GRI:n raportointiohjeisto- ja viitekehys

GRI-raportointiohjeiston tarkoituksena on luoda tilinpäätösraportointia vastaava malli yritys-ten ja organisaatioiden yritysvastuun raportoimiseen maailmanlaajuisesti. GRI-raportointioh-jeiston tarkoituksena on mahdollistaa, että yritysten ja organisaatioiden ympäristö- ja yhteis-kuntavastuuraportointi olisi yhtä vakiintunutta ja vertailukelpoista taloudellisen raportoinnin rinnalla ja se yhdistäisi erilaiset suositukset ja ohjeistukset keskenään. (Niskala ym. 2009, 93-94.)

GRI-raportointiohjeisto on lyhyessä ajassa saavuttanut asemensa yleisesti hyväksyttynä rapor-tointiviitekehyksenä yritysten ja organisaatioiden taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalis-ten toimien raportointiin. Tätä on edesauttanut järjestelmällinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sekä viitekehyksen jatkuva testaus ja kehittäminen. GRI-raportointiviitekehyksen ta-voitteena on luoda yleisesti hyväksytty ohjeisto ja laskentaperiaatteet yritysvastuun raportoin-tiin ja siihen, että sitä voivat hyödyntää kaikki organisaatiot sen koosta, maantieteellisestä si-jainnista tai toimialasta riippumatta. GRI-raportointiohjeiston avulla yritykset voivat antaa riit-tävän kuvan toimintansa tuloksista taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten vastuun alu-eilla. (Niskala ym. 2009, 94.)

GRI-raportointiohjeisto sisältää alla olevan kuvion 4 mukaiset kaksi näkökulmaa, ”miten rapor-toidaan” ja ”mitä raporrapor-toidaan”. ”Miten raportoidaan” sisältää periaatteet ja ohjeistukset toi-mintaindikaattoreiden tulkintaan. ”Mitä raportoidaan” sisältää perussisällön sekä toimialakoh-taiset liitteet, jotka sisältävät kyseiselle toimialalle olennaisia raportointiohjeita ja toimintaindi-kaattoreita. Toimialakohtaisten liitteiden tarkoituksena on täydentää GRI-ohjeistoa, ei korvata

sitä. Toimialakohtaisia liitteitä on laadittu muun muassa kaivos- ja metalliteollisuudelle, auto- ja elintarviketeollisuudelle, rakennus- ja kiinteistöalalle, logistiikka- ja kuljetusalalle sekä rahoi-tusalalle. GRI-raportointiohjeiston, sen laskentaohjeiden sekä toimialakohtaisten liitteiden tar-koituksena on muodostaa työväline, jonka avulla pyritään jatkossa yhtenäistää yritysten vas-tuullisuusraportointia. (Niskala ym. 2009, 98-99.)

Kuvio 4. GRI-raportointiviitekehys (Niskala, Pajunen & Tarna-Mani 2009, 99)

GRI:n ensimmäinen virallinen versio raportointiviitekehyksestä julkaistiin vuonna 2000 ja päi-vitetty versio siitä eli G2 julkaistiin vuonna 2002. Jatkuvan kysynnän kasvun myötä vuonna 2006 julkaistiin kolmannen sukupolven viitekehys G3, joka korosti useita eri sidosryhmiä GRI:n toiminnassa. Vuonna 2011 julkaistiin G3 viitekehykselle päivitys G3.1, jossa tarkennettiin oh-jeistuksia sukupuoleen, yhteisöihin ja ihmisoikeuksiin liittyvässä suorituskyvyssä. Neljännen sukupolven viitekehys G4 julkaistiin vuonna 2013 ja se tarjosi raportointiperiaatteet, standar-ditiedot ja toteutuskäsikirjan yritysvastuuraportin laatimiseksi yrityksen tai organisaation koosta tai toimialasta riippumatta. (Global Reporting Initiative 2020b.)

Vuonna 2016 julkaistiin viimeisin päivitetty raportointiviitekehys GRI-standardit (GRI Stan-dards). Viitekehys antaa kaikille yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden raportoida julki-sesti taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksistaan ja panoksistaan kestävän

kehityksen edistämiseen. Viitekehys on rakenteeltaan modulaarinen, joka mahdollistaa sen helpomman päivittämisen ja muokkaamisen. GRI-standardit sisältävät aikaisemman G4 viite-kehyksen pääkäsitteet ja tiedot, joita on parannettu juostavammalla rakenteella, selkeämmillä vaatimuksilla ja yksinkertaisemmalla kielellä. GRI-standardit edustavat maailmanlaajuisesti parhaita käytäntöjä niin taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten raportoimi-seen ja ne on tarkoitettu minkä tahansa organisaation käyttöön, joka haluaa raportoida sen vaikutuksistaan ja toisaalta panoksistaan kestävän kehityksen edistämiseen. (Global Reporting Initiative 2020b & Global Reporting Initiative 2020c.)

Kuvio 5. GRI Standards -ohjeisto (Global Reporting Initiative, GRI Standards Download Center)

GRI-standardien yleiset standardit (Universal Standards) koostuvat kuvion 5 mukaisesti kol-mesta standardista. GRI 101 Foundation -standardi asettaa lähtökohdat GRI-standardin käy-tölle organisaatioissa sekä määrittelee raportointiperiaatteet raportin sisällölle ja laadulle. Se sisältää erityiset vaatimukset yritysvastuuraportin laatimisille ja käytölle. GRI 102 General Dis-closures -standardi raportoi asiayhteyteen liittyvät tiedot organisaatiosta ja sen yritysvas-tuuraportointikäytännöistä, kuten organisaation strategiasta, etiikasta, hallinnosta, profiilista, raportointiprosessista ja sidosryhmien sitouttamiskäytännöistä. GRI 103 Management Ap-proach -standardia käytetään ilmoittamaan, miten organisaatio hallitsee aineellisia aiheita.

(Global Reporting Initiative 2018.)

Aihekohtaiset standardit (Topic-specific Standards) koostuvat kolmesta ulottuvuudesta ja niitä käytetään raportoimaan organisaation taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vas-tuista. GRI 101 -standardin avulla yritys määrittelee, mitkä taloudelliset, ympäristölliset ja sosi-aaliset aiheet ovat sille tärkeitä ja mitkä se laatii yritysvastuuraporttiinsa. Yritysvastuuraportin sisällön aiheista osa on pakollisia ja toiset vapaaehtoisia, joita kuitenkin kehotetaan aina ra-portoimaan pakollisten tietojen lisäksi. Taloudellinen vastuu koskee organisaation vaikutuksia sidosryhmien taloudellisiin olosuhteisiin niin paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla.

Näitä ovat pääomavirrat sidosryhmien välillä ja organisaation tärkeimmät taloudelliset vaiku-tukset koko yhteiskuntaan. Ympäristöllinen vastuu koskee organisaation vaikutuksia sekä elä-viin että elottomiin luonnonjärjestelmiin kuten maahan, ilmaan ja veteen. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa päästöt ja erilaiset ekosysteemit. Sosiaalisen vastuun ulottuvuus sen si-jaan koskee organisaation toiminnan vaikutuksia erilaisiin sosiaalisiin järjestelmiin. Näitä ovat muun muassa työterveys- ja turvallisuus, syrjintä sekä lapsityövoima. (Global Reporting Ini-tiative 2018.)

GRI-standardien aihekohtaiset standardit koostuvat kolmesta edellä mainituista ulottuvuu-desta, missä GRI 200 kuvastaa taloudellisen vastuun tunnuslukuja, GRI 300 ympäristövastuun tunnuslukuja ja GRI 400 sosiaalisen vastuun tunnuslukuja. Kaikki kolme ulottuvuutta sisältävät tunnuslukuja, joiden tarkoituksena on mitata kyseistä ulottuvuutta. Taloudellisen-, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun ulottuvuudet ja tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Yri-tysvastuuraportoinnin tarkoituksena ei ole raportoida jokaista olemassa olevaa tunnuslukua, vaan niiden tarkoituksena on käyttää olennaisuusarviointia ja näin raportoida yrityksen liike-toiminnan kannalta tärkeimmistä tunnusluvuista. (Kurittu 2018, 113-114.)

Aihekohtaisten standardien tunnusluvut koostuvat indikaattoreista, joiden tarkoituksena on aina mitata kyseistä tunnuslukua. GRI:n mukaan olennaisuustarkastelussa yrityksen tulisi tun-nistaa tunnuslukujen sisältämiä indikaattoreita, joiden avulla se pystyy mittaamaan haluttua tunnuslukua. Indikaattorit eivät sisällä valmiita GRI:n määrittelemiä mittareita, vaan yrityksen tulee aina itse määrittää tapa, jolla se haluaa asiaa seurata. Uusi GRI-standardi mahdollistaa ensikertaa yrityksien myös käyttää omia tunnuslukuja, mikäli standardista ei löydy sopivia.

(Kurittu 2018, 114.)

Taulukko 1. GRI-standardien ulottuvuudet ja tunnusluvut (Mukailtu Kurittu 2018) Taloudellinen vastuu

GRI 200 Ympäristö vastuu

GRI 300 Sosiaalinen vastuu

GRI400

• Taloudelliset tulokset (201)

• Paikalliset käytännöt (202)

• Välilliset taloudelliset vaiku-tukset (203)

• Hankintakäytännöt (204)

• Korruptionvastaisuus (205)

• Kilpailun rajoittuminen (206)

• Materiaalit (301)

• Energia (302)

• Vesi (303)

• Luonnon monimuotoisuus (304)

• Päästöt (305)

• Päästöt vesistöihin ja jät-teet (306)

• Ympäristölainsäädännön noudattaminen (307)

• Toimittajien ympäristöarvi-oinnit (308)

Henkilöstö ja työolosuhteet:

• Työolosuhteet (401)

• Henkilöstön ja johdon väliset suhteet (402)

• Työterveys ja -turvallisuus (403)

• Koulutukset (404)

• Monimuotoisuus ja yhden-vertaiset mahdollisuudet (405)

Ihmisoikeudet:

• Syrjimättömyys (406)

• Yhdistymisen vapaus ja työ-ehtosopimukset (407)

• Lapsityövoima (408)

• Pakkotyövoima (409)

• Turvallisuuskäytännöt (410)

• Alkuperäiskansojen oikeudet (411)

• Ihmisoikeusarvioinnit (412) Yhteiskunta:

• Paikallisyhteisöt (413)

• Toimittajien sosiaalinen arvi-ointi (414)

• Julkinen päätöksenteko (415) Tuotevastuu:

• Asiakkaiden terveys ja turval-lisuus (416)

• Markkinointiviestintä ja tuo-teinformaatio (417)

• Asiakkaiden yksityisyyden suoja (418)

• Määräystenmukaisuus (419)

GRI-standardien mukaisen raportin laatimiseksi yrityksillä on kaksi vaihtoehtoa: rajoitettu var-muus (Core) tai kohtuullinen varmuus (Comprehensive). Rajoitetun varmuuden raportissa, ra-portti sisältää vähimmäistiedot organisaatiosta sen luonteen ymmärtämiseksi, kriteerin

velvoittaessa vähintään yhden indikaattorin raportointia jokaista olennaista aihealuetta koh-den. Kohtuullisen varmuuden raportissa yrityksen tulee raportoida laajemmin organisaation vaikutuksista, kriteerin velvoittaessa kaikkien indikaattoreiden raportointia jokaista olennaista aihealuetta kohden. Nämä kaksi vaihtoehtoa eivät kuitenkaan liity raportin tietojen laatuun tai organisaatioiden vaikutusten laajuuteen ja merkitykseen, vaan heijastavat GRI-standardien käytön sovellettavuutta. (Global Reporting Initiative 2018.) Rudyanto ja Wimelda (2019) ovat todenneet, että yrityksillä on taipumus käyttää rajoitettua varmuutta (Core) raportoinnissaan sen helpomman ja yksinkertaisemman käytettävyyden takia. Heidän tutkimuksensa kuitenkin osoitti, että kohtuullisen varmuuden (Comprehensive) kriteerissä raportoinnin laatu on pa-rempi kuin rajoitetun varmuuden raportissa, sen tuodessa varmuutta yritysvastuun suoritus-kykyyn ja sen laadun parantamiseen. Toteuttamalla kohtuullisen varmuuden kriteerin mukai-sen yritysvastuuraportin, yritykset pyrkivät parantamaan legitimiteettiään. (Rudyanto &

Wimelda 2019.)

GRI:n mukaista raportointia ohjaavat raportointiperiaatteet, joiden avulla yritykset ja organi-saatiot voivat tuottaa laadukasta yritysvastuuraportointia. Raportointiperiaatteet on jaettu kahteen ryhmään: 1) periaatteet raportin sisällön määrittämiselle ja 2) periaatteet raportin laadun määrittämiselle. Raportointiperiaatteet raportin sisällön määrittämiseksi auttavat yri-tyksiä ja organisaatioita päättämään, mikä sisältö sisällytetään raporttiin. Ne koostuvat orga-nisaation toiminnasta, vaikutuksista sekä sidosryhmien odotuksista. Raportointiperiaatteiden raportin laadun määrittämiseksi tarkoituksena on varmistaa yritysvastuuraportin informaa-tion laatu ja sen asianmukainen esittäminen. Raportointiperiaatteet koostuvat vaatimuksista ja ohjeista periaatteiden toimeenpanemiseksi sekä sisältävät kokeita, joiden avulla voidaan arvioida periaatteen noudattamista. (Global Reporting Initiative 2018.)

Periaatteet raportin sisällön määrittämiselle

Sisällön määrittämiseen liittyvien neljän periaatteen tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja orga-nisaatioita määrittämään yritysvastuuraportin sisällöstä:

• Sidosryhmätoiminta (Stakeholder Inclusiveness) – raportoivan organisaation tulee tun-nistaa sidosryhmänsä ja selittää, miten se on huomioinut heidän odotuksensa ja tar-peensa

• Kestävän kehityksen viitekehys (Sustainability Context) – raportissa tulee kuvata rapor-toitavan organisaation suorituskyky laajemmassa kestävän kehityksen viitekehyksessä

• Olennaisuus (Materiality) – raportin tulee sisältää aihepiirit, jotka kuvaavat organisaa-tion keskeisiä taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä jotka ovat merkityksellisiä sidosryhmien arviointien ja päätöksenteon kannalta

• Kattavuus (Completeness) – raportin tulee kattaa olennaiset aihealueet ja niiden rajo-jen käsittelyn, jotta ne kuvaavat keskeiset taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sidosryhmien tulee pystyä arvioimaan raportoitavan organisaation suori-tuskykyä raportointikauden osalta. (Global Reporting Initiative 2018.)

Periaatteet raportin laadun määrittämiselle

Sisällön laatuun liittyvien kuuden periaatteen tarkoituksena on auttaa varmistumaan yritys-vastuuraporttiin sisällytettävien asioiden laadukkuudesta ja asianmukaisuudesta:

• Täsmällisyys (Accuracy) – raportoitujen tietojen on oltava riittävän tarkkoja ja yksityis-kohtaisia, jotta sidosryhmillä on mahdollisuus arvioida raportoivan organisaation suo-rituskykyä

• Tasapainoisuus (Balance) – raportoitujen tietojen tulee heijastaa sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, jotta raportoivan organisaation kokonaissuorituskykyä on mahdollista arvioida

• Selkeys (Clarity) – raportoitavan organisaation tulee esittää tiedot ymmärrettävissä ole-vassa muodossa, jossa ne ovat helposti saatavilla sidosryhmille

• Vertailukelpoisuus (Comparability) – raportoitavan organisaation on valittava, koottava ja raportoitava tiedot johdonmukaisesti. Raportoitavat tiedot tulee esittää niin, että si-dosryhmillä on mahdollisuus analysoida organisaation suorituskyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä vertailla niitä muihin organisaatioihin

• Luotettavuus (Reliability) – raportoitavan organisaation tulee kerätä, tallentaa, koota, analysoida ja raportoida tiedot sekä käytetyt prosessit tavalla, joka mahdollistaa tiedon tarkastamisen, jotta voidaan varmistua tiedon laadusta ja olennaisuudesta

• Oikea-aikaisuus (Timeliness) – raportoitavan organisaation tulee raportoida säännölli-sen aikataulun mukaisesti, jotta tiedot ovat ajoissa sidosryhmien käytettävissä. (Global Reporting Initiative 2018.)

GRI:n kestävän kehityksen raportointistandardit eli GRI-standardit ovat ensimmäiset ja maail-man yleisemmin hyväksytyt ja käytetyt vastuullisuusraportointistandardit. Informaation mää-rittäminen ja laatu ovat erityisen tärkeitä sidosryhmien kannalta, jotta heillä on mahdollisuus tehdä järkeviä ja kohtuullisia arvioita organisaatioista ja niiden liiketoimista. Global Reporting Initiative (2020d) esittää, että jopa 93% maailman suurimmasta 250 yrityksestä ilmoittaa ra-portoivansa kestävän kehityksen suoristuskyvystään.

In document Yritysvastuun ulottuvuudet suomalaisten pörssiyhtiöiden yritysvastuuraporteissa (sivua 31-38)