka johtivat

MU:n

perusta-miseen ^27,2.1946 kirjoitetun

perustamisasiakirjan

mukaan. Yhtenäallekirjoittajana oli silloinen Jyskeen puheen-johtaja Veijo^Koskinen,

Jyskeen kokouksessa 25.1.-46 keskusteltiin liittymisestä Mäntsälän Urheilijoihin, mutta koska useamman mielestä kyseessä oleva seura oli perustettu heikolle pohjalle, päätettiin jatkaa toimintaa entiseentapaan, toistaiseksi,

asia

eteni kuitenkin hyvää vauhtia. Seurat ja kyläosastot liittyivät MU:n jäseniksi. Maaliskuun 6 päivä -46 Jyskeen ko-kouksessa on tehty päätös liittymisestä Mäntsälän Urheilijat ry -nimiseen yhdistykseen kyläosastona

noudattaen

Mäntsälän Urheilijat ry:n rekisteröityjä sääntöjä,

maaliskuun

4 p:nä 1946 pidetyn kokouksen mukaan.

Tanssilava. -30-luvun loppupuolella suunnitelmissa ollut tanssilavan rakentaminen alkaa toteutua. On saatu talous-neuvos Niilo Sukulalta lupa rakentaa lava hänen

omistamalleen

^maalleKilpijärven rannalle. Jyskeen

vuosikokouk-sessa25.1.-46 tehtiin yksimielinen päätös, että rakentaminen aloitetaan keväällä 1946.

Asiaa

eteenpäin vievään toimikuntaan valittiin Pentti Tuominen, Arvi Tuominen, Martti Junnila,Ahti Routalinna, Eero Virtanen ja Eino Leino.

6.2.-46 kokouksessa päätettiin pitää puutalkoot. Kerääjiksi tulivat Eero Virtanen,

Martti

Junnila,Ahti Routalinna, Pentti Tuominenja Eino Lehto.

Rakentamiseen

tarvittaviennaulojen vaikean saannin kansanhuollon kautta, katsot-tiin

parhaimmaksi

hankkia nevapaanhuollon kautta, niiden nykyisellähinnalla, nauloja

arvioitiin

tarvittavan noin 30 kiloa, 22.4 on jälleen Jyskeen kokous,

jossa

keskusteltiin lavan rakentamiseen tarvittavan pääoman

saannista.

Päätettiin myydä 30 000 markan arvostaosakkeita, å 2500

mk

kappale, jotka

lunastetaan

takaisin heti kun tulot myöden antavat.

Osakkeiden

myyjiksi lupautuivat Eero Virtanen ja Ahti Routalinna. Myynti onnistui hyvin, ja työt päästiin alkamaan, 23.4 käytiin paikan päällä

suunnittein

ja tutustumiskäynnillä.

Ensimmäiset

talkoot lavan rakentamiseksi pantiin toimeen toukokuun 3 p:nä, seuraavat 6.5 ja 13.5 sekä 15.5, nä-mä oli iltaisin, ^16.5,alettiin tekemään ravintolarakennusta, nämä

talkoot

^oli päivällä, illalla 17.5. jatkettiin edellisen

päivän työtä. 18.5 oli saatu valmista jomelkoisesti, joten järjestettiin

talkoolaisille

"Kekkerit”,tarjottavat

näihin

kek-kereihin kerättiin kylän taloista (kuinkas muuten).

Talkoita jatkettiin 20.5 ja 22.5 jolloin tehtiin käymälät, 23.5 tehtiin aitaa, 24.5 talkoissa tehty mm. järjestysmiehille käsivarsinauhat. Talkootyövoiman lisäksi on myös palkallista väkeä ollut lavan rakentamistyössä. Mäntsälän vt. ni-mismies

on

^25.5.-46käynyt tarkastamassa tanssilavan, ja hyväksynyt sen käytettäväksi vakituisena huvipaikkana.

Hyväksyi myös, että lavalle saadaan laskea

kerrallaan enintään

^{90 henkilöä,} 25.6.-46 on saatu lupa

ravintolan

Hyväksyi myös, että lavalle saadaan laskea

kerrallaan enintään

^{90 henkilöä,} 25.6.-46 on saatu lupa

ravintolan

In document Urheiluseura Soukkion Jyske Ry. 70 vuotta 8.7.1983 · DIGI (sivua 32-40)