Haastattelut, haastateltavien taustatiedot ja haastattelujen analysointi

Tutkimuksen aineisto on hankittu haastattelemalla itse kohdehenkilöitä. Haastattelu on yksi käytetyimmistä tavoista kerätä tietoa. Vapaamuotoisten sekä vähän strukturoitujen haastatte-lumenetelmien käyttö on lisääntynyt. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 34.) Haastattelussa henkilöltä kysytään mielipidettä tutkimuksen aiheesta ja vastaus saadaan puhutussa muodossa (Hirsjärvi

& Hurme 2015, 41). Aineistonkeruuta ei toteutettu anonyymisti, sillä haastateltavat toivoivat nimensä julkaistavaksi, jolloin toimenpiteelle ei ollut tarvetta. Samalla myös varmistetaan, että lukijalla on mahdollisuus varmentaa haastateltavien asiantuntijuus, kun heidän henkilöllisyy-tensä on tuotu esiin tutkimuksessa.

Haastateltavilla oli jokaisella hieman erilainen tausta ja osaaminen aiheesta. Tästä syystä jokai-sessa haastattelussa käytettiin erilaista haastattelurunkoa (liitteet 1-3). Haastattelurungot 1 ja 2 (liitteet 1 ja 2) laadittiin teoriaosuuden pohjalta. Kolmas haastattelurunko (liite 3) laadittiin sekä teorian että aiemmin käytyjen haastattelujen pohjalta. Haastatteluissa ei kuitenkaan rajoitettu asiantuntijoiden mahdollisuutta poiketa haastattelurungosta, vaan runko toimi ohjeena, millai-sista asioista mahdollisesti tulisi keskustella. Jokaisessa haastattelussa oli omat teemat, joihin enimmäkseen keskityttiin. Teemat voidaan jakaa neljään kategoriaan, joita ovat lohkoketjutek-nologia, sen hyödyt ja haasteet tilintarkastuksessa, sääntely sekä teknologian vaikutukset tilin-tarkastajan työhön. Kun kategoriat olivat selvillä, alkoi haastateltavien hankinta eri kanavista, kuten puhelimitse, sähköpostilla ja sosiaalisesta mediasta. Varsinaiset haastattelurungot valmis-tuivat, kun oli selvillä, millaisiin osa-alueisiin haastateltavilla oli asiantuntijuutta.

Haastattelut toteutettiin puhelimitse sekä Skypen välityksellä johtuen pitkistä välimatkoista.

Samalla haastattelut saatiin nauhoitettua myöhempää litterointia ja analysointia varten. Haas-tattelut toteutettiin joulukuussa 2018 sekä helmikuussa 2019. Niiden kestot vaihtelivat 46 mi-nuutista ja 128 minuuttiin. Haastateltavaksi valikoitui kokenut tilintarkastaja, joka on perehty-nyt hieman lohkoketjuteknologiaan, jolloin hänellä on näkemystä, kuinka lohkoketjuteknolo-giaa mahdollisesti voitaisiin hyödyntää tilintarkastuksessa. Toiseksi haastateltavaksi valikoitui lohkoketjuasiantuntija, joka osaa vastata teknologiaan liittyviin kysymyksiin. Näiden lisäksi haastateltaviksi valikoitui Suomen Tilintarkastajat ry:stä tilintarkastusasiantuntija sekä asian-tuntija, jotka ovat olleet mukana useissa erilaisissa tilintarkastusalan hankkeissa, joihin liittyy myös uudenlaisten teknologioiden käyttöä. Täten heillä on osaamista uuden teknologian käyt-töönottoon liittyviin haasteisiin sekä sääntelyyn, mutta myös laajan tilintarkastusalan osaami-sen ansiosta asiantuntemusta arvioida, millaisia hyötyjä lohkoketjuteknologiasta voisi alalle olla. Taulukossa 2 on kootusti esitetty haastateltavat, jokaisen koulutus sekä haastattelun ajan-kohta ja sen kesto. Neljän haastateltavan ansiosta aineistosta saatiin riittävän suuri kattavuus aiheesta, joten lisähaastatteluille ei ollut enää tarvetta.

Taulukko 2: Haastateltavien tiedot.

Haastateltava Koulutus Aika Kesto 11.12.2018 1 h 39 min 21.2.2019 46 min Kettunen Antti Insinööri (AMK) 12.12.2018 2 h 8 min Raitio Jarkko KTT

Laine Riitta KTM 12.2.2019 1 h 37 min

Gävert Jaakko VTM

Gävert on toiminut tilintarkastajana vuodesta 1985 lähtien ja on tällä hetkellä HT-tilintarkas-taja. Lisäksi hän on tehnyt sähköisen tilintarkastuksen kehitystyötä. Hänen kirjoittamiaan artik-keleja on julkaistu. Gävertillä on myös suunnitelmissa kirjoittaa lohkoketjuteknologiaan liittyvä artikkeli.

Kettunen työskentelee Tieto Finlandilla Blockchain ratkaisukonsulttina/lohkoketjuasiantunti-jana. Hänellä on 15 vuoden kokemus digitaalisten palveluiden suunnittelusta, arkkitehtuurista sekä kehittämisestä. Hän on työskennellyt 4 vuotta ihmiskeskeisen henkilötietojen enterprise-järjestelmien suunnittelussa. Viimeiset 2 vuotta taas Kettunen on työskennellyt enterprise blockchain -ratkaisuihin liittyen.

Raitio sekä Laine toimivat Suomen Tilintarkastajat ry:ssä. Raitio toimii asiantuntijana ja Laine on tilintarkastusasiantuntija. Laine on lisäksi KHT-tilintarkastaja. Raitio ja Laine ovat olleet mukana useissa erilaisissa hankkeissa mukana, jotka koskettavat tilintarkastusalaa, esimerkiksi XBRL Suomessa sekä Nordic SmartGovernmentissa. Sekä Raitio että Laine ovat mukana mer-kittävimmissä tilintarkastusalan hankkeissa, eikä alalla ole merkittäviä hankkeita, joissa he ei-vät ole mukana.

Haastattelujen litterointi sekä analysointi alkoi heti suoritettujen haastattelujen jälkeen. Laadul-lisessa tutkimuksessa voidaan hyödyntää erilaisia alanyysitapoja. Käytettävän analyysitavan valinnassa keskeistä on sen soveltuminen tutkimuksen tarkoitukseen. (Puusa & Juuti 2011, 114-117.) Koskisen ym. (2005) mukaan yksi laadullisen aineiston analyysitapa on teemoittelu, jota myös tässä tutkimuksessa hyödynnettiin. Haastatteluissa saadut vastaukset luokiteltiin eri tee-moihin. Teemat liittyivät haastateltavien asiantuntijoiden osaamisalueisiin, eli lohkoketjutek-nologiaan, teknologian tuottamiin hyötyihin ja haasteisiin tilintarkastuksessa, alan sääntelyyn sekä vaikutuksiin tilintarkastajan työhön. Kun aineisto oli luokiteltu eri teemoihin, etsittiin vas-tauksista yhteyksiä sekä eroavaisuuksia eri haastateltavien vastuksista.

5 TULOKSET

5.1 Lohkoketjuteknologian haasteet tilintarkastuksessa

Kuten teoriassa kyseenalaistettiin julkisten ja avointen lohkoketjujen hyödynnettävyys tilintar-kastuksessa, niin myös haastatteluissa tuli esiin tällaisten lohkoketjujen käyttöön liittyvät haas-teet. Sekä Kettunen että Gävert kertoivat useita erilaisia haasteita, jotka liittyvät julkisten ja avointen lohkoketjujen hyödynnettävyyteen tilintarkastuksessa.

Haastattelussa Kettunen avasi julkisiin ja avoimiin lohkoketjuihin liittyviä haasteita. Näissä jul-kisissa ja avoimissa lohkoketjuissa käyttäjät ovat lähtökohtaisesti anonyymejä tai pseudonyy-mejä, ilman kykyä varmentaa käyttäjän identiteettiä. Yrityksillä taas on lainmukainen velvoite tietää, kenen kanssa he tekevät transaktioita. Tästä syystä järjestelmä ei voi helposti toimia jul-kisessa ja avoimessa lohkoketjussa. Toisekseen Kettunen toi esiin, että verkossa jaetut tiedot eivät voi olla täysin julkisia, sillä kilpailevien yhtiöiden ei tule saada tietää toisen yhtiön teke-mistä transaktioista. Mikäli tällaiset tiedot olisivat vapaasti saatavilla, tulisi toiminnasta toden-näköisesti kilpailulainsäädännön vastainen. Myös pörssiyhtiöillä tämä olisi todentoden-näköisesti epäedullista. Tästä syystä tietoihin pääsyä tulee rajoittaa.

Gävert taas nosti esiin lohkoketjun elinkaaren merkittävänä riskitekijä. On olemassa lohkoket-juja, joissa vanha lohkoketju on lakannut olemasta ja on siirrytty uuteen lohkoketjuun, johon on siirretty transaktiohistorian sijaan ainoastaan kryptovaluutan saldot. Tällaisessa tilanteessa voi jäädä jäljelle lohkoketjun kopio, mutta se ei ole ongelmatonta:

”Jos pohditaan asiaa tilintarkastuksen näkökulmasta, niin mielestäni ainoastaan elävä lohko-ketju on sellainen lohkolohko-ketju, jossa me voidaan jossain määrin luottaa siihen perusajatukseen, että lohkoketjun sisässä olevaa informaatiota ei voida muuttaa.” (Gävert)

Gävert perusteli asiaa sillä, että lohkoketjussa olevaan tietoon voidaan luottaa vain, kun lohko-ketjun konsensusalgoritmilla vahvistetaan, että kaikilla lohkolohko-ketjun noodeilla on identtiset tie-dot. Tästä syystä ”kuolleessa” lohkoketjussa olevia tietoja ei voida enää pitää luotettavina, koska ainoastaan ”elävässä” lohkoketjussa ylläpitäjät tarkastavat jatkuvasti, että lohkoketjun tiedot ovat pysyneet muuttumattomana.

Toisena haasteena Gävert nosti esiin julkisten ja avointen lohkoketjujen jatkuvasti kasvavat louhintakustannukset. Kasvavien louhintakustannusten lisäksi saadaan jatkuvasti vähemmän

louhittua kryptovaluuttaa, joka on palkkio louhinnasta. Tällöin lohkoketjun ajatus perustuu jat-kuvalle kryptovaluutan revalvoitumiselle. Mikäli kryptovaluutan arvo ei enää nousekaan, lou-hinta ei välttämättä ole enää kannattavaa, jolloin lohkoketju menettää luottamusta tuoneen funktion ja lohkoketjun elinkaari voi olla ohi. Mikäli tällaiseen ”kuolleeseen” lohkoketjuun si-sällytetään muutakin informaatiota kuin vain kyseisen kryptovaluutan välisiä siirtotapahtumia, tällaisen informaation ei enää voida olettaa säilyneen muuttumattomana.

Teoriassa julkiseen ja avoimeen lohkoketjuun liittyviä ongelmia pyrittiin ratkaisemaan konsor-tiolohkoketjun avulla. Konsortiolohkoketju on julkiseen ja avoimeen lohkoketjuun verrattuna kevyempi järjestelmä. Kuitenkin Gävertin haastattelussa ilmeni myös konsortiolohkoketjuun liittyviä haasteita. Julkisen ja avoimen lohkoketjun lisäksi myös konsortiolohkoketjussa tiedon muuttumattomuuden varmentaminen vaatii verkossa osapuolten välistä kommunikaatiota, jolla varmistetaan, että jokaisella noodilla tiedot ovat pysyneet muuttumattomana. Tämä tekee ky-seisen tietokannan raskaaksi, sillä se vaatii tietokoneen ja verkon kapasiteettia. Koska e-laskuja tehdään valtava määrä, tietojen muuttumattomuuden varmentaminen lohkoketjussa johtaisi val-tavaan tietoliikenteen määrään, mikä ei ole toivottavaa. Tästä syystä Gävert kyseenalaistaa loh-koketjuteknologian soveltuvuuden taloushallinnon transaktioiden säilytyspaikaksi, sillä se kuormittaa ympäristöä. Tällä hetkellä erilaiset pilvipalvelut sekä tietoliikenne kuluttaa hyvin suuren määrän energiaa. Transaktioiden säilyttäminen lohkoketjuissa lisäisi tätä kuormitusta entisestään, kun lohkoketjuissa tulee varmentaa, että tiedot eri noodeilla ovat identtiset. Tallen-netun tiedon sekä noodien määrän kasvu johtavat tietoliikenteen jyrkkään kasvuun.

Gävert uskoo myös lohkoketjujen suuren määrän aiheuttavan haasteen niiden hyödyntämiselle tilintarkastuksessa, kun tilintarkastajan eri asiakkaat käytävät eri lohkoketjuja. Tietojen hajau-tuminen useisiin lohkoketjuihin monimutkaistaa tarkastusta, sillä tietoja joudutaan tarkasta-maan useista eri järjestelmistä. Gävert ei kuitenkaan näe tavoiteltavana tilannetta, jossa kaikki maailman tai edes kansallisten transaktioiden tiedot pakotettaisiin tallentamaan yhteen tarkasti valvottuun järjestelmään. Mikäli käytössä on useita lohkoketjuja, joihin tallennetaan varmen-nettavaa tietoa, tilintarkastajan tulisi saada linkki kyseiseen lohkoketjuun, josta tieto voitaisiin tarkistaa. Tämä voidaan toteuttaa antamalla tilintarkastajalle oikeus kytkeytyä yhtiön tietojär-jestelmään, jota kautta tilintarkastaja voi alkaa hakea linkityksiä yksittäisten tietojen vahvista-miselle.

Näistä teoriassa ja haastatteluissa esiin tulleista haasteista johtuen julkisia ja avoimia lohkoket-juja ei voida hyödyntää nykyisessä tilintarkastusympäristössä. Lisäksi teoriassa esiin

nousseisiin älysopimuksiin liittyy Kettusen mukaan paljon haasteita. Niissä haasteita luo sopi-musten tulkinnallisuus, joista esimerkiksi ehtojen tulkitseminen koodiksi ja niiden täyttyminen on älysopimuksille vaikea asia. Tästä syystä sopimusten luontiin tarvitaan vielä manuaalisia prosesseja. Tästä syystä myöskään älysopimuksia ei voida vielä hyödyntää teoriassa esitetyillä tavoilla.