Henkilöstömäärän kehitys päätoimialoittain

Yhteensä 19700,25 21219,1 1518,85 7,7 %

Taulukko 4: Henkilöstömäärän kehitys päätoimialoittain

Kaikkiaan Pohjois-Uudenmaan TE-toimiston alueella Hyvinkään ja Nurmijärven kunnissa työskentelee tällä hetkellä 19700,25 henkilöä. Kahden vuoden kuluttua yritykset arvioivat henkilöstömäärän lisääntyvän 1518,85 verran, eli noin 7,7 % verran. Henkilöstömäärän arvioitiin kasvavan eniten palveluiden ja rakentamisen aloilla, joissa molemmissa kasvua olisi lähes 10 %. Muilla aloilla muutokset olivat positiivisia noin neljästä kuuteen prosenttia.

Alkutuotannossa ei arvioitu muutosta.

6.5.1 Yritykset, joilla on työvoimatarve

Jatkokysymyksessä työvoimatarpeisiin oli: ”Jos on uuden työvoiman tarve”. Ensimmäisessä kohdassa kysyttiin, millaisiin tehtäviin työvoimaa tarvitaan ja mitä työntekijän pitää osata.

Tässä yritysten vastaukset vaihtelivat huomattavasti eri alojen kesken. Pääsääntöisesti vastaukset olivat kuhunkin alaan liittyviä tehtäviä ja osaaminen puolestaan oman alan osaamista.

Seuraavassa kohdassa kysyttiin näiltä yrityksiltä, onko rekrytointi aloitettu, johon 141 yritystä vastasi ”Kyllä” ja 179 ”Ei”. Heiltä kysyttiin lisäksi, ”mitä rekrytointitapoja aiotte käyttää?”.

Yritykset saattoivat merkitä tähän useammankin vaihtoehdon. Suosituin rekrytointitapa yritysten mukaan oli heidän oma hakunsa, joka keräsi 269 merkintää. Seuraavina

järjestyksessä ovat mol.fi, Työ- ja Elinkeinotoimisto ja muut työnvälitysyritykset. Yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, ”Oletteko kiinnostunut rekrytoimaan toimintaa supistavien yritysten irtisanottua työvoimaa?”. Uutta työvoimaa tarvitsevista 319 yrityksistä 213 olisi valmis palkkaamaan yritysten irtisanottua työvoimaa. Kuvio 13 kuvaa tässä yrityksien vastauksien jakaumaa.

Kuvio 13: Rekrytointitavat vastanneilla yrityksillä

Työvoiman saatavuuden ongelmassa on kysymys kohtaanto-ongelmasta. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja samalla on sekä työttömiä työnhakijoita sekä yritysten täyttämättömiä paikkoja. Kohtaanto-ongelmaa ilmenee sekä maanlaajuisesti että alueellisesti.

Tässä Yritysharavassa tiedusteltiin työvoimatarpeita ilmoittaneilta yrityksiltä myös ”millainen on osaavan työvoiman saatavuus?”. Vastausvaihtoehtoina olivat ”Hyvä”, ”Tyydyttävä”,

”Heikko” tai ”Ei tiedossa”. 320 vastanneesta yrityksestä 55 ilmoitti saatavuuden olevan hyvä.

Tyydyttäväksi työvoiman saatavuuden ilmoitti 103 ja heikoksi peräti 129. Loput 33 totesivat, ettei heillä ole tiedossa osaavan työvoiman saatavuutta. Alla olevassa kuviossa 14 vastaukset on ilmoitettu prosentteina.

125

269

0 100 200 300

Yritykset (503

kpl)

Kuvio 14: Työvoiman saatavuustilanne

Seuraavassa kuviossa 15 puolestaan on kuvattu työvoimatarpeita ilmoittaneiden yritysten arviot työvoiman saatavuudesta kunnittain. Luvut palkkien sisällä kuvaavat yritysten lukumäärää. Taulukosta voi havaita, että kuntien välillä suurta eroa osaavan työvoiman saatavuudessa ei juuri ole. Heikoksi saatavuuden ilmoittaneiden yritysten suuri määrä voidaan nähdä varsin negatiivisena asiana.

Kuvio 15: Työvoiman saatavuus kunnittain

Viimeisenä on tarkasteltu osaavan työvoiman saatavuuden heikoksi arvioineiden yritysten lukumäärää päätoimialoittain. Kuviosta 16 voidaan nähdä, että palvelujen ja kaupan alalla on eniten saatavuusongelmasta ilmoittaneita yrityksiä. Seuraavina aloittain tulevat rakentaminen ja teollisuus. Julkisten palvelujen kahdeksasta yrityksestä kaksi oli sitä mieltä, että

työvoiman saatavuus on heikkoa.

17 %

Kuvio 16: Työvoiman heikoksi arvioineet yritykset päätoimialoittain

6.5.2 Yritykset, joilla on vähentämistarve

Yrityksiltä tiedusteltiin työvoimatarpeen vastakohtana niiden vähentämistarvettaan väitteellä

”Jos on vähentämistarve a) Milloin vähentämistarve on ajankohtainen?” Vähentämistarpeita ilmoittaneita yrityksiä oli yhteensä 52. Vuoden sisällä vähentämistarvetta on 18 yrityksellä.

Puolen vuoden sisällä vähentämistarvetta oli 28 yrityksellä ja vähentämistarve heti 27 yrityk-sellä. Tilauskannan mukaan jaoteltuina ne yritykset, joilla oli alhainen tilauskanta, kokivat vähentämistarvetta selvästi eniten. Alhaisen tilauskannan yrityksistä joko heti, puolen vuoden tai vuoden sisällä vähentämistarpeessa olevia oli yhteensä 16, kun taas normaalin tilauskan-nan yrityksillä vähentämistarvetta oli yhdeksällä ja korkean tilauskantilauskan-nan yrityksistä vain yh-dellä.

6.6 Työvoiman palkkaus

Työvoiman palkkaamisesta yrityksiltä kysyttiin myös ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytös-tä ja vajaakykyisten palkkaamisesta. Kysymyksessä numero 12 kysyttiin yritykselkäytös-tä seuraavaa:

”Miten suhtaudutte sellaisen henkilön palkkaamiseen, jolla on vähäinen työkokemus, puuttei-ta ammattipuuttei-taidossa, pitkä työttömyys puuttei-tai terveydellinen rajoite?”. Vaspuuttei-tausvaihtoehdot tähän olivat ”Kiinnostaa”, ”Työtehtävien räätälöinti mahdollista”, ”Haluaa lisätietoa” tai ”Ei

tarvet-0 2

7 13

0 15 30 45 60 75 90

Alkutuotanto Julkiset palvelut Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut

ta”. Lisätietojen antamiselle oli näiden lisäksi oma kohtansa, johon yritykset saivat vastata vapaasti.

Yhteensä 306 yritystä osoitti kiinnostusta vajaakuntoisten työllistämiseen. 387 yritystä puoles-taan ilmoitti, että työtehtävien räätälöinti on mahdollista. Kaikkiaan 147 yritystä halusi lisä-tietoa tästä asiasta. Vapaassa kentässä useimmiten esiintyneet vastaukset olivat: ”Suhtautuu positiivisesti (moni näistä kuitenkin totesi, ettei ole tarvetta palkata)”, ”Terveysrajoite ei käy”, ”Täytyy olla ammattitaitoa”, ”Ei ole mitään vastaan”, ”Ei ole tarvetta”, ”Riippuu hen-kilöstä”, ”Asenne ja motivaatio pitää olla kunnossa” ja ”Vähäinen työkokemus ok, mikäli muut seikat ovat kunnossa”.

Seuraavaksi tiedusteltiin ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytöstä kysymyksellä: ”Jatkossa odotetaan käytettävän yhä enemmän ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Millaisia mahdollisuuk-sia ja tarpeita yrityksessä on?”. Vastausvaihtoehtoina tähän oli ”Mahdollista käyttää ulkomaa-laistaustaista työvoimaa”, ”Suomen kielen taito pakollinen”, ”Kiinnostunut toimimaan kotout-tamistyönantajana”, ”Ei työpaikkoja ulkomaalaistaustaisille” ja ”Haluaa lisätietoa ulkomaa-laistaustaisen työvoiman käytöstä”. Jälleen oli mahdollisuus vastata lisätietoa kenttään va-paasti.

Kaikista yrityksistä 836 ilmoitti, että heillä on mahdollista käyttää ulkomaalaistaustaista työ-voimaa. Toisaalta kaikkiaan 1379 yritystä ilmoitti, että suomen kielen taito on pakollinen.

Kotouttamistyönantajana oli kiinnostunut toimimaan 43 yritystä. Kohta ”Ei työpaikkoja ulko-maalaistaustaisille” keräsi peräti 2479 merkintää, joka on noin 2/3 kaikista yritysharavaan vastanneista yrityksistä. Lisätietoa halusi 126 yritystä. Vapaassa kentässä eniten toistuneet vastaukset olivat ”Ammattitaitoinen ja jonkinlainen suomen kielen taito”, ”Ei mitään vas-taan, mutta ei tarvetta”, ”Ei tarvetta”, ”Englannin kielen taito”, ”On omia negatiivisia koke-muksia”, ”On jo kokemusta” ja ”Suhtautuu positiivisesti ajatukseen palkata, jos osaa kieltä”.

6.6.1 Nuorten palkkaaminen

Työ- ja Elinkeinotoimiston tekemässä haastattelussa kysyttiin yrityksiltä myös nuorten työllis-tymiseen liittyvää mielipidettä. Kysymys kuului, ”Nuorten työttömyys on taloussuhdanteiden vaikutuksesta lisääntynyt vuodessa yli 50 %. Onko teillä mahdollisuutta tarjota nuorille:”. Tä-hän vastausvaihtoehtoina olivat ”Oppisopimuspaikkaa”, ”Pidempiaikaista työtä”, ”Tilapäistä tai osa-aikaista työtä”, ”Työharjoittelupaikkaa” ja ”Ei työpaikkaa tarjolla”. Yrityksille annet-tiin mahdollisuus antaa lisätietoa vapaassa kentässä. Peräti 2835 yritystä ilmoitti, ettei heillä ole työpaikkaa tarjolla. Tämä vastaa 77,7 % kaikista 3649 yrityksestä. Näistä yrityksistä muu-tama tosin merkitsi työharjoittelun tai tilapäisen työn mahdolliseksi. Alla olevassa kuviossa 17

olevat luvut ovat eri vaihtoehtojen (pois lukien ”Ei työpaikkaa tarjolla”) saamat merkinnät.

Tässä kysymyksessä oli mahdollisuus vastata useampaan vaihtoehtoon.

Kuvio 17: Nuorten työllistyminen

7 Yritysten kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät

Aikaisemmin tutkimuksessa tarkasteltiin Yritysharavan haastattelujen tulosten perusteella yritysten rakennetta ja työvoimatarpeita. Tämän otsikon alla keskitytään yritysten kilpailuky-vyn selvittämiseen. Kilpailukykyä on terminä vaikeahko määritellä. Lawrence määrittelee kil-pailukykyä erilaisten kysymysten kautta. Ensiksi kysytään, kuinka hyvin organisaatio selviää verrattuna muihin organisaatioihin. Toiseksi puolestaan kysytään, miten hyvin pärjätään kan-sainvälisessä kaupassa ja kolmanneksi, toimiiko organisaatio niin hyvin, kuin se voisi toimia.

Tässä kilpailukykyä kuvaileviksi tekijöiksi on valittu yritysten kehitysnäkymät, yritysten kasvu, osaamisen kehittäminen sekä kansainvälistyminen. (Lawrence, 2002)

Yritysharavan haastattelut tehtiin aikavälillä maaliskuu 2010-maaliskuu 2011. Tutkimuksen alussa tehty selvitys suhdanteista haastatteluajanjaksona tukee hyvin haastattelujen perus-teella saatua tietoa Pohjois-Uudenmaan yritysten kehitysnäkymistä. Kehitysnäkymistä on vai-kea luoda yhtä ainoaa suuntaa, mutta jonkinlaisia kehityksen trendejä sieltä on havaittavissa.

Kehitysnäkymiin vaikuttavat Yritysharavan haastattelujen tekoajat. Vuoden aikana yleinen taloudellinen tilanne on varmasti vaikuttanut vastauksiin. Muuttuneiden suhdanteiden vuoksi yritykset eivät ole antaneet vastauksia täysin samoista lähtökohdista.

238

122

370

621

0 200 400 600 800

Yrityksiltä tiedusteltiin haastattelussa heidän arviotaan kehityksestään seuraavan 12 kuukau-den aikana. Vastausvaihtoehdoiksi annettiin joko ”Kasvaa”, ”Ennallaan”, ”Supistuu” tai ”Ei osaa sanoa”. Yleisesti kehitysnäkymät nähtiin positiivisina. Kaikista vastanneista kehitysarviot jakautuivat seuraavasti. Yli 30 % yrityksistä uskoo, että heidän toiminta kasvaa ja toisaalta vain alle 10 % on sitä mieltä, että seuraavan 12 kuukauden aikana toiminta supistuu. Tätä on kuvattu kuviossa 18.

Kuvio 18: Yritysten arviot kehityksestään seuraavan 12 kuukauden aikana

Alla olevassa kuviossa 19 on kuvattu sekä Hyvinkään että Nurmijärven yritysten arviot kehityk-sestään seuraavan 12 kuukauden aikana. Alueellisia eroja ei tässä tapauksessa juurikaan ole.

30,9 %

55,1 % 9,8 %

4,1 %

Kasvaa Ennallaan Supistuu Ei osaa sanoa

0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 %

Kasvaa Ennallaan Supistuu Ei osaa sanoa

Hyvinkää Nurmijärvi

Kuvio 19: Yritysten arviot kehityksestään kunnittain

Seuraavaksi tarkasteltiin yritysten arvioita kehitysnäkymistään suhteutettuna haastatteluhet-keen (kuvio 20). Ensimmäinen jako tutkittavista yrityksistä tehtiin alkaen ensimmäisistä haas-tatteluista maaliskuulta 2010 aina elokuuhun 2010 saakka. Haastateltuja yrityksiä, jotka oli-vat ennakoineet kehitystään, oli tässä kategoriassa 1625. Toisessa jaossa olioli-vat haastattelut, jotka valmistuivat aikavälillä syyskuu 2010-maaliskuu 2011. Näitä yrityksiä tässä Yrityshara-vassa oli 2023. Tulosten perusteella kevään 2009-kesän 2010 haastattelujen yrityksistä peräti 38,8 % arvioi toimintansa kasvavan, joka on peräti 14,2 prosenttiyksikköä enemmän, kuin mitä myöhemmin haastatellut yritykset arvioivat. Toisaalta myös aikaisemmin haastatelluista yri-tyksistä 10,7 % arvioi toimintansa supistuvan, mikä on lähes kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin myöhemmin haastatellut.

Kuvio 20: Yritysten arviot kehityksestään haastatteluhetkellä

Yritysharavassa yritysten kehitysnäkymien arviot on jaettu myös henkilöstön kokoluokan mukaan, jolloin selviää, minkä kokoisissa yrityksissä arvioitiin toiminnan kasvavan eniten verrattuna saman kokoluokan muihin yrityksiin (kuvio 21). Tuloksista pystyy päättelemään karkeasti sen, että mitä suurempi henkilömäärä yrityksellä on, sitä todennäköisemmin se on arvioinut toimintansa kasvavan seuraavan vuoden aikana. Lisäksi voidaan todeta positiivisena asiana se, että jokaisessa kokoluokassa vähintään 20 % yrityksistä on arvioinut toimintansa kasvavan. Toisaalta alle kahden henkilön yrityksissä kehityksen arvioitiin supistuvan hieman yli 12 % yrityksistä. Jokaisessa kokoluokassa vähintään kolmasosa yrityksistä arvioi toimintansa pysyvän ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana.

38,8 %

Kasvaa Ennallaan Supistuu Ei osaa sanoa

Maaliskuu-Elokuu 2010 Syyskuu 2010-Maaliskuu 2011

Kuvio 21: Yritysten kehitysarviot henkilöstön kokoluokan mukaan

Yrityksiltä tiedusteltiin kehitysnäkymien lisäksi myös suhdanteiden vaikutusta yrityksen toimintaan kysymyksellä ”Miten nykyinen suhdannetilanne vaikuttaa yrityksen

kannattavuuteen ja taloudelliseen asemaan?” (kuvio 22). Vastausvaihtoehtoina olivat ”Ei vaikutusta”, ”Heikkenee”, ”Paranee” tai ”Ei osaa sanoa”. Tuloksista ilmenee, että yritykset suhtautuvat varsin pessimistisesti vallitseviin suhdanteisiin, sillä yhteensä molempien kuntien yrityksistä peräti 26,6 % yrityksistä uskoi vallitsevien suhdanteiden heikentävän yrityksen kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Kaikista 3576:sta yrityksestä vain 7,6 % uskoi suhdanteiden edesauttavan toiminnan kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Alla olevassa taulukossa palkkien sisällä olevat luvut ovat yritysten lukumäärät.

Kuvio 22: Suhdannetilanteen vaikutus yrityksen kannattavuuteen 0,0 %

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

Yhteensä Hyvinkää Nurmijärvi

Paranee Ei vaikutusta Heikkenee

7.1 Kasvuyritykset

Yritysharavan seuraavassa osuudessa tarkastellaan yrityksiä, joissa ilmenee selkeää kasvuha-kuisuutta. Yritysharavan haastattelukysymysten vastauksia yhdistämällä ja näille erilaisia pai-notuksia antamalla on tilastollisesti luotu indeksi, joka kuvaa yrityksen kasvupotentiaalia. In-deksin avulla yritykset on luokiteltu seuraaviin luokkiin: ”Hakee kasvua”, ”Hakee voimakasta kasvua”, ”Pyrkii säilyttämään asemansa” tai ”Toiminnan supistaminen mahdollista”. Kasvuyri-tyksistä puhuttaessa tässä kappaleessa keskitytään ”Hakee kasvua” tai ”Hakee voimakasta kasvua” yrityksiin, joita indeksin perusteella on yhteensä 21,9 % yrityksistä eli tarkalleen 800 yritystä kaikista 3649 yrityksestä. Näistä 800 yrityksestä kasvua hakee 286 yritystä eli 36 % ja voimakasta kasvua hakevia 514 eli 64 %. Kasvupotentiaaliin vaikuttavat näissä tilastoissa yri-tyksen oma arvio henkilöstömäärän kehityksestä, rekrytoinneista, tuotekehityksestä, vienti-suunnitelmista, investoinneista lähiaikoina sekä kehitysnäkymistä yleisesti.

Alla olevassa kuviossa 23 on kasvuyritysten lukumäärä päätoimialoittain. Taulukossa ei ole mukana alkutuotannon kahta kasvuyritystä eikä julkisten palvelujen neljää kasvuyritystä. Lu-kumäärällisesti eniten oli palvelun ja kaupan alan yrityksiä, mutta myös rakentamisen ja teol-lisuuden alalla kasvuyrityksiä löytyi useita kymmeniä. Verrattuna muihin alan yrityksiin eniten kasvuhakuisia yrityksiä löytyy teollisuuden alalta, joiden yrityksistä peräti 40 % on kasvuyri-tyksiä. Seuraavaksi suurin osuus on kaupan alan yrityksillä, joista tällaisia yrityksiä on 31 %.

Palveluiden alalla kasvuyrityksiä on 19 % kaikista alan yrityksistä kun taas rakentamisen alalla tämä luku on 18 %.

Kuvio 23: Kasvua hakevien yritysten lukumäärä päätoimialoittain 24

Hakee kasvua Hakee voimakasta kasvua

Kasvuyrityksiä tarkasteltiin myös jakamalla ne henkilön kokoluokan mukaan (kuvio 24).

Seuraavassa kuviossa on kuvattu yritysten suhteellinen osuus kasvuyrityksistä henkilön kokoluokan mukaan. Kaikkiaan kasvuyrityksiä oli 800. Kasvuyrityksistä suurin osa on henkilömäärältään 2-9 hengen yrityksiä. Näistä yrityksistä suurin osa hakee voimakasta kasvua. Seuraavaksi suurimpana ovat pienet, alle kahden hengen yritykset. Huomionarvoista on myös se, että 10-49 hengen yrityksistä suurin osa hakee voimakasta kasvua.

Kuvio 24: Kasvuyritykset henkilöstön kokoluokan mukaan

Kasvuyritykset jaettiin vielä yritysten iän perusteella (kuvio 25). Kasvuhakuisista yrityksistä suurin osa on jo iän puolesta toimintansa vakiinnuttaneita, yli kymmenen vuotta toimineita yrityksiä. Kaikista kasvuyrityksistä lähes neljäsosa on voimakkaaseen kasvuun tähtääviä, yli kymmenen vuotta toimineita yrityksiä. Kasvuyrityksistä toiseksi suurin osa ovat alle kolme vuotta toimineet. Tähän saattavat vaikuttaa uudet yrittäjät, joille yrityksen toiminnan kas-vattaminen alkuvaiheessa on tärkeää.

15,8 %

13,6 %

4,6 %

1,8 % 16,5 %

34,5 %

11,4 %

1,9 % 0,0 %

10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 %

Alle 2 2-9 10-49 50 tai yli

Hakee kasvua Hakee voimakasta kasvua

Kuvio 25: Kasvuyritykset yrityksen iän mukaan

7.2 Yritysten kansainvälistyminen

Myös yritysten kansainvälistymistä kartoitettiin yritysharavan haastatteluissa. Kartoitus tehtiin viennin kysymysten kautta. Kysymykset esitettiin muille kuin yhden henkilön yrityksille. Mikäli yritys ilmoitti, ettei ole vielä harjoittanut tuontia tai vientiä, tiedusteltiin heiltä suunnitelmia vientitoiminnan aloittamisesta. Näiden lisäksi yrityksille annettiin mahdollisuus pyytää lisätie-toa kansainvälisyyteen liittyvistä palveluista viennin kehittämiseksi.

Kaiken kaikkiaan henkilömäärältään kahden tai sitä useamman henkilön yrityksiä oli 1633.

Kysymykseen ”Harjoittaako yritys vientiä?” vastasi näistä yrityksistä 1629. Vastanneista 167 yritystä kertoi harjoittavansa vientiä, joka vastaa vastanneista yrityksistä 10,3 %. Jatkokysy-myksenä kysyttiin, ”Suunnitteletteko viennin aloittamista?”. Vastausvaihtoehdot olivat tässä ja kaikissa viennin kysymyksissä joko ”Kyllä” tai ”Ei” ja vastausta oli mahdollisuus tarkentaa kertomalla markkina-alue. Sellaisista yrityksistä, jotka eivät ilmoittaneet harrastavansa vien-tiä, sen aloittamista suunnitteli 25 yritystä eli 1,7 prosenttia näistä yrityksistä. Markkina-alueen kentässä yleisimmät vastaukset olivat ”Pohjoismaat” ja ”Venäjä” muiden alueiden saadessa hajamainintoja.

9,0 %

6,7 % 6,9 %

13,0 % 19,6 %

9,5 % 10,9 %

24,5 %

0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 %

Alle 3-vuotta 3-5 vuotta 6-10 vuotta yli 10 vuotta Hakee kasvua Hakee voimakasta kasvua

Kuvio 26: Vientiyritykset päätoimialoittain

Kuvio 27: Viennin aloittamista suunnittelevat yritykset päätoimialoittain

Seuraavana kysymyksenä oli ”Suunnitteletteko vientitoiminnan kehittämistä/lisäämistä?”.

Tähän vientiä harjoittavista 167 yrityksestä 86 vastasi kyllä, joka kertoo siitä, että hieman yli puolet aikoi panostaa vientitoimintaan yhä enemmän. Markkina-alueen kentän yleisimmät vastaukset vientitoiminnan kehittämiselle tai lisäämiselle olivat ”Venäjä”, ”Ruotsi” ja ”Balti-an maat”. Joitakin satunnaisia mainintoja saivat myös ”Kiina”, ”Intia”, ”Jap”Balti-ani” ja ”Pohjois-Amerikka”.

51 50

1 1

0 20 40 60 80

Kauppa Teollisuus Palvelut Alkutuotanto Rakentaminen

1 0

5 10 15

Palvelut Kauppa Teollisuus Rakentaminen Alkutuotanto

Näiden lisäksi tiedusteltiin ”Suunnitteletteko rekrytointia ulkomailta?”, johon 21 yritystä vas-tasi kyllä. Markkina-alueen kohdalla vastaukset olivat jokaisella täysin yksilöllisiä. Yrityksillä oli vielä mahdollisuus kertoa kansainvälistymissuunnitelmistaan avoimeen kenttään. Vastauk-set olivat lähes täysin yksilöllisiä. Ainoastaan ”Yhteistyö”, ”Koulutus” ja ”Tuontitoiminta”

esiintyivät useissa vastauksissa. Yrityksillä oli myös mahdollisuus kertoa, mikäli heillä on ”Jo-kin muu kansainvälistymiseen liittyvä suunnitelma, mikä?”. Avoimissa vastauksissa hajonta oli melko suurta ja erilaisia suunnitelmia oli paljon. ”Tuontitoiminta tai sen aloittaminen” olivat ainoat useissa vastauksissa esiintyneet asiat.

Viimeisenä kohtana yrityksiltä kysyttiin vielä, ”Haluatteko lisätietoa kansainvälistymiseen liit-tyvistä palveluista viennin kehittämiseksi?”. Tähän ”Kyllä” vastasi 70 yritystä. Jatkona tälle tiedusteltiin, minkälaisista palveluista yritys on kiinnostunut. Lähes puolet vastanneista il-moitti haluavansa yleistä tietoa kansainvälistymisestä.

Alla olevassa kuviossa 28 on vertailtu vientiä harjoittavien yritysten uskoa yrityksen kehityk-seen suhteessa niihin, jotka eivät vientiä harjoita. Taulukosta voi todeta, että vientiä harjoit-tavat yritykset uskovat kasvuun selvästi enemmän kuin muut yritykset. Alle viisi prosenttia vientiyrityksistä uskoo toimintansa supistuvan tulevaisuudessa muiden yritysten kohdalla lu-vun ollessa kymmenen. Vientiä harjoittavia yrityksiä oli yhteensä 167. Yrityksiä, jotka eivät harjoita vientiä ja jotka vastasivat kehitysarvion kohtaan, oli yhteensä 3481.

Kuvio 28: Kehitysarviot vientiyrityksissä ja muissa yrityksissä

7.3 Koulutus- ja kehittämistarpeet

Haastattelussa tiedusteltiin yrityksiltä myös niiden koulutus- ja kehittämistarpeista. Ensim-mäisessä kohdassa kysyttiin yksinkertaisesti ”Onko yrityksellä koulutus- tai kehittämistarpei-ta?”. Kaikista Yritysharavaan vastanneista yrityksistä 560, eli 15,4 % kertoi, että heillä on kou-lutus- tai kehittämistarpeita. Näistä tarpeista ilmoittaneista yrityksistä 490 eli 87,5 % oli alle kymmenen hengen yrityksiä. Erityisesti alle kahden henkilön yritykset ilmoittavat koulutus- ja kehittämistarpeita, sillä näitä yrityksiä oli yhteensä 297, joiden osuus kaikista koulutusta ha-luavista oli 53 %. Alueellisesti katsoen Hyvinkäällä tällaisia yrityksiä 293 oli ja Nurmijärvellä 267. Huomioitavaa on myös, että niistä yrityksistä, jotka määriteltiin kasvuhakuisiksi, 22 % oli koulutus- tai kehittämistarve.

0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 %

Kasvaa Ennallaan Supistuu Ei osaa sanoa

Vientiyritykset Kaikki muut yritykset

Kuvio 29: Koulutus- ja kehittämistarpeet henkilöstön kokoluokan mukaan

Alla olevassa kuviossa 30 on koulutus- tai kehittämistarpeita ilmoittaneiden yritysten lukumäärät ja osuudet päätoimialan kaikista yrityksistä. Julkisten palvelujen yrityksissä yksikään ei ilmoittanut näistä tarpeista. Kaupan alalla kehittämishaluisten yritysten suhteellinen osuus muista alan yrityksistä jäi alle kymmeneen prosenttiin, kun taas muilla aloilla osuudet jakautuivat lähes täsmälleen tasan.

Kuvio 30: Koulutus- ja kehittämistarve suhteessa oman alan yrityksiin 53,0 %

26,1 % 8,4 %

9,6 % 2,9 %

Alle 2 2-4 5-9 10-49 50 tai yli

13,3 %

9,2 %

16,5 % 17,4 % 17,4 %

0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 %

Alkutuontanto Kauppa Palvelut Rakentaminen Teollisuus

Mikäli yritys vastasi koulutus- ja kehittämistarpeisiin ”Kyllä”, tarkennettiin seuraavalla kysy-myksellä, millaiset koulutustarpeet olivat ajankohtaisia. Yrityksille määriteltiin vastausvaih-toehdoiksi seuraavat:

 Talouden hallinta

 Markkinointiosaaminen

 Tietotekniikkaosaaminen

 Työssä jaksaminen

 Johtaminen

 Oman toimialan/ammattialan koulutus

Yrityksillä oli lisäksi mahdollisuus eritellä euroissa tai päivissä mitaten panostukset näihin vaihtoehtoihin. Lisäksi niillä oli mahdollisuus antaa lisätietoa kunkin vaihtoehdon kohdalla.

Haastatteluissa yritykset saivat valita halutessaan useammankin kohdan, joten merkintöjen määrä ylittää tässä tapauksessa niiden yritysten lukumäärän, joilla oli koulutus- tai kehittä-mistarpeita.

Kuvio 31: Ajankohtaiset koulutus- ja kehitystarpeet yrityksissä

Yllä olevasta kuviosta 31 selviää, että selvästi eniten ajankohtaista oli oman toimialan tai ammattialan koulutus, joka keräsi 345 mainintaa. Talouden hallinta, markkinointijohtaminen ja tietotekniikkaosaaminen keräsivät kukin noin sata mainintaa. Ehkä hieman yllättävästi työssä jaksaminen ja johtaminen keräsivät kumpikin reilusti alle 50 mainintaa.

103 108 99

36 43

345

0 100 200 300 400

Eri osaamiseen panostamisesta euromääräisesti on vaikeata löytää yhtenevää linjaa.

Yrityksistä suurin osa aikoi panostaa taloushallintoon vuodessa 100-1000 euroa.

Markkinointiosaamisessa panostukset olivat keskimäärin samoissa lukemissa 100-1000 euroa vuotta kohden. Tietotekniikkaosaamiseen panostamiseen yritykset käyttävät avointen

vastausten perusteella keskimääräisesti 200-500 euroa. Huomioitavaa oli kuitenkin, että useat yritykset olivat valmiita panostamaan tähän osaamiseen yli 1000 euroa vuodessa, muutamat useita tuhansia. Työssä jaksamisen panostukset riippuivat täysin yrityksestä, eikä niistä voinut yhtenäistä linjaa vetää. Johtamisen osalta panostukset vuodessa olivat jälleen 100-1000 euroon suurimmalla osalla ilmoittaneista. Oman toimialan tai ammattialan koulutukseen yritykset olivat valmiita panostamaan sadasta eurosta aina 15 000 euroon asti vuodessa.

Yritysten vastauksien joukkoon mahtui vastauksia hyvin laajasti, joten edellä mainittujen koulutus- ja kehittämistarpeiden panostuksia on vaikea arvioida.

Avoimissa vastauksissa eniten mainitut koulutustarpeet on eritelty tarkemmin alla olevassa taulukossa, jossa on eri alueiden yleisimmät yritysten esittämät vastaukset.

Talouden hallinta:

 Budjetointi

 Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat

 Kirjanpito

 Verotukseen liittyvät asiat

 Yleinen tieto

 Microsoft Excel ynnä muu Microsoft Office –koulutus

 Graafinen työ ja kuvan käsittely

 Peruskurssit tietotekniikasta

 Yleinen tieto

 Pienyrityksen johtaminen

 Projektijohtaminen

 Työnjohtokoulutus

7.3.1 Omaan alaan liittyvät koulutustarpeet

Aikaisemmin mainittujen valmiiden koulutusvaihtoehtojen lisäksi yrityksillä oli mahdollisuus halutessaan kertoa niiden omista alaan liittyvistä koulutustarpeista. Vastauksia tuli valtavasti ja ne olivat hyvin moninaisia. Iso osa koulutustarpeista liittyi liikennöintiin, joista esimerkiksi kuljettajien ammattipätevyysvaatimukset tulivat useasti esiin. Myös tulityökortti esiintyi yri-tysten vastauksissa useasti. Yleisesti ottaen työturvallisuuteen liittyvissä asioissa yrityksillä oli koulutustarpeita. Alla on eriteltynä yleisimmät vastaukset omaan alaan liittyvistä koulutus-tarpeista.

Internet-sivujen suunnittelu ja toteutus Isännöintialan koulutus

Oman alan osaamisen päivittäminen

Pakolliset koulutukset, kurssit ja lisäkoulutus Pedagogiset taidot

Rakennusalan koulutus, määräykset ja eri kurssit Siivousalan koulutus

Sähköalan koulutus ja kurssit Taitto-ohjelmat

Taksinkuljettajan ammattipätevyys

Koulutus- ja kehittämistarpeista tiedusteltaessa kysyttiin yrityksiltä, minkälaisia vaihtoehtoja heillä on näiden tarpeiden täyttämiseen. Kysymys oli: ”Mitä ratkaisuvaihtoehtoja yritys aikoo käyttää yrityksen kehittämisessä?”. Vastausvaihtoehtoina tässä olivat ”Henkilöstön koulutus”,

”Yrityskohtainen konsultointi” tai ”Muu”. Kysymykseen oli jälleen mahdollista antaa lisätie-toa. Henkilöstön koulutus -kenttä sai tarkalleen ottaen 287 merkintää ja yrityskohtainen kon-sultointi puolestaan 63 merkintää. Muu-vaihtoehto keräsi merkintöjä 22. Tämän merkinneiden yritysten vastauksista ei havaittu yhtenäistä linjaa.

8 Työ- ja Elinkeinotoimiston palvelut Yritysharavassa

Opinnäytetyön kannalta oleellisin osuus oli Yritysharavan haastattelukortissa kysytyt kysymyk-set Työ- ja Elinkeinotoimiston toiminnan tuntemisesta ja kiinnostuksesta. Näillä kysymyksillä TE-toimisto halusi selvittää, ovatko heidän tarjoamansa palvelut tavoittaneet Pohjois-Uudenmaan (eli Hyvinkään ja Nurmijärven alueen) haastatellut 3649 yritystä. Toisaalta TE-toimisto halusi myös selvittää, onko alueen yrityksillä kiinnostusta saada lisätietoa palveluis-ta. Tutkimustuloksista pystyi myös suodattamaan tietoa, mitkä yritykset tunsivat palvelun, mutta olivat silti halukkaita saamaan lisätietoja tai toisaalta ketkä tunsivat palvelut, mutta eivät halunneet enää lisätietoja niistä.

Yritysharavassa selvitettiin yrityksiltä niiden Työ- ja Elinkeinotoimiston palveluiden tuntemus-ta. Vastausvaihtoehtoina yrityksillä olivat ”Tuntee palvelun” ja ”Haluaa lisätietoa”. Ensim-mäisessä kysymys haastattelussa oli ”Avoimen paikan vastaanotto/rekrytointi itsepalveluna ts työnantajan omat sähköiset asiointitunnukset”. Tämä palvelu tarkoittaa sitä, että yritys voi halutessaan laittaa työpaikkailmoituksia TE-toimistoon verkkopalvelun kautta. Tämä palvelu on Suomen käytetyin rekrytointipalvelu. Kaikkiaan 219 yritystä tunsi tämän palvelun, joka

In document Asiakaskeskeinen palvelujen kehittäminen : case: Pohjois-Uudenmaan TE-toimisto (sivua 34-63)