Etunimi

Naisiin on aineiston otsikoissa viitattu pelkällä etunimellä yli viidesosassa tapauksista eli 22 tapauksessa 100:sta. Näyttää siltä, että yksi tekijä sen taustalla, käytetäänkö naisesta pelkkää etunimeä vai ei, on urheilulaji: aineiston 22 etunimiviittauksesta 14:ssä on kysees-sä hiihtäjä. Eniten etunimiviittauksia on hiihtäjä Kerttu Pehkosella, johon on viitattu pel-källä etunimellä kahdeksassa niistä 14 otsikosta, joissa hän esiintyy. Etunimiviittauksia löytyy myös kolmen muun naishiihtäjän kohdalta. Vuoden 1950 aineiston otsikoista löytyy myös naishiihtäjiä, joiden kohdalla etunimiviittauksia ei ole, mutta he ovat kaikki sellaisia, jotka esiintyvät aineistossa vain kerran. Toisin sanoen kaikkiin naishiihtäjiin, jotka ovat aineiston otsikoissa useammin kuin kerran, on ainakin kerran viitattu pelkällä etunimellä.

Hiihto on varmastikin nähty eräänlaisena koko kansan lajina, jolloin myös lajin urheilijat ovat saattaneet tuntua ikään kuin läheisemmiltä, mikä taas näkyy uutisissa etunimiviittauk-sina. Hiihdon parista on myös tämän työn nimeksi valitsemani uutisotsikko:

30) Lydia lykki lujasti Hämeenlinnan ladulla (20.2.1950)

Pelkän etunimen käyttöön on tässä Lydia Videmanista uutisoivassa otsikossa saattanut vaikuttaa sekin, että ilman sukunimeä otsikon sanat ovat paremmin alkusoinnussa keske-nään, mikä saa otsikon kuulostamaan lähestulkoon runolliselta. Toinen otsikko, jossa voi nähdä tällaista alkusoinnuilla leikittelyä, on seuraava, Lydia Videmanin kaksossiskosta hiihtäjä Tyyne Videmanista uutisoiva otsikko:

31) Tyyne tuli takaisin (2.2.1950)

On tietenkin mahdotonta varmaksi sanoa, että näissä kahdessa edellä mainitussa otsikossa sukunimi olisi jätetty pois nimenomaan alkusoinnun tavoittelun vuoksi. Urheilu-uutinen ja sen otsikko on tekstilajina kuitenkin tarjonnut toimittajille mahdollisuuden tällaiseen suku-nimen pois jättämiseen.

Suomalaisista naisista on hiihtäjien lisäksi etunimellä viitattu aineiston otsikoissa myös pujottelija Maija Savolaiseen ja tennispelaaja Maire Arniin. Savolainen mainitaan otsikoista kahdessa, ja toisessa niistä häneen on viitattu pelkällä etunimellä ja toisessa etu- ja sukunimellä. Maire Arni taas esiintyy aineiston otsikoista 16:ssa, joista valtaosassa

hä-neen viitataan etu- ja sukunimellä. Vain seuraavissa kahdessa otsikossa hähä-neen on viitattu pelkällä etunimellä:

32) Maire murskaa Rivierallakin (30.3.1950)

33) Maire pudotti sveitsittären Monte Carlossa (5.4.1950)

Toisin kuin suurimmassa osassa muita otsikoita, joissa Arni mainitaan, näissä kahdessa uutisoidaan otteluista, jotka pelataan Suomen rajojen ulkopuolella. Pelkän etunimen käytön voi nähdä korostavan henkilön tuttuutta ja läheisyyttä; Rivieralla ja Monte Carlossa Maire Arni on Suomen edustajana ikään kuin yksi meistä. Tämän lisäksi esimerkin 32 otsikossa voi jälleen nähdä myös alkusoinnuilla leikittelyä. Miesten kohdalla vastaavanlaisesta tapa-uksesta, jossa pelkän etunimen käytöllä korostetaan henkilön tuttuutta tai läheisyyttä, näyt-täisi olevan kysymys seuraavassa, varsinaisen aineiston ulkopuolelta olevassa Mika Walta-rista uutisoivassa otsikossa:

34) ”Onkohan Mikalla mahdollisuuksia?”

Kansalaiset jakavat Nobelin kirjallisuuspalkintoa (22.1.1950)

Waltariin viitataan muissa näkemissäni otsikoissa joko pelkällä sukunimellä tai etu- ja su-kunimellä. Tämä otsikko on hänen kohdallaan poikkeuksellinen, ja siinä näyttäisi olevan kyse samanlaisesta henkilön tuttuuden tai läheisyyden korostamisesta kuin esimerkeissä 32 ja 33, joissa Maire Arniin on viitattu pelkällä etunimellä. Mika Waltari on suomalaisena ikään kuin yksi meistä toisin kuin suurin osa muista kirjailijoista, joita voidaan pitää mah-dollisina Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajina.

Ulkomaalaisiin naisiin on vuoden 1950 aineiston otsikoissa viitattu etunimellä viisi kertaa:

35) Fannylle vastus

Austraalian Marjorie 100 j:lla ME 10,8 (5.1.1950) 36) Fannyn ME nurin

Jackson juoksi 10,7 (1.4.1950) 37) Aja johtaa (8.3.1950)

38) Aja Amerikkaan (15.3.1950)

Esimerkkien 35 ja 36 Fanny viittaa hollantilaiseen pikajuoksija Fanny Blankers-Koeniin ja esimerkin 35 Marjorie australialaiseen pikajuoksija Marjorie Jacksoniin. Esimerkkien 37 ja 38 Aja taas viittaa tšekkoslovakialaiseen taitoluistelija Aja Vrzáňováan. Suomalaisiin nais-luistelijoihin ei ole vuoden 1950 aineiston otsikoissa tai uutisteksteissä kertaakaan viitattu pelkällä etunimellä, joten pelkän etunimen käyttö Aja Vrzáňován kohdalla on siinä mieles-sä poikkeuksellinen. Saattaakin olla, että nämä uutiset otsikoineen on käännetty suomeksi ulkomaalaisista uutisista. Fanny Blankers-Koeniin ja Marjorie Jacksoniin kohdistuvia etu-nimiviittauksia ei sen sijaan voi verrata vastaaviin suomalaisista urheilijoista kertoviin uu-tisiin, sillä vuoden 1950 aineistossa ei ole lainkaan suomalaisia naisjuoksijoita. Fanny Blankers-Koenin kohdalla pelkän etunimen käyttö kertoo todennäköisesti ainakin siitä, että hän on ollut suuren yleisön tuntema. Blankers-Koen oli vuoden 1948 Lontoon olympialai-sissa voittanut neljä kultamitalia, mikä teki hänestä ensimmäisen neljä olympiakultaa voit-taneen naisurheilijan (ks. Wikipedia: Fanny Blankers-Koen).

Miehiin on vuoden 1950 aineiston otsikoissa viitattu etunimellä kaksi kertaa. Väliot-sikkotasolla käytäntö näyttäisi olevan jonkin verran yleisempi, ja jos olisin ottanut tilastoon mukaan väliotsikot, olisi luku suurempi. Aineiston otsikot, joissa miehiin on viitattu pel-källä etunimellä, ovat seuraavat:

39) Jukka pani tuulemaan (8.1.1950) 40) Joen vasen puri (11.1.1950)

Esimerkissä 39 viitataan Ilveksen jääkiekkoilija Jukka Vuolioon ja esimerkissä 40 yhdys-valtalaiseen nyrkkeilijä Joe Louisiin. Kumpikin otsikoista on humoristinen, ja juuri tämä humoristisuus saattaa osaltaan selittää etunimen käytön.

Väliotsikoiden lisäksi myös uutisteksteistä ja aineiston ulkopuolisista otsikoista löy-tyy miesten kohdalta etunimiviittauksia. Kuten jo tuli esille, naisten kohdalla suurin osa etunimiviittausten kohteista on hiihtäjiä. Miesten kohdalla etunimiviittaukset sen sijaan jakautuvat tasaisemmin eri urheilulajien edustajien kesken. Tämä selittyy varmasti pitkälti sillä, että miesten aineiston nimet jakautuvat huomattavasti useamman henkilön kesken kuin naisten aineiston nimet, jolloin myös urheilulajeja sisältyy aineistoon enemmän. Useat lajit ovat lisäksi sellaisia, joissa naiset eivät 1950-luvulla kilpailleet lainkaan. Kun katso-taan sekä aineistosta löytyviä että aineiston ulkopuolelle jääviä tapauksia, ne urheilulajit,

joiden edustajista löytyy miesten kohdalla etunimiviittauksia, ovat jääkiekko, nyrkkeily, hiihto, yhdistetty, mäkihyppy, tennis ja juoksu.

Etunimien käyttö ei myöskään miesten kohdalla rajoitu pelkästään otsikkotasolle, vaan myös uutistekstissä saatetaan urheilijaan viitata pelkällä etunimellä. Seuraavassa var-sinaisen aineiston ulkopuolelle jäävässä otsikossa uutisoidaan Heikki Hasun Lake Placi-din -matkaa varten antamista sormenjälkinäytteistä:

41) Heikin sormenjäljet talletettiin jo eilen (13.1.1950)

Varsinaisessa uutistekstissä kerrotaan Hasun lisäksi myös mäkihyppääjä Lasse Johans-sonista. Heistä kummastakin mainitaan tekstissä ensin etu- ja sukunimi, minkä jälkeen Ha-suun viitataan tekstissä systemaattisesti pelkällä etunimellä ja Johanssoniin pelkällä suku-nimellä.