Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti on toinen unionin ylikansallisista toimielimistä ja ainoa suoraan demokraattisesti valittu toimielin unionissa. Euroopan parlamentin muuttaminen todelliseksi lainsäädäntöelimeksi ajatellaan lisäävän unionin päätöksenteon demokraattisuutta ja vähentävän unionin demokratiavajetta. Ongelmana on kuitenkin kansalaisten vähäinen kiinnostus Euroopan parlamenttivaaleihin, mutta parlamentin valtaa lisäämällä kansalaisten kiinnostuksen odotetaan kasvavan.

228 Hjelm-Wallén 22.1.2003.

Federalistisesta näkökulmasta katsottuna Euroopan parlamentin asema halutaan vahvistaa lisäämällä sen lainsäädäntö- ja budjettivaltaa. Euroopan parlamentista halutaan ensisijainen toimija näissä kysymyksissä. Yhteisöllinen näkemys korostaa neuvoston ja Euroopan parlamentin tasavertaisuutta lainsäädäntö- ja budjettiasioissa. Euroopan parlamentti nimittää yhdessä Eurooppa-neuvoston kanssa komission puheenjohtajan, joille hän on myös poliittisesti vastuussa.

Hallitustenvälisessä näkemyksessä Euroopan parlamentin roolia ei haluta muuttaa, mutta ehdotuksia kansojen kongressiksi, joka muodostuu Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien edustajista on ehdotettu.²²⁹

Kaikissa tarkastelemissani keskusteluissa parlamentin asemaa halutaan vahvistaa, mutta uudistusehdotukset vaihtelevat parlamentin lainsäädäntövallan lisäämisestä sen muuttamiseksi kaksikamariseksi lainsäädäntöelimeksi. Euroopan parlamenttia koskevien uudistusehdotusten tarkastelemisessa huomiota tulee kiinnittää siihen, halutaanko sen lainsäädäntö- ja budjettivaltaa lisätä ja kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään sekä siihen halutaanko parlamentista muodostaa todellinen kaksikamarinen parlamentti.

Suomen hallitus ja sen edustajat pitävät tärkeänä, että Euroopan parlamenttia vahvistetaan lainsäätäjänä neuvoston rinnalla. Entinen pääministeri Lipponen toteaa lisäksi, ettei unioniin ole syntynyt yhdenmukaista parlamentaarista järjestelmää Euroopan tason puolueiden toiminnasta huolimatta.²³⁰ Valtioneuvoston selvityksessä eduskunnalle todetaan, että yhteispäätösmenettelyn soveltamisalan laajentamiseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta laajentamista pitää tarkastella asiakokonaisuus kerrallaan. Hallitus myös tukee varauksellisesti Euroopan parlamentin vallan lisäämistä budjettikysymyksissä, mutta jäsenvaltioiden oikeus päättää unionin rahoitusjärjestelmästä pitää säilyttää. Euroopan parlamentin roolin vahvistamista kansainvälisten sopimusten hyväksynnän yhteydessä halutaan vielä pohtia. Selvityksessä tuetaan Euroopan parlamentin vaalitavan yhdenmukaistamista ja kannatetaan eurooppalaisten poliittisten puolueiden aseman ja rahoituksen selkeyttämiseen pyrkiviä toimia. Ehdotusta eurooppalaisten listojen käyttöönotosta ei hyväksytä.²³¹

Suomen hallituksen ja sen edustajien kannat Euroopan parlamentin kehittämiseen vastaavat yhteisöllisyyden näkökulmaa. Euroopan parlamentin lainsäädäntö- ja budjettivaltaa halutaan lisätä, mutta se toimii yhdessä neuvoston kanssa tasavertaisina. Pääministeri toteaa Eurooppalaisen

229 Valtioneuvoston EU-sihteeristö 29.8.2003. [www-dokumentti].

230 Lipponen 26.11.2003.

231 Valtioneuvoston selvitys eduskunnalle 17.1.2003.

parlamentaarisen järjestelmän puutteen eikä edustajien kannanotoissa olla vielä valmiita Euroopan parlamentin todella federalistiseen kehittämiseen.

Ulkoministeri Fischer sanoo puheessaan, että Euroopan parlamentti ja Euroopan hallitus käyttävät todellista lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa tulevaisuuden federaatiossa. Euroopan parlamentista tulee muodostaa kaksikamarinen, jossa toinen kamari edustaa kansallisvaltioiden Eurooppaa ja toinen kansalaisten Eurooppaa. Toinen kamari koostuu valituista edustajista, jotka ovat myös kansallisten parlamenttien edustajia, toinen koostuu suoraan valituista jäsenvaltioiden senaattoreista tai jäsenvaltioiden kamarista. Myöhemmissä puheissaan ulkoministeri toteaa tulevan perustuslain lisäävän Euroopan parlamentin oikeuksia ja antavan sille laajempaa vastuuta. Fischerin mielestä uusi perustuslaki vahvistaa kaikkia kolmea toimielintä, mutta erityisesti Euroopan parlamenttia ja komissiota.²³²

Liittokansleri Schröder näkee erittäin tärkeänä Euroopan parlamentin aseman ja sen oikeuksien vahvistamisen lisäämällä yhteispäätösmenettelyn käyttöä ja antamalla Euroopan parlamentille täysi päätäntävalta unionin talousarviomenettelyssä.²³³ Liittopresidentti Rau haluaa kehittää Euroopan parlamentista todellisen kansankamarin, jossa toteutuu yksi mies, yksi ääni periaate. Pieniä valtioita tulee kuitenkin suosia nykyistä enemmän väestömäärien suurien erojen vuoksi.

Ministerineuvostosta tulisi eräänlainen valtiokamari ja molemmat kamarit säätäisivät lakeja yhdessä.²³⁴

Saksan hallituksen edustajat haluavat kehittää Euroopan parlamentista todellisen toimijan lainsäädäntö- ja budjettiasioissa. Euroopan parlamentista halutaan muodostaa kaksikamarinen elin, jossa Euroopan parlamentti vastaa kansojen kamaria ja ministerineuvostosta muodostetaan toinen kamari parlamenttiin. Edustajien näkemykset ovat hyvin federalistiset, sillä Euroopan parlamentista muodostetaan näin ensisijainen toimija unionin lainsäädäntöasioissa.

Saksan ja Ranskan yhteisessä toimielinrakennetta koskevassa esityksessä vaaditaan Euroopan parlamentille asemaa neuvoston rinnalla toisena lainsäätäjänä. Yhteispäätösmenettelyä tulee soveltaa kaikissa kysymyksissä, joissa neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.

232 Fischer 12.5.2000, 26.6.2003, 9.1.2004.

233 Schröder 7.5.2001, 14.6.2001.

234 Rau 16.11.2001.

Budjettimenettelyä tulee yksinkertaistaa, ja ottaa huomioon mahdollisuus lisätä parlamentin valtaa myös tulopuolella, mikä ei saa kuitenkaan vaikuttaa unionin budjetin kokonaistasoon.²³⁵

Saksan ja Ranskan yhteinen esitys haluaa vahvistaa parlamentin asemaa, mutta ei esitä ministerineuvoston muuttamista toiseksi kamariksi Euroopan parlamenttiin. Maiden yhteinen esitys on luonteeltaan yhteisöllisyyttä korostava, sillä esityksessä korostetaan Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston tasavertaisuutta lainsäädäntö- ja budjettiasioissa.

Pääministeri Blair toteaa Euroopan parlamentin olevan unionin tarkistusten ja tasapainon elintärkeä osa. Blair haluaa vahvistaa Euroopan parlamenttia ja vaatii parlamentin osallistumista vuosittain tehtäviin päätöksiin unionin menoista ja suhtautuvansa avoimesti talousarvion laatimisen kehittämiseen neuvoston ja parlamentin välisen tehokkaamman päätöksenteon avulla. Euroopan parlamentin asemaa elimenä, jolle komissio on vastuussa, tulee vahvistaa.²³⁶ Eurooppa-ministeri Hain haluaa Euroopan parlamentin olevan vahva ja vastuullinen lainsäätäjäkumppani, joka toimii tasapainottavana tekijänä hallitusten suhteen. Myös hän haluaa vahvistaa parlamentin asemaa tahona, jolle komissio on vastuussa.²³⁷

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen edustajien kannat Euroopan parlamentin vahvistamiseen ovat yhteisöllisiä, Euroopan-parlamenttia halutaan kehittää lainsäätäjänä ja budjettiasioissa neuvoston rinnalla. Edustajat eivät ole kuitenkaan valmiita lisäämään Euroopan parlamentin valtaa esimerkiksi budjettimenettelyn tulopuolella, mikä halutaan säilyttää hallitustenvälisenä.

Delors on aikaisemmin ehdottanut komission puheenjohtajan valitsemista Euroopan parlamentin enemmistöryhmästä, mutta toteaa nyt, ettei aika ole vielä valmis selkeän enemmistön ja opposition ilmaantumiselle unionin politiikkaan. Delors näkeekin ainoana keinona lisätä demokratiaa Euroopan parlamenttivaaleissa unionin politiikan henkilöllistämisellä, jolloin puolueryhmittymien tulisi nimetä omat ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi parlamenttivaalien yhteydessä.²³⁸

Presidentti Chirac toteaa Euroopan parlamentin vallan vahvistuneen ja haluaa lisätä sen yhteispäätösmenettelyssä käyttämää valtaa. Kansalaisten ja heidän edustajiensa välille tulisi luoda suorempi yhteys sekä demokraattinen vastuusuhde. Presidentti ehdottaa Euroopan

235 Saksan ja Ranskan yhteinen toimielinrakennetta koskeva esitys 14.1.2003.

236 Blair 6.10.2000, 28.11.2002, 3.4.2001.

237 Hain 25.6.2002.

238 Delors 19.6.2001.

parlamenttivaalien järjestämistä Ranskassa suuralueiden muodostamin vaalipiirein.²³⁹ Myös pääministeri Jospin korostaa demokratian merkitystä Euroopan parlamenttivaaleissa, hänen mukaansa vaaleista pitäisi tulla kansalaisille ”[…] eurooppalaisen demokratian huippukohta”.²⁴⁰ Pääministeri Jospin kannattaa presidentin ehdottamaa vaalipiiriuudistusta, sillä näin edustajat saadaan lähemmäksi valitsijoitaan. Pääministeri ehdottaa komission puheenjohtajan nimittämistä vaalit voittaneesta eurooppalaisesta puolueesta, jolloin Euroopan parlamentti voisi täyttää paremmin tehtävänsä toimielimenä, jolle komissio on poliittisesti vastuullinen ja joka voi myös erottaa komission. Euroopan parlamentin vastuu on myös määriteltävä tarkemmin. Pääministeri ehdottaa Eurooppa-neuvostolle oikeutta hajottaa Euroopan parlamentti komission tai jäsenvaltion ehdotuksesta. Tämä voisi tapahtua poliittisen kriisin tai pattitilanteen vuoksi. Ulkoministeri Villepin kannattaa tällaisen oikeuden antamista Eurooppa-neuvostolle. ²⁴¹

Eurooppa-ministeri Moscovici kannattaa Euroopan parlamentin vaalitavan uudistamista ja sen vastuun lisäämistä. Hän toteaa pääministeri Jospinin ehdottamasta Euroopan parlamentin hajottamisoikeudesta, ettei se merkitse hallitustenvälisen suuntauksen suosimista. Tavoitteena on edistää ”[…] todellisen eurooppalaisen julkisen alueen syntyä kansallisten parlamentaaristen demokratioiden perinteiden pohjalta”.²⁴² Eurooppa-ministeri toteaa vielä pääministerin haluavan ehdotuksillaan lisätä yhteisön toimielinrakenteen vireyttä ja vahvistaa kaikkia unionin toimielimiä.

Kaikki Ranskan hallituksen edustajat kannattavat voimakkaasti vaalitavan uudistamista ja vastustavat laajoja kansallisia vaalilistoja.²⁴³

Ranskan hallituksen edustajien puheenvuoroissa Euroopan parlamentin valtaa halutaan lisätä erityisesti yhteispäätösmenettelyn lisäämisellä. Tämä tarkoittaa yhteisöllisyyden korostamista, sillä Euroopan parlamentille halutaan tasavertainen asema lainsäädäntökysymyksissä. Puheista on kuitenkin nähtävissä myös jonkinlaisia federalistisia odotuksia pidemmällä aikavälillä.

Konventissa toimineen Hjelm-Wallénin mukaan Euroopan parlamentin vahvistamisessa tulee olla varovainen. Parlamentille voitaisiin antaa suurempi rooli tietyillä politiikan aloilla, joita ovat maatalouspolitiikka sekä turvapaikka- ja siirtolaiskysymykset. Hjelm-Wallén toteaa yhdessä konventin varajäsenen Hallengrenin kanssa, ettei päätöksentekovaltaa tulisi siirtää neuvostolta

239 Chirac 6.3.2002.

240 Jospin 28.5.2001.

241 Jospin 28.5.2001, Villepin 2.12.2002.

242 Moscovici 26.6.2001.

243 Moscovici 26.6.2001, Villepin 2.12.2002.

komissiolle tai parlamentille, sillä se heikentäisi yhteyden jäsenvaltioiden parlamentteihin.

Ulkoministeri Lindh vaatii yhteispäätösmenettelyn laajentamista uusille alueille, sillä Euroopan parlamentti varmistaa päätöksenteon demokraattisuuden yhdessä hallitusten kanssa. ²⁴⁴

Ruotsin hallituksen edustajien puheenvuoroissa on näkyvissä pieniä eroja suhtautumisessa Euroopan parlamentin vallan lisäämiseen. Konventin jäsen Hjelm-Wallén suhtautuu hyvin varoen Euroopan parlamentin vahvistamiseen kun taas ulkoministeri Lindh haluaa laajentaa Euroopan parlamentin valtaa yhä laajemmalle. Hallituksen edustajat suhtautuvat Euroopan parlamentin uudistamiseen sekä yhteisöllisen että hallitustenvälisen näkökulman mukaisesti.