Evakuoinnilla tarkoitetaan henkilöiden tai laajemman väestön järjestäyty-nyttä siirtämistä turvaan uhkaavasta tilasta tai ympäristöstä (STM, 2015:1).
Kiireellinen evakuointi kuuluu alueellisten pelastusviranomaisten toimival-tuuksiin, jolloin heillä on oikeus onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä vaaran välttämiseksi määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta (SM, 13/2016). Sosiaali- ja terveysministe-riön ohjeistuksessa evakuointikeskuksen perustamiseksi (STM, 2015:1) esite-tään sen toiminnasta seuraavia seikkoja:
Evakuointiin sopivat tilat kartoitetaan jo alueellisen valmiussuun-nittelun yhteydessä viranomaisten yhteistyönä
Tiloissa tulee olla mahdollisuus lepoon, ruokailuun ja henkilökoh-taiseen hygieniaan sekä psykososiaaliseen tukeen ja fyysiseen en-siapuun
Kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vastuut pai-nottuvat evakuoitujen henkilöiden huoltoon ja psykososiaaliseen tukeen liittyviin tehtäviin
Evakuoidut henkilöt rekisteröidään
Suuronnettomuuden evakuointia ja evakuointikeskusta johdetaan viranomaisten yhteistyönä
Vapaaehtoistoimijat nähdään voimavarana evakuointitilanteiden huollon ja tuen järjestämisessä, mutta vastuu toiminnan suunnitte-lusta ja toteuttamisesta on viranomaisilla
Tämän tutkimuksen aineistosta saatiin kokemusperäistä tietoa, jonka avulla evakuointikeskusta kriisiorganisaationa voisi kehittää. Ensinnäkin tilojen so-pivuus suoja- ja työtilaksi olisi hyvä varmistaa jo etukäteen. Kunta hallinnoi yleensä suurta määrää alueensa kiinteistöstä, jolloin sen panos evakuointi-suunnitelman tekemisessä olisi perusteltua. Evakuointitila toimii myös kym-menien ihmisten työpaikkana, jolloin sen viestintävalmiuksiin ja työtiloihin olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Hankilötietojen rekisteröinti vaatii suunnit-telua, johtamista ja resursseja. Yhteisökriisissä välittömässä vaarassa voi olla
jopa satoja ihmisiä, kuten koulusurmissa. Tämän takia evakuointikeskuksessa rekisteröidään kymmenittäin, jopa sadoittain henkilötietoja, jolloin rekiste-röinti ei välttämättä onnistu ilman ennakointia.
Koulusurmissa tilanne oli vaarallinen siihen asti, kun syyllinen tai syylliset ja heidän olinpaikkansa oli selvitetty. Siihen asti lukuisat ihmiset olivat välit-tömässä vaarassa. Koulusurmissa huomattiin, miten paljon kriisin olosuhteet sanelevat evakuoinnin toteutumista. Kauhajoella koulurakennuksesta ko-koonnuttiin ensin koulun eteen, ja sen jälkeen poistuttiin maltillisesti ja jär-jestyneesti väistötiloihin, jonne oppilaitoksen väelle järjestettiin välitöntä tu-kea (Hietarinta ym., 2010). Kauhajoella poliisi arveli, että kauppaopisto on riittävän turvallinen paikka, koska se sijaitsee riittävän etäällä tapahtumakou-lulta. Lisäksi se osoittautui hallinnollisesti hyväksi paikaksi, sillä myös pelas-tustoimia johtanut pelastuslaitos sijaitsi evakuointipaikan läheisyydessä.
(…) minä olen kouluttanut siellä koululla henkilökuntaa, ollaan tehty paljon yhteistyötä ja pelastussuunnitelmat on ajan tasalla varmasti.
Pelastussuunnitelman mukaan tulipalossa kokoontumispaikka on en-sisijaisesti koulun edessä kentällä, ja seuraava siitä on kauppaoppilai-toksella. Koska pihalle ei nyt voinut jäädä, niin me menimme opettajan johdolla sinne kauppaoppilaitokselle. Sinne järjestettiin heti aseelliset poliisit vartioon, kun sellainen pieni pelko oli, että se lähtee se ampuja sieltä koululta (…).
Kauhajoki, poliisi- ja pelastustoimi
Jokelassa maltillinen ja järjestäytynyt poistuminen koulun tiloista ei ollut mahdollista. Tapahtumakoulusta paettiin useaan paikkaan, ennen kaikkea Jo-kelan kirkolle ja sen viereiselle ala-asteelle. Myöhemmin suuri osa nuorista hakeutui Tuusulan kunnan nuorisotila Monariin, joka oli nuorille ennalta tuttu paikka. Haastatteluissa kuvattiin, miten yläasteen oppilaille ennestään tutun alakoulun pihalle juoksi oppilaita, joita koulun rehtori ja opettajat haa-livat nopeasti sisälle. Myöhemmin poliisi oli arvioinut, että vähintään 400 henkilöä hakeutui suojaan, sillä seurakuntasalilla ja alakoulussa oleskeli mo-lemmissa runsas 200 ihmistä. Alakoulussa tieto joukkomurhasta levisi nope-asti, ja siellä oli viranomaisia parempi käsitys tapahtumista, koska kriisin tie-tolähteet olivat talon sisällä. Pienemmät koululaiset kuulivat vanhemmilta koululaisilta tuoreeltaan joukkomurhan yksityiskohtia.
(Ala-asteen) koulua tämä tilanne on kyllä kovasti koskettanut. Oli kä-sin kosketeltavaa se, miten sillä tapahtui turvallisuuden menetys.
Jokela, seurakunta
Evakuointikeskuksessa ihmiset saatiin suojaan ja koottua yhteen paikkaan ot-tamaan yhteyttä läheisiinsä ja jakamaan kokemusta toisten kanssa. Jokelassa evakuoidut olivat nuorempia, ja siksi kunta pyysi vanhempia noutamaan heitä
kotiin. Jokelan kirkkosalissa vanhempia odotti satamäärin kotiin pääsyä odot-tavia oppilaita. Haastatteluissa kerrottiin, että paikan päällä työskentelevien aikuisten tehtävänä oli rauhoitella ja tarjota syötävää ja juotavaa sekä varmis-taa, että lapset ja nuoret ovat olleet yhteydessä kotiväkeen. Evakuointi antoi turvallisuustoimijoille aikaa organisoitua ja miettiä seuraavaa askelta. Evaku-ointikeskukseen saapuivat myös ensimmäiset kolmannen sektorin toimijat, jotka olivat saaneet hälytyksen koulusurmista jo ennen kunnanjohtoa. Haas-tatteluissa kerrottiin, miten Suomen Punaisen Ristin henkilökuntaa ja vapaa-ehtoisia lähti paikkakunnalle ohjeenaan etsiä taajamasta kriisin johtopaikka ja kysyä sieltä, mihin ihmiset on evakuoitu ja sen jälkeen mennä sinne tarjoa-maan henkistä ensihuoltoa ja tukea.
Sitä ei edes silloin ymmärtänyt, jälkeenpäin olemme ihmetelleet, että mistä ne tulivat. Ehkä Jokelakin on opettanut, että sitä väkeä tarvi-taan ja sitä tuli. SPR:n ihmiset olivat niin omatoimisia, että nuoriso-talolla he olivat heti nostaneet meidän yksiköitten kanssa valmiuden, ja osa meni evakuointikoululle.
Kauhajoki, kriisijohto
Jokelan kirkko osoittautui pian tilaksi, jossa viestintätekniikka oli puutteel-lista. Kirkon tietojärjestelmät olivat tarkoitettu seurakunnan käyttöön eikä kunnalla ollut niihin yhteyttä. Omat viestintävälineet olivat kunnantalolla, eikä mukana ollut riittävästi korvaavia välineitä. Toimivaa televisiota ei ollut käytössä, joten kirkolla ei voitu seurata ylimääräisiä uutislähetyksiä. Harvalla oli edes latausjohtoja mukana, jolloin puhelimista loppuvat akut. Haastatte-luissa todettiin myös, että ylimääräiset ladatut puhelimet olisivat olleet tar-peen.
(Kirkolla) meillä ollut edes läppäreitä siellä, että olisi voinut seurata sähköpostia. Eihän siellä kirkolla tiennyt mitään, me olimme ihan su-pussa siellä. Seurakunnan koneilla otettiin yhteyksiä jonnekin, ja se oli todella hankalaa se yhteydenpito.
Jokela, sivistystoimi
Evakuointikeskuksen perustaminen nopealla aikataululla tarjosi poliisi- ja pe-lastusviranomaisille mahdollisuuden kuulla silminnäkijöitä. Evakuointikes-kuksessa silminnäkijät kertoivat kunnanjohdolle tapahtumista koululla. Eva-kuoitujen rekisteröiminen ja silminnäkijätietojen järjestelmällinen keräämi-nen osoittautuivat vaikeiksi tehtäviksi, koska kirkolla ”ihmiset tuli ja meni” si-sälle ja ulos, ilman että rekisteröivä taho olisi antanut heille jotain näkyvää merkkiä tietojen rekisteröitymisestä. Tietojen rekisteröinti ja silminnäkijöi-den kuuleminen ovat ensimmäinen askel sille, että viranomaiset voivat selvit-tää kuolonuhrien henkilöllisyydet. Evakuoinnin jälkeen käynnistettiin välittö-mät tukitoimenpiteet ja johtoryhmän perustaminen. Johtokeskuksen perusta-miseen ja sen merkitykseen siirrytään seuraavassa alaluvussa.