Etu- ja sukunimi

Selkeästi yleisin tapa viitata naisiin Helsingin Sanomien vuoden 1950 urheilu-uutisten ot-sikoissa on etu- ja sukunimen yhdistelmä; 68 tapauksessa 100:sta naisiin on viitattu tällä tavoin. Suurimpaan osaan niistä naisista, jotka löytyvät aineiston otsikoissa vain kerran, viitataan otsikossa etu- ja sukunimellä. Näyttää kuitenkin siltä, että koko nimen eli etu- ja sukunimen käyttö on tavallinen tapa viitata naisiin myös siinä tapauksessa, että he ovat otsikoissa usein ja nimen voidaan näin ollen ajatella olevan suurelle yleisölle tuttu. Esi-merkiksi tennispelaaja Maire Arni mainitaan aineiston otsikoissa 16 kertaa ja niistä valta-osassa eli 13:ssa häneen on viitattu etu- ja sukunimellä.

Maire Arnin lisäksi suhteellisen usein otsikoissa on toinenkin tennispelaajanainen eli Ebba Hirn. Hän on aineiston otsikoista viidessä, ja kaikissa näissä häneen on viitattu etu- ja sukunimellä. Varsinaisissa uutisteksteissä Arniin ja Hirniin on viitattu joko koko nimellä, pelkällä sukunimellä tai rouva Arnina ja rouva Hirninä. Pelkällä etunimellä heihin ei uutis-teksteissä ole viitattu kertaakaan toisin kuin useisiin hiihtäjänaisiin. Se, että Maire Arnin ja Ebba Hirnin kohdalla ei uutisteksteistä löydy etunimiviittauksia³², näyttäisi liittyvän pi-kemminkin heidän edustamaansa urheilulajiin eli tennikseen kuin esimerkiksi heidän sivii-lisäätyynsä, sillä myöskään naimattomiin tennispelaajanaisiin ei ole aineiston

32 Maire Arniin viitataan kuitenkin kahdessa otsikossa pelkällä etunimellä, kuten edellisessä alaluvussa kävi ilmi.

sä – otsikoissa heitä ei olekaan − viitattu kertaakaan pelkällä etunimellä. Heihin on viitattu joko etu- ja sukunimellä tai sukunimeen yhdistetyllä nimikemääritteellä neiti.

Urheilulajin vaikutusta nimeämiskäytänteisiin puoltaa myös se, että esimerkiksi ttoluistelija Leena Pietilään ja pikaluistelija Eevi Huttuseen, jotka kumpikin mainitaan ai-neiston otsikoissa useaan kertaan, viitataan systemaattisesti etu- ja sukunimellä toisin kuin hiihtäjänaisiin. Eevi Huttunen esiintyy aineiston otsikoissa seitsemän kertaa ja taitoluisteli-ja Leena Pietilä kuusi kertaa. Lukuun ottamatta esimerkin 18 rinnastustapausta, jossa Pieti-lään on viitattu pelkällä sukunimellä, Eevi Huttusesta ja Leena Pietilästä mainitaan otsi-koissa aina sekä etu- että sukunimi. Pietilään tai Huttuseen ei myöskään varsinaisessa uu-tistekstissä viitata kertaakaan pelkällä etunimellä, vaan heistä mainitaan uutisteksteissä systemaattisesti sekä etu- että sukunimi. Koska he esiintyvät aineiston otsikoissa suhteelli-sen usein, Huttunen siis seitsemän ja Pietilä kuusi kertaa, heidän vähäinen näkyvyytensä ei näyttäisi selittävän toistuvaa koko nimen käyttöä esimerkiksi pelkän etunimen sijaan.

Myös sellaisissa uutisteksteissä, joissa Eevi Huttunen tai Leena Pietilä mainitaan nimeltä useaan kertaan, heistä mainitaan aina sekä etu- että sukunimi. Ainoastaan tulosluettelossa heihin saatetaan viitata pelkällä sukunimellä.

Kun lähdin tutkimaan sitä, keihin kaikkiin urheilu-uutisissa on viitattu pelkällä etu-nimellä, yksi oletukseni oli, että naimattomiin naisiin viitattaisiin mahdollisesti etunimellä useammin kuin naimisissa oleviin. Suurin osa naishiihtäjistä, joihin on vuoden 1950 aineis-tossa viitattu etunimellä, olikin tuolloin naimattomia³³, mutta samoin olivat myös luistelijat Eevi Huttunen³⁴ ja Leena Pietilä³⁵, joihin taas ei ole viitattu etunimillä kertaakaan. Kuten jo kävi ilmi, myöskään naimattomiin tennispelaajanaisiin ei ole vuoden 1950 aineistossa kertaakaan viitattu pelkällä etunimellä. Näyttääkin siltä, että ainoaksi viittaustapojen eroja selittäväksi tekijäksi jää nimenomaan urheilulaji, eli siinä missä naishiihtäjiin on usein vii-tattu pelkällä etunimellä, naisluistelijoihin ja -tennispelaajiin on viivii-tattu etu- ja sukunimellä.

Miehiin on vuoden 1950 aineistossa viitattu etu- ja sukunimellä 31 kertaa 100:sta eli huomattavasti harvemmin kuin naisiin. Tämä on merkittävää, kun ottaa huomioon, että aineiston 100 nimeä jakautuvat 81 miehen kesken, kun taas naisten kohdalla vastaava luku on 32. Otsikoihin päässeissä miehissä on siis todennäköisesti huomattavasti enemmän

33 Pelkällä etunimellä on viitattu Kerttu Pehkoseen, Tyyne Videmaniin, Lydia Videmaniin ja Heli Kilpivir-taan. Wikipedia-artikkeleiden mukaan Kerttu Pehkosen (Wikipedia: Kerttu Pesonen), Tyyne Videmanin (Wikipedia: Tyyne Wideman) ja Lydia Videmanin (Wikipedia: Lydia Wideman-Lehtonen) vuoden 1950 Helsingin Sanomissa mainitut sukunimet ovat heidän tyttönimiään, mistä voi päätellä heidän olleen tuolloin naimattomia. (Sukunimi Wideman esiintyy vuoden 1950 Helsingin Sanomissa muodossa Videman.) Hiihtäjä Heli Kilpivirrasta sen sijaan ei löydy tietoja.

34 Tieto saatu Eevi Huttusen serkulta Pekka Ikäheimolta, henkilökohtainen puhelinkeskustelu.

35 Tieto saatu Rauman Urheilijat ry:n sihteeri Arja Laineelta, henkilökohtainen sähköposti.

relle yleisölle tuntemattomia nimiä kuin otsikoihin päässeissä naisissa. Onkin todennäköis-tä, että myös miehiin, joiden ei voi olettaa olleen lukijoiden tuntemia, on saatettu viitata pelkällä sukunimellä. Miehen etunimen mainitseminen ei vuoden 1950 Helsingin Sanomi-en uutisissa ollut muutSanomi-enkaan välttämätöntä; kutSanomi-en sukunimiSanomi-en kohdalla kävi ilmi, miestSanomi-en aineiston 100 tapauksesta 18:ssa henkilön etunimi ei käy uutisesta ilmi lainkaan.

Vaikka voidaankin olettaa, että myös suurelle yleisölle tuntemattomiin miehiin on saatettu viitata pelkällä sukunimellä, mainitaan miehestä kuitenkin toisinaan etu- ja suku-nimi, kun lukijoiden ei uskota henkilöä tuntevan ja hänet halutaan ikään kuin esitellä luki-joille. Tällaisesta näyttäisi olevan kyse muun muassa seuraavassa otsikossa:

42) Tommy McGovern Askin seuraava (8.1.1950)

Uutisessa kerrotaan tulevasta nyrkkeilyottelusta, jossa suomalainen Elis Ask kohtaa Lon-toon Empress Hallissa lontoolaisen Tommy McGovernin. Askin voi olettaa olleen lukijoil-le tuttu; hän esiintyy aineiston otsikoissa kolmesti ja myös aineiston ulkopuolukijoil-lella usein.

McGovern todennäköisesti ei ollut suomalaisten lukijoiden tuntema, ja otsikossa hänestä mainitaankin sukunimen lisäksi myös etunimi. Toisaalta aineistosta löytyy myös juuri päinvastainen tapaus, jossa lukijoille oletettavasti tutuimpaan henkilöön – myös tässä tapa-uksessa Elis Askiin ‒ on viitattu etu- ja sukunimellä ja muihin sukunimellä:

43) Elis Ask tyrmäsi Benatarin Hansen löi Minetin ko. ‒

Purho kangistunut ja voimaton (10.1.1950)

Elis Ask on todennäköisesti ollut suomalaisille lukijoille tutumpi kuin ranskalainen Andre Benatar, tanskalainen Martin Hansen tai italialainen Adolfo Minetti. Tästä huolimatta As-kista on sukunimen lisäksi mainittu myös etunimi, kun taas muihin nyrkkeilijöihin on vii-tattu pelkällä sukunimellä. Yksi syy tähän saattaa olla Askin lyhyt, vain kolme kirjainta sisältävä sukunimi.

Kuten tuli esille, naisiin on vuoden 1950 Helsingin Sanomissa viitattu usein etu- ja sukunimellä, vaikka he esiintyisivät otsikoissa usein ja heidän voisi ajatella olevan lukijoil-le tuttuja. Miesten kohdalla tällainen usein toistuva etu- ja sukunimen mainitseminen on harvinaista. Yhdistetyn hiihtäjä Heikki Hasuun on kuitenkin viitattu etu- ja sukunimellä kaikissa kolmessa aineiston otsikossa, joissa hän esiintyy:

44) Heikki Hasun varma voitto yhdistetyn hiihdossa Lahdessa Paavo Korhonen yllätyskakkonen (8.1.1950)

45) Heikki Hasu tehnyt jo 2500 km lenkkitaipaleen (8.1.1950) 46) Lahden mäenlaskumaine säilyi

Kuronen mieskohtainen voittaja, Matti Pietikäinen neljäs, Heikki Hasu yhdiste-tyssä ylivoimainen (9.1.1950)

Koko nimen käyttöä ei näissä otsikoissa varmastikaan selitä se, että Hasu olisi lukijoille tuntematon ja hänestä haluttaisiin siksi mainita myös etunimi. Hasu oli muun muassa vuonna 1948 voittanut yhdistetyn olympiakultaa (ks. Wikipedia: Heikki Hasu), ja hän to-dennäköisesti oli suuren yleisön tuntema. Etu- ja sukunimen käyttöä otsikoissa saattaisi ehkä selittää nimien äänneasu. Etunimien kohdalla oli jo puhetta alkusoinnun käyttämises-tä otsikoissa, ja käyttämises-tässä saattaa olla kyseessä samantapainen ilmiö. Myös sukunimen lyhyys saattaa olla yksi syy sen taustalla, että otsikoissa mainitaan myös etunimi. Aineiston ulko-puolelta löytyy kuitenkin sekä otsikoita, joissa Heikki Hasuun on viitattu pelkällä etuni-mellä että otsikoita, joissa hänestä mainitaan vain sukunimi.