Kun Kansantaloudellisessa Yhdistyksessä viime huhtikuun ,kokouksessa 1<:äsiteltiin kysymystä. »va1tion·harjoit~aman
sosiaali-"poliittisen ,ja' kansantaloudellisen tutki~
muksen organisaatiost:;t» professori Gösta , Mickwitzin .alustusesitelmän· pohjalta,
esi-tin:keskustelussa valtion sosiaalitutkirnus-, komitean· sosiaalitutkirnus-,jäsenenä eräitä näkökohtia.
Koetin silloinparha.ani muka:;tn selvittää niitä· perusteita,:joille sosiaalitutkimus-. komitean mi~tint6 rakentui enkä ryhtynyt
• i ;kumoamaan, niitä- monia. yksipuolisia väit-., teitä, joita. al:ustukseen oli sisältynyt. En
nytkään.:käy /väittelyyn, vaikka alustaja Qn"katsonut asialLiseksi julkaista painettu-'. na kaik~Il j sllullisysti cesittämij,nsä.:
K,ysymys ;yhteiskunta.tieteelljs~n
tutki-valtion muiden yhteiskuntatieteellisten tutkimuslaitoksien työn. koordinointi.
Tutkimuspolitiikka tiedepolitiikan tär-keänä osana on vasta hahmottumassa.
Ehkä jo nykyisinkin on sentään mahdollis-ta sopia tämän politiikan mahdollis-tavoitteismahdollis-ta. Sen sijaan sopiminen niistä keinoista, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä, on vaikeam-paa. Kaikkia keinoja tuskin vielä tunne-taankaan, saatikka sitten niiden vaiku-tusten voimakkuutta. Olen edellä esitellyt näitä keinoja. Olen myös pyrkinyt saa-maan niille sellaisia voimakkuuseroja, jot-ka saavat tukea todellisuudesta. Ja olen tahtonut osoittaa, että tältä pohjalta on myös tilastotoimella ja siihen nojautuvalla tutkimustoiminnalla tärkeä osansa,. kun koko yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ke-hitetään.
muksen organisaatiosta on viime keväästä lähtien näet edistynyt uuteen vaiheeseen.
Opetusministeriö on Valtion tiedeneuvos-ton päätöksen mukaisesti antanut Valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan tehtä-väksi laatia ehdotuksen »Suomen yhteis~
kiIntatieteellisen tutkimuksen organisaa-tiosta koko laajuudessaan». ~ämä suuri ja vaativa selvitys on parhaiIlaån toimi-kunna.ssa valmisteilla. Tätä varten on asiantuntijoina kuultu mm. Suomen Pan-kin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen, Tilastollisen päätoimiston ja Yhteiskun-nallisenKorkeakoulun johtomiehiä näit-tenkeskeisten laitosten. piirissälaadituista suunnitelmista ja toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista,. Ki:rjalliset tiedustelut
on lähetetty lisäksi· monille muille -tämän alan tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille, . Tämän selvitystyön tulee olla valmiina opetusministeriölle ja Valtion tiedeneuvos-tolle lähetettäväksi tammikuun loppuun mennessä 1965. Toimikunnassa ovat edus-:-tettuina kaikki yhteiskuntatieteet ja sa-malla maan kaikki korkeakoulut ja yli-opistot, joissa näitä tieteitä opetetaan.
Toimikunnan onkin koetettava nähdä koko., naisuus. Tämä kokonaisuus on nähtävä sekä eri tieteitä ajatellen että tutkijakou-lutuksen ja tutkimuslaitoksissa suoritetta-van tieteellisen työn näkökulmasta. Ilman tällaista pyrkimystä kokonaisvaltaisuuteen harhaudutaan helposti yksipuolisuuksiin.
Olnana käsityksenäni haluan tässä yh-teydessä esittää lähinnä neljä näkökohtaa.
Ensinnäkin on uudelleen korostettava sitä, että muihin tieteen aloihin verrattuna yhteiskuntatieteellinen koulutus ja tutki-mus on Suomessa jäänyt pahasti jälkeen.
Näitä voidaan mitatata esim. - kuten Tieteellisen tutkimuksen organisaatioko-:-mitea kolmannessa osamietinnössään tä-män, vuoden alussa teki - julkaistujen tohtorinväitöskirjojen lukumäärällä sekä valtion määrärahoilla eri alojen tutkimus-laitoksille, kuten Sosiaalitutkimuskomi-tea mietinnössään teki. Molemmissa suh-teissa tarvitaan toiminnan nop~aa tehosta-mista, ellei haluta antaa yhteiskuntatutki-muksen jäädä yhä pahemmin jälkeen.
Nämä rinnakkaistehtävät - tutkijakou-lutus ja tutkimustyö - vaativat lisättyä henkisten ja aineellisten voimavarojen sijoi-tusta. Molemmilla lohkoilla on välittömästi päästävä tehostettuun toimintaan. Yli.;.
opistomiehenä minua: askarruttaa erityi-sesti se,·· rrii~tä me saamme ne· henkiset voimavarat, joita välttämättä tarvitaan tutkijakoulutuksen tehostamiseen. Se . on
KESKUSTELUA 277·
varmaan vaikeam.pi . pitkäjä,nnitteisen
su~nnitt~lun ongelma kuin. riittävien mää, . rärahojen saami~en tieteelliseen tutkimus,.
työhön.
Toiseksi haluan tässä yhteydessä todeta~
että nimenomaan yhteiskuntatieteittefl tutkimuksessa on ikään kuin kolmen. asteen . tehtäviä: ensinnäkin teore~ttinen perus-.
tutkimus, joka on yliopistojen ja korkea ...
kqulujen ensisijainen tehtävä, toisena op soveltq,va tutkimus, joka sekin voi kuulua yliopistojen ja korkeakoulujen laitostell piiriin, mutta jonka painopiste kuitenkin on tutkimuslaitol}sissa; kolmentana asteenGi on päätöksenteon valmisteluun tähtäävä tieteellinen tutkimustyö. Yhdyn dosentti Pekka Kuusen korostamaan ajatukseen päätöksenteon valmistelusta yhteiskunta~
tieteellisen tutkimuksen keinoin. Käsityk-seni poikkeaa hänen kannastaan kuiten-kin siin,ä, että pidän tärkeänä sitä, että ministeriön ja valtioneuvoston tasolla teh-täviä päätöksiä varten,' on eriijisiä. tut-kimuselimiä - kuten esim. valtiovarain-:, ministeriön kan,santalou,sosasto tai kulku-laitosministedön ,työmarkkinatutkimustoi~,
misto. Käsitt,ääkseni on välttämätöntä, että valtiovallalla on näitten lisäksi yleistä soveltavaa tutkimustyötä varten olemassa tieteellisen pätevyyden qmaava tutkirnuS,.
laitos tai rinnakkaisilla aloilla toimivia lai~
toksia, jotka yoiv,at olla ri~ttäyän ,riippu-mattomia tieteellisessä vapaudessaan kul-loinkin vallassa olevasta päättävästä viran-omaisesta; Tilastollinen päätoimisto ja suunniteltu Sosiaalitutkimuslaitos kuulu.:.
vat tähän tutkimuslaitosten tyyppiin.
Kolmanneksi esitän sen käsitykseni, etta yhteiskuntatieteet muodostavat kokonaisuu.;..
den, joka tutkimuksen perustana olevan teorian, . tutkimusasetdmren ja; tutkimus.;;.
menetelmien: kannaltaan; jatkuvasti
py-278 KESKUSTELUA
rittävä suojelemaan liialliselta erikoistu-miselta, yksipuolistumiselta ja pirstoutu~
miselta. Missään tapauksessa en katso voivani yhtyä siihen tarpeettomasti kär-jistettyyn vastakohtaisasetelmaan ' - ta-loudellinen contra sosiaalinen - joka hallitsee professori Mickwitzin alustusesi-telmää. Pitkäaikainen kokemukseni Hel-singin yliopiston valtiotieteellisessä· tiede-kunnassa sekä juuri päättynyt Yhteiskun':' tatieteiden käsikirjan puolen vuosikym-mentä kestänyt toimitustyö vahvistavat minua päinvastaisessa kokemuksessani.
Käsitykseni on, että meidän on mahdollis-ta saada aikaan Suomeenkin toimintaky-kyinen ja tehokas yhteiskuntatieteellinen tut-kimuslaitos. Se voi yhdistää kansantalous-tieteellisen, sosiologisen' ja ennen muuta tilastollisen tutkimusotteen ja -menetelmät valaisemaan keskeisiä yhteiskuntapoliit-tisia ongelmiamme, erityisesti yhteiskunta-suunnittelun yhä lisääntyviä tehtäviä.
Tarkoituksenmukaisuuden näkökohdat ratkaiskoot rajankäynnin eri tutkimus-tehtävien kohdalla psykologiaan, valtio-oppiin ja muihin yhteiskuntatieteisiin.
Neljänneksi tulen tärkeisiin organisaa-tion ongelmiin tuollaisen tutkimuslaitok-sen kohdalla. Onko se sijoitettava val-tioneuvoston kanslian alaisuuteen;
kuten komitea päätyi ehdottamaan, vai sosiaaliministeriön vai mahdollisesti
·ope-P.'-O. Jarle:
l(~skustelu sosi,aalitutkimuksen tarpeelli-suudesta on johtGlnut kiusalliseen rajat:J,-vetoon taloustiet~en, tilC!,stotieteen ja
so-si~alitutkimuk.sen välillä. Jos jollakin lailla ryhmittelisi näiden. ~olm~n ti~teeIl' ~ehtä~
tusministeriön alaisuuteen tieteellisenätut-kimuslaitoksena, on vielä tarkoin punnit-tava ottamalla huomioon valtioneuvoston sisäisessä rakenteessa mahdollisesti tapah-tuvat tai tapahtumatta jäävät muutokset.
Organisaation ongelmiin kuuluu lisäksi sellainen periaatteessa ja käytännössä tär-'-keä asia kuin suunnitellun tutkimuslaitok-sen suhde toisilla paikkakunnilla oleviin tutkimuselimiin. Yhteiskunnallisen Kor-keakoulun tutkimuslaitos on Tampereella päässyt tehokkaaseen toimintaan ja Kas-vatustieteiden tutkimuskeskus Jyväskyläs-sä on omalla alallaan raivannut· väylän hedelmälliseen soveltavan tieteen tutki-mukseen. Nämä molemmat voivat suo-rittaa monia sellaisia tutkimustehtäviä, joista pääkaupungissa olevan tutkimus"' laitoksen kanssa sovitaan. Tutkimuslai-toksen suunnitellulla neuvottelukunnalla on oleva tärkeä tehtävä viisaan työnjaon ja hyvän yhteistyön aikaansaamiseksi.
Lopuksi: en puutu moniin muihin yksi-tyiskohtiin uuden tutkimuslaitoksen orga-nisaatiossa ja sen sisäisessä rakenteessa, joita on vielä tarkoin harkittava. Haluan vielä vain korostaa sitä, että käytettävissä olevat niukat voimavarat olisi koottava ra-kentavaan yhteistyöhön ja jo liian kauan vuodesta toiseen siirtynyt asia olisi saatava no.peasti päätökseen.
vät niiden kysymysten mukaan, joita so-siaalitutkimuslaitos lähinnä hoitaisi, pää-sisimme ehkä seuraavaan kaavaan:
Poliittiselta taholta annetaan tehtävä, jonka asettelu on luonteeltaan sosiaalinen.
Tarkasteltava t erot esim .. kulutusmahdolli-suuksissa ovat mitattavissa vain rahalla, jolloin tähän tarvitaan taloustieteen kei-noja .. Toisaalta perusmateriaali joudutaan useimmiten keräämään tilastotieteen me~
netelmiä käyttäen. Tällä tavalla nämä kolme tiedettä muodostavat ikään kuin yhtenäisen ketjun poliittista päätöksen-tekoa .varten tarvittavassa tutkimuksessa.
Jos pyritään yleisesti, yksilöimättä mi-tenkään tutkimustehtäviä, tekemään rat-kaisu ketjun jakamisesta, joudutaan vai-keiden ongelmien pariin. Järkevintä lie-neekin tarkastella Sosiaalitutkimuslaitok-Sen tehtäviä osastoittain. Näistä on lä-hinnä tämän kirjoittajan kenttää
asunto-tu~kimus, jota harjoittavat maassamme monet elimet.
Asian käsittelyn yksinkertaistamiseksi edelleen lienee paikallaan tarkastella joitakin tyypillisiä tutkimustehtäviä.
VTT:n rakennustalouden laboratoriossa on suoritettu juuri sellaisia asuntotutki-muksia, jotka sosiaalitutkimuslaitosta eh-dottanut komitea ilmeisestikin katsoisi mainitun tutkimuslaitoksen alaan kuulu-viksi.
Kun virkamiesten palkkausasioitatut-kiva komitea tuli siihen tulokseen, että olisi luovuttava luontoisetujen käytöstä virkapalkan osana, jouduttiin määrittä-mään virka-asunnoille käyvät vuokrat.
Tähän tehtävään tarvittava vuokrien määräämiskaava laadittiin VTT:n ra-kennustalouden laboratoriossa suoritettu-jen tutkimusten pohjalta.
Vuokra on määrättävä asunnon käyt-töominaisuuksien perusteella. Ilmeisesti.
arkkitehtia on pidettävä ammattimiehenä näiden arvostelussa. Toisaalta. mainitun tehtävän suorittajan täytyy myös pystyä ilmaisemaan· markoissa asunnon eri
omi-KESKUSTELUA 279
naisuuksien merkitys. Tässä taas talvi~
taan taloudellista. asiantuntemusta. Kun Rakennustalouden laboratorio on erikois-tunut juuri tällaisen asiayhdistelmän käsit-telyyn, soveltuikin mallin rakentaminen varsin kätevästi tutkimusohjelrp.aan.
Toinen vastaava tehtävä on Kulkulai-tosten ja yleisten töiden ministeriön tilaa-ma tutkimus »Asuntojen jyvitys asunto-poliittisena keinona». Määräämällä so-pivalla tavalla erikokoisten asuntojen hin-nat voidaan ilmeisesti suunhin-nata kysyntää niihin asuntoihin, joita asuntopoliittiselta kannalta pidetään sopivina. Tutkimus-tehtävä on kuitenkin erittäin laaja. Sen alkuosa muodostuu seuraavasti:
- Asunto-osakkeiden markkinahintoja osoittavan mallin luominen
- Eri tyyppisten asuntojen rakennuskus-tannusten määrääminen
- Asuntomarkkinoiden toimintatavan teoreettinen tutkiminen
- Yhteenveto suoritetuista asuntososiolo-logisista tutkimuksista.
Näissä tehtävissä taaskin sosiologinen tai sosiaalipoliittinen asiantuntemus on.
verraten vähämerkityksinen. Sen sijaan rakennusalan ja talousalan ammattimi<?s yhdessä voivat parhaiten työskennellä ky-symyksessä olevan tehtävän hyväksi.
Vastaavanlaisten esimerkkien luetteloa voitaisiin jatkaa hyvinkin pitkälle. Esim.
vuokra-analyysien suorittaminen on tällä hetkellä uskottu Sosiaalisen tutkimustoi-miston tehtäväksi ja sinne se ilmeisesti on tarkoitus jättääkin. Vuokramarkkinoiden testaukseen voidaan kuitenkin hyvin näp-pärästi käyttää juuri edellä selitetyn vuok-.
ramallin antamia mahdollisuuksia. Niinpä tuntuisi myös luonnolliselta, että laitos,.
joka. tällaisen mallin laatii, suorittaisi
280 KESKUSTELUA
vuokratutkimuksia. Näiden yhteydessä se voisi huolehtia siitä, että virkamiesten asuntojen. vuokrat pysyisivät yleisellä markkinatasolla.
Kun edetään pitemmälle nimenomaan sosiaalipoliittisten kysymysten suuntaan, voidaan ehkä tulla loppujen lopuksi asun-toalallakin joihinkin erikoiskysymyksiin, jotka vaativat nimenomaan
sosiaalipoliit-tista asiantuntemusta. Tällaisten