kertomassa nuorelle, että
häntä on ajateltu ”
ammatillisia opettajia, nuorisotalojen työntekijöitä vai kenties urheiluseurojen valmentajia? Tieto löytyy yleen-sä hankehakemuksesta − sen äärelle voi aina palata.
Tarkemman kohderyhmää voi määritellä myös hankkeen alettua. Kohderyhmät kannattaa kirjata viestintäsuunni-telmaan, jolloin hankearjen keskellä on helppo palata ja tarkistaa mitä olikaan sovittu hankkeen alussa. Viestin-täsuunnitelmaa voi myös täsmentää ja päivittää hank-keen aikana. Näin olemme tehneet Osuma-hankkeessa.
Kun kohtaamme nuoria arjessa, ajattelemme, että jokai-nen nuori on yksilö ja hänellä on omat erityispiirteensä ja tarpeensa. Rope & Pyykkö (2003) kuitenkin muistut-tavat, että vaikka meillä on lukemattomia erottavia te-kijöitä yksilöiden välillä, niin meillä on myös yhdistäviä tekijöitä, joka saavat ihmiset ajattelemaan ja toimimaan samalla tavalla. Mietitään siis mitkä ovat ne meidän koh-deryhmään kuuluvien yhdistävät tekijät. Se auttaa meitä seuraavissa vaiheissa.
Miksi, mitä, miten ja missä viestimme?
Kun kohderyhmä on määritelty, voimme siirtyä eteen-päin ja määritellä miksi viestimme, mitä viestimme ja miten ja missä sitä teemme. Tätä työtä voi hyvin tehdä yhdessä koko hankeporukan kanssa. Silloin saadaan koko porukan asiantuntemus mukaan ja viestintä nivou-tuu luonnolliseksi osaksi hanketoimintaa. Esimerkiksi perinteinen mindmap voi olla työkalu näiden asioiden määrittelemiseen tai voitte virittäytyä teeman äärelle pelaamalla Osuma-lautapeliä. Viestintähän voi olla osa itse kehittämistyötä ja sosiaalinen media se paikka mis-sä nuoria kohdataan.
Some-kanava kannattaa tietenkin valita kohderyhmän ja tavoitteiden mukaan. Jos hankkeella on useampi spesifi kohderyhmä, niin niille voi ja kannattaa ehkä valita omat kanavansa. Tällä hetkellä nämä kanavat ovat suosituim-pia Z-sukupolven keskuudessa: Instagram, YouTube, Snapchat, TikTok, Whatsapp (Green 2019). Voi kuitenkin olla, että hankkeen kohderyhmää löytyy paremmin jos-tain ihan toisesta kanavasta. Rohkaisen kaikkia kirjau-tumaan eri sosiaalisen median palveluihin ja katsomaan mitä siellä tapahtuu ja keitä siellä liikkuu. Kun kanavan ja sen logiikan tuntee, niin on helpompaa myös orga-nisaationa, hankkeena tai yksittäisenä ammattilaisena lähteä käyttämään sitä.
Esimerkiksi KELA on ottanut Instagramin käyttöön eri-tyisesti nuorille suunnattuun asiakaspalveluun. Sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita sekä neuvontaa yleisellä tasol-la yksityisviestien kautta. Suosittelen tutustumaan KE-LA:n Instagram-tiliin! Kahdenkeskisissä kanavissa, ku-ten Whatsappissa tai Instragramin yksityisviesteissä, voi keskustella vaikeistakin asioista nuorten kanssa heidän ominta viestintätapaa käyttäen. Voisiko hankkeen oh-jauspalvelua esimerkiksi tehdä suoraan tällaisessa, sen sijaan, että rakentaa hankkeelle tai organisaatiolle oman chat-palvelun? Näin viestintä nivoutuu osaksi hankkeen varsinaista toimintaa, eikä ole erillinen asia, jonka tar-koituksena on ainoastaan kertoa mitä on tehty tai hou-kutella mukaan.
Lähteet:
Google/Ipsos Connect, U.S., Generation Z Media & Values study.
Green, D. (2019) The most popular social media platforms with Gen Z. Business Insider: 2.7.2019. ttps://www.businessinsider.
com/gen-z-loves-snapchat-instagram-and-youtube-social-media-2019-6?r=US&IR=T
Kansaneläkelaitos KELA. Kelan some nuoren ja nuoren kanssa työskentelevän tukena. Työpaja NUORI2020-tapahtumassa 16.1.2020, Tampere-talo.
Lintula, A. & Salonen, A. (2020) Miten ja missä kanavissa nuoret tavoitetaan vuonna 2020? Demi ja Z Lab / A-lehdet. Puheenvuoro NUORI2020-tapahtumassa 16.1.2020, Tampere-talo.
Maukonen, R. (2020) Ugandalainen ilmastoaktivisti rajattiin ulos uutiskuvasta, jossa hän poseeraa Greta Thunbergin ja kolmen muun valkoihoisen kanssa – Syyttää uutistoimistoa rasismista. HS: 25.1.2020. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006384249.html
Muista myös mikrovaikuttajat! Blogikirjoitus 14.5.2019.
Indieplace Oy. . https://www.indieplace.fi/mikrovaikuttaja/
Roivanen, I. (2018) Vähän tutkittu Z-sukupolvi on joukko sosiaalisen median natiiveja, jotka eivät tiedä mitään elämästä ennen Facebookia. Kaleva: 11.3.2018. https://www.kaleva.
fi/uutiset/kotimaa/vahan-tutkittu-z-sukupolvi-on-joukko- sosiaalisen-median-natiiveja-jotka-eivat-tieda-mitaan-elamasta-ennen-facebookia/787403/
Rope, T. & Pyykkö, M. (2003) Markkinointipsykologia − Väylä asiakasmieleiseen markkinointiin. Talentum.
2.4 Hissipuheet hallussa, mutta miten sujuu aktiivinen kuuntelu?
Katri Halonen
Suomalaisia on moitittu kehnoksi kansaksi itsensä markkinoinnissa. Olemmekin opetelleet urakalla his-sipuheita, pitchauksia, pechakuchien pitämistä ja it-sestämme puhumista. Ja hyvä niin, on osattava puhua omasta toiminnasta ja kertoa mikä siinä on onnistunut-ta. Mutta saammeko näillä menetelmillä levitettyä koke-muksiamme muiden hyödyksi ja innostettua muita mu-kaan kehittämistyöhön?
Allianssi-risteilyllä kohtaa yli 1000 nuorten asioiden ammattilaista
Vietin inspiroivia hetkiä vuoden 2018 Allianssi-risteilyllä, jossa oli hienon ohjelman lisäksi yli 30 näytteilleasetta-jatahoa. Näytteilleasettajien joukossa oli myös Osuma juurruttamassa hankkeittemme tuloksia, tai vähintään-kin herättämässä mielenkiintoa hankkeisiin. Risteilyn aikana myös kiertelin suuren määrän näytteilleasettaja-tahoja läpi. Ilokseni huomasin, että opit oman osaamisen esille tuomisesta olivat menneet hienosti perille. Täällä
osattiin pitää ”myyntimonologi”, joka tarjottiin innostu-neena hienon esitteen kanssa.
Risteilyn jälkeen kangaskassissani on tuhansien tun-tien kehittämistyö tiivistettynä erilaisiksi esitteiksi ja nettisivujen flyereiksi. Olen täysin varma, että joukossa on valtavia aarteita, mutta mistä löydämme ajan kah-lata materiaalin ja löytää ne juuri omaan toimintaam-me sopivat aarteet? Jäin miettimään, kuinka monella säkin sisältö kaivautuu odottamaan parempaa hetkeä, kunnes tulee heitetyksi pois kun sitä sopivaa hetkeä ei tullutkaan?
Ständikohtaamisen anatomia
Vaeltaessani näytteilleasettajien ständeillä kohtasin hie-noja materiaaleja, innostavia puhujia ja löysin myös hyviä potentiaalisia kumppaneita tulevaisuuden varalle. Löy-sin paljon innostusta, yhteisöllisyyden tunnetta ja ennen kaikkea asiantuntijuutta.
Tyypillinen kohtaaminen eteni niin, että kuulin nopean esittelyn siitä, mitä kyseinen näytteilleasettaja tekee ja sitten toivottiin, että luen heidän materiaalinsa. Esitte-ly tehtiin ystävällisesti silmiin katsoen ja ihailin nuorten asioiden eteen työtä tekevien ammattilaisten kykyä esi-tellä sydäntään lähellä oleva asiaansa. Materiaalit olivat pääosin todella kauniisti taitettuja, hienosti kuvitettuja ja kaikin puolin innostavia. Kohtaamiseen kului aikaa noin 1-3 minuuttia.
Kiertelyni aikana kyselin myös kiinnostavista kehittä-misprosesseista ja sain poikkeuksetta asiantuntevaa lisäapua siihen, miten kyseessä olevan toimijan kehit-tämistyö ja materiaalit vastaavat erilaisiin haasteisiin.
Erilaisia hankkeita – ja ikävä kyllä niiden mukana tarjoil-tua hankejargonia – on toteutettu paljon. Juuri hanke-muodossa toteutetuista piloteista on tiivistetty tuloksia erilaiksi malleiksi ja tuotteiksikin.
Ehkäpä suuri tarjonta pisti pääni pyörälle, sillä päivän lo-pulla tuntui, että kangaskassini kätkee sisäänsä valtavan määrä kehittämistyön tuloksia, mutta en oikein tiedä mi-ten saisin siitä kiinni.
Kohtaamisen avuksi kuuntelemisen 6 tasoa
Kuuntelemisen taidot on nostettu keskeiseksi menes-tystekijäksi mm. useissa lähes kulttimaineeseen nous-seissa Stephen Coveyn kirjoissa. Covey (2013) jaottelee
kuuntelemista viiteen eri tasoon, joista monet ovat läs-nä myös läs-näytteilleasettajan kohtaamisissa. Alimmalla tasolla ständille tulee henkilö, joka on hiljaa eikä oike-astaan kuuntele mitään. Hän nappaa ehkä esitteen mu-kaansa ja suuntaa eteenpäin. Toiseksi alimmalla tasolla henkilö kuuntelee kiltisti myyntipuheen, mutta odottaa vain, että pääsisi itse puhumaan tai vaikkapa kysymään jotain kuuntelematta aidosti toisen puhetta. Kolmannel-la tasolKolmannel-la ihminen kuuntelee, mutta keskittyy arvioimaan puhetta ja sitä onko siinä esimerkiksi virheitä. Nämä kuuntelun kolme alinta tasoa oli kokemukseni mukaan läsnä monella ständillä.
Aidon dialogin kannalta kolme syvintä kuuntelun tasoa ovat kiinnostavimpia, joten jatkan niiden äärellä näyt-teilleasettajatilanteeseen asetettuna. Neljännellä tasol-la yritämme kuunneltasol-la, mutta keskitämme energiam-me siihen, että voimenergiam-me soveltaa sitä, mitä jo tiedämenergiam-me.
Kysymme ständillä kävijältä mistä hän on ja millaisia asioita hän tekee. Kainalossamme on koko ajan kui-tenkin ketunhäntä, jota koitamme ujuttaa pienestäkin vinkistä toiselle. Keskitymme löytämään sopivan tulo-kulman omalle myyntityöllemme. Näin oli aika usein Osuma-ständillämme vierailleiden kanssa käyty heidän haasteistaan keskustelu. Ikäväkseni joudun tunnusta-maan, että turhan rivakasti käänsin huomion kohti In-nostajapakkamme välineitä. Aktiviisen kuuntelun sijasta oma ajattelu kieltämättä kelasi liian tiiviisti jo keskus-telun aikana niitä kortteja, joita kannattaisi tässä nosta erikseen esille.