Juuri IXL Mathsin monipuolisuus ja kaikenikäisille soveltuvat tehtävät tekevät siitä hyvän oppimistyökalun matematiikan opetukseen. Jotkut IXL Maths -palvelusta löytyvät tehtävä-tyypit voisivat sopia hyvin myös esimerkiksi digitaalisen matematiikan kokeen tehtäviksi.
Myös muunlaisista digitaalisista tehtävätyypeistä on tehty tutkimusta. Vienonen (2017, 19)
kertoo artikkelissaan teettämistään monivalintakokeista matematiikan osaamisen testaami-seksi. Monivalintatehtävät ovat aina saaneet kritiikkiä siitä, etteivät ne testaa oppilaiden osaa-mista tarpeeksi laajasti. Toisaalta kritiikki on ymmärrettävää, koska monivalintakokeen voi loppujen lopuksi päästä läpi myös arvaamalla oikeat vastaukset. Vienonen (2017, 19) kuiten-kin painottaa, että arvioinnin tarkoituksena on mitata osaamisen tasoa, eikä loppukokeissa, kuten esimerkiksi ylioppilaskokeessa, oppilaiden tarkoituksena ole oppia vaan osoittaa osaa-misensa. Matemaattisten kokonaisuuksien testaamisen ohella voidaan mitata oppilaiden tun-temusta pienemmistä osa-alueista tai ongelmanratkaisuun oleellisesti liittyvien proseduurien käyttöä.
Vienonen (2017, 20) esittelee artikkelissaan itsensä tarkastavat tehtävät (engl. self scoring test) toteamalla, että tulevaisuudessa matematiikan osaamista tullaan mittaamaan automaat-tisesti tarkastettavilla tehtävillä, mikäli se vain on tällä tavalla mahdollista. Pohjimmaisena ajatuksena on, että oppilas ratkaisee tehtävät suttupaperia tai tietokonetta käyttäen, mutta kyseistä tuotosta ei arvioida, sillä monivalintakysymykset liittyvät tehtävän ratkaisuproses-siin. Tällä tavalla pystytään päättelemään kuinka hyvin oppilas on ymmärtänyt ja osannut tehtävän.
Vienonen (2017) toteaa, että opettajilta saaduissa positiivisissa palautteissa monivalintako-keita koskien korostui erityisesti se, että opettajien ei tarvinnut tarkastaa komonivalintako-keita käsin. Vaik-ka tehtävien suunnittelu ja toteuttaminen vie todennäköisesti opettajilta enemmän aiVaik-kaa kuin valmiiden tehtävien poiminen esimerkiksi suoraan opettajan kirjasta, palkitsee automaatti-nen tarkastusprosessi ajankäytössä sen takaisin moninkertaisesti. Huomattavana etuna mo-nivalintakokeissa on myös se, että oppilaat eivät tarvitse kokeeseen vastaamiseen minkään-laisia tieto- ja viestintäteknologisia taitoja tai sovelluksia. (emt., 22.) Tutkimustulokset (ks.
Vienonen 2007) antavat merkkejä siitä, että oikein suunniteltuna ja toteutettuna monivalin-tatehtävät voivat olla käyttökelpoisia myös korkean panoksen matematiikan kokeissa, jopa matematiikan digitaalisessa ylioppilaskokeessa.
4.4 Tieto- ja viestintäteknologia Keski-Suomen lukioissa
Vuosina 2015–2017 Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa järjestettiin lukio-opettajia digitaa-lisiin ylioppilaskirjoituksiin valmentavaa täydennyskoulutusta. Näitä koulutuksia kutsuttiin eYO-koulutuksiksi. Kun tutkimuksessa oli tarkoitus tutkia tieto- ja viestintäteknologian käy-tön nykytilaa matematiikan opetuksessa, oli erään matematiikan opettajille järjestetyn kou-lutuskerran tarkoituksena toimia ikään kuin empiirisenä kokeiluna tutkimukselle. Kyseiseen koulutuskertaan liittyi myös kyselylomake, joka koulutukseen osallistuvien tuli täyttää ennen varsinaista koulutusta. Koulutuskerran jälkeen osallistujat saivat vastata myös koulutukseen liittyvään palautekyselyyn.
Tässä alaluvussa tarkoituksena on pureutua tarkemmin eYO-koulutukseen sekä erityisesti vuonna 2015 marraskuussa järjestettyyn digitaalisia tehtäviä käsittelevään koulutukseen, jo-ka järjestettiin Keski-Suomen lukioissa matematiikjo-kaa opettaville opettajille. Luvussa esite-tään kattava analyysi koulutuksen kulusta, kyselylomakkeista ja niihin saaduista vastauksista sekä koulutuksessa käytettävistä ohjelmistoista ja niiden soveltuvuudesta matematiikan ope-tukseen ja erityisesti matematiikan digitaalisiin ylioppilaskirjoituksiin.
4.4.1 Yleistä eYO-koulutuksesta
Lukuvuonna 2015–2016 järjestetty eYO-koulutus oli Keski-Suomen lukio-opettajia varten järjestettävä digitaalisiin ylioppilaskirjoituksiin valmentava täydennyskoulutus. Koulutusko-konaisuus toteutettiin Keski-Suomen lukioiden yhteistyönä niin, että Jyväskylän lukiokoulu-tus huolehti käytännön toteutuksesta, mutta pääsuunnittelijana ja -toteuttajana koulutuksessa toimi Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos. (Jyväskylän lukiokoulutus 2017.) Koulutta-jina eYO-koulutuksessa toimivat pääasiassa aina yksi tietotekniikan laitoksen henkilökunnan jäsen sekä tietotekniikan laitoksen koulutusteknologian maisterivaiheen opiskelijat. Koulu-tukset alkoivat syyskuussa 2015 ja kestivät aina kevääseen 2016 asti (emt.). eYO-koulutuksia järjestettiin samalla idealla myös seuraavana lukuvuonna (2016–2017), mutta koulutukset siirtyivät Keski-Suomesta Etelä-Savoon.
eYO-koulutuksessa eri oppiaineiden opettajille suunniteltiin ja toteutettiin 5–9 lähitapaamis-ta lähitapaamis-tarkoituksena, että kaikkien oppiaineiden opetlähitapaamis-tajilla olisi koulutuslähitapaamis-ta kerran kuukaudessa.
Koulutuksiin kuului eri tieto- ja viestintäteknologisiin aihealueisiin liittyvää koulutusta sekä tehtävien tekemistä. (Jyväskylän lukiokoulutus 2017.) Koulutusten sisältöjä voitiin koulutta-jien toimesta muokata osallistukoulutta-jien toiveiden tai tarpeiden mukaan ja aina ennen jokaista kou-lutusta kouluttajat tiedustelivat osallistujilta kyselylomakkeella aiheita tai sovelluksia, joi-hin osallistujat haluaisivat mahdollisesti koulutuksen aikana tutustua. Keski-Suomen eYO-koulutukseen oli mahdollista osallistua myös etänä Adobe Connect -verkkokokousjärjestel-män kautta. Jokaisen koulutuskerran jälkeen koulutuksesta tehtiin videotallenne, jonka avul-la koulutukseen osallistuvat pystyivät tarvittaessa paavul-lauttamaan mieliin käsiteltyjä aiheita.
Koska kaikki koulutukset pidettiin auditoriotiloissa, osallistujien täytyi ottaa koulutuksiin mukaan oma laite (esim. kannettava tietokone tai tabletti) ja asentaa siihen tarvittavat sovel-lukset ennen koulutuksen alkua. Tämä mahdollisti myös sen, että opettajan oma laite oli heti koulutuksen jälkeen valmiina käyttöön.
Koulutuksissa käytettiin suurimmaksi osaksi kouluttajien itse tekemiä tehtäviä, mutta myös verkosta löytyviä valmiita tehtäviä saatettiin käyttää, mikäli ne sopivat hyvin koulutuksien sisältöön. Kaikki koulutuksissa tehdyt tehtävät sijoitettiin kouluttajien toimesta Peda.net-oppimisympäristöön, jotta myös etänä osallistuvat pystyivät tehtäviä vaivattomasti tekemään.
Tarkoituksena oli myös, että tehtävien pariin voisi myöhemmin vielä palata, mikäli koulu-tuksen aikana osallistuja ei ehtinyt kaikkia tehtäviä tekemään. Tehtävistä oli yleensä tehty vaikeusasteeltaan toisistaan eroavia, jotta aloittelijat ja käsiteltäviä aiheita enemmän tai vä-hemmän osaavat pystyivät tekemään itselle ja omalle osaamiselle soveltuvia tehtäviä.
4.4.2 eYO-koulutus ja matematiikka
Matematiikan opettajille eYO-koulutusta järjestettiin lukuvuonna 2015–2016 seuraavasti:
• Video- ja äänitiedostot osat I ja II (24.9. ja 29.10.)
• Monivalinta- ym. tehtävät (26.11.)
• Taulukkolaskenta osat I ja II (4.2. ja 10.3.)
• Valinnaiset teemat
– Verkko-opetuksen suunnittelu (11.2.) – Tekijänoikeudet opettajan työssä (26.5.)
• Verkkoaineistot (12.5.)
• Kertaavat teemat (läpi kevään 2016)
Video- ja äänitiedoistoihin keskittyvässä koulutuksessa ensimmäinen osa oli luentotyyppi-nen, hyvin teoriapainotteinen kokonaisuus ja toisessa osassa osallistujat tekivät suurimmak-si osaksuurimmak-si itsenäistä työtä, tehden esuurimmak-simerkiksuurimmak-si omaan opetukseen soveltuvia opetusvideoita.
Taulukkolaskentaa käsittelevissä koulutuksissa harjoiteltiin matemaattisten laskukaavojen ja funktioiden käyttöä sekä kuvaajien muodostamista valmiiden tai itse tehtyjen aineistojen pohjalta. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti 26.11.2015 järjestettyyn monivalinta-ym. digitaalisia tehtäviä käsittelevään koulutukseen.
Ennen digitaalisiin tehtäviin liittyvää koulutusta osallistujille lähetettiin täytettäväksi kyse-lylomake. Lomake oli toteutettu Google Forms -sovelluksella ja se lähetettiin kaikille 22 matematiikan opettajalle, jotka olivat eYO-koulutuksen matematiikan opettajien postitus-listalla. Kyselylomake lähetettiin opettajille 6.11.2015, joten koulutukseen osallistuvilla oli hieman vajaa kolme viikkoa aikaa vastata kyselyyn. Vastauksia kyselyyn kertyi ennen kou-lutusta kahdeksan kappaletta. Kyselyssä matematiikan opettajilta tiedusteltiin sukupuolen ja työkokemuksen lisäksi esimerkiksi sitä, minkälaiset TVT-taidot he tällä hetkellä omasta mie-lestään omaavat, millaisia laitteita ja sovelluksia he ovat opetuksessaan käyttäneet sekä min-kälaisia opetusmenetelmiä he käyttävät. Näiden lisäksi opettajilta kysyttiin heidän suhtau-tumistaan digitalisoituviin ylioppilaskirjoituksiin ja yleisesti TVT:n käyttöön osana opetusta sekä sitä, millaista koulutusta he haluaisivat TVT:n opetuskäyttöön liittyen järjestettävän ja minkälainen on heidän motivaationsa osallistujia tämän tyyppisiin koulutuksiin. Liitteessä C voi nähdä kokonaisuudessaan kyselylomakeella esitetyt kysymykset matematiikan opettajil-le.
Kyselyyn vastasi siis kahdeksan matematiikan opettajaa, joista kaikki osallistuivat myös di-gitaalisiin tehtäviin liittyvään koulutukseen. Kyselyyn vastanneista noin kolmasosa oli mie-hiä. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauman voi nähdä kuviosta 12.
Kyselyyn vastanneissa ei juurikaan ollut työkokemukseltaan nuoria opettajia, sillä suurin osa vastanneista olivat olleet opettajan työssä jo yli 15 vuotta. Neljäsosa vastanneista oli toimi-nut myös lukio-opetuksen parissa yli 15 vuotta ja ainoastaan kahdella vastaajalla oli