Haastateltavat ja haastattelujen toteutus

3.3.1 Haastateltavat

Tutkimuksen kohdejoukko eli kuusi (6) haastateltavaa valittiin tarkoituksenmukaisesti eikä satunnaisesti, koska oli tärkeää valita sellaisia haastateltavia, joilta ajateltiin saatavan parhaiten tietoa tutkimuksen aiheesta (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Tutkismustehtävänä oli ymmärtää ja kuvata tietotyötä tekevien

milleniaalityöntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia siitä, miten työyhteisössä tapahtuva viestintä ja vuorovaikutus kytkeytyy heidän organisaatioon kiinnittymiseensä. Näin ollen haastateltaviksi etsittiin siis tarkoituksenmukaisesti milleniaali-ikäryhmään kuuluvia tietotyöntekijöitä. Milleniaalisukupolven määritelmät vaihtelevat aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa niin, että milleniaaleiksi voitaisiin eri tutkijoiden näkemykset yhdistämällä katsoa periaatteessa kaikki vuosien 1979-2000 välillä syntyneet. Tähän tutkimukseen päätettiin kuitenkin etsiä haastateltavia, jotka ovat syntyneet vuosina 1982-1995 ja työskentelevät parhaillaan tietotyössä jossakin organisaatiossa. Tämä ikäryhmä valittiin siksi, koska haastattelujen teon aikaan keväällä 2019 kovin moni vuoden 1995 jälkeen syntynyt ei luultavasti ollut vielä valmistunut korkeakoulusta ja ensimmäisessä kokoaikaisessa työssään, kun taas tuolloin yli 40-vuotiaiden ei

puolestaan ajateltu todennäköisesti olevan enää tässä tilanteessa.

Koska nykyajan tietotyö usein edellyttää jonkinlaista korkeakoulutusta, päätettiin hakea korkeakoulutettuja eli amk- tai maisterintutkinnon suorittaneita milleniaaleja

tietotyöntekijöitä. Tämän tutkimuksen kannalta ei ollut mitään syytä rajata osallistujien koulutusalaa korkeakoulutuksen sisällä, vaan mukaan nimenomaan haluttiin eri

tieteenalojen korkeakoulutuksen saaneita ja erilaisissa organisaatioissa työskenteleviä milleniaaleja monipuolisen ja laaja-alaisen tiedon saamiseksi tutkittavasta ilmiöstä.

Haastateltaviksi haettiin työntekijöitä eri organisaatioista, eli kyseessä ei siis ollut tapaustutkimus.

Koska tässä tutkielmassa tutkittavana ilmiönä oli milleniaalityöntekijöiden

organisaatioon kiinnittyminen, haettiin tutkimukseen alunperin henkilöitä, jotka olisivat ensimmäisessä valmistumisensa jälkeisessä työpaikassaan ja työskennelleet siellä 0,5-2 vuotta. Tämä siksi, että haluttiin nimenomaan kokemuksia siitä, kun milleniaali

ensimmäistä kertaa siirtyy koulutustaan vastaavaan, mielellään kokoaikaiseen työhön valmistumisensa jälkeen. Tällöin milleniaalin arkipäiväinen sosiaalinen ympäristö muuttuu tutusta opiskelijayhteisöstä uudeksi työyhteisöksi, jossa vallitsee erilaiset roolit, säännöt ja normit ja jossa vertaiskollegojen iän, koulutustaustan ja muiden ominaisuuksien kirjo voi olla suurempi kuin opiskelijayhteisössä.

3.3.2 Haastattelujen toteutus

Tutkimukseen haettiin tutkittavia sosiaalisen median kautta, tarkemmin sanottuna niin, että tutkija jakoi haastattelukutsua (Liite 2) LinkedInissä ja Facebookissa

henkilökohtaisen profiilinsa julkisena “postauksena” eli päivityksenä. Postaukset laitettiin julkisiksi, jotta ne tavoittaisivat mahdollisimman paljon ihmisiä ja myös tutkijan oman tuttavapiirin ulkopuolelta. Päivityksiin lisättiin avainsanoja, kuten

#viestintä, #vuorovaikutus, #työyhteisö, #organisaatio ja #työelämä levittämään viestiä tutkimusaiheesta kiinnostuneiden keskuuteen. Omaa sosiaalisen median yhteisöä ja muita ilmoituksen nähneitä kehotettiin jakamaan sitä eteenpäin. Aluksi päivitys tehtiin vain LinkedIniin, ja sille saatiinkin yli 1600 näyttöä. Kuitenkin alkuun tämä tuotti vain yhden kiinnostuneen, joka ilmoittautui haastateltavaksi. Siksi haastattelukutsua jaettiin sen jälkeen myös Facebookissa, ja 2-3 viikon aikana molemmissa yhteisöpalveluissa useaan kertaan. Lopulta haastateltavia ilmoittautui lisää, mutta osa heistä ei aivan täyttänyt alkuperäisiä kriteerejä. Joku oli vasta juuri valmistumassa, mutta kuitenkin ollut jo useita vuosia, enemmän kuin 0,5-2 vuotta, töissä oman alansa työpaikassa. Joku toinen taas oli ollut hetken jossain muussa koulutustaan vastaamattomassa työpaikassa valmistumisensa jälkeen, ja siirtynyt nykyiseen työpaikkaansa vasta parin vuoden sisään valmistumisesta.

Tässä vaiheessa päätettiin, ettei tutkimuksen kannalta ollut niin olennaista se, onko kyseessä ihan juuri ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen tai onko

haastateltava ollut nykyisessä työpaikassaan jo pidempään kuin 2 vuotta. Tärkeintä oli, että tutkittava oli milleniaali, korkeakoulutettu tai lähes valmistunut ja valmistumisesta ei ollut kovin montaa vuotta aikaa, tietotyössä, ja muisti ja pystyi reflektoimaan

käsityksiään ja kokemuksiaan viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksestä organisaatioon kiinnittymisen suhteen.

Haastatteluun löydettiin ja valittiin alkuperäisen tavoitteen mukaan 6 sopivaa haastateltavaa. Haastateltavat olivat 25-34 vuotiaita eli milleniaaleja, ja kaikilla oli maisterintutkinto tai juuri valmistumaisillaan oleva sellainen. Haastateltavien koulutusalat olivat yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, kauppatieteellinen ja

informaatioteknologinen, ja joillakin oli myös näiden yhdistelmiä esimerkiksi niin, että alempi korkeakoulututkinto oli joltain muulta alalta kuin maisterintutkinto.

Haastateltavista 3 oli naisia ja 3 miehiä. He olivat töissä eri alojen organisaatioissa julkisella, kolmannella tai yksityisellä sektorilla. Yksi haastateltava työskenteli kansainvälisen politiikan kentällä, yksi edunvalvonnan parissa ja loput neljä olivat yksityisissä yrityksissä, joista yksi toimi viestintäalalla ja loput kolme IT-alalla. Myös organisaatioiden koot vaihtelivat pienestä alle 10 hengen organisaatiosta suureen kansainväliseen organisaatioon.

Hain siis tutkimukseen osallistujia jakamalla haastattelukutsua julkisesti LinkedInin ja Facebookin kautta, joten kaikki tutkimukseen ilmoittautuneet haastateltavat

ilmoittautuivat sähköpostitse minulle, kuten haastattelukutsussa oli pyydetty.

Haastattelukutsussa oli yhteystietojeni lisäksi perustiedot tutkimuksesta. Kun

haastateltavat olivat ilmoittautuneet halukkaiksi osallistua tutkimukseen sähköpostitse ja olin todennut heidät kohderyhmään sopivaksi, heidän kanssaan sovittiin aika ja paikka haastattelun tekoon. Tässä vaiheessa, ennen haastattelua, lähetin tutkittaville

sähköpostitse etukäteen tutustuttavaksi tutkimuksen tietosuojalomakkeen, jossa oli kuvailtu tutkimuksen tarkoitusta ja tietosuoja-asioita tarkemmin. Näin ollen

haastateltavat pystyivät lukemaan sen ennakkoon ja päättämään, halusivatko he sen luettuaan yhä osallistua haastatteluihin. Tutkimuksen tietosuojalomake laadittiin Jyväskylän yliopiston virallisen ohjeistuksen ja mallin mukaan, ja haastateltavat allekirjoittivat sen pohjalta myös tutkimukseen suostumuslomakkeen ennen

haastatteluja. Kerroin haastateltaville tutkimuksesta myös suullisesti tai sähköpostitse

ennen haastattelutilannetta. Kaksi haastattelua toteutettiin teknologiavälitteisesti Skypen tai FaceTimen avulla, ja loput 4 kasvokkain tapaamalla.

Tallensin haastattelut oman iPhoneni nauhurilla niin, etteivät ne tallentuneet pilveen vaan puhelimeni omaan muistiin. Sieltä siirsin ne heti nauhoituksen jälkeen vain omassa käytössäni olevalle salasanasuojatulle tietokoneelleni tallentaen ne koneen muistiin omaan kansioonsa, ei pilveen. Tallenteet varmuuskopioitiin omalle ulkoiselle kovalevylleni. Haastattelujen kestot olivat noin 45-60 minuuttia niin, että yksi

haastattelu kesti vajaa 47 minuuttia ja loput lähemmäs tunnin. Teknologiavälitteisesti tehdyt haastattelut tallensin niin, että nauhoitin myös ne oman puhelimensa nauhurilla pitäen nauhuria tietokoneen kaiuttimen lähellä niin, että sekä omani että haastateltavan ääni tallentui.