Fysiikkaa ja kemiaa osattiin keskimäärin kohtalaisesti. Koko kokeen keskiarvo oli 66 pistettä eli 46 prosenttia maksimista (maksimipistemäärä 144) ja keskihajonta 20 pis-tettä. Jakauma on hieman vino oikealle (vinous 0,64) ja korkeampi kuin normaali-jakauma (huipukkuus 0,28). Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijajoukossa oli paljon juuri keskiarvon alapuolella olevia pistemääriä saaneita, parhaiten menestyneitä opis-kelijoita oli enemmän ja vastaavasti erittäin huonosti menestyneitä opisopis-kelijoita oli vähemmän kuin jos tulos jakautuisi normaalisti. (Kuvio 10.)
KUVIO 10. Koko kokeen summapistemäärän jakauma.
Osaamisen yleistason havainnollistamiseksi opiskelijoiden tulokset jaettiin kymme-neen luokkaan (kuvio 11). Tulkinnoissa on huomattava, että arvioinnin tarkoituksena oli ensisijaisesti selvittää fysiikan ja kemian keskimääräistä osaamista, joten kokeen perusteella ei tästäkään syystä voi antaa esimerkiksi ar vosanasuosituksia.
Hyväksyttävään suoritukseen vaadittavan tason määrittelyyn vaikuttavat opiskelijoi-den suoritusten lisäksi myös kokeen tehtävät ja se, kuinka paljon opiskelijat ovat opis-kelleet fysiikkaa ja kemiaa. Lukion kurssien sisällöt laaditaan opetussuunnitelmien perusteella, mutta lukiota varten ei ole julkaistu arviointikriteerejä. Tässä raportissa tarkoituksena on kuvata sitä, miten opiskelijat osasivat kokeen tehtäviä ottamatta kantaa siihen, mitkä suorituksista voitaisiin katsoa hylätyiksi tai hyväksytyiksi. Seuraavassa käytetään luokittelua heikko, kohtalainen, hyvä ja erinomainen24. Kokeessa oli useita
valinta-__________
24 Eri luokissa ratkaisuprosentit (rp) ovat: heikko (rp ≤ 40 %), kohtalainen ( 40 % < rp ≤ 60 %), hyvä ( 60 % < rp ≤ 80 %) ja erinomainen (rp > 80 %).
tehtäviä, joihin oli mahdollista vastata oikein arvaamalla. Tästä johtuen hyvin heikko-ja tuloksia ei juuri ole25. Kaikkiaan noin 41 % opiskelijoista suoriutui kokeesta hei-kosti ja vain noin kaksi prosenttia ylsi erinomaiseen suoritukseen, johon tässä vaadit-tiin 80 % maksimipistemäärästä.
KUVIO 11. Kokeen luokitellut ratkaisuprosentit. (N = 3 414).
Tulokset sukupuolittain
Koko kokeen keskimääräinen ratkaisuprosentti miesten osalta oli 50 % ja naisten 43 %, vastaavasti keskihajonnat olivat 16 % ja 12 % (kuvio 12)26. Havaittu seitsemän prosenttiyksikön ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Miesten ja naisten tulosten ero oli kuitenkin siinä mielessä näennäinen, että miesten ja naisten ryhmät poikkesi-vat toisistaan muutenkin kuin sukupuolen osalta. Miesten ja naisten kurssivalinnat poikkesivat toisistaan. Fysiikan ja kemian valinnoilla ja kokeen ratkaisuprosentilla oli yhteistä vaihtelua noin kolmasosa.
__________
25 Pelkästään arvaamalla oli kokeessa mahdollista saada keskimäärin 14 % maksimipisteistä.
26 Opiskelijamääristä löytyy tietoa kappaleessa 3.5.3 Otoksen jakaumatietoja.
47
KUVIO 12. Luokitellut ratkaisprosentit sukupuolittain. (N(miehet) = 1 532, N(naiset) = 1 866.)
Tulokset alueittain
Lääneittäin ja kuntatyypeittäin tulokset vaihtelivat vain muutaman prosenttiyksikön verran, vaihteluväli oli 44–48 % (taulukot 15 ja 16). Etelä- ja Länsi-Suomen läänien tulosten välinen ero oli kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitsevä. Vastaavasti kau-punkimaisten ja taajaan asuttujen kuntien koulujen tulosten ero oli tilastollisesi mer-kitsevä. Eri läänien ja eri kuntatyyppien kouluissa oli sekä huonosti että hyvin menes-tyneitä opiskelijoita.
TAULUKKO 15. Koko kokeen ratkaisuprosentit lääneittäin.
TAULUKKO 16. Koko kokeen ratkaisuprosentit kuntatyypeittäin.
Tulokset kieliryhmittäin
Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien opiskelijoiden tulokset (41 %) olivat heikommat kuin suomenkielisissä kouluissa opiskelevien (47 %). Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien miesten koko kokeen keskimääräinen ratkaisuprosentti oli 44 % ja suomenkielisissä kouluissa opiskelevien miesten 51 %. Naisten vastaavat ratkaisuprosentit olivat 39 % ja 43 %. Ruotsinkielis-ten koulujen opiskelijoiden ratkaisuprosentit vaihtelivat 19–79 % (kuvio 13).
KUVIO 13. Ruotsinkielisten koulujen opiskelijoiden koko kokeen luokitellut tulokset.
Tulokset fysiikan ja kemian kurssivalintojen mukaan
Fysiikkaa paljon opiskelleet ratkaisivat keskimäärin 58 % kokeen tehtävistä, jonkin verran opiskelleet 43 % ja vähän opiskelleet 37 %. Kemian opintojen mukaan jaettu-jen ryhmien keskimääräiset ratkaisuprosentit olivat 58 %, 46 % ja 40 %.
Opiskelijoiden suoritukset jaettiin sekä opiskelijan fysiikan että kemian opintojen mukaisesti kolmeen ryhmään. (Ryhmäjakoa on selvitetty luvussa 3.5.3 Otoksen jakaumatietoja). Eri ryhmien tulosten jakaumissa on yhteistä se, että hyvin heikkoja tuloksia oli vähän. Tämä johtunee siitä, että kokeessa oli useita valintatehtäviä, joihin oli mahdollista vastata arvaamalla. Kokeessa oli myös tuottamistehtäviä, ja siksi kor-keimpia ratkaisuprosentteja ei voinut saada pelkästään arvaamalla, joten tulosten jakaumat ovat oikealle vinoja. Oppiaineiden kursseja paljon suorittaneet menestyivät kokeessa keskimäärin muita paremmin, mikä olikin odotettavissa (kuviot 14 ja 15).
Oppiaineita vähän ja paljon opiskelleiden ryhmien tulosten jakaumat noudattavat normaalijakaumaa melko hyvin. Jonkin verran fysiikkaa/kemiaa opiskelleiden jakaumat
49 poikkeavat selvästi normaalijakaumasta, mihin lienee selityksenä se, että opiskelijat olivat opiskelleet sekä fysiikkaa ja kemiaa eri määriä (esimerkiksi jonkin verran kemi-aa opiskelleiden ryhmässä oli eri määriä fysiikkkemi-aa opiskelleita). Näiden alaryhmien tulosten jakaumat näkyvät jakaumien epäsäännöllisyyksiä.
KUVIO 14. Eri määriä fysiikkaa opiskelleiden opiskelijoiden koko kokeen luokiteltujen ratkaisuprosenttien jakaumat. Kunkin käyrän alle jäävä pinta-ala vastaa 100 prosenttia.
KUVIO 15. Eri määriä kemiaa opiskelleiden opiskelijoiden koko kokeen luokiteltujen ratkaisuprosenttien jakaumat. Kunkin käyrän alle jäävä pinta-ala vastaa 100 prosenttia.
Suurin osa naisista oli opiskellut vähän fysiikkaa ja kemiaa (fysiikkaa 70 % ja kemiaa 67 % naisista) ja vastaavasti miesten joukossa oli enemmän niitä, jotka olivat opiskel-leet näitä oppiaineita paljon (fysiikkaa 54 % ja kemiaa 37 % miehistä). Miesten ja naisten koko kokeen tulosten ero oli pieni tai sitä ei ole, jos tuloksia tarkastellaan ottamalla huomioon opiskelijoiden fysiikan ja kemian opinnot (kuviot 16 ja 17). Suu-rimmat erot olivat jonkin verran ja paljon kemiaa opiskelleiden miesten ja naisten välillä.
KUVIO 16. Miesten ja naisten ratkaisuprosentit koko kokeessa fysiikan opintojen mukaan.
KUVIO 17. Miesten ja naisten ratkaisuprosentit koko kokeessa kemian opintojen mukaan.
51 Miesten ja naisten kokeen keskimääräiset ratkaisuprosentit olivat lähes samat, kun opiskelijoiden suoritukset jaettiin yhdeksään ryhmään sen mukaan, kuinka paljon opiskelijat olivat opiskelleet fysiikkaa ja kemiaa (kuvio 18). Ryhmässä, jossa opiskeli-jat olivat opiskelleet fysiikkaa jonkin verran, kokeen ratkaisuprosentti ei parantunut kemian lisäopintojen myötä samalla tavoin kuin fysiikkaa vähän tai paljon opiskelleiden ryhmissä. Fysiikkaa vähän ja paljon lukeneiden ryhmissä ratkaisuprosentti oli sitä korkeampi, mitä enemmän kemiaa oli opiskeltu. Erot olivat kuitenkin vähäisiä.
KUVIO 18. Opiskelijoiden ratkaisuprosentit koko kokeessa, kun otetaan huomioon opiskelijoiden suorittamat fysiikan ja kemian kurssit.