Finanssikriisin vaikutus venäläisten pk-yritysten rahoitukseen

Maaliskuussa 2009 tehdyt haastattelut vahvistivat sitä käsitystä, että venäläiset pienyrityk-set ovat erittäin hankalassa asemassa finanssikriisin seurauksena. Suurimmat ongelmat ai-heuttaa pankkien lainahanojen tyrehtyminen, mikä vuorostaan heijastuu korkotasojen nou-suna ja lainavaatimusten tiukentumisena. Vuoden 2008 elokuusta eteenpäin tilanne laina-markkinoilla on huonontunut ja tällä hetkellä pankkilainoista on tullut pienyrityksille käy-tännössä mahdottomia. Pankkien antama julkinen mielikuva lainamahdollisuuksista pien-yrityksille ei vastaa todellisuutta. Käytännössä lainahanat ovat tyrehtyneet miltei kokonaan ja lainoja on tarjolla ainoastaan hyvin harvoille pienyrityksille, joilla on todella vakaa tuot-topohja. Eräs haastateltavista rinnasti tilannetta ”vesipisaraan aavikolla”. Myös korkotaso aiheuttaa ongelmia. Raportin kirjoitushetkellä pienyritysten lainojen korot olivat 20–30 prosentin paikkeilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että jopa näillä korkoprosenteilla lainoja on saatavilla todella rajallinen määrä. Haastateltavat näkivätkin lainahanojen tyrehtymisen suurempana ongelmana kuin korkojen kasvun.

Eräs haastateltava kertoi konkreettisen esimerkin pankkien lainaamiskäytännöistä. Pankki määrittää kuukausittain rahallisen maksimimäärän pienyritysten lainanantoon, mutta kysei-set summat ovat sen verran pieniä, että ne loppuvat kuukauden muutaman ensimmäisen päivän aikana. Jotta rahat riittäisivät pidemmälle, voidaan lainanantopuolen työntekijälle antaa raja, kuinka paljon lainoja voi myöntää päivän aikana. Tällöin lainananto käytännössä rajoittuu yhteen päivässä. Usein pankit eivät edes selitä sitä, miksi lainaa ei myönnetä, vaan yritykselle tyydytään ilmoittamaan, ettei lainansaanti onnistu. Toisaalta pankit ymmärtävät, että tämä on hetkellinen tilanne. Pitkällä aikavälillä ne haluavat pitää asiakkaansa ja tämän vuoksi pitävät yllä julkista mielikuvaa lainansaannin onnistumisesta.

Ehkä hieman yllättäen haastatteluista löytyy osittaista ymmärrystä pankkien toiminnalle.

Suurin kritiikki kohdistui valtion toimintaan, joka ruplan asteittaisella devalvaatiolla loi tuottoisat valuuttamarkkinat pankeille ja sitä kautta edisti lainahanojen tyrehtymistä. Pank-kien kannalta valuuttamarkkinat ovat tällä hetkellä paljon voitollisempi ja riskittömämpi sijoitusvaihtoehto kuin lainananto pienyrityksille. Käytännössä ruplan asteittainen deval-vaatio ohjasi pankkien likvidit varat valuuttamarkkinoille pienyritysten luotottamisen kus-tannuksella. Haastateltavat kokevat tämän epäoikeudenmukaiseksi, sillä suurin osa valtion pankeille myöntämistä varoista pienyritysten tukemiseen menevätkin valuuttaostoihin.

Voidaankin päätellä, että yhtenä isona ongelmana on ollut kontrolli pankkien tukipakettien käytössä. Muutenkaan valtion kriisitoimet eivät haastattelujen mukaan ole täyttäneet tarkoi-tustaan pienyrityssektorilla. Yksikään haastateltavista venäläisistä yrittäjistä ei ollut hyöty-nyt valtion tukitoimista ja mm. valtion kehittämistä vakuusrahastoista ei ollut mitään tietoa.

Tukitoimiin liittyen toivottiin tukea erityisesti vakuuksien ja pitkäaikaisten lainojen muo-dossa. Esimerkiksi 10 vuoden laina 17 prosentin korolla olisi erään haastateltavan mukaan mielekäs vaihtoehto. Samainen haasteltava kuvasi vakuuksiin liittyvän ongelman: mikäli olet ostamassa toimitilaa, pankki ei hyväksy kyseistä toimitilaa vakuutena. Käytännössä pienyrityksen tulisi omistaa myös jokin muu tila, jonka se pystyisi tarjoamaan vakuutena pankeille. Osa haastateltavista koki myös, että oma sektori on jäänyt vaille valtion huomio-ta.

Osa haastatelluista yrittäjistä ei ollut käyttänyt ollenkaan ulkopuolista rahoitusta, vaan toi-minta perustui pelkästään omaan rahoitukseen. Kriisi on vaikuttanut näiden yritysten rahoi-tukseen välillisesti kysynnän laskuna. Kokonaisuutena omien rahoituslähteiden rooli näh-dään kriisin seurauksena vielä merkittävämmäksi kuin aikaisemmin. Epävirallisten lainojen suhteen tunteet ovat ristiriitaisia. Rahoituksen saamisen vaikeus ajaa pienyrittäjät käyttä-mään enemmän epävirallista rahoitusta. Toisaalta yrittäjät, joilla on ollut aikaisemminkin epävirallista rahoitusta, ovat jo näiden lainojen kanssa vaikeuksissa, jolloin uusia epäviralli-sia lainoja ei haluta ottaa. Ei olekaan yllättävää, että rahoitusvaihtoehtojen ollessa olemat-tomat, monen pienyrityksen liiketoiminta on kuihtumassa kasaan. Vahvoilla ovat ne, joilla on paljon likvidejä varoja ja jotka ottavat hyödyn irti tilanteesta lainaamalla rahaa 40–60 prosentin koroilla.

Tulevaisuuden suhteen toivoa kohdistui erityisesti öljyn hinnan vakiintumiseen. Mikäli öl-jyn hinta vakiintuu, sama tapahtuu myös ruplan arvolle, mikä vastaavasti vie pankeilta va-luuttapelaamisen etua. Tällöin pankkien varat ohjautuvat takaisin reaalisektoriin ja lainan-anto alkaa pyöriä taas, mikä vuorostaan vaikuttaa alentavasti korkoihin. Eräs haastateltavis-ta arvioi, että lainahanat aukeavat pari kolme viikkoa ruplan arvon vakiintumisen jälkeen.

Raportin kirjoitushetkellä Venäjän hallitukselta on tullut toistuvia viestejä siitä, että ruplan devalvaatio on päättynyt ja myös öljyn hinnan kehitys on ollut suhteellisen vakaata jo noin kuukauden verran.

4.3 Yhteenveto

Tässä luvussa käsiteltiin haastateltujen suomalaisten ja venäläisten yritysedustajien näke-myksiä Venäjän liiketoiminnan rahoituksesta ja finanssikriisin vaikutuksesta rahoituskäy-täntöihin.

Suomalaisyritykset ovat toistaiseksi rahoittaneet Venäjä-investointinsa pääosin emoyhtiön varoin tai suomalaisen pankkilainan turvin. Suhteet venäläispankkeihin ovat olleet melko vähäisiä, sillä Pietarissakin asioidaan pääosin sinne etabloituneiden pohjoismaisten

pankki-en kanssa. Vpankki-enäläispankkipankki-en toimintaa ei nähdä kovin tehokkaana ja vpankki-enäläispankki-en rahoituk-sen käyttöä ovat rajoittaneet korkea korkotaso ja lyhyet laina-ajat. Finanssikriisi on vaikut-tanut suomalaisyritysten Venäjä-toimintoihin lähinnä kohonneena valuuttariskinä. Ruplan devalvoituminen on lisännyt painetta paikallisen rahoituksen käyttöön valuuttakurssiriskin pienentämiseksi. Pohjoismaisia pankkeja kritisoitiin niiden puutteellisesta Venäjän markki-noiden tuntemuksesta ja liiallisesta varovaisuudesta Venäjä-toimintojen rahoituksessa. On-gelmaksi mainittiin etenkin se, ettei monikaan pankki hyväksy Venäjällä olevaa omaisuutta lainan vakuudeksi.

Haastatellut venäläisyritykset suhtautuivat venäläisten pankkien toimintaan kriittisesti, vaikka pankkisektorin nähtiin kehittyneen finanssikriisiä edeltäneinä parina vuonna. Pank-kilainoja ei kuitenkaan ollut käytetty korkeana pysyneen korkotason ja lainansaantiin liitty-vän paperisodan vuoksi. Ongelmana olivat erityisesti vakuuksien puute sekä yritystoimin-nan läpinäkymättömyys. Yritykset kokivat, että nykyiset toimintapuitteet Venäjällä eivät anna mahdollisuutta täysin lailliseen yritystoimintaan vaan pienyrityksen on toimittava osit-tain harmaan talouden alueella pysyäkseen hengissä. Samat syyt, eli rahoituksen hakemi-seen liittyvä byrokratia ja läpinäkyvyyden vaatimus, olivat myös esteenä julkisen rahoituk-sen käytölle. Osa yrityksistä oli ratkaissut lainansaantiongelman turvautumalla kulutusluot-toihin, joita osan pankeista kerrottiin myöntävän myös yritystoimintaan. Pankkirahoituksen sijaan yleisempää oli kuitenkin toiminnan rahoittaminen joko kassavirralla, yritysten väli-sellä tavaraluototuksella tai omin ja lähipiirin varoin. Myös epävirallisten rahoittajien ole-massaolo tunnistettiin ja kriisin seurauksena epävirallisen rahoituksen uumoiltiin jälleen yleistyvän.

5 Rahoittajien näkemykset liiketoiminnan rahoituksesta Venä-jällä

Tässä luvussa esitellään pohjoismaisten ja venäläisten rahoituslaitosten edustajien näke-myksiä pk-yritysten luotottamisesta Venäjällä. Ensin käydään läpi pohjoismaisten rahoitta-jien mielipiteet, minkä jälkeen käsitellään venäläisosapuolten näkemykset. Kappaleen lo-pussa vertaillaan eri maiden vastaajien näkemyksiä keskenään.