tuotettu palvelu vaan
miellyttävä kokemus ”
Palvelukokemus muodostuu useista tuokioista. Onkin tärkeää, että tullessaan palveluiden äärelle, nuori tu-lee positiivisen ja arvostavan ilmapiirin äärelle. Tämän luomiseksi ei riitä vain yksi ihminen, vaan siihen tarvi-taan koko organisaatio. Jotta julkisen hallinnon uudis-tus vaikuttaa yksittäiseen asiakaskohtaamiseen asti, on siis pystyttävä johtamaa myös ilmapiiriä ja tunteita. Ku-janpää (2020, 23) nostaakin Ohjaamo-prosessin menes-tystekijöiksi mm. luottamuksen ja psykologisen turvalli-suuden, jonka puitteissa jokainen voi olla rauhassa oma itsensä ja ottaa myös riskejä.
Julkisen sektorin uudistaminen edellyttää niin ohjaus-järjestelmien kuin palvelujen asiakaskunnan ja viran-haltijoiden toimintatapojen ja -kulttuurien kehittämistä.
Se kutsuu hallinnon toimijoita kokeilemaan ja etsimään roolituksiaan. Sillä matkalla on haastettava itsensä. Sa-malla tulee haastaneeksi varmasti myös asiakkaansa, jotka odottavat ehkä vanhoihin kaavoihin tottuneena ko-vin toisenlaista palvelua. Sellaista, joka ei ala kysymyk-sellä ”mitä kuuluu”. Onneksi, tämäkin on elämänmittai-sella oppimisen matkalla usein mieluisa haaste — ihan jokaiselle. Rohkeutta uudistukseen, Bill Gatesia laina-takseni “Your most unhappy customers are your greatest source of learning.”
Lähteet:
Halonen, K. (2017) Innosta nuori, Innosta kollega, Jaa innostusta: Pakallinen innostusta nuorten kanssa työskentelyyn. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Luova ja osallistava Suomi -hanke. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-328-053-3
Halonen, K. (2020) Toimenpidesuositukset päättäjille – Nuorten osallisuutta ammattiala- ja sektorirajoja murtaen.
TAITO-sarja 57, Metropolia Ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-328-233-9
Halonen, K. & Tuulos, T. (2020) Arvioiden yhteistyöhön.
Ennakkoluulottomasti siltaa rakentamassa osallisuuden ja osallistamisen välille. TAITO-sarja 56, Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-328-233-9
Julkisen hallinnon uudistamisen strategia 2020 (2020).
Valtiovarainministeriö. https://julkisenhallinnonstrategia.fi/
Kekkonen, M., Känkäläinen, P. & Gissler, M. (2018) Tieto nuorten asiakaskokemuksista ja palveluiden käytöstä – liian tärkeää hukattavaksi. Teoksessa Mika Gissler, M, Kekkonen M.
& Känkänen P. (toim). Nuoret palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. Punamusta, 5-17. https://www.
julkari.fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.
pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kujanpää, I. (2020) Toimintakulttuuri luo asiakaskokemuksen.
Teoksessa Määttä, M. & Soutu, A-M. (toim.) Tutkittu ja tulkittu Ohjaamo. Nuorten ohjaus ja palvelut integraatiopyörteessä.
Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 154, 19-26.https://
www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/tutkittu_ja_
tulkittu_ohjaamo_web.pdf
Kopponen, A. & Villman, T. (2020) Kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa. Futura 4/20. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 33-41. https://www.tutuseura.fi/wp-content/uploads/2020/12/
Futura_4_2020-verkkoon.pdf
Mellanen, A. & Mellanen, K. (2020) Hyvät, pahat ja millenniaalit – Miten meitä tulisi johtaa. Atena kustannus.
Määttä, M. (2018) Työtä, osaamista ja arjen taitoja – Ohjaamot tehtäväänsä määrittämässä. Teoksessa Mika Gissler, M, Kekkonen M. & Känkänen P. (toim). Nuoret palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. Punamusta, 158-167. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137198/
THL_TEE030_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y Osuma – osallistamalla osaamista (2021). Metropolia ammattikorkeakoulu. http://osuma.metropolia.fi/
Pajamäki, T. & Okker, A-M. (2018) ”Pitäis jaksaa, uskaltaa luottaa ja odottaa” nuorten kokemuksia palveluista.
Teoksessa Mika Gissler, M, Kekkonen M. & Känkänen P. (toim). Nuoret palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. Punamusta, 70-81. https://www.julkari.
fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.
pdf?sequence=1&isAllowed=y
Piispa, M. (2018) Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta.
Kustannusosakeyhtiö Teos.
Sneck, T., Kopponen, A. & Villman, T. (2020) Ihmiskeskeiset ja innovatiiviset julkiset palvelut. Futura 4/20. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 2-5. https://www.tutuseura.fi/wp-content/
uploads/2020/12/Futura_4_2020-verkkoon.pdf Sorjanen, T. & Vainio, A. (2020) Millenniaalit: uuden vuosituhannen tekijät. Into kustannus.
Valtioneuvoston kanslia (2019). Verkostojohtamisen opas.
Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-287-710-9
4.3 Osalliseksi politiikkaan ulkoparlamentaarisin keinoin
Katri Halonen
Kuntavaalikevään kynnyksellä yksi huolenaihe on nuo-rien osallistuminen demokratiaan äänestämällä. Huoli voi olla joltain osin turha, sillä nuorten asenteet demo-kratiaa kohtaan ovat myönteisiä ja nuoret arvostavat sitä.
Vuoden 2018 nuorisobarometrissa todetaan, että nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja aktiivista toimin-taa järjestössä tai nuorisovaltuustossa (Harrinvirta 2019, 122-123). Samaisessa barometrissa on tehty huomio, että nuorten politiikkakiinnostus on peräti ennätystasol-la (Pekkarinen & Myllyrinne 2019).
Äänestäminen on kuitenkin vain pieni osa poliittisesta toiminnasta. Äänestäminen ohella myös nuorten usko ulkoparlamentaariseen vaikuttamiseen on kasvanut. Po-liittista aktiivisuutta on esimerkiksi keskustelu hyvästä yhteiskunnasta arvoineen ja päämäärineen (kts. Tomperi
& Piattoeva 2005, 253–254). Tällaisen määrittelyn kaut-ta kaut-tarkasteltuna politiikka ei ole nuorelle erillinen kup-la, vaan läpäisee koko elämän. Mutta millaista on nuor-ten ulkoparlamentaarinen vaikuttaminen nykyisessä
sosiaalisen median ja kansalaisaktivismin leimaamassa yhteiskunnassamme?
Mielenosoitukset demonstroivat osallisuutta
Aikuisiin verrattuna nuorisobarometrin lukujen valossa nuorten mielenosoituksiin osallistumisen aktiivisuus on mo-ninkertaista. Harrinvirta (2019, 126) on koostanut nuoriso-barometrin lukuja ja verrannut niitä iäkkäämmän väestön tietoihin. Hänen mukaansa viimeisen vuoden aikana mielen-osoituksiin oli osallistunut aikuisista noin prosentti. Nuorien (alle 30-vuotiaat) vastaava luku oli 3-7 prosenttia. Harrinvirta jatkaa toteamalla, että mielenosoituksiin osallistuminen on ennen kaikkea nuoruuteen liittyvä ilmiö, ja pääsääntöisesti taipumus osallistua mielenosoituksiin lientyy aikuisiällä.
Nuorten aikuisten mielenosoituksiin osallistumisen ak-tiivisuus kertoo halusta osallistua ja vaikuttaa sitä kautta yhteiskuntamme ja maailman ajattelutapoihin. Viime ai-koina etenkin huoli ilmastonmuutoksesta on aktivoinut
nuoria mielenilmauksiin. Greta Thunberg aloitti ilmasto-lakkonsa 20. elokuuta 2018 yksin Ruotsin parlamenttita-lon ulkopuolella. Reilun vuoden jälkeen Time-lehti valit-si 16-vuotiaan Thunbergin vuoden henkilökvalit-si. Samoihin aikoihin 20.9.2019 nuoret lakkoilivat noin 2500 tapahtu-massa yli 150 maassa. Vuodessa ilmastolakosta oli tullut käsite, ja yksittäisen nuoren ilmastoprotesti oli kasvanut valtavaksi globaaliksi 7,6 miljoonan ihmisen liikkeeksi (Kiviniemi 2019, Ifrain 2019).
Ilmastolakon kaltainen laaja liikehdintä viittaa vahvasti siihen, että ainakin osa nuorista on vahvasti poliittisesti aktiivisia ja haluaa tehdä näkyväksi ajatteluaan. Samalla se kertoo tapahtumaistetusta, projekteittain organisoi-tuvasta osallisuudesta, joka yhdistää samankaltaisten asioiden edistämisestä kiinnostuneita ja suuntaa heidän energiaansa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Näissä osin alaikäisissä nuorissa piilee vahva halu osallistua oman tulevaisuutensa rakentamiseen jo ennen äänes-tysiän saavuttamista.
Kuluttaminen ja kuluttamattomuus ovat osallisuutta vaikuttamiseen
Suomalaisen punkin konkari Maukka Perusjätkä sanoit-ti osuvassanoit-ti nuorisokulttuuria ”vaatteet on mun aatteet”
-sloganilla. Aikanaan rohkea ja kekseliäskin pukeutu-minen ja hiustyyli demonstroivat aatetta ja aiheuttivat samalla sydämentykytystä aikaisemmille sukupolville.
Vaatteet ja muu kuluttaminen ovat edelleen osa nuoriso-kulttuuria ja omien aatteiden esille tuomista. Yksi vaikut-tamisen tapa on boikotointi, jolla pyritään pakottamaan kohde muuttamana esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaansa.
Viimevuosina ympäristötietoisten nuorien boikotoinnin kohteena ovat olleet muun muassa ns. pikamuotiin jaavat yritykset, jollaisiksi on nimetty esimerkiksi no-peasti vaihtuviin mallistoihin nojaavat vaateketjut H&M, Zara, Mango ja Vero Moda. Kritiikkiä on kohdennettu mm. kierrättämisen puutteeseen, logistiikkaketjun ai-heuttamaan painavaan hiilijalanjälkeen ja tuotteista ir-toavien mikrokuitupäästöjen suureen määrään (Asikai-nen 2018). Myös nuorisobarometrissä (Pekkari(Asikai-nen &
Myllyrinne 2019) näyttäytyy voimistuva yhteiskunnallinen vaikuttaminen osallistumalla tuoteboikotteihin. Harrin-virta (2019, 127) tekee huomion, että peräti 57% nuorista pitää ostopäätöksiä tehokkaana vaikuttamisen keinona.
Boikotointi voidaan nähdä luonteeltaan poliittisena vai-kuttamisena. Vaikka boikotti ei kohdennu välttämät-tä suoraan yhteiskuntaan, se voi olla hyvinkin tehokas muutosvoima. Boikotoinnin teho piilee osallisuudessa ja siitä kasvavassa joukkovoimassa. Mitä useampi nuori boikotoi esimerkiksi tiettyä tuotetta, brändiä tai valmis-tajamaata sen suuremaksi poliittisestikin vaikuttavaksi toiminnaksi kannanotto kasvaa.