Haastattelut

Itse tutkimuksen haastattelut toteutettiin Ruusupuiston kampuksen tiloissa vuoden 2019 viikkojen 40 ja 41 aikana. Pepper -robotti oli asetettu pääaulan si-säänkäynnin viereen näkyvälle paikalle, ja robotin viereen laitettu haastattelun toimia varten ständi, jossa mainostettiin tutkimusta. Itse haastattelut toteutettiin hieman syrjässä, mutta kuitenkin samassa tilassa ja ajallisesti välittömästi haas-tateltavan asioitua robotin kanssa. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat hakeutuivat itse vapaaehtoisina osallistumaan tutkimukseen, ja vapaaehtoisten houkuttelemiseksi kaikille haastateltaville tarjottiin mahdollisuus osallistua lah-jakortin arvontaan, joka on tutkielman tekijöiden itse kustantama.

Riittävän aineiston kooksi tutkimukselle oli asetettu tavoitteeksi yli 30 haastateltavaa ja haastatteluja päädyttiin lopulta tekemään riittävän aineiston takaamiseksi yhteensä 50 kappaletta, eli tutkielman otannaksi muodostui n = 50.

Ennen haastatteluja haastateltavat asioivat robotin kanssa edellä mainitun oh-jeistuksen mukaisesti. Robotin kanssa asioimisen jälkeen heidät pyydettiin siir-tymään samassa tilassa olleeseen haastattelupisteeseen, jossa itse haastattelut toteutettiin. Haastattelut toteutettiin suullisesti kysymällä haastateltavalta ky-symys, ja antamalla haastateltavan tämän jälkeen vastata kysymykseen vapaasti.

Haastatteluiden alussa haastateltavilta kysyttiin lupa haastatteluiden nauhoit-tamiseen niiden myöhempää analysointia varten. Lupaa kysyttäessä haastatel-taville kerrottiin myös, miten ja mihin aineistoa käytetään, sekä aineiston ano-nyymiydestä ja hävittämisestä. Luvan saamisen jälkeen haastateltavilta kysyt-tiin demografiset tiedot, kuten ikä, opiskelija -status, ja mikäli haastateltava oli opiskelija, myös hänen pääaineensa. Haastateltavien sukupuolta ei kysytty haastateltavilta erikseen, vaan haastattelijana toiminut tutkimuksen toteuttaja päätteli sen oman arviointikykynsä rajoissa. Koko aineiston haastateltavien de-mografiset tiedot kuvattu seuraavalla sivulla taulukossa (TAULUKKO 3).

TAULUKKO 3 Tutkimukseen osallistuneiden demografiset tiedot

Kuten edellisen sivun taulukosta voidaan nähdä, suurin osa haastateltavista oli opiskelijoita. 50 haastateltavan aineistosta vain 3 ei ollut opiskelijoita, ja loput 47 mainitsivat olevansa opiskelijoita. Opiskelijoilta kysyttiin myös heidän pää-aineestaan, jonka he itse ilmoittivat. Haastateltavien opiskelijoiden pääaineista selkeästi suurin osa opiskeli kasvatustieteitä, eli 14 kappaletta. Toiseksi suu-rimpana pääaineiden ryhmänä oli varhaiskasvatuksen opiskelijat, joita oli 7 kappaletta. Tietojärjestelmätieteilijöitä ja luokanopettajia haastateltavaksi osal-listui kumpiakin 5 henkilöä. Liikuntapedagogiikalta osalosal-listui 4 opiskelijaa ja erityispedagogiikalta 3. Aikuiskasvatustieteitä ja kauppatieteitä mainitsi opiske-levansa kaksi ihmistä kumpaakin. Lisäksi opiskelijoiden pääaineita oli kirjalli-suudesta, musiikkiterapiasta, ohjausalasta, psykologiasta ja tietotekniikasta, yksi kustakin. Otannan suuri opiskelijoiden määrä ei tule yllätyksenä, sillä suu-rin osa Ruusupuiston kampuksen vierailijoista on todennäköisesti opiskelijoita.

Myös tutkimuksessa käytetty palvelurobotti Pepper on suunnattu ruusupuis-tossa asioiville, eli opiskelijoille ketkä ovat palvelun luonnollisia asiakkaita.

Ruusupuiston kampuksella järjestetään pääasiassa eri kasvatustieteen alojen luentoja, ja tämä näkyykin otannassa siten, että haastatteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintojen suuntaus ei ole tasainen poikkitieteellinen leikkaus yliopiston opiskelijoista. Pepper -robotti palveluna kuitenkin on suunnattu ruu-supuistossa asioiville, joita otanta myös hyvin edustaa.

Alla olevassa taulukossa (TAULUKKO 4) on esitetty haastateltavien ikä-jakauma porrastettuna ryhmiin kahden ikävuoden välein. Haastateltavista nuo-rin oli 18 -vuotias ja vanhin 69 -vuotias. Ikäjakaumalla mitattuna eniten osallistujia oli 2123 vuotiaissa, yhteensä 17 kappaletta. Toiseksi eniten 2426 -vuotiaissa, 16 kappaletta. 27-29 vuotiaita osallistui 6 kappaletta, 30-32 -vuotiaita 4 kappaletta, 3335 vuotiaita 2 kappaletta ja yksi haastateltava oli iältään 3638 -vuotias. Yli 38 -vuotiaita osallistui tutkimukseen 3 kappaletta. Ikäjakauman painottumisesta on taas huomattavissa, otannan painottuminen opiskelijoihin, joissa ikävuosien 21-26 edustus on suurinta.

TAULUKKO 4 Tutkimukseen osallistuneiden ikäjakauma

Ikä Määrä

Haastateltavien sukupuolten jakauma on nähtävissä taulukosta (TAULUKKO 5). Osallistuneiden haastateltavien sukupuolen osalta haastattelut painottuivat hieman enemmän naisiin, sillä tutkimukseen osallistuneista 29 on naisia ja 21 miehiä. Sukupuolien painottuminen selittyy jälleen tutkimusasetelmalla, sillä ruusupuiston kampuksella opiskellaan naisvaltaisia aloja, kuten haastateltavien pääaineiden jakaumastakin voidaan päätellä. Haastatteluiden pituudet pyrittiin pitämään hyvin tiiviinä, jotta aineisto olisi yhdenmukaisempaa, sekä helpom-min käsiteltävissä. Haastatteluista pisin oli kestoltaan 7 helpom-minuuttia ja 18 sekuntia ja lyhyin haastattelu 2 minuuttia ja 25 sekuntia. Keskimäärin haastattelut kesti-vät noin 4 minuuttia ja 15 sekuntia. Haastattelut nauhoitettiin tietokoneella ja mikrofonilla käyttäen Puheentallennus -ohjelmaa.

TAULUKKO 5 Tutkimukseen osallistuneiden sukupuolijakauma

Sukupuoli Määrä

Mies 21

Nainen 29

Yhteensä 50

Itse haastattelun varsinaiset kysymykset kysyttiin edellä mainittujen vaiheiden jälkeen. Ennalta määriteltyjä kysymyksiä oli yhteensä seitsemän kappaletta ja ne kysyttiin, sekä niitä täydennettiin teemahaastattelun luonteelle ominaisesti tarvittaessa jatkokysymyksillä. Teemahaastattelun kysymysten runko on koko-naisuudessaan nähtävissä tutkielman liitteissä (LIITE 2). Nämä seitsemän ky-symystä oli määritelty pohjaten arvonluonnin luvussa esitellyn arvon yhteis-luonti kuluttajille suunnatuissa tietojärjestelmissä -viitekehykseen (Tuunanen ym., 2010). Kysymykset oli luotu Tuunanen ym. (2010) viitekehyksen element-tien pohjalta, jonka tavoitteena oli tarkastella, miten palvelun arvonluonti ta-pahtui juuri näiden elementtien näkökulmasta. Kahden ensimmäisen kysymyk-sen tarkoitukkysymyk-sena oli kartoittaa, miten hän oli palvelun kanssa interaktiossa toiminut, ja samalla johdatella haastateltava käymään mielessään läpi, mitä hän oli juuri robotin kanssa tehnyt. Ensimmäisenä kysymyksenä haastateltavilta kysyttiin “Mitä teit Pepperin kanssa?”, jolla kartoitettiin mitä ominaisuuksia haastateltava oli käyttänyt ja miten osallistunut palvelun prosessiin. Toisena kysymyksenä haastateltavalta kysyttiin “Miten/millä keinoin teit sen (viitaten edelliseen vastaukseen)?”, jolla pyrittiin hakemaan keinot, miten asiakas on päässyt vaikuttamaan palveluun.

Kolmas ja neljäs kysymys oli johdettu erityisesti viitekehyksen kokemus palveluprosessista ja käytön sosiaalinen luonne elementtien pohjalta. Viiteke-hyksen teorian mukaan kokemukseen palveluprosessista vaikuttaa asiakkaan kokema flow -tila, ja flow -tilan teorian mukaan sitä tutkittaessa on hyvä kiin-nittää huomiota kahteen muuttujaan, eli yksilön kontrollin tunteeseen ja yksilön

kokemaan haasteellisuuteen (Tuunanen ym., 2010; Csikszentmihaly, 1991;

Agarwal & Karahanna, 2000). Kolmantena kysymyksenä haastateltavilta kysyt-tiin “Tunsitko, että pystyit vaikuttamaan tapahtumien kulkuun?”, joka pohjasi flow konseptin kontrollin tunteeseen. Neljäntenä kysymyksenä taas haastatel-tavalta kysyttiin “Oliko Pepperin käyttäminen mielestäsi helppoa?”, jossa tuli esiin flow konseptin toinen muuttuja, eli yksilön kokemaan haasteellisuus. Mo-lempien kolmannen ja neljännen kysymyksen yhteydessä haastateltavaa pyy-dettiin myös tarvittaessa täydentämään vastaustaan esittämällä jatkokysymyk-senä esimerkiksi “Miksi koit näin?”, jolla näin ollen haastateltava saatiin pohti-maan asiaa tarvittaessa syvällisemmin, ja tuopohti-maan teemahaastattelun luonteen mukaisesti lisää ajatuksia arvoiksi, joita palveluprosessin aikana luotiin.

Haastattelujen viimeiset kolme kysymystä johdettiin erityisesti viiteke-hyksen käytön konteksti, sekä tavoitteet ja tulemat elementtien pohjalta. Ta-voitteiden osalta viitekehyksen mainitaan, että asiakas voi saada palvelulta he-donisia ja utilitaarisia hyötyjä (Tuunanen ym., 2010). Viidentenä kysymyksenä haastateltavilta kysyttiin “Oliko Pepperin käyttäminen mielestäsi mukavaa tai hauskaa?”, jolla pyrittiin saamaan haastateltava pohtimaan arvonluontiin vai-kuttavia hedonisia arvoja. Kuudennella kysymyksellä taas johdateltiin haasta-teltava utilitaaristen arvojen pariin kysymällä oliko haastahaasta-teltava kokenut hyö-tyneensä asiakaspalvelijana toimineen Pepperin antamasta tiedosta, jolloin syttiin “Antoiko Pepper sinulle mielestäsi hyödyllistä tietoa?”. Viimeisenä ky-symyksenä haastateltavilta vielä kysyttiin, mitä he ajattelevat siitä, mitä Pepper robotti voisi tehdä heidän hyväkseen, eli “Mitä haluaisit Pepperin tekevän?”.

Viimeisellä kysymyksellä nostettiin esille millaisia odotuksia ja ajatuksia haas-tateltavilla oli Pepperiä kohtaan. (Tuunanen ym., 2010)