Muiden kohtelulla ja omalla käyttäytymisellä oli vastauksissa merkittävä rooli epäluotta-muksen syntymisen kannalta. Vastauksissa kerrottiin paljon erilaisesta kiusaamisesta ja arvostelusta sekä muiden kunnioituksen puutteesta ja itsekkyydestä. Joukkueurheilussa kaikkien joukkueen jäsenten tulee tulla hyvin toimeen keskenään, jotta hyvä yhteistyö on mielekästä ja mahdollista. Tällöin toisten huonolle kohtelulle ja huonolle käytökselle ei ole sijaa. Monessa vastauksessa kerrottiin, kuinka epäluottamusta on aiheuttanut toisista selän
ERIARVOISUUS
Ulos sulkeminen Jakaantuminen
takana pahan puhuminen. Urheilijoiden mukaan esimerkiksi avoimuuden puuttuminen joukkueesta saattaa aiheuttaa selän takana puhumista. Kun asioista ei uskalleta keskustella ääneen ja suoraan asiaan tai tilanteeseen liittyvien henkilöiden kanssa, ajaudutaan usein siihen, että asioita käsitellään toisten selän takana.
”Kentällä toisten epäonnistumiseen puututaan ja pyöritellään silmiä ja kuiskutellaan epä-onnistumisista äänekkäästi. Tulee paha mieli kaikille, kun peli ei myöskään luista yhdes-sä.” v(32)
”-- keskustellaan toisten pelaajien asioista selän takana ja keskustelun aihe ei välttämättä ole positiivinen.” (v36)
Vastausten mukaan toisia pelaajia saatetaan haukkua ja arvostella selän takana tai jopa suoraan. Luottamuksen osalta urheilijat korostivat avoimuuden tärkeyttä, mutta selän taka-na puhuminen ja haukkuminen rikkovat tätä tavoitetta. Toisaalta avoimesti toisen haukku-minen tai esimerkiksi huonojen suoritusten arvioihaukku-minen ja niihin puuttuhaukku-minen koettiin ai-heuttavan epäluottamusta joukkueessa. Vaikka luottamusta koskevissa vastauksissa kritiik-kiä arvostettiin, tulee kritiikin antamisessa pysyä sopivissa rajoissa. Liiallinen kritiikin an-taminen, arvostelu ja epäonnistumisiin puuttuminen heikentävät luottamusta. Palautteen tulee olla järkevää ja rakentavaa sekä tilanteeseen nähden sopivaa. Loukkaava puhe ei ole yhteistyötä tarvitsevan ja tavoitteellisen joukkueen intressien mukaista.
”Jotkut saattavat myös pelätä, että heitä arvostellaan tai jopa mollataan, jos jokin menee huonosti. Pelätään siis liiallista kritiikkiä.” (v26)
Kiusaamisen lisäksi joukkueen muita jäseniä voi kohdella muillakin tavoilla huonosti.
Luottamusta kuvaavissa vastauksissa urheilijat kertoivat arvostuksen ja kunnioituksen ole-van tärkeää, jotta pelaajien välille voi syntyä luottamusta. Riittävä nöyryys sekä toisiin uskominen sekä heidän toimintansa arvostaminen merkitsivät urheilijoille paljon. Vastaa-vasti kuvatessaan epäluottamukseen johtavia tekijöitä esiin nousi kunnioituksen puute.
Kunnioituksen puute voi ilmetä esimerkiksi annettujen lupausten pettämisenä, vähättelynä, halveksuntana tai jopa yhdessä sovittujen sääntöjen rikkomisena. Lupauksen pettämistä tuotiin esiin esimerkiksi luottamuksella kerrottujen asioiden eteenpäin kertomisella. Jos urheilija on keskustellut luottamuksella asioista, jotka voivat liittyä niin pelillisiin asioihin kuin vapaa-aikaan ja nämä asiat leviävät joukkueen ulkopuolelle, rikkoo se luottamusta.
Lupauksen rikkominen esimerkiksi salaisuuden eteenpäin kertomisella on yksi esimerkki siitä, kuinka yksittäinen teko voi rikkoa luottamusta.
”Myös osa joukkueen pelaajista on levitellyt joukkueen sisäisiä asioita joukkueen ulkopuo-lelle ja näin lisännyt epäluottamusta joukkueessa.” v(20)
”-- luottamuksella kerrottujen asioiden levittäminen eteenpäin johtaa syvään epäluotta-mukseen.” (v35)
Arvostuksen puutteesta kerrottiin esimerkiksi väheksyntänä, kannustuksen puutteena sekä halveksuntana. Nämä saavat tällaisen käytöksen kohteeksi joutuvan tuntemaan itsensä vä-hemmän tärkeäksi kuin toiset. Kokemus vähempiarvoisuudesta ja epätasa-arvoisuudesta vaikeuttaa luottamuksen syntymistä. Arvostuksen puutteen lisäksi merkittävää urheilijoi-den mukaan on yhdessä sovittujen sääntöjen rikkominen. Yhteisesti sovittujen pelisääntö-jen noudattamatta jättäminen osoittaa piittaamattomuutta sekä välinpitämättömyyttä jouk-kuetta, sen toimintaa sekä muita pelaajia kohtaan. Räikeitä sääntörikkomuksia, kuten va-rastamista, ei kuitenkaan tuotu esiin kuin yhdessä vastauksessa.
Lisäksi vastauksissa kuvattiin itsekkään käyttäytymisen negatiivisia vaikutuksia luotta-muksen rakentumiselle. Joukkueissa vallitsee luonnollinen kilpailutilanne, kun samalla pelipaikalla on useita pelaajia, joista kaikki eivät välttämättä voi olla kentällä. Tällöin pe-liajasta, pelipaikasta ja arvostuksesta pelaajana kilpaillaan toisia joukkueen jäseniä vastaan.
Tämä sisäinen kilpailu on urheilujoukkueissa luonnollista, mutta jos kilpailu menee liian pitkälle, voi se vaikuttaa haitallisesti joukkueen luottamukseen. Kilpailu on monimutkai-nen asia joukkueissa, sillä se voi osaltaan jopa lisätä luottamusta, kuten joissain luottamus-ta koskevissa vasluottamus-tauksissa tuotiin esiin, mutluottamus-ta se voi samalla myös heikentää sitä. Kilpailu-tilanne luo aina haastavan kontekstin luottamuksellisten suhteiden luomiselle. Usein, jos kilpailu koetaan negatiivisena, tähän voi liittyä muitakin ongelmia esimerkiksi ”kuppikun-taisuutta” tai uusien pelaajien syrjimistä. Pelkästään kilpailutilanne sellaisenaan ei välttä-mättä aiheuta uhkaa luottamukselle. Alla olevan katkelman kirjoittanut urheilija kuvasi vastauksessaan juuri joukkueen jakaantumista ja uusien ”ulkopuolisten” pelaajien tulemista joukkueeseen. Uusia ei hyväksytä samalla tavalla joukkoon, ja se yhdistettynä rajuun kil-pailuun peliajasta vaikuttaa hyvin negatiivisesti joukkueen suhteisiin ja luottamuksen ra-kentumiseen. Kilpailu voi myös johtaa luottamusta rikkovaan käyttäytymiseen, kuten toi-sen haukkumiseen, kun oman peliajan tärkeys menee joukkueen yhteitoi-sen edun edelle.
”Joukkueen sisällä on myös raju kilpailu peliajasta, joten jokainen haluaa onnistua. Puhu-taan pahaa toisille toisten pelityyleistä ja analysoidaan sitä, miksi tuo saa pelata ja minä en.” (v32)
Edellä käsitellyt epäluottamukseen vaikuttavat tekijät eli kiusaaminen, kunnioituksen puute sekä itsekkyys kuvaavat kaikkiaan pahantahtoisuutta toisia kohtaan. Toisen tunteita tai ajatuksia ei pohdita ja toisia ei arvosteta, vaan käyttäydytään jopa itsekkäästi. Mikäli jouk-kueessa esiintyy tällaista pahantahtoisuutta, luo se luottamuksen syntymiselle hyvin haas-tavan kontekstin. Urheilijoiden vastauksissa pahantahtoisuuden erilaiset muodot yhdistet-tiinkin vahvasti epäluottamukseen. Pahantahtoisuutta voidaan pitää hyväntahtoisuuden vastakohtana, ja luottamusta kuvaavissa vastauksissa urheilijat toivat esiin hyväntahtoisuu-den positiivisia vaikutuksia luottamukselle ja sen rakentumiselle. Pahantahtoisuudella on taas täysin päinvastaisia vaikutuksia, sillä se heikentää luottamuksen rakentumista ja aihe-uttaa epäluottamusta joukkueen sisällä.