Haastattelu sopii parhaiten kartoittamaan vähän tutkittua aihetta tai selventämään ja syven-tämään tutkittua aihetta; samalla aiheesta voi löytyä monitahoisia ja –suuntaisia vastauksia.
Haastattelu keskittyy haastateltavien asioille antamiin merkityksiin ja tulkintoihin ja siksi sillä voidaan saada esiin taustamotiiveja. Haastattelu on joustava tiedonkeruumuoto. Haastat-telu, varsinkin teemahaastatHaastat-telu, on hyvä tutkimusmetodi silloin, kun tutkitaan ihmisten suh-tautumista ja tunteita. Lisäkysymyksiä voidaan esittää haastattelussa, mikäli niiden kautta löytyy uusia ja kiinnostavia aihealueita. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 34-35)
Tutkimushaastattelut jaotellaan standardisointiasteen perusteella: tyyppejä ovat strukturoitu haastattelu, puolistrukturoitu haastattelu ja strukturoimaton haastattelu. Käytetyin haastat-telumuoto on strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu, joka koostuu ennalta määrä-tyssä järjestyksessä esitetyistä kysymyksistä tai väitteistä. Yleensä lomakehaastattelu on
73
yksinkertainen toteuttaa ja tulokset saadaan analysoitua nopeasti, mutta kysymysten ja väit-teiden asettelu on toteutettava huolellisesti. Lomakehaastattelu sopii parhaiten tilanteisiin, joissa halutaan testata hypoteesia tai kerätä faktatietoa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 44-45)
Strukturoimaton haastattelu on hyvin lähellä keskustelua; haastattelun jatko perustuu haas-tateltavan edelliseen vastaukseen. Strukturoimatonta haastattelua käytetään usein tilan-teissa, joissa etsitään aiheesta syvempää tietoa aiheeseen erikoistuneilta henkilöiltä, joiden kokemukset vaihtelevat keskenään paljon. Tämän tutkimushaastattelutyypin tulokset on työ-läs jäsentää. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 45-46) Mikäli henkilö vastaa strukturoituun kvantita-tiivisesti analysoituun kyselyyn, aineistosta nähdään vain esimerkiksi se, että henkilö pitää järjestelmää käytettävyydeltään huonona, mutta aineisto ei kerro, miksi henkilö näin kokee, eikä itse ongelmaan päästä pureutumaan. Kun ihminen saa omin sanoin selittää, mikä tun-tuu vaikealta, on ongelmaa helpompi ratkaista.
Puolistrukturoitu haastattelu on nimensä mukaisesti strukturoidun ja strukturoimattoman haastattelun välimuoto, jossa haastattelu keskittyy tiettyyn, ennalta määritettyyn teemaan, mutta kysymysten muotoa tai esittämisjärjestystä ei ole määritetty tarkasti etukäteen. (Hirs-järvi & Hurme 2001, 45-46) Esimerkiksi käytettävyystutkimuksissa käytetään usein haastat-teluja, niin strukturoituja kuin vapaamuotoisiakin haastatteluja. Usein tehokkain menetelmä on puolistrukturoitu haastattelu. (Faulkner 2000, 42-43) Paras tapa kehittää käytettävyyttä on esittää käyttäjille kysymyksiä. (Nielsen 1993, 209)
Puolistrukturoitu yksilöhaastattelu sopii tähän tutkimukseen parhaiten, koska tarkoituksena on kerätä käyttäjien ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä valitusta aiheesta eli AX-järjestel-män käytöstä, käytettävyydestä sekä käyttöönottoon liittyvistä muista tekijöistä. Aihe on si-ten määritetty etukäteen, mutta tarpeen tullen haastattelun rakenne voi vaihdella, jotta käyt-täjän omat kokemukset ja tulkinnat pääsevät esiin. Näin aineistoa voi syntyä myös varsi-naisten kysymysten ulkopuolelta. Tällainen tieto voi olla hyvinkin hyödyllistä kohdeyrityk-selle.
Kyselyn otos ja haastateltavat
Tutkimuksen kohteena on perusjoukko. Perusjoukko voidaan tutkia kokonaan, jolloin tutki-mus on kokonaistutkitutki-mus, tai vain osaksi, jolloin tutkitutki-musta kutsutaan otantatutkimukseksi.
74
Kokonaistutkimusta käytetään yleensä kvantitatiivisessa tutkimuksessa, jos perusjoukko on alle sata henkeä. Otantatutkimusta käytetään, mikäli perusjoukko on suuri tai sen tutkiminen olisi kustannuksiltaan kohtuutonta. (Heikkilä 2014, 31) Kyselyn otos vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen siten, että otoksen koko vaikuttaa tulosten tarkkuuteen. Pienestä, muuta-man kymmenen hengen otoksesta ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
(Heikkilä 2014, 75)
Tämän tutkimuksen kohdeyritys on henkilöstömäärältään suhteellisen pieni ja otokseen so-pivia henkilöitä eli henkilöitä, jotka olisivat jo AX-järjestelmää käyttäneet, on vielä vähem-män. Kohdeyrityksessä on myös työntekijöitä, jotka eivät järjestelmää käytä tai eivät ole vielä käyttäneet ollenkaan, joten heidät jätetiin kokonaan perusjoukon ulkopuolelle. Heitä on kohdeyrityksessä noin 15. Henkilöt, jotka eivät omaa ollenkaan omakohtaista AX:n käyttö-kokemusta eivät olisi voineet vastata AX:n käytettävyyteen, tehokkuuteen tai muihin toimin-nallisuuksia koskeviin kysymyksiin ollenkaan omien käyttökokemustensa perusteella. Haas-tattelukysymykset perustuivat käyttäjän omiin käyttökokemuksiin. Tutkimuksessa on tär-keää kerätä tietoa perustuen käyttäjien omiin kokemuksiin, eikä esimerkiksi huhupuheisiin perustuvia kommentteja. Tutkimuksessa oli tarpeen saada haastateltavaksi parhaat infor-mantit eli henkilöt, joilla oli omakohtaista käyttökokemusta järjestelmästä.
Perusjoukko tässä tutkimuksessa oli siis AX:aa jo jonkin verran tai paljon käyttäneet koh-deyrityksen työntekijät. Heitä pyydettiin alkuvuodesta 2015 haastateltavaksi henkilökohtai-sesti kasvotusten ja heille lähetettiin suostumisen jälkeen sähköpostitse kalenterikutsu hei-dän valitsemalleen ajankohdalle, jossa kerrottiin lyhyesti haastattelun tavoite ja teemat.
Henkilöstö oli jo etukäteen tietoinen siitä, että tutkija, heidän kollegansa, tekee Pro gradu – tutkimusta liittyen AX-järjestelmään ja siitä, että heitä tultaisiin haastattelemaan.
AX:n käytössä kokeneita henkilöitä kohdeyrityksessä on kymmenen, mutta haastateltavaksi saatiin vain kahdeksan johtuen työympäristön haasteista sekä aikarajoitteista, samaten hie-man kokemusta AX:sta kartuttaneista henkilöistä jäi kaksi haastattelematta, kun haastatte-luun saatiin neljä; voineen siis sanoa, että otantatutkimusta voitiin käyttää. Eskola & Suo-rannan (2008) mukaan aineisto koko ei ole laadullisessa tutkimuksessa tärkein tekijä, joten haastateltavien määrässä huomioitiin ajankäytölliset seikat sekä se, kuinka paljon materiaa-lia syntyy. Tutkija halusi kuitenkin mahdollisimman paljon materiaamateriaa-lia, jotta saataisiin
katta-75
vampia tuloksia kohdeyrityksen käyttäjien mielipiteistä. Hyvin yleistäviä johtopäätöksiä tut-kimustuloksista ei muutenkaan voida vetää, sillä jo perusjoukko on pieni, mutta erityisesti siksi, että tässä tutkielmassa keskitytään subjektiivisiin käsityksiin.
Haastatelluista kaksi ovat kohdeyrityksessä niin sanottuja AX-avainkäyttäjiä, joiden osaami-nen ja näkemys AX:sta perustuu sekä pidempiaikaisempaan käyttöön että UAT:ssa saatuun tietoon ja kokemukseen eli heillä on syvällisempi näkemys toiminnallisuuksien taustavaikut-timista ja järjestelmän asetuksista kuin muilla. Lisäksi kaksi muuta haastateltua olivat mu-kana UAT-vaiheessa.
Kohdeyrityksen henkilöstömäärän pienuudesta ja toisistaan eroavista työtehtävistä johtuen tässä tutkimuksessa ei eritellä haastateltavia heidän työtehtävänsä tai asemansa suhteen, jotta anonymiteetti on parempi. Anonymiteetin lisäämiseksi myös pääsääntöisesti haastat-teluiden vastaukset on koottu niin, ettei vastaajan työtehtävää voi yhdistää vastaukseen.
Pääosa haastatelluista oli toimihenkilöitä ja heidän kohdallaan on haastatteluissa huomioitu se, että he voivat myös olla esimiesasemassa, jolloin heiltä on kysytty esimerkiksi oman työn vaikutuksia niin alaisiin kuin esimieheenkin. Kohdeorganisaatiossa pyritään toimimaan kollegoina, eikä titteleiden tuomaa hierarkiaa ole tarpeen korostaa olleenkaan tässä tutki-muksessakaan. Käyttäjät käyttävät samaa järjestelmää ja suorittavat pääasiassa samoja suoritteita järjestelmässä. Tämän takia ei ole oleellista esitellä, montako työntekijää, toimi-henkilöä tai ylempää toimitoimi-henkilöä haastateltiin tai vaikuttaako esimerkiksi titteli vastauksiin.
Koska tässä tutkimuksessa otos on pieni, tutkimusta rakennetaan vahvasti teoriaan perus-tuen ja oletuksena on saada tutkimustuloksia, jotka vahvistavat teoreettisia teesejä.
Haastattelun rakenne ja aineiston käsittely
Vaikka puolistrukturoidussa haastattelussa keskustelu on merkittävin tekijä aineiston kerää-misessä, olin etukäteen tehnyt listan keskustelunaiheista, jotta keskustelussa tulisi käytyä läpi teorioihin pohjautuvia teesejä. Haastattelun aluksi haastattelija kertasi haastattelun tar-koituksen ja kertoi, että haastattelu on mahdollisimman anonyymi ja sitä käytetään Pro gradu –tutkimuksen aineistona. Kaikki haastattelut nauhoitetiin ja haastatellut tiesivät tä-män. Haastattelut kestivät noin 15-25 minuuttia riippuen siitä, kuinka paljon haastateltavan kanssa keskusteltavaa riitti. Lisäksi jokaisella haastateltavalla oli jälkikäteen mahdollisuus
76
tarkistaa ja hyväksyä litteroitu haastattelu. Halutessaan he saivat tehdä siihen lisäyksiä tai muutoksia. Haastattelut suoritettiin joko haastateltavan tai haastattelijan omassa työhuo-neessa kahden kesken suljettujen ovien takana. Haastatteluajankohdat sovittiin etukäteen haastateltujen aikataulujen mukaan.
Keskustelunaiheet muotoituivat teoriaosan perusteella (katso Liite 1. Koontitaulukko viiteke-hyksen teorioista) ja olivat:
- Haastateltavan asenne ja kokemus toiminnanohjausjärjestelmiin - AX:n käytettävyys
- AX:n käytön tehokkuus ja tiedon löytäminen - AX:n virheettömyys ja virheensietokyky - AX:n hyödyllisyys
- AX:n hyvät puolet - AX:n huonot puolet
- AX:ssa tehdyn työn merkityksellisyys - Sosiaalinen normi ja status
- Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet AX-projektissa
- Haastatellun AX:n käyttöhalukkuuden taso ja siihen vaikuttavat tekijät
Haastateltava ohjasi keskustelua yllä mainittujen teemojen mukaan, esittäen aluksi tee-masta kattavamman kysymyksen tai kysymyksiä. Haastatelluille esitettiin tarkentavia kysy-myksiä tai jatkokysykysy-myksiä vastauksista riippuen ja keskustelun edessä. Jokainen teeman erikoisempi termi, kuten käytettävyys, merkityksellisyys ja sosiaalinen status, selitettiin ky-symyksen yhteydessä.
Ne neljä haastateltua, joilla AX:n käyttökokemusta on vähän tai hyvin vähän, haastateltiin verrokkiryhmän ominaisuudessa lyhennetyllä haastattelulla. Lyhennetyssä haastattelussa keskusteltiin haastateltavan suhtautumisesta ja kokemustasosta toiminnanohjausjärjestel-mien suhteen, kohdeyrityksen sosiaalisesta normista ja vallasta, sekä heitä pyydettiin arvi-oimaan oman käyttöhalukkuuteensa taso sekä perustelemaan se. Perusteluja pyydettiin oman AX-käyttökokemuksen pohjalta. Tutkimustuloksissa selvyyden vuoksi ensimmäiseen ryhmään viitataan termillä ”kokeneet AX-käyttäjät” ja toiseen ryhmään termillä ”ei-kokeneet AX-käyttäjät”.
77
Tutkija itse litteroi haastatteluaineiston, koska Hirsjärvi & Hurmeen (2001) mukaan tutkija on paras vaihtoehto aineiston jatkokäsittelijäksi. Litteroinnissa toimittiin kuitenkin Hirsijärvi &
Hurmeen ohjeen mukaan niin, että litterointi suoritettiin sanatarkasti oleellisilta osin ja muu-ten aineisto litteroitiin kevyemmin. Haastattelut suoritettiin ennalta määrättyjen teemojen mukaan, jotka rakentuvat teoreettisen viitekehyksen mukaan ja aineisto analysoitiin samaan tapaan teemoittain, jotta aineistoa olisi miellyttävin verrata teoriaan. Aineisto myös luokitel-tiin näiden samojen teemojen mukaan.