Aiempi tutkimus tiedon hakemisesta ja jakamisesta

Verkkoyhteisöjä ja verkkokeskusteluja on tutkittu paljon tietokonevälitteisen vies-tinnän (computer-mediated communication) tutkimusalueella, ja ne ovat herättä-neet kiinnostusta myös psykologian, sosiologian, yhteiskuntatieteiden ja kielitie-teiden alueilla. Tutkittujen verkkoyhteisöjen aihepiireinä ovat olleet muun muassa terveys (Burnett & Buerkle 2004, Eichhorn 2008, Heikkinen 2011), äitiys (Kouper 2010), fanikulttuurit (Baym 2000), urheilu (Kytölä 2013), politiikka (Himelboim, Gleave & Smith 2009), teemamatkailu (Li, Chandler & Shen 2018) ja matema-tiikka (Chen, Lo & Hu 2020).

Keskustelupalstoja on tutkittu runsaasti opetuskontekstissa pedagogiikan alu-eella, esimerkiksi keskusteluharjoitusten vertaisvuorovaikutusta (Kääntä 2016), osallistumista ja sosiaalisia yhteyksiä (Tirado-Morueta, Maraver-López & Her-nando-Gómez 2017), opiskelijoiden aktivointia, kriittisen ajattelun kehittämistä sekä opiskelijoiden ja opettajan välisen yhteistyön parantamista (Osborne, Byrne, Massey & Johnston 2018) sekä argumentointia ja tiedon rakentamista (Bayazit, Clarke & Vidakovic 2018). Keskustelupalstat ovat olleet suosittu tutkimuskohde myös terveyteen liittyvän tiedonhaun ja sosiaalisen tuen alueilla (esim. Richard, Badillo-Amberg & Zelkowitz 2017; Park, Conway & Chen 2018; Bostwick, Liao &

Lee 2019; Yoo, Lee & Ha 2019). Bakke (2019) on tutkinut, miten (lääketieteen) ammattilaisen asiantuntijuus sekä potilaiden henkilökohtainen, kokemukseen pe-rustuva asiantuntijuus rakentavat yhdessä luottamusta potilasfoorumilla. Poori-sat, Detenber, Boster ja Li (2019) puolestaan ovat tutkineet retoriikan näkökul-masta, miten viestin muotoilu ja argumentaatio sekä kirjoittajan asiantuntija-asema vaikuttavat siihen, miten uskottavaksi viesti koetaan.

Lämpöpumppuihin liittyvää verkkokeskustelua ovat tutkineet aiemmin Hyysalo ym. (2013), jotka ovat selvittäneet verkkoviestinnän ja verkkoyhteisöjen vaiku-tusta kansalaisten ja energiateknologian suhteeseen sekä käyttäjien laitteistoille tekemiin omiin modifikaatioihin ja käyttäjäinnovaatioihin. Hyysalo ym. (2018) puolestaan ovat tutkineet keskustelupalstojen merkitystä uuden teknologian leviä-misessä. Tutkimuksessaan he tarkastelivat lämpöpumppuihin liittyvän keskuste-lupalstan jäsenyyttä, viestien lähetysaktiivisuutta ja sisältöä internet-etnografisten menetelmien kautta hyödyntäen viestien sisällönanalyysia sekä palstan käyttäjien haastatteluita. (Emt. 875.) Aihepiiriä lähellä ovat myös erilaiset tekniikkaan liitty-vät tukiryhmät ja muut teknisiin aiheisiin, kuten tietotekniikkaan liittyliitty-vät keskus-telut, joita on tutkittu muun muassa asiantuntijuuden (esim. Haataja & Perttula 2004) sekä teknisen viestinnän näkökulmasta (Steehouder 2002). Pflugfelder (2017) on tutkinut Redditin “Explain Like I’m Five” -keskustelualuetta, jossa vas-tauksia monimutkaisiin kysymyksiin tuotetaan joukkoistamisen avulla.

Verkkoyhteisöjä sekä niissä tapahtuvaa tiedonhakua on siis tutkittu runsaasti eri aihepiireihin, lämpöpumppuihinkin liittyen. Kuitenkin useat näistä tutkimuksista eroavat omasta tutkimuksestani siten, että ne eivät ole varsinaisesti viestintätie-teellisiä tutkimuksia, vaan niissä ensisijaisena kiinnostuksen kohteena on jokin muu asia kuin viestintä, vaikka tutkimuskysymystä selvitetäänkin verkkoyhteisö-jen avulla. Esimerkiksi pedagogiikan näkökulmasta mielenkiinnon kohteena on usein se, miten oppimista voitaisiin parantaa ja miten keskustelupalstoja voidaan hyödyntää oppimisen näkökulmasta. Terveyteen liittyvissä aiheissa taas on tutki-musintressinä toisaalta se, miten keskustelupalstoja voidaan hyödyntää potilas-työssä ja toisaalta se mitä haittaa niistä on (esimerkiksi disinformaation/väärän tiedon levittäminen). Viestinnän näkökulmasta, kuten omassa tutkimuksessani, sen sijaan kiinnostuksen kohteena on ilmiö itsessään ja se, miten viestintä toimii.

Tällaisestakin näkökulmasta on tehty aiempaa tutkimusta, esimerkiksi pragmatii-kan ja tietokonevälitteisen diskurssianalyysin alueilla.

Nykymuotoisia keskustelupalstoja koskeva tuoreempi pragmatiikan tutkimus on Arendholzin (2017: 125) mukaan kuitenkin edelleen puutteellista ja sitä tarvitaan lisää. Keskustelupalstat ovat hänen mukaansa paljolti jääneet tutkimuksessa mui-den alustojen varjoon, ja ne on kuitattu lähinnä sivuhuomautuksina erilaisissa laa-jemmissa katsauksissa, kun taas systemaattinen ja kokonaisvaltainen keskustelu-palstojen kielitieteellinen ja etenkin pragmaattinen kuvaus on jäänyt puutteel-liseksi (emt. 132–133). Arendholz (2013) on monografiassaan tutkinut opiskeli-joille suunnattua The Student Room (TSR) -keskustelupalstaa. Tutkimuksen pai-nopisteenä olivat keskustelupalstalla ilmenevät ihmistenväliset suhteet. Tiedon pyytämisen ja neuvomisen tutkiminen eivät olleet Arendholzin (2013) tutkimuk-sessa päätavoitteina, mutta niitä kuitenkin sivuttiin analyysissa, sillä jotkut aineis-ton viestiketjuista sisälsivät tiedon pyytämistä ja neuvomista.

Verkkokeskustelut ovat herättäneet paljon kiinnostusta myös mediatutkimuksen alueella. Kangaspunta (2016) on tutkinut verkkouutisten kommentteja käyttäen menetelmänä keskustelunanalyysia. Hänen tutkimuksessaan tavoitteena oli sel-vittää, voidaanko verkkouutisten kommentointia pitää julkisen keskustelun muo-tona (emt. 45). Kangaspunta (emt.) toteaa, että keskustelunanalyysin keinoilla ei pystytä kuitenkaan riittävästi huomioimaan kommenttien sisällön merkitystä, mitä täydentäisivät esimerkiksi diskurssianalyyttiset menetelmät. Vainikka ja Harju (2019) ovat tarkastelleet tutkimuksessaan anonyymien verkkokeskustelujen luonnetta käyttäen aineistonaan Suomi24-keskustelufoorumin käyttäjille tehtyä kyselyä ja Ylilauta-kuvalaudan keskusteluja. Molemmilta foorumeilta on löydettä-vissä yhteiskunnallisesta keskustelusta marginalisoitunutta käyttäjäjoukkoa.

Tietokonevälitteisen viestinnän tutkimuksen suuresta määrästä huolimatta tieto-konevälitteisen erikoisalaviestinnän tutkimus on ollut melko vähäistä etenkin muiden kielten kuin englannin osalta (Bowles 2012: 53). Bowles (emt.) näkee eri-koisalaviestinnän ja tietokonevälitteisen viestinnän suhteen hyvin tärkeänä tule-vaisuuden tutkimuskohteena, sillä tietokonevälitteinen erikoisalaviestintä on ny-kyään hyvin yleistä. Myös Hyysalon ym. (2013: 26) mukaan käyttäjäyhteisöt an-saitsevat enemmän huomiota tutkimuksissa, joissa korostuu niiden toiminta tek-nisen tiedon välittäjänä.

Viestiketjujen avausviestejä koskevaa tutkimusta on tehty myös jonkin verran eri aloilla. Avausviestien tyyppejä ovat tutkineet muun muassa Harper, Weinberg, Lo-gie ja Konstan (2010), jotka ovat luokitelleet sähköisten kysymys-vastauspalstojen kysymyksiä. Lisäksi on tutkittu sitä, vaikuttavatko avausviestien saamat vastauk-set tai vastaukvastauk-setta jääminen jäsenten pysymiseen verkkoyhteisössä (Joyce &

Kraut 2006) sekä viestiketjujen saamien vastausten jakautumista keskustelupals-toilla (Morzy 2009). Himelboim ym. (2009) ovat tutkineet poliittisen verkkokes-kustelun avausviestejä, jotka saivat paljon vastauksia. Burke ym. (2007) puoles-taan ovat tutkineet avausviesteissä käytettäviä retorisia strategioita, jotka auttavat viestejä saamaan vastauksia verkkoyhteisöissä. Myös Chen ym. (2020) ovat selvit-täneet, millaiset keskustelupalstan viestien piirteet lisäävät niiden todennäköi-syyttä saada vastauksia. De Choudhury, Sundaram ja Seligmann (2009) nostavat YouTube-videoiden kommentteja käsittelevässä tutkimuksessaan myös keskuste-luteeman kiinnostavuuden keskeiseksi tekijäksi keskustelun syntymiselle. Viesti-ketjun viestien ja niiden osien tavoitteita on tutkinut esimerkiksi Taboada (2004), joka on tarkastellut keskusteluryhmien erilaisia viestityyppejä käyttäen viestien luokittelun pohjana niiden rakennetta sekä sanastollisia ja kieliopillisia piirteitä.

Vertaisapua verkossa on tutkittu enimmäkseen avun antamisen ja antajan näkö-kulmasta (esim. Chu 2009). Kouper (2010) on lisäksi selvittänyt, millä tavoin neu-voja pyydetään verkkoyhteisöissä. Locher (2006) on tutkinut neuvojen pyytämistä ja antamista lääketieteeseen liittyvällä neuvomispalstalla ja Ruble (2011) neuvo-mista keskustelupalstoilla. Johtamisen, organisaatiotutkimuksen ja yhteisövies-tinnän puolella on tutkittu melko paljon motivaatiota tiedon jakamiseen verkko-yhteisössä (esim. Constant ym. 1996: 120; Wasko & Faraj 2005; Fang & Chiu 2009) sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat verkkoyhteisöjen menestykseen ja elinvoi-maisuuteen (esim. Cothrel & Williams 1999; Butler 2001; Hinds & Lee 2008; Lin 2008). Oma tutkimukseni puolestaan tarkastelee tiedon hakemista ja jakamista tiedon pyytäjän näkökulmasta. Kuluttajien internet-tiedonhakuun liittyvää tutki-musta on tehty enimmäkseen markkinoinnin näkökulmasta (esim. McGaughey &

Mason 1998; Lumpkin & Dess 2004; Lauraéus-Niinivaara 2010), mutta vähäisem-min viestintätieteellisestä näkökulmasta.

Internetin käyttöä tiedonhaussa ja tiedon jakamista verkkoyhteisöissä on tutkittu muun muassa informaatiotutkimuksen alueella. Savolainen (2011a; 2011b) on esi-merkiksi tutkinut keskustelupalstojen ja blogien käyttöä tiedon pyytämisen ja ja-kamisen foorumeina. Hän on myös selvittänyt, millaisia informaatiotarpeita ihmi-set yrittävät tyydyttää käyttämällä uutisryhmää, minkälaisia kysymyksiä niiden il-maisemiseen käytetään ja millaisia vastauksia ne saavat (Savolainen 2001: 69).

Haasio (2015) on tutkinut arkielämän tiedonhankintaan vaikuttavaa toiseuden ko-kemusta sekä tiedon yhteisöllistä muodostumista keskusteluryhmässä.

Morrow (2017: 674) nostaa neuvomisen internetpragmatiikkaa käsittelevässä ar-tikkelissaan esiin, että vaikka neuvomista on tutkittu paljon CMC-tutkimuksen (computer-mediated communication) alueella, niin suurin osa tutkimuksesta kä-sittelee terveyteen liittyviä aihepiirejä, huolimatta siitä, että neuvoja annetaan ver-kossa kaikista mahdollisista aiheista. Muihin aihepiireihin kuin terveyteen liitty-vän neuvomisen internetpragmatiikan tutkimuksessa on siten havaittavissa tutki-musaukko. Morrow (2017: 681) nostaa myös esiin, että neuvoja annetaan niin in-ternetissä kuin muuallakin eri kielillä sekä erityisissä kulttuurisissa konteksteissa, ja näillä kielellisillä ja kulttuurillisilla tekijöillä on vaikutusta neuvojen pyytämisen ja antamisen käytänteisiin. Siten suomenkielistä ja suomalaiseen kulttuurikon-tekstiin kuuluvaa aineistoa hyödyntävä tutkimukseni täydentää myös tältä osin neuvomisen internetpragmatiikkaan liittyvää tutkimusaukkoa.

Oma tutkimukseni eroaa aiemmista tutkimuksista siten, että se yhdistää yhteisöl-lisen näkökulman yksityiskohtaiseen empiiriseen analyysiin, jossa yhdistetään si-sällöllistä, diskursiivista ja pragmaattista tarkastelua. Kansainvälisiin tutkimuk-siin verrattuna tutkimukseni erottuu myös siten, että tutkimuk-siinä on tarkasteltu suomen-kielisiä ja suomalaisessa kulttuurikontekstissa käytyjä keskusteluita. Suomessa on tehty vasta vähän etenkin sellaista teknisen viestinnän tutkimusta, joka tapahtuu verkon tarjoamien yhteisöllisten mahdollisuuksien kautta. Tutkimusasetelmani tarjoaa mahdollisuuden tulosten yleistämiseen muun muassa aineiston koon ja siinä tutkittujen kahden erilaisen palstan vuoksi. Avoimen ja kontrolloidun pals-tan vertailua ei ole aiemmin tehty vastaavanlaisessa kontekstissa.