ETL 3:10 Esitutkinnan rajoittaminen

Esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 10 §.n 1 momentissa syyttäjälle annetaan mahdollisuus tutkinnanjohtajan esityksestä päättää esitutkinnan toimittamatta jättämisestä tai sen lopet-tamisesta. Syyttäjällä on mahdollisuus esitutkinnan lopettamiseen samoilla perusteilla kuin jättäisi syytteen nostamatta ja lisäksi yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen

253 Ks. HE 222/2010 vp s. 185

80 ta²⁵⁴. Syyttäjän päätöksen takana rajoittaa esitutkintaa on tutkinnanjohtajan esitys asiasta, ja esityksen tulee olla perusteltu sekä siihen on liitettävä rikosilmoitus että muu tarpeelli-nen aineisto²⁵⁵. Vaikka esitutkintaviranomaisille annetaan mahdollisuus esitutkinnan rajoit-tamiseen prosessitaloudellisen syin, on esitutkinnan rajoittaminen poikkeus esitutkinnan toimittamisvelvollisuudesta (ETL 3:3.1)²⁵⁶.

Esitutkinnan rajoittaminen sisältää sekä tutkinnan aloittamatta jättämisen että sen lopetta-misen, ja näillä toimenpiteillä pyritään säästämään poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen voimavaroja vaativampien rikosasioiden käsittelyyn²⁵⁷. Valtakunnansyyttäjän viraston vuonna 2007 ja vuonna 2016 syyttäjille antaman ohjeistuksen mukaisesti kaikessa esitut-kinnan rajoittamisessa taustalla on prosessitaloudellisuus ja siten eri viranomaisten voima-varojen tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan suuntaaminen tarpeen mukaan²⁵⁸. Prosessitaloudelliset hyödyt esitutkinnan rajoittamisella saavutetaan paremmin, mitä ai-emmin esitutkintaa rajoittava päätös tehdään²⁵⁹. Prosessitaloudellisten syiden vuoksi esi-tutkintaa ei ole tarpeen suorittaa niin pitkälle, että ROL 1:6.1 mukaiset syytteen nostamisen edellytykset täyttyisivät tai näyttö- tai oikeuskysymyksistä ei olisi epäselvyyttä²⁶⁰. Valta-kunnansyyttäjäviraston antaman ohjeistuksen mukaisesti harkinnanvaraisille perusteilla tapahtuvaa esitutkinnan rajoittamispäätöstä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa rikok-sesta epäillystä ei ole tietoa, koska syytekynnyksen ei tarvitse täyttyä rajoittamispäätöksen edellytyksenä. Tällöin rajoittamisperusteena tulee sovellettavaksi ainoastaan vähäisyyspe-ruste ja sekin ainoastaan silloin, kun vähäisyyttä arvioidaan suhteessa teon haitallisuuteen ja toistuvuuteen.

Esitutkinnan rajoittamista ETL:n 3 luvun 10 §:n mukaisesti on sidoksissa ROL:n 1 luvun 7

§ ja 8 §:iin, joissa säädetään syyttäjän mahdollisuudesta jättää syyte nostamatta²⁶¹. Syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta vähäisyys-, nuoruus-, kohtuus- ja konkurenssiperusteiden

254 Ks. Tuori 2005 s. 338 ROL 1:7 mukaan virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta, jos rikoksesta ei

ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. Tällöin kysymyksenä on seu-raamusluonteinen syyttämättäjättämispäätös, joka on perustunut teon vähäisyyteen.

255 Ks. Helminen – Fredman – Kanerva – Tolvanen – Viitanen 2014 s. 336

256 Ks. Valtakunnansyyttäjän antama ohjeistus 2016 s. 1

257 Ks. Helminen – Fredman – Kanerva – Tolvanen – Viitanen 2014 s. 335

258 Ks. Valtakunnansyyttäjän viraston syyttäjillä antama ohjeistus 2007 s. 2, edellä mainittu ohjeistus

kumot-tu 24.10.2016 annekumot-tulla uudella ohjeiskumot-tuksella, johon otetkumot-tu viittaus samanlaisena.

259 Ks. Valtakunnansyyttäjän viraston antama ohjeistus syyttäjille 2016 s. 1Esitutkinnan rajoittamispäätös

tulee tehdä oikea-aikaisesti, tarpeeksi laajasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta hyödyt saavutetaan.

260 Ks. Valtakunnansyyttäjän viraston antama ohjeistus syyttäjille 2016 s. 3

261 Ks. HE 222/2010 vp s. 186

81 nojalla. Kohtuusperusteen ja konkurenssiperusteen soveltaminen edellyttää, että yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista. Syyttäjän on mahdollisuus jättää syyte nosta-matta vähäisyysperusteen mukaisesti silloin, kun rikoksesta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko. Toisaalta syyttäjälle annetaan mahdollisuus rajoittaa esitutkintaa myös silloin, kun rikokseen syyllistynyt henkilö on alle 18-vuotias ja teosta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Teon voidaan tuolloin katsoa myös johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuu-desta kuin piittaamattomuuharkitsemattomuu-desta lain kielloista ja käskyistä²⁶². Yllä mainittuja perusteita käsiteltiin tarkemmin kappaleessa 3.

Syyttäjän antama rajoittamispäätös esitutkintatoimenpiteiden rajoittamisesta tai esitutkin-nan aloittamatta jättämisestä voi kohdistua sekä virallisen syytteen alaisiin että asianomis-taja rikoksiin. Huomionarvoista on, että asianomisasianomis-tajan toissijainen syyteoikeus säilyy, vaikka asiassa on tehty syyttämättä jättämispäätös eikä kyseinen päätös estä syyttäjää myöhemmin nostamassa asiasta syytettä, jos myöhemmin asiassa ilmenevien seikkojen vuoksi se on perusteltua²⁶³. Esitutkinnan rajoittamispäätöksessä ei oteta kantaa rikoksesta epäillyn syyllisyyteen tai syyttömyyteen, mutta rajoittamispäätöstä ei tehdä asiasta, jossa ei epäillä tapahtuneen rikosta, syyteoikeutta ei ole tai se on vanhentunut²⁶⁴.

Esitutkinnan rajoittamista vähäisyysperusteen osalta teon vähäisyyden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota sekä teon haitallisuuteen että siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen ja tahallisuuteen. Vähäisestä rikoksesta voidaan puhua silloin, kun teko poikkeaa lievempään suuntaan rikoslajin tyyppitapauksesta²⁶⁵. Vähäisyysperuste esitutkinnan rajoittamisessa tulee ilmi jo tutkinnan alussa, jos kyseessä oleva rikos on yleiseltä luonteeltaan vähäisen rikoslajin lievä tekomuoto²⁶⁶. Toimenpiteistä luopumista näpistyksen kohdalla vähäisyys-perusteella tulisi esitutkintaviranomaisten aina verrata tutkinnan kohteena olevaa tekoa tyypilliseen näpistykseen. Tällöin tulisi arvioida tekomuotoa, tekotapaa ja anastetun omai-suuden arvoa.

262 Ks. HE 222/2010 vp s. 186

263 Ks. Helminen – Fredman – Kanerva – Tolvanen – Viitanen 2014 s. 336 Esitutkinan rajoittamispäätös ei

ole verrattavissa syyttäjän tekemään syyttämättäjättämispäätökseen.

264 Ks. Helminen – Fredman – Kanerva – Tolvanen – Viitanen 2014 s. 337

265 Ks. Helminen – Fredman – Kanerva – Tolvanen – Viitanen 2014 s. 338

266 Ks. Valtakunnansyyttäjän viraston antama ohjeistus 2016 s. 4

82 Esitutkinnan rajoittamisen liittyminen eri viranomaisten voimavarojen säästämiseen ja kohdistamiseen hankalimpiin tapauksiin voidaan nähdä olevan siis kustannusperusteinen rajoittamisperuste, josta säädetään ETL 3:10,2:ssä. Sen mukaan esitutkinta tulee lopettaa, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkitta-vana olevan asian laatuun, siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen ja suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden olisi todennäköistä, että syyttäjä ei tulisi nostamaan asiasta syy-tettä²⁶⁷. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut kohdentaa kustannuksia järkevästi yhteiskun-nassa, mutta niiden kohdentaminen ei tarkoita, että vähäisimmät rikokset voitaisiin jättää tutkimatta kyseiseen momenttiin vedoten. Kuitenkin säännöksen soveltamisen ensisijaisena kohteena ovat rikokset, joista yksittäistapauksessa seuraisi vain sakkorangaistus tai ne oli-sivat tutkinnallisesti työläitä verraten rikoslajin tyyppitapauksen selvittämiseen²⁶⁸. Kustan-nusperusteisen rajoittamisperusteen käyttäminen edellyttää, että arvioidessa kustannusten suhdetta selvitettävänä olevan asian laatuun nähden syyttäjällä on riittävän yksilöity käsitys kustannusten suuruudesta tutkinnan jatkamisen seurauksena²⁶⁹.

Esitutkinnan rajoittamisessa teko voisi olla itsessään vähäinen ja esitutkinnan rajoittaminen kustannusperusteisesti puhuisi rajoittamisen puolesta, mutta tekijään liittyvät muut tekijät voivat olla rajoittamisesta vastaan. Lainsäätäjän tahtoa noudattaessa kirjaimellisesti tulisi näissä tapauksissa olla rajoittamatta esitutkintaa, jos tekijän osoittama tahallisuus ja piit-taamattomuus lain kielloista ja käskyistä vaatisi viranomaista jatkamaan asian tutkimista ja saattamaan asian käsittelyn syyttäjälle.

Esitutkinnan rajoittaminen prossessuaalisilla perusteilla on selkeää, koska toimitetun tut-kinnan perusteella voidaan todeta, että rikosta ei ole tapahtunut tai syyteoikeus rikokseen on vanhentunut. Tutkinnan kohteena voi olla myös riita-asia, joka ei kuulu yleisen syyttä-jän toimivaltaan, tekijä voi olla alle 15-vuotias, tekijä voi olla menehtynyt esitutkinnan aikana tai asianomistaja on voinut peruuttaa syyttämispyyntönsä asian suhteen, jolloin syyttäjällä ei ole syyteoikeutta asianomistajarikoksissa²⁷⁰. Alle 15-vuotiaan ollessa

267 Ks. Helminen – Fredman – Kanerva – Tolvanen – Viitanen 2014 s. 340

268 Ks. HE 222/2010 vp s. 187

269 Ks. Valtakunnansyyttäjän viraston antama ohjeistus 2016 s. 9 Tieto kustannusten suuruudesta tulee

tut-kinnanjohtajalta, jonka tulee arvioida kustannuksiin työmäärä- ja työkustannukset. Tutkinnanjohtajan arvio tai laskelma työmääristä ja työkustannuksista on yleensä liitteenä tutkijanjohtajan esityksessä esitutkinnan rajoittamisesta.

270 Ks. Valtakunnansyyttäjän viraston antama ohjeistus 2016 s. 5

83 sesta epäiltynä voidaan tilanteessa suorittaa rikollisen teon tutkinta ETL 3:5 mukaisesti selvitettäväksi onko rikollisessa teossa ollut mukana 15 vuotta täyttänyt henkilö.

Esitutkinta on mahdollista rajoittaa ETL 3 luvun 10 a §:n mukaisesti myös silloin, kun te-kijä on tunnustanut syyllisyytensä tutkinnan kohteena olevaan rikokseen. Esitutkinnan ra-joittaminen tunnustuksen perusteella on mahdollista tilanteissa, joissa esitutkinnassa on saman henkilön epäillyksi tekemiä rikoksia kaksi tai useampia ja tunnustamalla hän on edistänyt yhden tai useamman epäillyn rikoksen selvittämistä. Esitutkintaa voidaan tällöin syyttäjän päätöksellä rajoittaa, jos asian laatu ja siinä esitetyt vaatimukset sallivat ja tutkin-nan jatkaminen olisi kustannusten ja ajan käytön kannalta tehotonta. Rajoittaminen tarkoit-taa, että kaikkia rikoksia ei tutkita tai esitutkinta niiden rikoksien kohdalta lopetetaan. Esi-tutkinnan rajoittamispäätöksen yhteydessä syyttäjällä on mahdollisuus sitoutua noudatta-maan rikoslain 6 luvun 8 a §:ssä tarkoitettua lievennettyä rangaistusasteikkoa rikoksesta, josta esitutkinta suoritetaan. Esitutkinnan rajoittamis- tai lopettamispäätös sekä sitoumus lievemmän rangaistusasteikon käytöstä saadaan peruttaa ainoastaan silloin, kun rikoksesta epäilty peruttaa tunnustuksensa päätöksien perusteena oleviin rikoksiin. Lievennetyn ran-gaistuksen asteikon käyttämisen voisi nähdä olevan jonkinlainen korvaus siitä, että rikok-sesta epäilty on suostunut luopumaan oikeudestaan olla myötävaikuttamatta rikoksen sel-vittämiseen.

Esitutkinnan rajoittaminen tai lopettaminen tunnustuksen perusteella ei ole mahdollista rikoksista, joista on säädetty ankarampi rangaistus kuin kuusi vuotta vankeutta tai rikokset ovat ETL 3:10,5 mainittuja seksuaali- tai henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Ra-joitus koskee myös syyttäjän mahdollisuutta sitoutua lievempään rangaistusasteikkoon.

Esitutkinnan rajoittamispäätös voi koskea siis seuraaviksi lueteltuja tilanteita ETL 3 luvun 10 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti. Syyttäjä voi rajoittaa esitutkintaa harkinnanvaraisin pe-rustein, jotka ovat 3 luvussa käsitellyt teon vähäisyys, tekijän nuoruus, rangaistuksen koh-tuus tekoon ja tekijään suhteutettuna, konkurenssi, tekijän tunnustus tai muu vastaava lain-kohta, joka mahdollistaa tutkinnasta luopumisen muilla kuin edellä mainituilla perusteilla.

Esitutkinnan rajoittaminen voi aiheutua myös prosessitaloudellisiin syihin vedoten eli teko ei ole täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä (rikoksesta ei ole riittävää näyttöä, jotta tuomit-semiskynnys ylittyisi, syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta eli asianomistaja ei ole esittä-nyt syyttämispyyntöä tai muu syyteoikeuteen liittyvä erityinen edellytys ei täyty) tai

syyte-84 oikeus tutkinnan kohteena olevaan rikokseen on vanhentunut. Esitutkinnasta aiheutuvat kustannukset voivat olla epäsuhdassa käsiteltävänä olevaan asian laatuun nähden tai rikok-sesta epäilty on tunnustanut ja auttanut rikoksen selvittämisessä yhdessä tai useammassa tapauksessa kahden tai useamman rikosepäillyn ollessaan kohteena (ETL 3:10a)²⁷¹.

Esitutkinnan rajoittamisedellytyksiä pohdittaessa tulee ensin arvioida, onko joku pykälässä mainituissa perusteista sovellettavissa kyseiseen tapaukseen ja sen jälkeen arvioida, tulee-ko esitutkinnan rajoittamisen tulee-kohdalla tapauksesta esille seiktulee-koja, jotka rajoittavat perus-teen soveltamista tutkinnan kohperus-teena olevaan tekoon.

271 Ks. Valtakunnansyyttäjän viraston antama ohjeistus 2016 s. 3 perusteet esitutkinnan rajoittamiseen

löyty-vät pääosin ROL 1 luvun säännöksistä syytteen nostamisen edellytyksistä.

85