EU:n strategia terrorismin torjumiseksi: Solanan esitys unionin turvallisuusstrategiaksi

Tämän tutkimuksen toisessa osassa on käsitelty osittain EU:n strategioita terrorismin torjumiseksi. Tässä luvussa asiaa on tarkoitus tarkastella vielä EU:n oman turvallisuusstrategian kautta. Tällä strategialla tarkoitetaan EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan esittelemää EU:n uutta turvallisuusstrategiaa, jonka hän esitteli kesäkuussa 2003 Thessalonikin huippukokouksessa.⁴⁴¹ Se hyväksyttiin Brysselin huippukokouksessa joulukuussa 2003. Kyseessä on EU:n ensimmäinen varsinainen turvallisuusstrategia, jossa määritellään turvallisuuspoliittiset uhat ja keinot uhkien torjumiseksi, sekä kartoitetaan keinoja unionin toimintakyvyn parantamiseksi.⁴⁴² On selvää, että Solanan esittelemä strategialuonnos aiheuttaa vastarintaa⁴⁴³, mutta toisaalta sen esittäminen on välttämätöntä, jos EU:sta halutaan luoda entistä merkittävämpi toimija. Ilman strategiaa on vaikea kulkea eteenpäin, jos ei tiedetä mihin pyritään.

Solanan esittelemän strategian tavoitteet ovat oikeastaan luettavissa raportin lopusta.

Solanan mukaan:

“Jos Euroopan unioni kykenee kehittymään kaikin puolin tehokkaaksi toimijaksi, siitä tulee merkittävä tekijä näiden uhkien käsittelyssä ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Aktiivisella ja toimintakykyisellä Euroopan unionilla olisi maailmanlaajuista vaikutusta. Se edistäisi tehokasta monenvälistä järjestelmää, joka johtaisi oikeudenmukaisempaan ja

440 Visuri 2002, 63.

441 Solana 2003a.

442 Mölsä, Helsingin Sanomat 5.11.2003.

443 Ks. esim. Mölsä, Helsingin Sanomat 5.11.2003.

turvallisempaan maailmaan.”⁴⁴⁴

Solanan käsityksen mukaan EU:n tulisi olla tehokas toimija, joka on myös aktiivinen ja toimintakykyinen. Tämä on edellytys uhkiin vastaamiselle. Näin ollen se on edellytys myös terrorismin haasteeseen vastaamiseen. Tehokkaalla toimijuudella EU lisää vielä lisäksi vaikutusvaltaansa ja edistää täten hyviksi katsomiaan asioita maailmassa.

Se miten edellä mainittuun tilanteeseen päästään, selviää strategiasta. Ensin Solana mainitsee kuitenkin EU:ta kohtaavat uudet uhkat. Hänen mukaansa tavanomainen hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan ei ole enää todennäköinen. Sen sijaan hän näkee kolme uutta uhkaa EU:n turvallisuusympäristössä. Ensimmäinen näistä on terrorismi.

Solana korostaa sitä, että nyt kyseessä oleva terrorismi on ‘uutta terrorismia’ erotuksena vanhaan tunnettujen järjestöjen harjoittamaan terrorismiin. Erona vanhaan terrorismiin Solana näkee eroja resursseissa, kansainvälistymisessä, teknologian käyttöönotossa ja toimintaa rajoittavissa tekijöissä. Ensinnäkin uusi terrorismi on kansainvälisempää, sillä on enemmän voimavaroja suorittaa iskuja, se on sähköisten verkkojen yhdistämää ja sillä ei ole toimintaa rajoittavia tekijöitä, kuten perinteisillä terroristeilla. Lisäksi uudet terroristijärjestöt haluavat aiheuttaa joukkotuhoa ja käyttää rajoittamatonta väkivaltaa.

Näin ollen Solana näkee niiden tavoittelevan myös joukkotuhoaseita.⁴⁴⁵ Kun tarkastelee Solanan määrittelemiä ‘uuden terrorismin’ piirteitä, niin ne ovat hyvin yhteneväisiä sen suhteen, mitä tämän luvun alussa on mainittu terrorismin mahdollisina uusina trendeinä.

Kuitenkin herää kysymys, onko tässä yhteydessä katsottu vain yhtä järjestöä ja yhtä iskua, kun on haluttu määritellä ‘uutta terrorismia.’ Tällä viitataan syyskuun 11. päivän iskuihin ja al-Qaeda- järjestöön.

Terrorismin lisäksi Solana näkee uusina turvallisuusuhkina joukkotuhoaseiden leviämisen ja toimintakyvyttömät valtiot ja siihen liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden. Jos edellä mainitut kolme asiaa yhdistyvät, niin Solanan mukaan Eurooppa on suuren uhan edessä. Isoina strategisina tavoitteina Solana mainitsee kolme asiaa, jotka EU:n tulisi saavuttaa. Ensinnäkin EU:n tulisi ulottaa turvallisuusalue käsittämään koko Eurooppa. Tällä Solana korostaa Euroopan integraation ja yhteistyön tärkeyttä turvallisuuden ja järjestyksen lujittajana. Toisena isona strategisena tavoitteena on kansainvälisen järjestyksen lujittaminen. Tällä viitataan monenkeskisen yhteistyön tärkeyteen, sekä painotetaan Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeyttä kansainvälisten

444 Solana 2003a.

445 Solana 2003a.

suhteiden perustana. Kolmas strateginen tavoite on vastaaminen edellä mainittuihin kolmeen uhkaan: terrorismiin, joukkotuhoaseiden leviämiseen ja toimintakyvyttömien valtioiden ja tähän liittyvän rikollisuuden aiheuttamiin uhkiin.⁴⁴⁶

Terrorismin torjunta sai unionissa uutta vauhtia syyskuun 11. päivän tapahtumien johdosta. Luotiin eurooppalainen pidätysmääräys, puututtiin terrorismin rahoitukseen ja sovittiin EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä oikeusavusta terrorismin suhteen. EU on ollut aktiivinen myös joukkotuhoaseiden leviämisen vastustamisessa. EU uudessa toimintaohjelmassa pyritään vahvistamaan Kansainvälistä atomienergiajärjestöä, tiukentamaan vientivalvontaa sekä estämään laittomia toimituksia ja hankintoja.

Kolmanteen uhkaan EU on vastannut puuttumalla suoraan toimintakyvyttömien valtioiden tilanteeseen esimerkiksi Balkanilla, Afganistanissa, Itä-Timorissa ja Afrikassa.⁴⁴⁷ Solanan mukaan edellä mainituilla uhkilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä.

Hänen mukaansa uhkat saattavat olla etäisiä, mutta ne voivat silti olla yhtä suuri uhka, kuin lähellä olevat. Keski- ja Kaakkois-Aasian terrorismi voi olla Solanan mukaan uhka myös EU:n kansalaisille. Olennaista uhkien torjunnan kannalta on se, että niitä ryhdytään puuttumaan jo ulkomailla, koska ilman puuttumista ne kasvavat. Solanan mukaan al-Qaedan toimintaakin olisi pitänyt puuttua jo aikaisemmin⁴⁴⁸. Samoin uhkien torjuntaa ei voida aloittaa liian aikaisin. Solanan mukaan uusia uhkia ei voida torjua pelkästään sotilaallisin keinoin. Terrorismin torjuminen vaatii tiedusteluvälineiden, poliittisten, sotilaallisten ja muiden välineiden yhdistämistä.⁴⁴⁹

Kuten alussa jo mainittiin, niin Solanan mukaan EU voisi ja sen tulisikin olla aktiivisempi, yhdenmukaisempi ja toimintakykyisempi, mitä tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Aktiivisuudella Solana tarkoittaa sitä, että unionin tulisi kehittää puolustustansa ja strategiaansa siihen suuntaan, että unionilla olisi valmiuksia ylläpitää useita operaatioita samanaikaisesti. Unionin tulisi kyetä puuttumaan myös uhkiin ja konflikteihin riittävän ajoissa ja tarvittaessa voimakkaasti. Solana katsoo myös monien muiden tapaan, että unionin vahvuudet tulevat esiin parhaiten operaatioissa, joissa tarvitaan sotilaallisia -ja siviilivoimavaroja. Yhdenmukaisuutta Solana kaipaa niiden kaikkien erilaisten välineiden ja voimavarojen yhdistämiseen, jotka liittyvät

446 Solana 2003a.

447 Solana 2003a.

448 Epäselväksi jää, mitä Solana tarkoittaa sillä, että al-Qaidan toimintaan olisi pitänyt puuttua

aikaisemmin. Sen toimintaan on puututtua aikaisemmin esimerkiksi vuonna 1998, jolloin sen tukikohtiin iskettiin risteilyohjuksin Afganistanissa USA:n presidentti Clintonin valtuuttamana.

449 Solana 2003a.

esimerkiksi Euroopan avustusohjelmiin ja kehitysrahastoon, jäsenvaltioiden siviili- ja sotilasvoimavaroihin ja muihin välineisiin. Kaikki nämä luovat turvallisuutta jäsenvaltioille ja kolmansille maille. Toimintakykyisempi unioni vaatii Solanan mukaan useiden asioiden tarkastelua. Ensinnäkin puolustukseen tulisi suunnata enemmän resursseja ja puolustuksen päällekkäisyyksiä tulisi karsia. Toiseksi siviilivoimavaroja olisi lisättävä kriisitilanteissa ja samoin tulisi parantaa diplomaattisia valmiuksia, koska ne ovat yhtä tärkeitä kuin siviili- ja sotilasvoimavarat. Tiedustelutietoja tulisi jakaa entistä tehokkaammin kumppanien ja jäsenvaltioiden välillä ja viimeiseksi tulisi ottaa huomioon operaatioiden laajempi kirjo voimavaroja lisättäessä. Yhteistyössä kansainvälisillä areenoilla Solanan mukaan tulisi pyrkiä siihen, että EU pyrkii saavuttamaan tavoitteensa monenvälistä yhteistyötä harjoittamalla kansainvälisissä järjestöissä, sekä kumppanuuksilla. Transatlanttisia suhteita Solana korostaa vielä sillä, että ne ovat korvaamattomia. Hän näkee, että EU ja Yhdysvallat voivat olla vaikuttava positiivinen voima maailmassa.⁴⁵⁰ Solanan turvallisuusstrategian luonnosta voidaan pitää terrorismin torjumisen kannalta askeleena kohti reaktiivisempaa torjuntaa, johon kuuluisivat myös sotilaalliset operaatiot ja ehkäisevät iskut⁴⁵¹. Pääpaino Solanan esityksessä on kuitenkin edelleen niin sanotuissa siviilitoimenpiteissä. Näihin kuuluu terrorismin torjuminen puuttumalla terrorismia synnyttäviin syihin ja ‘pehmeiden’

menetelmien ensisijaisuus.

Vertailtaessa Solanan muotoilemaa EU:n turvallisuusstrategiaa ja Bushin doktriinia sekä USA:n kansallisen turvallisuuden strategiaa, niin niistä löytyy eräitä ratkaisevia eroja, mitä tulee terrorismin torjuntaan. Niistä löytyy myös osin eräitä samankaltaisuuksia.⁴⁵² Ensinnäkin molemmat tunnustavat terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen tärkeäksi uhkakuvaksi. Ne ovat molempien puheissa erittäin suuressa roolissa.

Samankaltaisuutta löytyy myös siitä, että molemmat hyväksyvät ennalta ehkäisevät iskut. On kuitenkin tärkeätä huomata, että Solanan esityksen luonnoksessa niistä vielä puhutaan, mutta Brysselin huippukokouksessa joulukuussa 2003 hyväksytyssä versiossa niistä sanoudutaan irti lopullisesti.⁴⁵³ Lisäksi uhkiin vastaaminen edellyttää usein toimintaa ulkomailla. EU:n tapauksessa ennalta ehkäisevät iskuja ei mainita kuitenkaan

450 Solana 2003a.

451 Kuten myöhemmin todetaan, niin ehkäisevien iskujen maininta poistettiin strategiasta Brysselin huippukokouksessa joulukuussa 2003.

452 Ks. Mänty, Helsingin Sanomat 30.6.2003.

453 Yrjämä-Rantinoja, Helsingin Sanomat 13.12.2003. Erityisesti Saksa halusi poistaa maininnan ehkäisevistä sotilasiskuista, jotta sitä ei sekoitettaisi Yhdysvaltain voimankäyttöoppiin. Ks. Yrjämä-Rantinojan artikkeli.

suoranaisesti. Solanan mukaan uhkien torjumista ei voida aloittaa liian aikaisin toisin sanoen uhkat tulee torjua ennen kriisin puhkeamista⁴⁵⁴. Lisäksi EU:n toimissa korostetaan taloudellisia, poliittisia ja diplomaattisia keinoja ensisijaisena keinoina uhkien ja konfliktien ratkaisussa ennen sotilaallisia toimenpiteitä.

Kansainvälisen yhteistyön osalta on havaittavissa suuria eroja USA:n ja EU:n valinnoissa ja strategioissa. Bushin doktriinissa ei mainita kansainvälisiä järjestöjä.

Doktriini korostaa sitä, että USA toimii tarvittaessa yksin vastatessaan terrorismin ja joukkotuhoaseiden uhkaan. Bush mainitsee kuitenkin Venäjän, Kiinan ja Intian esimerkkeinä uusista liittosuhteista terrorismin vastaisessa toiminnassa ja esimerkkeinä siitä, kuinka terrorismintorjunta on poistanut vanhoja vihollisasetelmia.⁴⁵⁵ Solana puolestaan näkee kansainvälisessä ja monenvälisessä yhteistyössä koko kansainvälisen järjestelmän perustan, ylimpänä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan. Solanan mukaan EU ei voi myöskään torjua uusia uhkia yksin, vaan kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Samalla EU:n tulee vaalia transatlanttisia suhteita ja pyrkiä luomaan strategisia kumppanuussuhteita erityisesti Venäjän, Japanin, Kiinan, Kanadan ja Intian kanssa, sulkematta muita kumppanuussuhteita pois.⁴⁵⁶