FA Forest Oy:n toimintaperiaatteena tuhkalannoituksissa on palauttaa puunkorjuun mukana metsästä poistuvat ravinteet takaisin metsään huomioiden lannoitettavan metsän ravinnetarpeet. Kierrättämäl-lä säästetään kemiallisiin lannoitteisiin käytettäviä ehtyviä mineraalivaroja sekä pienennetään kaato-paikkojen kuormitusta. Tuhkalannoituksen käyttö metsien hoidossa turvaa metsän ravinnetalouden ja tuo pitkäkestoisia kasvuvaikutuksia. Tuotteiden jatkuvalla kehitystyöllä pyritään löytämään lannoittei-siin eri metsätyypeille sopiva mahdollisimman hyvä ravinnekoostumus.
Mikäli tuhka ei sovellu lannoitevalmistekäyttöön tai lannoitteelle ei ole kysyntää, tuhka voidaan hyö-dyntää maarakentamiseen, jolloin tuhkarakeella voidaan korvata mm. luonnonkiviainesta. Kansanta-loudellisesti jäteperäisten materiaalien käyttö on pitkällä tähtäimellä kannattavampaa kuin neitseellis-ten luonnonvarojen käyttö.
Aluetta koskevat jätesuunnitelmat ja ympäristöohjelma
Hankkeen lähtökohta, tuhkan hyödyntäminen lannoitevalmisteena, tukee valtakunnallisen ja alueelli-sen jätesuunnitelman sekä mm. Keski-Suomen ympäristöohjelman keskeisiä tavoitteita. Tavoitteina suunnitelmissa on mm. tuhkan hyötykäytön lisääminen. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tode-taan, että laatuvaatimukset täyttävän ja metsälannoitukseen soveltuvan puun, turpeen ja peltobiomas-san tuhkan käyttöä edistetään sekä valtion metsissä että yksityisomistuksessa olevissa metsissä.
Aluetta koskevat jätesuunnitelmat ovat:
- Kohti kierrätysyhteiskuntaa, Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016, Suomen ympä-ristö 32, Ympäympä-ristöministeriö 2008
- Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016, Keski-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2009, Keski-Suomen ympäristökeskus 2009.
YVA-arviointiselostus Tuhkan rakeistamislaitos
FA Forest Oy 31.1.2012 30 (109)
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetetaan mm. seuraava tavoite:
Tavoitteena on, että vuonna 2016 maarakentamisessa korvataan luonnonsoraa ja kalliomursketta teol-lisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä 5 % eli noin 3–4 miljoonaa tonnia. Tuhkan hyödyntäminen rakeistettuna maarakennuskäyttöön tukee tätä tavoitetta.
Keski-Suomen jätesuunnitelmassa tavoitteita on asetettu myös viestinnälle ja osaamiselle tuhkan hyö-dyntämisen osalta. Keski-Suomen jätesuunnitelmassa lueteltuja kehittämistoimia koskien tuhkan hyödyntämistä ovat mm:
- parannetaan tuhkan hyödynnettävyyttä mm. kehittämällä voimalaitosten omavalvontajärjes-telmiä tasalaatuisen tuhkan tuottamiseksi
- edistetään puu- ja turvetuhkien käyttöä metsä- ja peltolannoituksessa soveltuvissa kohteissa huomioiden vesiensuojelunäkökohdat (suoja-alueet ja levitysajankohdat)
- yhteistyötä lannoitekäytön lisäämiseksi edistetään eri toimijoiden välillä
- tuhkalannoitteiden käytön turvallisuus varmistetaan tehostamalla niiden valmistuksen ja tek-nisen käsittelyn omavalvontaa ja markkinavalvontaa
- tuhkalle perustetaan asianmukaisia välivarastointipaikkoja, jotta tuhkaa voidaan joustavasti hyödyntää sekä maanrakentamisessa että maanparannuksessa
Sanoista tekoihin – Keski-Suomen ympäristöohjelmassa 2015 on huomioitu seuraavat strategisen kehittämisen maininnat, jotka koskevat bioenergian alueellista edistämistä. Bioenergian osuuden alu-eellista kasvattamista voidaan pitää lisääntyvänä resurssina tuhkan maanparannuskäytölle.
- Keski-Suomessa hyödynnetään metsäenergiaa jo nyt Suomen keskiarvoa tehokkaammin. Uu-siutuvien energialähteiden kysynnän voimistumisen takia energiapuun korjuu tulee lisäänty-mään tulevaisuudessa.
- Tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä harjoitetun maakunnallisen energiapolitiikan avulla pa-rannetaan uusiutuvan energian hintakilpailukykyä sekä kehitetään korjuu- ja keräysmenetel-miä, jalostusta, kuljetusta, varastointia ja polttoratkaisuja eri loppukäyttäjäryhmien tarpeiden mukaan.
Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen
Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa (2030) ja maakuntaohjelmassa (2011–2014) on linjattu seu-raavat tavoitteet liikennejärjestelyiden kehittämisestä.
Keski-Suomen Maakuntaohjelma 2011–14
- Valtatien 4 parantaminen välillä Jyväskylä-Oulu sisältyy hallituksen eduskunnalle antamaan liikennepoliittiseen selontekoon, ja osuuden parannustyö tulee käynnistää vuoteen 2014 men-nessä.
YVA-arviointiselostus Tuhkan rakeistamislaitos
FA Forest Oy 31.1.2012 31 (109)
- Tieliikenteen kehittämiskohteeksi määritellään KT 77, Sininen tie, Viitasaari – Keitele
Keski-Suomen Maakuntasuunnitelma 2030:
- Autoliikenne säilyy sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääliikkumismuotona.
- Tieliikenneverkosto ja sen parantaminen on tulevaisuudessakin keskeisessä asemassa. Tämä on tärkeää sekä Sisä-Suomen logistisena keskuksena kehittyvän Jyväskylän seudun että maa-kunnan harvaan asuttujen alueiden elinolosuhteiden kannalta. Metsä- ja energiateollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät, että etenkin maakuntakeskuksesta säteittäisesti erkanevan tiestön liikennöitävyys on hyvää tasoa ja alempiasteinen tieverkko mahdollistaa liikkumisen sekä kul-jetusten turvallisuuden ja taloudellisuuden koko maakunnassa.
- Yksittäisistä kehitettävistä väylistä tärkein on valtatie 4, joka pysyy tulevaisuudessakin koko Suomen liikenteellisenä selkärankana.
Säädökset ja suojeluohjelmat
Luonnonsuojeluohjelmien avulla varataan alueita luonnonsuojelutarkoituksiin valtakunnallisesti mer-kittävien luonnonarvojen turvaamiseksi. Valtakunnalliset suojeluohjelmat ovat valtioneuvoston hy-väksymiä periaatepäätöksiä. Suojeluohjelmia ovat mm. lintuvesien, soiden, rantojen, lehtojen, harju-jen ja vanhoharju-jen metsien suojeluohjelmat sekä kansallis- ja luonnonpuistoharju-jen kehittämisohjelma. Mui-ta arvioinnissa huomioon otetMui-tavia ohjelmia ja säädöksiä ovat mm.
- Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015
- Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 - Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat 2010–2015
- Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 - Luonnonsuojelulaki (1096/1996), metsälaki (1093/1996), vesilaki (264/1961): tärkeät tai
suo-jellut lajit, luontotyypit ja elinympäristöt
Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ve-sienhoitosuunnitelmassa esitetty tavoite Keski-Keiteleen vedenlaadulle on hyvän tilan säilyttäminen.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kansallinen luonnonvarastrategia
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäy-tön suunnittelujärjestelmää. Ne käsittelevät mm. seuraavia kokonaisuuksia:
- toimiva aluerakenne
- eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
- kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
- luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
YVA-arviointiselostus Tuhkan rakeistamislaitos
FA Forest Oy 31.1.2012 32 (109)
Monet tavoitteista edistävät luonnonvarojen suunnitelmallista ja kestävää hyödyntämistä. Yleistavoit-teena on mm. aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kan-sainvälisen aseman vahvistaminen hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämis-tä. Tuhkan rakeistamistoiminnan laajentaminen olemassa olevalla teollisuusalueella tukee näitä ta-voitteita.
Tuhkan hyötykäyttö lannoitteena tukee myös kansallisen luonnonvarastrategian toteutumista. Vuonna 2009 valmistuneessa luonnonvarastrategiassa on strategiseksi tavoitteeksi asetettu mm. mahdolli-simman tehokas materiaalikierto, jossa yhteiskunnan käyttöön otettavat luonnonvarat pyritään pitä-mään talousjärjestelmän piirissä pitkään siten, että ne tuottavat mahdollisimman suuren lisäarvon ja mahdollisimman vähän arvokkaita materiaaleja poistuu lopullisesti talousjärjestelmästä. Tämä voi-daan toteuttaa edistämällä tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä raaka-aineena ja kehittämällä tek-nologioita, joilla esimerkiksi kaatopaikoille varastoituneet arvokkaat ainekset saadaan hyötykäyttöön.
Lisäksi edistetään paikallisten bioaineisten, kuten lietteen ja tuhkan, kierron sulkemista sekä palaut-tamista osaksi ravinnekiertoa ja edistetään kiertoon palauttamisen sekä kierron sulkemisen luomia liiketoimintamahdollisuuksia (Kansallinen luonnonvarastrategia: Älykkäästi luonnon voimin.
http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kansallinen%20luonnonvarastrategia.pdf).
Muita suunnitelmia ja ohjelmia
Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa vuodelle 2030 on korostettu mm. seuraavia tavoitteita:
- Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on suunnitelman keskeinen lähtö-kohta. Energiatuotannossa ilmastovastuullisuus korostaa uusiutuvien energialähteiden merki-tystä.
- Tavoitteena on myös saada valtakunnallisesti korkeatasoisin biopolttoaineiden tutkimus ja kehittäminen Jyväskylän ja Saarijärven tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä alan yritysten yh-teyteen.
Keski-Suomi tutkimusagenda 2020 Biomassavarojen kestävä käyttö -strategian tavoitteena on luoda uusia innovaatioita ja konsepteja liittyen palamis- ja tuhkan käyttäytymisongelmiin sekä tuhkan hyö-tykäyttöön etenkin poltettaessa heikompilaatuisia biomassapolttoaineita. Asiakirjassa mainitaan tuh-kan kierrätyksestä mm. seuraavaa:
- Biomassan kasvava energiakäyttö lisää tarvetta kehittää uusia tuhkan kierrätysmalleja. Tämä edistää ravinteiden tehokkaampaa palautusta ja vähentää jätejakeiden muodostamista.
- Tämän sektorin suurimpia haasteita saattaa olla haitallisten aineiden rikastuminen joihinkin tiettyihin tuhkajakeisiin.
- T&K toiminnan kohteena on tulevaisuudessa muuttaa pääosa biomassasta peräisin olevasta tuhkasta kierrätyskelpoiseksi, lisäarvoa tuottavaksi tuotteeksi. Tuhka voidaan helposti ja
il-YVA-arviointiselostus Tuhkan rakeistamislaitos
FA Forest Oy 31.1.2012 33 (109)
man merkittäviä ympäristövaikutuksia varastoida, käsitellä ja levittää tarjoten samalla bio-massojen tuotantoalueille ravintolisän.
YVA-arviointiselostus Tuhkan rakeistamislaitos
FA Forest Oy 31.1.2012 34 (109)