Haastava huumori

Haastavan huumorin tavoitteena on haastaa vallitsevaa tilannetta eli osoittaa jon-kin asian kyseenalaisuus tai kritisoida sitä. Huumoria käytettäessä ei kuitenkaan selkeästi hyökätä toista ihmistä tai ryhmää vastaan, vaan kritisointi on hienovarai-sempaa.

Esimerkissä 117 vihjeenä huumorista on kolme peräkkäistä ”virnistävää” tun-neikonia. Huumori perustuu palstan jäsenille yhteiseen tietoon siitä, että tietyn tyyppiset viestit saatetaan siirtää niin sanotulle ”kuumapääosastolle”. Tällä kirjoit-taja viittaa palstalla olevaan erityiseen keskustelualueeseen, joka on tehty riitoja aiheuttavaa keskustelua varten, jotta muu palstalla oleva keskustelu pysyisi asial-lisena. Kirjoittaja vihjaa siten huumorin keinoin, että hänen avausviestinsä on jol-lain tavalla kiistanajol-lainen ja saattaa näin ärsyttää joitain lukijoita aiheuttaen kii-vaan väittelyn. Huumori toimii myös ilmapiiriä keventäen ja tehden siten kiistan-alaisen aiheen esille ottamisen hyväksyttävämmäksi ja turvallisemmaksi. Esimer-kin 117 kirjoittaja on profiilinsa mukaan ”Lämpöpumppuaktiivinen” (viestejä 1127), joten hänen voi olettaa olevan vahvasti sisällä keskustelupalstan keskuste-lukulttuurissa sekä tuntevan palstan käytännöt ja siten myös esimerkin kaltaisten sisäpiirihuumorin käyttö on hänelle mahdollista.

(117) Kokeillaan täällä ensin mutta ei haittaa jos menee kuumapääosastolle, tärkeintä että puhutaan […] (LP: kerrostalon maalämpö, jär-keäkö?)

Esimerkeissä 118–120 asetetaan huumorin keinoin jollain tavalla kyseenalaiseksi yleisesti lämpöpumput tai jokin niihin liittyvä asia. Esimerkissä 118 kontekstuaa-lisena vihjeenä huumorista toimii sana ”ennustaja”. Ajatus ennustajan käyttämi-sestä ilmalämpöpumpun taloudellisen takaisinmaksun arviointiin on huvittava, sillä siinä yhdistyy kaksi asiaa, joita ei yleensä ole tapana käyttää yhdessä. Huvit-tavuus perustuu myös yhteisesti jaettuun tietoon siitä, miten vaikeaa ilmalämpö-pumpun takaisinmaksuaikaa voi olla laskea, ja samalla myös kyseisen seikan kri-tisointiin.

(118) […] Osaisiko joku merkonomi laskea talouden takasinmaksua vai tarvi-taanko mukaan myös ennustaja tai onko muita parempia tapoja? (S24:

Ilmalämpöpumppu ennustajia apuun?

Esimerkissä 119 kirjoittaja esittää, että on ensin sanovinaan ”ongelman” (”ong..”), mutta muuttaa sitten sanan muotoon ”ominaisuuden” viitatessaan höyrystimen jäätymiseen. Huumori perustuu siihen yhteiseen tietoon, että lämpöpumpun höy-rystimen jäätymisen on luonnehdittu olevan pumpun ominaisuus eikä varsinai-sesti vika. Tällä tavoin on ehkä pyritty välttämään pumpun takuuseen kuuluvia korjauksia. Viestin 119 kirjoittaja siten mitä luultavimmin kritisoi huumorin kei-noin viestinsä ”rivien välissä” tätä käytäntöä sekä laitetoimittajien ja asennusfir-mojen toimintatapaa asiassa. Mahdollisesti hän kritisoi myös itse lämpöpumppua.

(119) […] 5) Mistä löytää pätevä asennu/korjaus/huolto, joka voisi korjata ong.. ominaisuuden, miel pk-seudulla..? […] (LP: 310P:n höyrystin jää-tyy jatkuvasti! Niben huoltoja pk-seudulla? Jäsen, Viestejä: 11)

Esimerkissä 120 huumorin keinona toimii kielikuva ”maalämpöreikään emme aio sortua”. Kielikuvassa maalämpöreikä toimii metonymiana²⁸ kuvastamaan maa-lämpöjärjestelmää, sillä maalämpöreikä, jolla viitataan maalämpökaivoon, on maalämpöjärjestelmään kuuluva olennainen osa. ”Maalämpöreikään sortuminen”

viittaa siten maalämpöjärjestelmän hankkimiseen kiinteistölle. Huumori syntyy siitä yhteisestä kontekstuaalisesta tiedosta, että Suomi24-keskustelupalstalla maalämpö jakaa voimakkaasti mielipiteitä ja osa kirjoittajista vastustaa maaläm-pöä pitäen sitä huonona vaihtoehtona, vaikka laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa maalämpöä pyritään edistämään muun muassa valtion rahallisilla tuilla ja maalämpö onkin kirjoitusajankohtana ollut vahvasti kasvattamassa suo-siotaan Suomessa. Siten ”maalämpöreikään sortuminen” on ikään kuin periksi an-tamista, luovuttamista ja ”antautumista virran vietäväksi”, jossa omaan elämään liittyvä päätösvalta ja hallinta luovutetaan pois.

28 Metonymiassa esinettä tai ideaa kuvaava sana korvataan joko konkreettisesti tai abst-raktisti sukua olevalla sanalla. Toisin kuin metafora, metonymia edellyttää rinnastettujen asioiden yhteyden tunnetuksi ja jo olemassa olevaksi. (Tieteen termipankki 2021a)

(120) Onko kellään kokemusta vesi-ilmalämpöpumpusta ja sen hyödyistä.

[…] Mietitään vaan tätä, että saisiko tällä säätöjä aikaiseksi. Maaläm-pöreikään emme aio sortua kyllä ja puukattilaan tarvitaan taas ihan himmeitä palosuojauksia, jos sellaisen laittaisi tuonne varastoon. […]

(S24: Vesi ilppi)

Esimerkissä 121 käytetään idiomia ”pissa sukassa”, joka on muunnos sanonnasta

”kusi sukassa”. Ilmauksella voidaan tarkoittaa ”hiljaa, ääneti, toisten huomaa-matta”²⁹ olemista/tekemistä tai jonkin jännittämistä todella paljon. Todennäköi-sesti kirjoittaja viittaa ilmauksella siihen, että nykyiset maalämpötoimittajat ovat peloissaan ja jännittyneitä, koska viestin aiheena oleva maalämpöpumppumerkki on luvannut tuotteilleen paremman takuun kuin nykyiset maalämpötoimittajat, jolloin he luultavimmin pelkäävät menettävänsä potentiaaliset asiakkaansa tämän uuden merkin toimittajille. Huumori perustuu palstan käyttäjien yhteisesti jaet-tuun tietoon siitä, että takuiden kanssa on usein ongelmia ja että laitteet hajoavat usein juuri takuuajan päätyttyä, mikä on maalämpöpumppujen käyttöä ajatellen usein melko lyhyt. Samalla huumoriin kätkeytyy myös kritiikkiä kyseistä asiantilaa kohtaan.

(121) Onko jollain tarkempaa tietoa näistä maalämpöpumpuista??

10 vuoden takuu?? Taitaapi olla nykyisillä toimittajilla pissa sukassa, ainakin omalla kohdallani tuo nousi juuri ykkösvaihtoehdoksi. On vielä saksalainenkin, joten ei pitäisi olla mikään sekundavärkkikään.. (S24:

Vaillant maalämpöpumput)

Muita ryhmiä vastaan suunnattua, aggressiivista huumoria ei ollut käytetty lain-kaan tiedon saamiseen tähtäävissä avausviesteissä (vrt. Salmela 2014).

4.7.3 Yhteenveto ja pohdinta

Tiedon saamiseen tähtäävissä viesteissä oli käytetty pääasiassa yhteisymmärrystä rakentavaa ja kohteliasta huumoria ja vain muutamassa viestissä haastavaa, ky-seenalaistavaa huumoria. Muita ryhmiä vastaan hyökkäävää huumoria ei ollut käytetty. Kontrolloidulla palstalla huumorin käyttö tiedon saamiseen tähtäävissä avausviesteissä oli yleisempää kuin avoimella palstalla.

Vahvistavassa huumorissa käytettyjä huumorityyppejä ja keinoja olivat hauskat kielikuvat, idiomit ja tekniikan elollistaminen (personifikaatio). Myös itseironiaa ja itsensä vähättelyä käytettiin. Tekniikan elollistamisella voidaan tehdä monimut-kaisten teknisten asioiden kuvaamisesta helpompaa, kun laitteiden toiminta voi-daan rinnastaa ihmisen toimintaan, joka on kaikille tuttua. Vihjeinä huumorista käytettiin tunneikoneita, välimerkkejä, typografisia keinoja, toistoa ja liioittelua.

29 https://urbaanisanakirja.com/word/kusi-sukassa/

Huumori perustui usein yhteisesti jaettuun tietoon tai kokemuksiin. Perustana saattoi olla yleinen kulttuurinen tieto, erikoisalan tuntemukseen liittyvä tieto tai palstan aiemman toiminnan tuntemiseen liittyvä tieto. Yhteiseen, jaettuun tietoon ja kokemuksiin viittaaminen vahvistivat yhteistä pohjaa ja rakensivat yhteisym-märrystä kirjoittajan sekä lukijoiden ja mahdollisten vastaajien välillä.

Vahvistavan huumorin käyttäminen hyväntahtoisuuden ja kohteliaisuuden osoit-tamiseen viestin lukijoita kohtaan, yhteisen pohjan luomiseen ja yhteisymmärryk-sen luomiseen on ymmärrettävää, kun tavoitteena on avun tai tiedon saaminen, jolloin miellyttävän, sympaattisen kuvan antaminen itsestä on tärkeää. Kirjoitta-jien motivaatio vastata saattaa lisääntyä, mikäli he kokevat avausviestien kirjoitta-jan helposti samaistuttavaksi ja kohteliaaksi.

Huumoria käytettiin jonkin verran myös oman näkemyksen korostamiseen. Haas-tavaa huumoria käytettiin asioiden kyseenalaistamiseen ja kritisointiin. Huumo-rin avulla negatiivinen tai kriittinen viesti voitiin välittää hyväksyttävämmässä muodossa. Haastavan huumorin tyyppeinä käytettiin esimerkiksi vertauksia ja ironiaa. Huumori oli vahvasti sidoksissa keskustelun aiheena olevaan erikoisalaan ja kietoutunut yhteen erikoisalan tiedon kanssa, jolloin sen ymmärtäminen vaati jonkin verran tietämystä käsiteltävästä aiheesta, ja myös huumorin tavoitteet nou-sivat keskustelun aiheesta.

4.8 Tiedon saamiseen tähtäävien viestiketjujen vastausviestit

Tässä luvussa tarkastelen tiedon saamiseen tähtäävien viestiketjujen vastausvies-tejä. Aloitan kertomalla, miten vastausviestin analyysi eteni. Seuraavaksi tarkaste-len, millaisia olivat kirjoittajan itsensä kirjoittamat viestit viestiketjuissa (4.8.1), millä perusteella luokittelin vastausviestit relevanteiksi tai irrelevantiksi ja millai-sia olivat irrelevantit (4.8.2) ja relevantit vastaukset (4.8.3) sekä millaista argu-mentaatiota käytettiin (4.8.4), miten huumoria käytettiin (4.8.5) ja miten empa-tiaa ilmaistiin vastausviesteissä (4.8.6).

Vastausviestien analyysin aineistona oli pienempi satunnaisotos, joka koostui 40 viestiketjusta, joiden avausviestin tavoitteena oli tiedon saaminen. Näissä viesti-ketjuissa oli yhteensä 764 vastausta (382 kummaltakin palstalta). Olen havainnol-listanut kuviossa 29, miten vastausviestien analyysi eteneni.

Kuvio 29. Vastausviestien analyysi

Luokittelin vastausviestit (N=764) ensin sen mukaan, oliko ne kirjoittanut avaus-viestin kirjoittaja itse vai joku muu. Viestit, jotka oli kirjoittanut joku muu kuin aloittaja itse (N=664) luokittelin sen perusteella, olivatko ne avausviestin ja sen aiheen ja tavoitteen kannalta relevantteja vai irrelevantteja. Relevantit vastaus-viestit (N=400) luokittelin viiteen kategoriaan: neuvoihin, omien kokemusten ker-tomiseen, yleisen tiedon antamiseen, mielipiteisiin ja kysymyksiin. Tarkastelin myös, millaista argumentaatiota vastauksissa käytettiin sekä huumorin ja empa-tian käyttöä vastausviesteissä.