Henkirikokset-luvussa tarkastellaan RL 21 luvun säännöksiä, jättäen ulkopuolelle muut kri-minalisoinnit, joilla on henkeen ja terveyteen liittyviä ulottuvuuksia, esimerkin omaisesti mainittakoon RL 11 luvun sotarikokset. Luvussa henkirikosta tarkastellaan murhaa, tappoa, lapsensurmaa ja surmaa.
Henkirikokset kytkeytyvät kadonneiden henkilöiden etsintään siinäkin mielessä, että osa kaikista vaikeimmin selvitettävistä henkirikoksista on käynnistynyt osana kadonneen henki-lön tutkintaa. Kadonneen henkihenki-lön tutkintana aloitettu tapauksen tutkinta on sittemmin pal-jastunut rikokseksi. Yleisimmin rikos on palpal-jastunut ruumiin tai sen osien löydettyä. Ta-pauksia yhdistää se, että rikoksen paljastuttua näytön saaminen tekijästä voi olla erittäin vai-keaa.123 Pysyvästi kadonneista joka neljännen arvellaan joutuneen henkirikoksen uhriksi.124
Pajuoja – Salmisen tutkinta-aineistossa ei selvitetty kuinka usein katoamistapaus muuttui myöhemmin henkirikostutkinnaksi. He pystyivät kuitenkin hahmottamaan kuusi alaluokkaa mahdollisista henkirikosepäilyistä; yhdessä ryhmässä mahdollisia uhreja ovat kadonneet naiset, kadonneen nuoren naisen ollessa yksin joko esimerkiksi liftaamassa taikka ravinto-lassa. Näihin tapauksiin liittyy usein seksuaalinen väkivalta. Toinen ryhmä ovat tapaukset, joissa kadonnut henkilö on sotkeutunut rikolliseen liiketoimintaan tai huumekauppaan
121 Näin USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa (Snow 2008, s. 6-7.), mutta samoin Suomessa: lapsikaappaukset joi-hin syyllistyy perheenjäsen on huomattavasti yleisempiä kuin vapaudenriistot tekijän ollessa perheen ulkopuo-linen.
122 Snow 2008, s. 6-7.
123 Pajuoja – Salminen 1996, s. 66.
124 Kuosma 2011, s. 16.
taikka ollut näitä harjoittaviin piireihin yhteydessä. Tutkimuksessa mainitaan osassa tapauk-sia valkokaulusrikollisuuteen kytkeytyviä rikoktapauk-sia. Kolmannen ryhmän muodostavat met-sien miehet, joiden elämää leimaa alkoholi. Kyseisten rappioalkoholistien syyt katoamisten voivat olla tavanomaisempia, eli hukkumisia, itsemurhia jne., mutta on ilmeistä että tässä ryhmässä katoaminen voi johtua myös rikoksesta. Neljäs luokka on ulkomailla kadonneet, joista näytön saanti on hankalaa. Viidennen luokan muodostaa Itämeren matkustajalaivoilta kadonneet. Vaikkakin suurimmassa osassa laivalla kadonneista on itsemurhia, tarjoavat lai-vat hyvän tilaisuuden henkirikoksen uhrin hävittämiseen. Kuudes luokka on ns. kaatoluokka, jossa varsinaista näyttöä henkirikokseen tai sen todenperäisyyteenkään ei ole, mutta mah-dollisuus siihen on kuitenkin olemassa.125
Henkirikosten seurantajärjestelmään kirjautuvat tiedot vasta esitutkinnan päätyttyä. Viimei-simmän arvion (19.1.2016) mukaan vuonna 2015 henkirikosten määrä oli 85. Tilastokes-kuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 tapahtui 115 uhrin kuolemaan johtanutta ta-hallista väkivaltarikosta. Henkirikosten lukumäärä on ollut viimeiset kuusi vuotta alhainen ja taso on alittanut 1960 luvun puolivälissä vallinneen tilan, joka oli tätä ennen alhaisin taso maamme modernissa historiassa. Uhrin ruumis kätketään tai tuhotaan noin 10 %:ssa henki-rikoksista Suomessa. Suuri osa henkihenki-rikoksista liittyy alkoholiin sekä keksi-ikäisten työelä-män ulkopuolisten miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Aikuisten henkirikok-sista vuosina 2003–2014 osapuolista 67 % oli molemmat humalassa ja 82 %:ssa tapaukhenkirikok-sista ainakin yksi surman osapuolista oli humalassa. Henkirikoksiin syyllistyvillä on useimmiten huomattavasti rankempi rikostausta kuin henkirikoksen uhreilla, joskin aiempi vakava rikol-lisuus lisää miehillä, että naisilla riskiä joutua henkirikoksen uhriksi, että syyllistyä henkiri-kokseen. Henkirikoksiin syyllistyneillä on useimmiten väkivaltarikostuomioita tai heidät on tiedetty jo aiemmin väkivaltaisiksi. Viime vuosikymmenen aikana henkirikostapahtumissa miehiä on ollut keskimäärin 56 % kaikista osallisista ja tekijänä mies 83 prosentissa. Tapah-tumissa, joissa tekijä on selvillä, 79 prosentissa oli yksi uhri ja yksi tekijä, 4 %:ssa useampi uhri ja 16 %:ssa useampi tekijä. Miesten väliset henkirikokset muodostivat 60 prosenttia tapahtumista vuosina 2003–2014. Nainen oli uhri ja mies pääepäilty 28 prosentissa henkiri-koksia, nainen uhri ja nainen tekijä oli kolmessa prosentissa sekä mies uhri naisen tekemässä
125 Pajuoja- Salminen 1996, s. 68–84. Em. kirjassa mainitaan useita tapausesimerkkejä kummastakin alaluo-kasta. Huumausainekauppaan liittyvät katoamistapaukset, joissa epäillään henkirikosta, ovat tekoja joissa ta-loudelliset intressit ovat suhteellisen vähäisiä. Henkirikokset ovat yleensä välittäjä- ja käyttäjäportaassa tapah-tuneita tekoja, joihin liittyy ns. oharit ja niiden kostaminen.
henkirikoksessa 9 prosentissa. Miesten uhreina on 55 %:ssa tapauksia ystävä tai tuttava ja 21 %:ssa uhri on puoliso, seurustelukumppani tai entinen kumppani. Tuntemattomia uhreja on 12 prosentissa ja lähiomaisia kahdeksassa prosentissa, kolme prosenttia uhreista on teki-jän omia lapsia.126
3.4.1 Henkirikokset, joissa uhrin ruumis on kätketty
Henkirikos, jossa uhrin ruumis löytyy maastosta, alkaa yleensä kadonneen henkilön tutkin-tana poliisiviranomaisessa. Tutkinnan edetessä ja muuttuessa mahdolliseksi henkirikoksen tutkinnaksi, on keskeisenä tehtävä uhrin ruumiin löytäminen. Tapauksissa on yleistä, että näytön saaminen rikoksentekijästä on vaikeaa ja katoamistapaus paljastuu rikokseksi yleensä vasta ruumiin tai sen osien löytyessä.127 Suomessa on siitäkin huolimatta, ettei vai-najaa ole löydetty, tuomittu henkirikoksesta muutamassa yksityistapauksessa.128 Pajuoja – Salminen arvioivat omassa tutkimusaineistossaan kadonneiksi jääneiden osalta, että henki-rikos olisi syynä katoamiseen 10 prosentissa tapauksista. 129 Tammikuun alussa 2016 rikos-ilmoitusjärjestelmään oli kirjattuna vuosilta 2003–2014 kahdeksan kadonneen tapausta, joita tutkittiin henkirikoksena. Lisäksi voidaan uskoa, että osa niistäkin kateissa olevista, joita ei tutkita henkirikoksina, on todellisuudessa joutunut henkirikoksen uhreiksi. Pääosassa ta-pauksia on kyse henkilöistä, joiden ruumista ei löydetä ja he päätyvät kadonneiksi henki-löiksi. Osa tapauksista tulee ilmi myöhemmin ja osa ei tule ilmi koskaan.130
126 Tiedot ovat saatu henkirikollisuuden seurantajärjestelmästä, jota ylläpitää Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Poliisiammattikorkeakoulu ja sisäasiainministeriön poliisiosasto. Hanketta on tehty 1.6.2002 alkaen, tietojen perustuen esitutkintaviranomaisilta kerätyistä lomakkeista, poliisiasiain tietojärjestelmän (PATJA) lukuihin.
Tiedot kirjataan esitutkinnan päätyttyä tai siitä kun rikoksen ilmitulosta on kulunut yksi vuosi. Kts. Henkiri-koskatsaus 2016, Lehti 2016. Ruumiin kätkemis-/ tuhoamisyritykset ovat hieman vähentyneet viime vuosina kts. Häkkänen ym. 2006 s. 12. Ulkomailla henkirikokset muistuttavat tekijä-uhri-ominaisuuksiltaan Suomessa tapahtuvia henkirikoksia: tekijä on useimmiten mies ja henkirikokset tapahtuvat useimmiten miesten välisenä.
Alkoholi tai huumeet näyttelevät yleensä suurta roolia tapahtumissa. Kts. Brookman 2010, s. 225 ja 228–229.
127 Pajuoja – Salminen 1996, s. 66.
128 Häkkänen ym. 2006, s. 13.
129 Pajuoja – Salminen 1996, 85.
130 Lehti 2016, s. 36; Snow 2012, s 90.
Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin henkirikokseen syyllistyneiden mielentilaa suhteessa ri-kospaikkakäyttäytymiseen, havaittiin ruumiin siirtämisen olevan yleisempää huumausaine-riippuvaisilla tai persoonallisuushäiriöisillä tekijöillä.131 Maastoon sijoittuvissa henkirikok-sissa uhrin ikä tai sukupuoli ei poikkea muista suomalaisista henkirikoksista. Yleisimmin tekoon johtanut syy oli (ryyppy)riita tai itsensä ja/tai kaverin puolustaminen ja kyseessä oli harvemmin perheenjäsen tai ex-kumppani.132
Tuntemattomien vainajien kohdalla voidaan olettaa heidän jääneen etsintäkuulutusrekisterin ulkopuolelle. Kyseessä on siis katoamistapauksia, jotka eivät ole tulleet viranomaisten tie-toon. Pajuoja – Salmisen tutkimusaikana vainajia oli rekisteröity yhteensä 15. Osa tuntemat-tomista vainajista on ulkomaalaisia, eikä siten katoamisilmoitusta ole tullut Suomen viran-omaisten tietoon taikka katoamisilmoitusta ei ole vainajan kotimaassa tehty.133
Kuva 1. Uhrin ruumiin hävittäminen henkirikoksissa 2003–2014.134
3.4.2 Henkirikoksiksi paljastuneita katoamistapauksia
Henkirikoksiksi paljastuneita katoamistapauksia luonnehtivat seuraavat kuvaukset, jotka ovat poimittu sanomalehtien aineistosta:
131 Häkkänen ym. 2006, s. 12 viitaten Häkkänen - Laajasalo tutkimukseen: Homicide crime scene action in a Finnish sample of mentally ill offenders, Homicide Studies 10(1), 33-54.
132 Häkkänen ym. 2006, s. 53. Maastoon sijoittuvat rikoksissa tulokset olivat yhteneväisiä muun suomalaisen henkirikollisuuden kanssa. Ulkotilassa tehdyissä rikoksissa syylliset ovat muita henkirikoksiin syyllistyneitä nuorempia, em. tutkimuksen että aiempien tutkimusten kanssa.
133 Pajuoja – Salminen 1996, 97–98.
134 Lehti 2016, s. 40.
Kadonnut joutuikin henkirikoksen uhriksi – Keskusrikospoliisi vangitsi epäillyn
Järvenpäästä kadonneen Ari Stormin katoamista tutkitaan henkirikoksena. Tutkinnasta vastaa Keskusrikospoliisi.
Storm katosi kotoaan Järvenpään Jampasta perjantaina 23.5.2014 aamuyöllä, eikä hänestä sen jälkeen ei ole ollut havaintoja. Itä-Uudenmaan poliisilaitos on puhuttanut asiasta useita hen-kilöitä ja tehnyt muita esitutkintatoimenpiteitä, mutta Ari Stormin olinpaikka tai kohtalo ei ole selvinnyt.
Vantaan käräjäoikeus vangitsi joulukuun alussa järvenpääläismiehen todennäköisin syin epäil-tynä Ari Stormin murhasta. Keskusrikospoliisi jatkaa henkirikoksen esitutkintaa mm. kuulus-teluilla ja teknisellä tutkinnalla.135
Poliisi epäilee Porissa kadonneen tytön joutuneen henkirikoksen uhriksi
Poliisi epäilee, että Porissa perjantaina kadonnut 17-vuotias tyttö joutui henkirikoksen uhriksi.
Kokemäellä tuhopoltettiin perjantaina ja lauantain välisenä yönä varastorakennus, jonka rau-nioista löytyi pahoin palanut ruumis. Poliisi pitää mahdollisena, että vainaja on perjantaina kadonnut tyttö.136
IL: Pizzerian työharjoittelija löydettiin surmattuna koirien hautausmaalta Mikkelissä
Ulkoilija teki marraskuun alussa järkyttävän löydön, kun Mikkelin Kalevankankaan lemmik-kieläinten hautausmaalta paljastui miehen ruumis, uutisoi Iltalehti.
Poliisi vahvistaa IS:lle, että kyseessä on heinäkuussa kadonneeksi ilmoitettu mies. Rikos-vyyhti alkoi purkautua sen jälkeen, kun ulkoilija löysi miehen ruumiin Kalevankankaan ulkoi-lumaastosta Mikkelin keskustan läheisyydestä. Sittemmin Etelä-Savon käräjäoikeus vangitsi kaksi miestä todennäköisin syin taposta epäiltyinä. Nyt rikosta tutkitaan murhana.137
135 Keskisuomalainen 17.12.2015
136 HS 2.2.2015
137 Iltasanomat 1.12.2014