Haastattelimme Porin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän päihde- ja krimi-naalityön diakonissa Heli Lukkaa ja pyysimme hänen mielipidettään kehittämäs-tämme jalkautuvan päihdetyön hankemallista. Helin mielestä idean arvioiminen vaatisi hankemallin kokeilemista käytännössä. Hänen mielestään jalkautuvalle päihdetyölle on tarvetta, mutta idean toteuttaminen toimisi parhaiten olemassa olevan päihdepalvelun osana eli toimintamallina. Yhteistyökumppaniksi tulisi si-touttaa taho, jossa on ympärivuorokautista toimintaa ja resursseja auttaa asia-kasta virka-ajan ulkopuolellakin. Haasteeksi ideassa nousee viestinnän kohdis-taminen asiakkaita tavoittavaksi. (Heli Lukka, henkilökohtainen tiedonanto 26.10.2017.)
5 POHDINTA
Opintojen alkuvaiheessa saimme idean hankesuunnitelmasta, jonka halusimme toteuttaa opinnäytetyönä. Päihdepalveluiden kehittämisen malli syntyi, kun yhdis-timme aikaisemman työkokemuksen ja henkilökohtaiset kokemukset läheisten päihdeongelmista. Teimme opiskelun aikana tehtävät päihdenäkökulmasta sa-malla kartuttaen ammattitaitoamme. Jalkautuvan palvelun tarve nousi esiin päih-depalveluihin tutustuessamme ja päihteisiin liittyvissä keskusteluissa. Ensimmäi-nen idea opinnäytetyön aiheeksi oli jälkikuntoutuksen toimintamalli kotiin tarjot-tuna, mutta asiaa pohdittuamme koimme varhaisen puuttumisen ja suurkulutta-jien tavoittamisen tehokkaammaksi päihdetyöksi kuin korjaavan jälkikuntoutuk-sen. Olemme huomanneet työelämäyhteistyössä, että päihdeongelmainen on usein yksin ongelmansa kanssa ja hänen voimavaransa eivät riitä hakeutumaan päihdepalveluiden piiriin. Jalkautuvan päihdetyön tarkoituksena on mennä asi-akkaan luo ja madaltaa avun hakemisen kynnystä.
Aloitimme prosessin viettämällä yhteisen viikonlopun suunnitelmaa luoden ja se antoi raamit opinnäytetyölle. Perehdyimme aiheeseen, keräsimme aiemmin tuot-tamamme materiaalit yhteen ja pohdimme mistä aiheesta etsimme lisää tietoa.
Raportin kirjoittamista varten loimme OneDrive-tiedoston, jossa kirjoittaminen on-nistui reaaliajassa. Pystyimme muokkaamaan yhtä aikaa opinnäytetyötä ja kes-kustelemaan Skypen kautta työhön liittyvistä asioista. Prosessin aikana tapa-simme säännöllisesti ja keskustelimme opinnäytetyön etenemisestä sekä teimme työnjakoa. Käytimme menetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen lisäksi haastatteluja, jotka toteutettiin kirjallisena kyselynä ja suullisina haastatteluina.
Haastattelimme hankesuunnitelmaosuuteen Leader Karhuseudun hankeasian-tuntija Raisa Rantaa ja pyysimme hankeideastamme palautetta Porin evankelis-luterilaisen seurakunnan päihde- ja kriminaalityön diakonissa Heli Lukalta.
Yritimme aktiivisesti etsiä opinnäytetyön aiheesta kiinnostunutta yhteistyötahoa, mutta sellaista ei löytynyt. Hankeidean kehittäminen ilman yhteistyökumppania tuntui aluksi haastavalta ja suunnitelman toteutus vei paljon aikaa. Pohdimme monesti olisiko opinnäytetyön tulos hankesuunnitelma vai toimintamalli.
Epäi-limme useaan otteeseen aihevalintaamme, mutta saimme kannustavaa pa-lautetta opettajilta jatkaa aiheen työstämistä. Opinnäytetyön tekeminen parityönä oli alusta asti selvää ja yhteinen ajatusmaailma loi edellytykset yhteistyölle. Työs-kentelytapamme eroavat toisistaan, jonka koimme työtä ja oppimista rikastutta-vana asiana. Asioiden käsittely yhdessä ja näkökulmien jakaminen auttoivat tie-don sisäistämisessä sekä käsittelyssä. Yhteistyömme sujui mutkattomasti koko prosessin ajan. Haasteita toi opinnäytetyön materiaalin yhteen kasaaminen tiu-kassa aikataulussa muiden opintojen ja harjoittelujen lomassa. Prosessia helpotti aiemmin kertynyt materiaali ja selkeä hankemalli-idea.
Mielestämme jalkautuvaa päihdetyötä tulisi tehdä enemmän, koska se madaltaisi hoitoon hakeutumisen kynnystä. Lääkkeet eivät ole ratkaisu alkoholista eroon pääsemiseksi tai vähentämiseksi vaan ainoastaan keino hoitaa alkoholin käy-töstä aiheutuneita oireita. Väliaikaisessa käytössä lääkkeet ovat hyvä lisä toon, mutta riippuvaisesta henkilöstä tulee helposti monipäihdeongelmainen hoi-tojakson jälkeen. Kuntoutuminen alkoholiriippuvuudesta vaatii asiakkaan elämän kokonaisvaltaista tarkastelua, koska taustalla voi olla muitakin tukea vaativia asi-oita.
Opinnäytetyöprosessin aikana verkostoiduimme porilaisten sosiaali- ja terveys-alan toimijoiden kanssa ja ammattitaitomme kehittyi uusien näkökulmien myötä. Kirjallisuuskatsauksen avulla keräsimme tietoa hankkeen suunnittelusta, joka auttoi meitä hankesuunnitelman tekemisessä. Käytimme opinnäytetyön tie-donhankkimismenetelminä kahta haastattelumenetelmää, joka helpottaa oikean-laisen menetelmän valitsemista työelämässä. Kartutimme päihdeosaamistamme varhaisen puuttumisen menetelmiin perehtymällä ja samalla kasvoimme amma-tillisesti. Prosessin aikana ammatillisuutemme kasvoi tiedonhankinnan, menetel-mien käyttämisen ja soveltamisen kautta.
LÄHTEET
Alho, L. & Öfverström-Anttila, H. (toim.) (2010). Alkoholin käytön riskien arvi-ointi, neuvonta ja hoitoonohjaus. Työvälineenä audit. Opas sosiaa-lialan ja terveydenhuollon ammattilaisille. Helsingin kaupunki: Sosi-aalivirasto. Saatavilla 4.10.2017
https://www.hel.fi/sta-tic/sote/paihde/ety/aineistopankki/ammattilaisille-audit.pdf Alkoholiongelmaisen hoito (2015). Käypä hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla 4.10.2017 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suosi-tus?id=hoi50028#NaN
Heikkilä, A., Jokinen, P. & Nurmela, T. (2008). Tutkiva kehittäminen. Avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2009). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teo-ria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Holmberg, J. (2016). Hoitajana mielenterveys- ja päihdetyössä. Edita Publishing Oy.
Holopainen, A. (2013). Lyhytneuvonta käytännössä. Teoksessa T. Peltoniemi (toim.), Pääasiana alkoholi. Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. (s.136—137). Turku: Lundbeck.
Hänninen, K. (2007). Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Helsinki: Stakes.
Jääskeläinen, M., Virtanen, S. & Räikkönen, O. (2016). Päihdetilastollinen vuo-sikirja 2016: Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kananen, J. (2012). Kehittämistutkimus opinnäytetyönä. Kehittämistutkimuksen kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikor-keakoulu.
Kiianmaa, K. (2013). Alkoholiriippuvuuden biologiset taustatekijät. Teoksessa T.
Peltoniemi (toim.), Pääasiana alkoholi. Käyttö, haitat, hoito, poli-tiikka nyt ja 2040. (s. 43—51). Turku: Lundbeck.
Koski-Jännes, A. (2013). Päihdetyön psykososiaaliset hoitomenetelmät. Teok-sessa T. Peltoniemi (toim.), Pääasiana alkoholi. Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. (s.125—130). Turku: Lundbeck.
KotiKatko. Katkaisuhoito kotona. Saatavilla 10.10.2017 http://www.koti-katko.fi/palvelumme/katkaisuhoito/katkaisuhoito-kotona/
Kuittinen, M. (2015). “Tuki on asiakkaan elämässä mukana elämistä.”
Työntekijöiden käsityksiä päihdehuollon kotikäyntityön mer-kityksestä ja sen kehittämisestä. (Opinnäytetyö, Hämeen am-mattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma). Saatavilla http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86778/Kuit-tinen_Minna.pdf?sequence=1
L 254/2015. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Saatavilla http://www.fin-lex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150254
L 41/1986. Päihdehuoltolaki. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1986/19860041
Lappalainen-Lehto, R., Romu, M-L. & Taskinen, M. (2008). Haasteena päihteet.
Ammatillisen päihdetyön perusteita. Helsinki: WSOY Oppimateriaa-lit Oy.
Leader Suupohja. Mikä on hanke? Saatavilla 23.10.2017 http://www.leadersuu-pohja.fi/mika_on_hanke
Lindroos, J-E. & Lohivesi, K.(2010) Onnistu strategiassa. Helsinki: WSOYpro.
Lokkila, P. & Memarisara, S. (2013). Päihdetyöntekijöiden käsityksiä päihteiden-käyttäjien syrjäytymisestä. (Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkea-koulu, hoitotyön koulutusohjelma). Saatavilla 28.10.2017
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/81267/Lok-kila_%20Memarisara.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Montonen, M. & Powers-Erkkilä. T. (toim.) (2003). Kouluttajan työkalupakki – kättä pidempää päihdekoulutuksen kehittämiseen. A-klinikkasääs-tiö. Saatavilla 10.11.2017 https://www.a-klinikka.fi/sites/default/fi-les/kouluttajan_tyokalupakki.pdf
Päihteet puheeksi. Muutosvaiheet ja motivoiva lähestymistapa. JAKE-hanke.
Saatavilla 25.9.2017 http://jake-hanke.fi/paihteetpu-heeksi/?page_id=424
Rakkolainen, M. (2017) Motivoivan haastattelun toteutuminen päihdehoidon al-kutapaamisissa ja yhteys asiakkaan päihdehaittojen vähenemi-seen. (Väitöskirja, Sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto). Saata-villa 23.10.2017 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0504-8
Renko, Elina 2009. Järki, ideologia, tunteet: sosiaalityöntekijöiden asennoitumi-nen alkoholin käytön puheeksi ottoon ja käyttöön liittyvään neuvon-taan. Psykologia 44:1. Saatavilla 19.8.2017. http://elektra.hel-sinki.fi.anna.diak.fi:2048/se/p/0355-1067/44/1/jarkiide.pdf
Ronkainen, S. & Karjalainen, A. (toim.) (2008). Sähköä kyselyyn! WEB-kysely tutkimuksessa ja tiedonkeruussa. Rovaniemi: Lapin yliopiston me-netelmätieteiden laitoksen tutkimuksia 1.
Ruusuvirta, M. Hanketyön haasteet ja mahdollisuudet. Kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Hyvät käytännöt ja opettavat kokemukset. Saatavilla 19.10.2017
https://www.innokyla.fi/documents/859508/a9d47371-eedc-46c2-8ce7-58c5f7549e4c
Råman, P. (2012a). Asiakkaan kotona tapahtuva alkoholikatkaisuhoito ja jälki-kuntoutus – Tapauskohtainen arviointitutkimus. (Opinnäytetyö, Dia-konia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Ylempi ammattikorkeatutkinto). Saatavilla 31.10.2017
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53065/Ra-man_Paivi.pdf?sequence=1
Råman, P. (2012b). Kotona tapahtuva alkoholikatkaisuhoito. Pilottihankkeen loppuraportti. Vantaan kaupunki Sosiaali ja terveystoimi, Perhepal-velut, Päihdepalvelut. Saatavilla 7.9.2017
https://www.yumpu.com/fi/document/view/46109453/kotikatko-lop-puraportti-pilottihankkeesta-vantaan-kaupunki/6
Sailas, J. (2013). WHO:n alkoholipolitiikka. Teoksessa T. Peltoniemi (toim.), Pääasiana alkoholi. Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040.
(s.195—200). Turku: Lundbeck.
Silfverberg, P. (2007). Ideasta projektiksi – Projektivetäjän käsikirja. Konsultti-toimisto Planpointi Oy. Saatavilla 20.10.2017 http://www.hel-sinki.fi/urapalvelut/materiaalit/liitetiedostot/ideasta_projektiksi.pdf
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Hakuopas. Saatavilla 28.10.2017
http://www.stea.fi/documents/2184241/2579445/STEA+Ha-kuopas+2017.pdf/43b5cb8f-47cf-4153-9559-4571b1200d5a Toivola, M. (2014). Palveluohjaus päihdetyössä – Kyselytutkimus
palveluoh-jauksen sisällöstä, tavoitteista ja toteutumisesta. (Pro gradu -tut-kielma, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yk-sikkö). Saatavilla 28.10.2017 https://tampub.uta.fi/bitstream/han-dle/10024/95638/GRADU-1402393458.pdf?sequence=1
Työturvallisuuskeskus TTK (2012). ”Päihteet työssä – kiitos ei.” Saatavilla https://ttk.fi/files/2415/Paihteet_tyossa_-_kiitos_ei.pdf
Österberg, E. (2013). Alkoholin kulutus meillä ja maailmalla. Teoksessa T. Pel-toniemi (toim.), Pääasiana alkoholi. Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. (s.17-23). Turku: Lundbeck.
Liite1 AUDIT-testi
Liite 2 Päihteidenkäyttö puheeksi –kyselylomake VAIHTOEHTOISTEN PIKKUJOULUJEN PÄIHDEKYSELY
1. Oletko kuullut aikaisemmin kuullut AUDIT-testistä?
1. Kyllä 2. En
3. En osaa sanoa
1. Onko lähipiirissäsi ongelmia päihteiden käytössä?
1. Kyllä 2. Ei
3. En osaa sanoa
2. Oletko ollut koskaan huolissasi läheisesi alkoholinkäytöstä?
1. Kyllä 2. Ei
3. En osaa sanoa
3. Tiedätkö mistä saa apua, kun päihteidenkäyttö huolestuttaa?
1. Kyllä 2. Ei
3. En osaa sanoa
4. Tulisiko päihdepalveluita kohdistaa koteihin?
1. Kyllä 2. Ei
3. En osaa sanoa
5. Millaisena koet elämänlaatusi tällä hetkellä?
1. En osaa sanoa
2. Elämänlaadussani on paljon parannettavaa 3. Olen tyytyväinen elämänlaatuuni
4. Koen elämälaatuni oikein hyväksi tällä hetkellä
Liite 3 Jalkautuva päihdetyön hankesuunnitelma
Jalkautuvan päihdetyön -hanke
Laatijat: Eija Korpihalkola q31900 & Elina Mattila q33097
SISÄLTÖ
1 JALKAUTUVAN PÄIHDETYÖN TARVE JA TAUSTAT
2 KOHDERYHMÄ
3 TAVOITTEET JA TULOKSET
5 RESURSSIT
6 KUSTANNUSARVIO
7 ORGANISAATIO
8 LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO 9 VIESTINTÄ
10 RISKIT
11 HANKEEN LAADUN VARMISTAMINEN
11.1Hankkeen raportointi
11.2Hankkeen ohjaus- ja asiantuntijaryhmän kokoukset 11.3Hankkeen dokumentoinnin hallinta
12 TOIMINNAN ARVIONTI Liite 1 Viestintäsuunnitelma
1 JALKAUTUVAN PÄIHDETYÖN TARVE JA TAUSTA
Hankkeen toiminta on lääkkeetöntä jalkautuvaa päihdetyötä.
Hankkeen teoreettinen viitekehys on KotiKatko-pilottihanke:
SiniVida Oy toteutti KotiKatko-pilottihankkeen Vantaalla vuonna 2010. Tavoit-teena oli motivoida ja tukea asiakkaita päihteiden käytön muutokseen heidän omassa kodissaan. Hankeidean syntymiseen vaikutti säästövelvoite, avohoidon palveluiden lisääminen ja uusien asiakasryhmien sekä asiakkaiden tavoittami-nen. KotiKatko-pilotti tavoitti 85 asiakasta, joista 53 % oli miehiä ja 47 % oli nai-sia. Asiakkaista 11:lle aloitettiin katkaisuhoito, jälkikuntoutuksessa oli 53 asia-kasta ja joillekin riitti arviointi ja motivointikäynti. Asiakaspalautteen ja kokemus-ten perusteella päihteiden käyttö vähentyi tai loppui kokonaan, toimintakyky pa-rani ja vertaisryhmissä käynti lisääntyi. Palvelumuoto koettiin helposti lähestyttä-väksi ja se tavoitti asiakkaita, jotka terveydellisten rajoitteiden vuoksi eivät saa-vuttaneet muita päihdepalveluita. Opinnäytetyössään Råman (2012b) toteutti arviointitutkimuksen, jossa selvitettiin KotiKatkon jälkikuntoutuksen toimintaa ja asiakkaita. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea KotiKatkon asiakasta, joilla jälki-kuntoutuksesta oli kulunut yli puolivuotta. Kaikilla kolmella haastateltavalla elä-mänhallinta oli parantunut ja he kokivat elämän laatunsa parantuntuneen. Alko-holin käyttö oli haastateltavin mukaan loppunut tai vähentynyt huomattavasti.
Maailman terveysjärjestö WHO on tunnustanut alkoholin aiheuttavan kolman-neksi eniten sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia maailmanlaajuisesti (Sailas 2013, 195). Suomessa on arvioiden mukaan noin 500 000 alkoholin riskikäyttä-jää ja sillä on merkittävä osa työikäisten kuolemissa (Alkoholiongelmaisen hoito.
Käypä hoito -suositus 2015). Suomessa päihdehuollon menot vuonna 2015 oli-vat noin 202 miljoonaa euroa ja kustannukset kasvoioli-vat vuoteen 2014 verrat-tuna noin 5,6 %. Vuonna 2013 julkiselle sektorille kohdistuneet alkoholin haitta-kustannukset olivat arviolta 887-1089 miljoonaa euroa, jotka koostuivat pääosin haittojen hoitamisesta ja korjaamisesta. Kustannuksista 25 % kohdistui sosiaali-huollon menoihin, jotka aiheutuivat alkoholin käytöstä ja 13 % kohdistui erikois-sairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon ja avohoidon kuluihin. (Jääskeläinen,
Virtanen & Räikkönen 2016, 34-35,37.)
Päihdehuoltolain (L 41/1986) 6§:n mukaan: Päihdehuollon palveluja on järjestet-tävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoi-tamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin.
Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Päihdehuoltolain (L 41/1986) 3§:n mukaan: Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisäl-löltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päih-dehuollon palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen ja kehittäminen kuuluvat so-siaalihuollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveydenhuollon osalta terveyslau-takunnalle.
Päihdepalvelut järjestetään ensisijaisesti matalan kynnyksen avopalveluina, joi-den lähtökohtana on asiakkaan omaehtoinen hakeutuminen avun piiriin. Päihde-työtä voidaan toteuttaa liikkuvan eli jalkautuvan palvelun avulla, jossa asiakkaan tukeminen tapahtuu pääasiallisesti hänen omassa kodissaan. Avohoidon palve-lut ovat asiakkaalle yleensä maksuttomia, kun taas laitoskuntoutukseen tai vas-taaviin pidempiaikaisiin hoitomuotoihin tarvitaan kunnan maksusitoumus. Kun-tien päihdehuolto on hoitopainotteista, erityispalveluiden käytön tarpeen arvioin-tia, hoitoonohjausta ja kuntouttavaa toimintaa. Kunnallista päihdehuoltoa tarjo-taan: perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kouluterveydenhuollossa, neuvoloissa, sosiaalipalveluissa, asumispalveluissa ja kotipalveluissa. Kunnalliset päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin ja eri-tyispalvelut voidaan hankkia ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta, järjes-töiltä tai muilta kunnilta. Erityistason päihdetyötä tarjoavat: erikoissairaanhoito, vammaispalvelut, yksityinen terveydenhuolto, A-klinikat, katkaisuhoitoasemat, nuorten päihdepalvelut, ensisuojat, asumispalvelut, päivätoimintakeskukset, kun-toutumisyksiköt ja vankilat. Erityistason päihdepalveluissa arvioidaan ongelmien
ja hoidon tarvetta, terapian tarvetta, laitoshoidon- ja kuntoutuksen toteutta-mista, jälkikuntoutusta sekä moniammatillista yhteistyötä hoitosuhteen aikana.
(Holmberg 2016, 67-69.)
2 KOHDERYHMÄ
Alkoholin riskikäyttäjät, joiden päihteidenkäyttö voidaan hoitaa varhaisen puuttu-misen menetelmien avulla.
Jalkautuvan päihdetyön hankkeen asiakkaita ovat porilaiset täysi-ikäiset asiak-kaat. Hankkeella on toimistotila Porin keskustassa, jossa tarpeen mukaan voi-daan myös suorittaa asiakastapaamisia sekä tehdä sidosryhmäyhteistyötä.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisten päihdetoimijoiden kanssa.
3 TAVOITTEET JA TULOKSET
Tavoitteena puuttua alkoholin liikakäyttöön varhaisella puuttumisen keinoin sekä tarjota keinoja päihteiden käytön puheeksi ottoon ja ennaltaehkäistä alkoholihait-tojen syntymistä. Alkoholinkäyttäjät saavat keinoja pohtia kulutusta yhdessä am-mattilaisen kanssa. Hankkeen tavoitteena on madaltaa kynnystä hakeutua päih-depalveluihin sekä tarjota asiakkaille esteetön avohuollon palvelu. Palvelumuo-don tarkoitus on tavoittaa ne päihteiden käyttäjät, joita muut päihdepalvelut eivät tavoita.
Tavoitteiden toteutumista seurataan asiakastapaamisten ja yhteydenottojen sekä palautteen perusteella. Palvelua pyritään kehittämään sen mukaan, että se pal-velisi tavoitetta tavoittaa alkoholin suurkuluttajat.
Hankkeen ensisijaisia hyödynsaajia ovat asiakkaat itse sekä heidän perheensä, mikäli alkoholiriippuvuus saadaan estettyä ennalta ehkäisevällä puuttumisella en-nen haittojen syntymistä. Toissijaisesti hankkeesta hyötyvät paikalliset
päihde-palvelut, jotka voivat ohjata hankkeeseen kevyemmän avun tarpeessa olevia al-koholin käyttäjiä. Yhteiskunta hyötyy hankkeesta ennalta ehkäisevän päihdetyön säästävillä vaikutuksilla ja asiakkaat vähenevät korjaavasta päihdetyöstä varhai-sen puuttumivarhai-sen auttaessa asiakkaita alkoholittomaan elämään.
Hanke on vuoden mittainen pilottihanke, jonka aikana on tarkoitus saada tamalli juurrutettua osaksi porilaisen jo olemassa olevan päihdepalvelun toimin-nan osaksi.
4 HENKILÖSTÖ JA TEHTÄVÄT
Hankkeen organisaatio koostuu ohjausryhmästä eli hankkeen tilaajasta, rahoit-tajasta, hankepäälliköstä, kahdesta hanketyöntekijästä sekä mahdollisimman laajasti eri päihde- ja sosiaalialanpalveluiden tuottajista. Yhteistyötahojen sitou-tuminen sekä motivointi toimintaan on olennaisen tärkeää, jotta hankemalli pää-sisi tavoitteisiin. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sen tehtävänä kehit-tää palvelua, tiedottaa hankemallista sekä tukea ja ohjata toimintaa. Hankemal-lin raportoinnista sekä yhteistyötahojen etsimisessä sekä tiedottamisesta vastaa hankepäällikkö. Asiakastyö on kahden hanketyöntekijän vastuulla. Palvelun juurruttamiseksi osaksi olemassa olevia palveluita olennaista olisi, että yhteis-työkumppanit ovat osana asiakastyötä.
5 RESURSSIT
Henkilöstöresurssit: Hankkeessa työskentelee kaksi palkallista hanketyöntekijää.
Tarvikkeet ja materiaalit: Toimistotarvikkeet, työpöytä, kaksi toimistotuolia, pöytä, kaksi sohvaa, toimiston sisustus, markkinointimateriaalit, kännykkäliittymät, net-tiliittymä.
Koneet ja laitteet: kaksi kannettavaa tietokoneet, tulostin, kaksi kännykkää, auto (ei hankkeen oma)
Kustannukset: koulutukset, bensiinikulut, tarjoilukustannukset, viestintämenot, työterveyskustannukset, toimitilasta aiheutuvat kustannukset
6 KUSTANNUSARVIO
Henkilöstön palkat (2200 €/kk/hlö) yhteensä 64 000 €
Toimistotila (200 €/kk) yhteensä 2400 €
Toimistokalusteet käytettyinä yhteensä 1500 €
Kännykät yhteensä 200 €
Tietokoneet yhteensä 600 €
Tulostin yhteensä 100 €
Toimistotarvikkeet yhteensä 200 €
Koulutus yhteensä 4000 €
Bensat yhteensä 5000 €
Liittymät yhteensä 1000 €
Viestintä yhteensä 500 €
Muut kustannukset yhteensä 500 €
Kustannusarvio vuodessa yhteensä 80 000 €
7 ORGANISAATIO
Organisaatio koostuu ohjausryhmästä eli hankkeen tilaajasta, rahoittajasta ja so-siaali- ja terveysalan palvelutuottajista. Yhteistyötahojen sitoutuminen ja motivoi-tuminen toimintaan on edellytyksenä hankeen tavoitteiden saavuttamiselle.
Hankemallin raportoinnista. yhteistyötahojen etsimisestä ja tiedottamisesta vas-taa hankepäällikkö. Hanketyöntekijät tekevät asiakastyötä, johon hankepäällik-kökin osallistuu tarvittaessa. Palvelun juurruttamiseksi hankkeen päättymisen jäl-keen on tärkeää sitouttaa yhteistyökumppanit osaksi asiakastyötä.
8 LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO
Asiakkaalle kerrotaan ensimmäisellä kerralla, että palvelu on luottamuksellista ja tieto salassapidettävää. Olemme laatineet asiakastietojen luovuttamiseen tar-koitetun lupalapun, jossa asiakas allekirjoituksellaan antaa luvan jakaa hoidon kannalta oleellista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle hänen puolestaan tarvittaessa. Lupa on voimassa niin kauan, kun asiakas on hank-keen asiakkaana. Lupalappu hävitetään asianmukaisesti salassa pidettävänä paperina, kun asiakassuhde päättyy.
9 VIESTINTÄ
Viestintä kohdennetaan hankkeen yhteistyökumppaneille, joita ovat porilaiset päihdealan ammattilaiset. Muista päihdepalveluista voidaan lähettää asiakkaita hankkeeseen, kun huomataan että varhaisen puuttumisen menetelmät voisivat sopia parhaiten avuksi tilanteeseen.
Ydinviestinä on, että toiminta on jalkautuvaa lääkkeetöntä päihdepalvelua.
Viestikanavia ovat: päihdealan tapahtumat Porissa, sosiaalinen media, sosiaali- ja terveyspalveluiden odotusaulojen ilmoitustaulut, Youtube-video, paikalliset il-maisjakelulehdet ja ”puskaradio”.
10 RISKIT
Hankemallin riskejä tarkastellaan SWOT-analyysin avulla, joka on yleinen työkalu hankesuunnittelussa.
VAHVUUDET HEIKKOUDET - Matalan kynnyksen palvelu
- Helppo saatavuus
- Asiakaslähtöinen työskentely - Lääkkeettömyys
- Puutteellinen kustannusarvio - Henkilöstöresurssit
- Yhteistyötahojen sitoutuminen - Aikataulut
MAHDOLLISUUDET UHAT
- Avohoidon lisääminen - Päihdepalveluiden kehittäminen
- Toiminnan laajentaminen
- Tiedottamisen haasteet
- Palvelu ei jatku hankkeen jälkeen - Asiakasmäärät
- SOTE-uudistus
Kuvio 4 SWOT-analyysi
11 LAADUN VARMISTAMINEN
11.1 Hankkeen raportointi
Hankeen toimintaa seurataan hankeraportein ja säännöllisillä kokoontumi-silla. Hankeraporttien salassapito ja arkistointi tehdään laissa määritetyin eh-doin. Hankkeen asiakastietojen dokumentointia ja kirjaamista ohjaa laki sosiaali-huollon asiakirjoista (L 254/2015).
11.2 Hankkeen ohjaus- ja asiantuntijaryhmän kokoukset
Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Sen tehtävinä ovat:
palvelun kehittäminen, tiedottaminen, toiminnan tukeminen sekä ohjaaminen.
Kokoontumisista tehdään muistio, johon kirjataan käsitellyt asiat ja jatkossa huo-mioitavat asiat.
11.3 Hankkeen dokumentoinnin hallinta
Projektipäällikkö huolehtii siitä, että projekteista tehdään projektikansio. Asiakirjat säilytetään toimiston lukollisessa kaapissa. Projektikansiot säilytetään vähintään kuusi kuukautta:
- projektisuunnitelmat - muistiot
- muut kirjalliset tuotokset - loppuraportit
- asiakastietolomakkeet ja lupalaput - muut mahdolliset dokumentit
12 TOIMINNAN ARVIONTI
Porissa ei ole tarjolla samankaltaista hankkeen tarjoamaa jalkautuvaa lääkkee-töntä päihdepalvelua, jonka vuoksi kehittämisvaiheessa toimintaa arvioidaan jat-kuvasti ja siihen tehdään tarvittavia muutoksia. Ehkäisevä, varhaisen puuttumi-sen avulla tehtävä päihdetyö lääkkeettömänä on myöskin uutta alueella. Porilai-silta päihdetoimijoilta vaaditaan ennakkoluulotonta asennetta ja heittäytymistä sekä rohkeutta ohjata asiakkaita hankkeen asiakkaiksi. Arviointia tekevät hank-keessa toimiva henkilöstö, ohjausryhmä, alueen päihdeammattilaiset ja asiak-kaat yhteistyössä. Toiminnassa tulee panostaa tarkkaan dokumentointiin, jonka avulla vaikuttavuutta voidaan seurata ja toiminnan kannattavuutta arvioida.
Toiminnan lähtökohtana ovat päihdeavun tarpeessa olevat asiakkaat, jonka vuoksi palvelun tulee muuntua asiakkaita paremmin palvelevaksi jatkuvasti asia-kaspalautteiden perusteella. Työmenetelmiä muokkaamalla asiakkaille sopivam-miksi voidaan saavuttaa heitä paremmin palveleviksi ja tuloksellisuus voi samalla parantua. Ohjausryhmän tapaamisissa hankkeen toiminnasta käydään arvioivaa keskustelua, jonka avulla toimintalinjoja voidaan muuttaa välittömästi kehittämis-tarpeen ilmaannuttua. Ohjausryhmä kokoontuu kahden kuukauden välein, mutta tarvittaessa tapaaminen voidaan sopia tiheämminkin tapahtuvaksi. Yhteistyön
ohjausryhmän ja hanketyöntekijöiden välillä tulee olla saumatonta ja hyvin toimi-vaa, jonka avulla taataan jatkuva informaatio toimijoilta toisille. Hanketyöntekijöi-den kesken pidetään kehittämispäivä kerran kuukaudessa, jossa arvioidaan omaa työskentelyä, asiakkaiden tavoittamista ja asiakastyön tavoitteiden saavut-tamista sekä kehitetään uudenlaisia tapoja löytää uusia asiakkaita.
Liite1 Viestintäsuunnitelma
1. Korkki kiinni! – hankesuunnitelma
Hankkeen tavoitteena on varhainen puuttuminen alkoholin liikakäyttöön sekä tar-jota keinoja päihteiden käytön puheeksi ottoon ja ennaltaehkäistä alkoholihaitto-jen syntymistä.
2. Viestinnän kohderyhmät
Viestintää kohdennetaan yhteistyökumppaneille, jotta heidän avullaan tieto pal-velusta tavoittaisi asiakkaat.
Sisäiset kohderyhmät: ohjausryhmään kuuluvat tahot, hanketyöntekijät.
Ulkoiset kohderyhmät: paikalliset päihdepalvelut, joiden kautta hankkeeseen oh-jautuu asiakkaita. Asiakkaat ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt, jotka voivat ottaa yhteyttä huolen herätessä.
3. Viestinnän tavoitteet ja mittarit
Viestinnän tavoitteena on saavuttaa alkoholin käytön riskiryhmässä olevia asiak-kaita päihdepalveluiden kautta, jotka hyötyivät varhaisen puuttumisen keinoista.
Viestinnän vaikutuksia seurataan asiakasmäärien mittauksella, asiakaskäynnit kirjataan ja tilastoidaan. Asiakasmäärien saavuttaminen on tärkeää, jotta palvelu voidaan näyttää tarpeelliseksi sekä samalla raportoidaan hankerahoittajalle pal-velun hyödystä.
Hankkeessa raportoidaan ja tilastoidaan myös lähtötilannetta, palveluiden tar-vetta ja palveluohjausta. Tarkoituksena saada tilastoitua asiakkaiden kuntoutu-misprosessia ja hankkeen hyötyjä.
4. Ydinviestit
Jalkautuva lääkkeetön päihdetyö.
5. Viestinnän päävälineet ja keinot
Paikallisille päihdetoimijoille, joiden kautta hankkeeseen ohjautuu asiakkaita.
Viestitä sähköisesti sähköpostin kautta, sosiaalisen median avulla ja osallistu-malla alan tapahtumiin sekä yhteistyöpalavereihin.
Hankkeen toimintaa raportoidaan ohjausryhmälle sähköpostiviestein ja
Hankkeen toimintaa raportoidaan ohjausryhmälle sähköpostiviestein ja