HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET

27.1 Ympäristövaikutusten arviointi

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi 2.5.2017, joten hankkeen ympäris-tövaikutukset on arvioitu täten ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (YVA–laki, 468/1994) ja -asetuksen (VNA 713/2006) mukaisessa laajuudessa Uudenmaan elin-keino- liikenne- ja ympäristökeskuksen 29.9.2016 antaman päätöksen (UUDELY/6518/2016)

mu-kaisesti. Hanke on pinta-alaltaan ja käsittelymääriltään sellainen, että se ei täytä ympäristövaiku-tusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 713/2006 6§:n hankeluettelossa esitettyjä ehtoja, mutta ELY-keskus katsoi, että Circulation Oy:n hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laa-juudeltaan YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

27.2 Kaavoitus

Hankealueella on voimassa Klaukkalan osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue sijoittuu maa- ja met-sätalousvaltaiselle alueelle. Maakuntakaavoissa alue sijoittuu ns. kaavan valkoiselle alueelle.

Nurmijärven kunnan kanssa on aloitettu keskustelut alueelle mahdollisesti laadittavasta asema-kaavasta. Nurmijärven kunnan mukaan asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, kun ympä-ristövaikutusten arviointimenettelyprosessi ja siitä saatavat lausunnot saadaan päätöksenteon eksi. Ainakin hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisten suurten käsittelyhallien rakentaminen tu-lee Nurmijärven kunnan lausunnon mukaan perustua asemakaavaan.

27.3 Rakennus-, toimenpide- ja maisematyöluvat

Hankkeeseen mahdollisesti liittyvät uudisrakennukset tarvitsevat rakennusluvan, joka haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Pysyviä rakennuksia ei ole suunniteltu tarvittavan. Sel-laisen rakennelman tai laitoksen pystyttäminen tai sijoittaminen, jota ei ole pidettävä rakennuk-sena ja joka ei siis tarvitse rakennuslupaa, saattaa edellyttää toimenpidelupaa.

Asemakaava-alueella, tietyillä yleiskaava-alueilla ja niiden rakennus- tai toimenpidekieltoalueilla tehtävät maanrakennustyöt (mm. tasoittaminen ja täyttäminen), puiden kaataminen ja muut näi-hin verrattavat toimenpiteet voivat tarvita maisematyöluvan. Rakennus-, toimenpide- tai maise-matyöluvan tarve kussakin kohteessa selvitetään rakennusvalvontaviranomaisilta. Luvat haetaan ennen hankkeeseen ryhtymistä.

27.4 Ympäristölupa

Ympäristönsuojelulain (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) mukaan ympäristö-lupa on oltava seuraaville hankkeen toiminnoille:

· kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, ja kun kohteessa on kiin-teä murskaamo tai siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää

· jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista.

Ympäristölupaviranomainen tässä hankkeessa on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Edellytyksenä ympäristöluvan myöntämiselle on muun muassa, ettei hankkeesta aiheudu yksinään eikä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toimintaa ei voi myöskään sijoittaa asemakaavan vastai-sesti. Sijoittamisessa on otettava huomioon oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoi-tus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristövaikukäyttötarkoi-tusten arviointimenettelyn päättymisen jälkeen YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään laadittaviin ympäristö-lupahakemuksiin.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta on annettu valtioneuvoston asetus (800/2010), ns. "Muraus"-asetus. Siinä säädetään näiden toimintojen ym-päristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Keskei-set aKeskei-setuksen vaatimukKeskei-set koskevat vähimmäiKeskei-setäisyyksiä häiriölle alttiisiin kohteisiin, melun tor-juntaa ja ilmanlaatua. Asetuksessa on myös määräyksiä työajoista, maaperän ja pohjaveden suo-jelusta, jäte- ja hulevesistä, jätehuollosta, onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisesta sekä tarkkailusta.

Muraus-asetuksen 3 §:n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumi-seen käytettävään rakennukloma-asumi-seen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tar-koitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Seuraavassa kuvassa (Kuva 27-1) on esitetty 300 metrin suojavyöhyke hankealuetta lähimmistä asuinrakennuksista. Laajimman louhinta-alueen sisältävän vaihtoehdon VE1 mukaisessa tilan-teessa 4-5 asuinrakennusta jää alle 300 metrin etäisyydelle louhittavasta alueesta. Vaihtoehtojen VE4 ja VE5 mukaisessa tilanteessa alle 300 metrin etäisyydelle jää 1-2 asuinrakennusta, mutta louhinta ja murskaus toteutetaan alle 50 vuorokaudessa, jolloin Muraus-asetusta ei sovelleta.

Kuva 27-1. Muraus-asetuksen mukainen 300 metrin suojavyöhyke hankealuetta lähimmistä asuinraken-nuksista.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen luvan tarve voi tulla myös 27 § 2 momentin 3 kohdan perusteella, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ympäristölle esimerkiksi lähis-töllä asuvalle. Toiminnalle tulee hakea ympäristölupa, mikäli on arvioitavissa, että toiminnassa

aiheutuu em. lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, jolloin myös ns. Muraus-asetus tulee sovel-lettavaksi. Mikäli louhinta ja murskaus toteutetaan alle 50 vuorokaudessa, toiminnan ei lyhytkes-toisuuden vuoksi arvioida aiheuttavan kohtuutonta rasitusta läheisille kiinteistöille.

Mikäli ympäristölupaa ei tarvita, toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviran-omaiselle ns. meluilmoitus rakentamisesta tai muusta tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä, jos melun ja tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Jos toimenpide tehdään usean kunnan alueella, ilmoitus tehdään sille valtion valvontaviranomaiselle, jonka toimi-alueella melu tai tärinä pääasiallisesti ilmenee (YSL 527/2014 118 §).

27.5 Maa-aineslupa

Mikäli alueella aiotaan louhia, tulee toiminnalle hakea maa-aineslain (555/1981) ja asetuksen (926/2005) mukainen ottamislupa. Jos maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää ympäristölupaa ja maa-aineslain mukaista lupaa, niitä koskevat maa-aineslupa ja ympäristölupa voidaan käsitellä yhteiskäsittelyssä, jolloin lupaviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Mikäli louhinta ja murskaus eivät ole ympäristöluvanvaraista (esimerkiksi tilanteessa, jossa lou-hinta ja murskaus tehdään alle 50 vuorokaudessa eikä toiminta ole ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 § 2 momentin 3 kohdan vastaista), lupaviranomainen maa-aineslain mukaisessa lupakäsittelyssä on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (maa-aineslaki 555/1981 7 §).

Maa-aineslupa on määräaikainen lupa, joka voidaan myöntää normaalisti enintään 10 vuodeksi.

Hakemukseen maa-ainesten ottamiseksi liitetään ottamissuunnitelmaselostus karttoineen.

27.6 Liittymälupa

Yksityisen tien liittämiseen maantiehen tapahtuu pääsääntöisesti tienpitoviranomaisen antaman luvan perusteella. Lupamenettelyssä harkittavia tienpitoon liittyviä kysymyksiä ovat erityisesti maanteiden liikenneturvallisuus, liikenteen toimivuus ja vaikutukset tien kunnossapitoon. Keskeisiä lupamenettelyssä käsiteltäviä asioita ovat myös liittymän vaikutukset maankäytön kehittymiseen.

Mahdollisuuksien mukaan on koetettava ennakoida tulevia liikenne- ja liittymätarpeita. Liittymä-lupa tarvitaan mm. uuden liittymän rakentamiseen, liittymän siirtämiseen tai liittymän muuttami-seen (esim. parantaminen tai laajentaminen). Tämän hankkeen toteuttaminen vaatii hankealueelta Lahnuksentielle tai Kuonomäentielle yhdistyvän liittymän parantamista, mikä vaatii mahdollisesti liittymälupaa, jota haetaan ELY-keskukselta sähköisellä hakemuslomakkeella.

27.7 Vesilain mukainen lupa

Mikäli hankkeesta voi aiheutua vesilaissa (587/2011) mainittu muutos luonnontilaiselle pu-rouomalle, on toimenpiteelle haettava vesilain mukainen poikkeuslupa. Vesilain mukaisena lupavi-ranomaisena toimii aluehallintovirasto. Ympäristölupa ja vesilainmukainen lupa voidaan käsitellä yhteiskäsittelyssä.

Arvioitavan hankkeen osalta vesilain mukaisen luvanvaraisuuden arviointi tehdään hankealueen ja arvioitavien tieyhteyksien osalta, mikäli rakentamistoimenpiteillä voi olla vaikutusta Lepsämänjoen luonnontilaisten uomien asemaan, syvyyteen, vedenkorkeuteen tai virtaamaan. Hankealueelta läh-tevä oja todettiin osasta uomaa vesilain 11 §:n mukaiseksi kohteeksi, noroksi. Hankkeen toteutu-essa noron fyysinen tila vaarantuu, joten hankkeen toteutuminen edellyttää vesilain mukaisen poikkeusluvan myöntämistä.

27.8 Suunnitelmat

Kohteiden tuotannon suunnittelua jatketaan ja tarkentuneet suunnitelmat esitetään YVA-prosessin jälkeen tehtävissä lupahakemuksissa. Ympäristölupahakemuksessa edellytetään suunnitelmia ym-päristövaikutusten hallitsemiseksi mm. vesien käsittelylle, jätehuollolle, meluntorjunnalle ja ilman-suojelulle.