Haastateltavien tavoittaminen ja tutkimukseen osallistuneet asukkaat

Kulttuuriset odotukset ja toiminnalliset velvoitteet voivat perustua ikään tai muihin ihmisiä eri yhteiskuntajärjestyksiin paikantaviin koordinaattei-hin. Ne ohjaavat tarkastelemaan yksilölliseen toimijuuteen vaikuttavina tekijöinä yksilön itsensä ulkopuolelta. Ikä on yksi tällainen koordinaatti,

johon palveluasuminen kytkeytyy. Iän lisäksi elämäntilanteisiin kietoutuvia toimijuutta määritteleviä koordinaatteja Jyrkämä (2008; ks. myös Ojala 2011, 156; Hokkanen 2014, 62) on määritellyt olevan sukupuoli, sukupolvi, yhteiskunnallinen asema ja ympäristö.

Tässä tutkimuksessa haasteltavien ikä, sukupolvi ja ympäristö korostuvat aihevalintani, toimijuusteoreettisten sitoumusten ja tapaustutkimusotteen vuoksi. Ikä on avain palvelutalossa asumiselle. Sukupolvella on merkitystä elämänkulkujen yhteiskunnallisiin tapahtumiin liittyneiden risteymien kannalta ja ympäristöllä on vaikutuksia ikääntyneen ihmisen elämänkulkuun ja toimijuuden tilanteiseen muotoutumiseen. Yksilöllisessä tarkastelussa ja tiedonannoissa sukupuoli ja yhteiskunnallinen asema jäävät analyysitarkas-telussa vähäisemmälle huomiolle, koska haluan varmistaa haastateltavien tunnistamattomuuden. Se ei sulje pois sitä, että niillä on tärkeä asema toimi-juuden muotoutumisessa.

Tutkimuksessa mukana olleet haastateltavat asuvat palvelutalossa, joka sijaitsee Etelä-Suomessa pienehkössä kaupungissa. Saatuani luvan haas-tatteluille palvelutalon ylläpitäjän, setlementin toimitusjohtajalta, sovin työntekijän kanssa haastateltavien rekrytointiprosessista. Sen mukaisesti työntekijä kertoi tutkimuksesta ja haastateltavahausta asukaskokouksessa ja pyysi halukkaita ilmoittautumaan hänelle sekä kertomaan asiasta myös muille, joiden arvioidaan olevan asiasta kiinnostuneita. Kriteereinä haastateltaville oli yli 65 vuoden ikä, kyky ilmaista itseä ja palvelutalossa asumisen kokemusta vähintään puoli vuotta.

Halukkaiksi haastatteluihin ilmoittautui 17 henkilöä, joista naisia oli 14 ja miehiä kolme. Palvelutalossa asumisen kesto vaihteli yhdestä kuukaudesta yhteentoista vuoteen ja oli keskimäärin neljä vuotta. Arjen asiointi palvelu-talon ulkopuolella hoidettiin pääasiassa itse tai yhteistyössä lasten kanssa.

Valitsin kaikki ilmoittautuneet, vaikka asumisajan osalta kriteeri ei kaikkien osalta täyttynyt. Tällä menettelyllä halusin varmistaa sen, että haastateltavien joukkoon saatiin myös miehiä. Olin kuitenkin varautunut arvioimaan asiaa vielä tutkittuani haastatteluaineistoa. Osoittautui, että vähän aikaa palvelu-talossa asuneet olivat muihin nähden kriittisempiä ympäristönsä suhteen.

Kun vastamuuttaneiden näkökulmat näin rikastuttivat aineistoa, vahvisti se päätöstä jättää haastattelumateriaali tutkimusaineistoon.

Keski-ikä haastateltavilla oli 83,6 vuotta. Ikäryhmään 65–78 sijoittui viisi henkilöä, jotka ovat oman tai puolison lisääntyvän hoivapalvelutarpeen vuoksi muuttaneet palvelutaloon. Loput 12 haastateltavaa olivat 85–91 ikäisiä henkilöitä, jotka joko ennakoivat tulevaa palvelutarpeen muutosta tai jo olivat riippuvaisia päivittäisistä palveluista. Nuorimman ja vanhim-man ikäero oli 26 vuotta. Haastatelluista kaksi oli avioparia ja haastattelin puolisot yhdessä. Kaikki haastattelut tein haastateltavien kotona ja pariskun-nista molemmat olivat yhtä aikaa läsnä. He täydensivät tarvittaessa toisiaan tietojen suhteen, mutta muutoin tulkitsin heidän tuottamansa aineiston yksilöllisinä kokemuksina ja näkemyksinä. Avioparit laskin näin yksilöinä haastatteluvahvuuteen.

Haastateltavien rekrytointiprosessin luonteen vuoksi oli ajateltavissa, että haastatteluihin valikoituisi alun alkaen aktiivisia asukkaita, jotka ovat tottuneet ja halukkaita tuomaan mielipiteensä esille. Kaikilta osin tämä etukäteisarvio ei pitänyt paikkaansa, vaan haastateltavat korostivat haluaan auttaa. He pitivät tutkimusta itsessään ensisijaisempana kuin sitä, että saavat oman ääneensä kuuluville.

Iällä toimijuutta määrittävänä aspektina on toimijuuden koordinaateista tässä tutkimuksessa keskeinen merkitys, koska ikääntymiseen liittyvät tekijät olivat tärkeimpinä syinä palvelutaloon hakeutumiselle. Ikä Jyrkämän (2008) mukaan on paitsi yksilön ominaisuus, ennen kaikkea se on yhteiskunnan palvelurakenteita aktualisoiva tekijä.

Sukupolvi näyttäytyy tässä tutkimuksessa ensisijaisesti elämänkulkuun liit-tyvänä kollektiivista toimijuutta tuottavana tekijänä. Jeja-Pekka Roos (1987) on tehnyt sukupolvijaottelun, joka kuvastaa toimijoiden ja yhteiskunnan rakenteiden välistä suhdetta. Tämän jaottelun mukaan haastateltavat yhtä henkilöä lukuun ottamatta sijoittuvat sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolveen, 1920–1930 luvulla syntyneisiin. Käytän tästä suku-polvesta nimikettä sodan sukupolvi ja pidän sotaa ja jälleenrakennusaikaa haastateltavien kollektiivisena avainkokemuksena. Haastateltavista yksi henkilö edusti sodan jälkeen syntyneenä suuren murroksen sukupolvea, jonka elinolot olivat aineellisesti ja siten myös toimijuuden resurssien näkökulmasta huomattavasti turvatummat kuin edellisten sukupolvien. (Mt; Suikkanen ym.

2001, 47; ks. myös Ojala 2011; Kauppila & Hartikainen 2012, 168.)

Samoissa palvelutalorakennuksissa on myös tuetun palveluasumisen toi-mintaa sekä tehostettuna palveluasumisena ryhmäkoteja ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville muistisairaille, joilla on kunnan maksupalvelusitoumus.

Palvelukokonaisuudessa on niin ikään tarjolla tuettua ja tehostettua palve-luasumista vaikeavammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille sekä asumis- ja kuntoutuspalveluita päihdekuntoutujille. Omaishoidon tukipal-veluna voidaan omaisesta huolehtia joko kotona tai ryhmäkodissa sillä aikaa, kun hoitaja esimerkiksi käy asioilla tai on matkoilla.

Tähän tutkimukseen osallistuneet henkilöt asuvat palvelutalossa omalla kustannuksellaan. He ovat hakeutuneet asumaan itsenäisesti, eivätkä ole tue-tun tai tehostetue-tun palveluasumisen piirissä. Tutkimuksessani halusin pitäytyä vain ikääntyneiden itsensä tuottamaan aineistoon ja siksi en haastatellut tu-etun tai tehosttu-etun palvelun piiriin kuuluvia ikääntyneitä, vaikka olisi ollut kiintoisaa verrata vallankäyttöä eri ryhmien välillä.

Vapautuvaa asuntoa oli odotettu muutamasta kuukaudesta jopa kuuteen vuoteen. Odotusaikaan vaikutti asuntojen vapautuminen, mutta myös hakijoi-den omat aikataulu- ja asunnon sijaintitoiveet. Keskimääräiseksi odotusajaksi arvioitiin haastatteluja tehdessäni noin 2,5 vuotta. Haastateltavat maksavat asunnostaan vuokran ja tarvitsemistaan hoitoon, hoivaan tai kodinhoitoon liittyvistä palveluista käytön mukaan. Peruspalvelun lisäksi setlementiltä hankituista palveluista on laadittu yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma.

Näitä palveluja ovat muun muassa siivous, sairaanhoidolliset tehtävät, avus-taminen peseytymisessä, vaatehuolto ja asiointiapu. Annetuista kotihoidon palveluista voi verotuksessa saada kotitalousvähennystä tai niistä voi olla palvelusetelisopimus asukkaan kotikunnan kanssa.

Kaikki haastateltavat olivat olleet työelämässä ja koulutustaustat vaihtelivat kansakoulusta korkeakouluun. Yksi henkilö ei halunnut puhua koulutukses-taan eikä siitä, missä oli ollut työssä, koska halusi varjella anonymiteettiään.

Taustaltaan osallistujat olivat työväen- tai keskiluokkaisia kaupunkilaisia, jotka olivat pääasiassa maaseudulla syntyneitä ja kotoisin eripuolilta Suomea.

Osa oli jäänyt eläkkeelle kansaneläkeiän saavutettuaan, osa sairauseläkkeelle työn tuomien liikuntaelinsairauksien vuoksi.

Setlementin työntekijä laati haastatteluaikataulun ohjeitteni mukaisesti ja informoi aikataulusta jokaista haastateltavaa henkilökohtaisesti. Hän jätti

haastateltavalle kirjallisen informaation haastattelusta ja sen ajankohdasta sekä minun yhteystietoni. Myös tieto siitä, että haastattelut nauhoitetaan, oli kirjattu viestiin. (Liite 2). Itse sain työntekijältä listan, johon oli mer-kitty haastattelun kellonaika, haastateltavan nimi, ikä, osoite ja milloin haastateltava oli tullut asumaan palvelutaloon. Lisäksi listaan oli kirjattu lyhyt luonnehdinta asuinolosuhteista sekä liikkumiseen, parisuhteeseen tai elämäntilanteeseen liittyvä muu asia, jolla työntekijä arvioi olevan merki-tystä haastattelun haastattelun kulkuun. Esimerkiksi tuleeko haastateltavan puoliso olemaan läsnä haastattelun ajan. Informaatio auttoi orientoitumaan haastattelutapahtumaan.

3.6. Haastattelut aineiston hankinnan menetelmänä