3.3.1 Aineiston esikäsittely
Laadullinen analyysi koostuu yleensä kahdesta vaiheesta, jotka ovat havaintojen pelkistä-minen sekä arvoituksen ratkaisepelkistä-minen eli tulosten tulkinta. Tässä luvussa esittelen havain-tojen pelkistämisen prosessin eri vaiheet. Neljännessä pääluvussa käsittelen tarkemmin saatuja tuloksia ja tulkintoja. Havaintojen pelkistämisessä aineistoa tarkastellaan ensin jostain tietystä näkökulmasta käsin jättäen tarkastelun ulkopuolelle kaikki kysymyk-senasettelun kannalta epäolennaiset asiat. Tämän jälkeen karsitaan edelleen havaintomää-rää yhdistämällä havaintoja. Havaintojen yhdistämisen lähtökohtana on ajatus siitä, että aineistossa ajatellaan olevan esimerkkejä tai näytteitä samasta ilmiöstä. Tärkeää on ottaa
myös poikkeukset huomioon, sillä yksikin poikkeus antaa syyn kyseenalaistaa tehtyjä rat-kaisuja ja päätelmiä. (Alasuutari 2011, 39-42.)
Tein päätöksen, että tutustun keräämääni aineistoon vasta, kun saan kaiken materiaalin käsiini. En siis lukenut ensimmäisestä aineistonkeruusta saatuja vastauksia ennen toista aineistonkeruukertaa. Halusin, että kaikki vastaukset ovat tasavertaisessa asemassa ja että eri joukkueiden vastaukset sekoittuvat keskenään, jotta en itsekään välttämättä erota, min-kä joukkueen vastauksista on milloinkin kyse. Tällainen menettely tuntui sopivalta, koska tutkimuksen tarkoituksena ei ollut vertailla eri lajeista saatuja vastauksia keskenään. Aloi-tin aineiston käsittelyn lukemalla ensin kaikki vastaukset kertaalleen läpi. Tämän jälkeen ryhdyin siirtämään vastauksia tietokoneelle tekstitiedostoon, jossa on eriteltynä luottamus- ja epäluottamus-kehyskertomuksiin saadut vastaukset. Eläytymismenetelmän käyttäminen aineistonkeruussa osoitti tässä vaiheessa kätevyytensä, sillä aineistoa ei tarvinnut muuttaa tekstimuotoon, vaan ainoastaan siirtää saadut vastaukset tietokoneelle. Kun kirjoitin vasta-uksia paperilta tietokoneelle, pyrin kirjoittamaan vastaukset juuri siinä muodossa kuin vas-taaja oli sen paperille alun perin kirjoittanut. Esimerkiksi osa vastaajista käytti kappaleja-koja ja osa ei. Jos kappalejaot vastauksissa olivat, pyrin säilyttämään ne. Joihinkin virkkei-siin lisäsin pilkkuja oman ymmärtämisen helpottamiseksi ja ajatuksen jäsentämiseksi mutta ilman, että virkkeen sanoma muuttui tai vääristyi. Kaikki sanat kirjoitin samanlaisina kuin ne vastauksissa olivat huolimatta murteesta tai puhekielisistä ilmauksista. Säilyttämällä vastaukset mahdollisimman samassa muodossa, kuin miten ne oli alun perin kirjoitettu, halusin varmistaa, että vastausten sanoma tai merkitys ei muuttuisi millään tavalla. Koen tämän myös eettisesti oikeana valintana, sillä vastaajilla on oikeus saada tuoda esiin asian-sa ja käsityksensä juuri sellaisena, kuin he ovat halunneet.
Merkitsin vastaukset numeroilla 1 - 36 jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Vastaukset 1 - 18 ovat luottamukseen liittyviä, ja vastaukset 19 - 36 ovat epäluottamukseen liittyviä. Suurin osa vastauksista oli kirjoitettu minä -muodossa, mutta myös joitain poikkeuksia esiintyi.
Voisi siis ajatella, että kehyskertomus todella ohjasi vastaajaa pohtimaan tilannetta oman itsen näkökulmasta. Osassa vastauksista asiaa kuvattiin selvästi lyhyen tarinan avulla, ja osa vastaajista oli pohtinut suoraviivaisemmin sitä, mikä on voinut johtaa kehyskertomuk-sessa kuvattuun tilanteeseen erittelemällä esimerkiksi eri tekijöitä, jotka ovat voineet vai-kuttaa tilanteeseen.
3.3.2 Sisällönanalyysi
Lähdin tutustumaan aineistoon tarkemmin sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, jolla pyritään saamaan tutkittavasta ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä ja yleises-sä muodossa. Täsyleises-sä analyysimenetelmäsyleises-sä nähdään, että tutkimuksen aineisto kuvaa tutkit-tavaa ilmiötä ja analyysin tarkoituksena on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tästä ilmiöstä.
Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon kadotta-matta sen sisältämää informaatiota. Tavoitteena on löytää aineistosta yhteneviä teemoja ja merkityksiä eli lähtökohtaisesti oletus on, että vastaajat ovat kertoneet samoista tai saman-kaltaisista asioista. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103-108.) Sisällönanalyysi sopii analyysime-netelmäksi eläytymismenetelmällä kerättyyn aineistoon, kuten Eskola (2001) on tuonut esiin. Sisällönanalyysilla saadaan esiin vastauksissa olevia realistisia merkityksiä ja käsi-tyksiä, joita tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään. Realistisella, eli sisältöä korostaval-la, lukutavalla pyritään tuomaan esiin se, mitä aineisto kertoo ulkopuolisesta todellisuudes-ta todellisuudes-tai siitä mitä todellisuus voisi olla. Pyrkimyksenä on siis todellisuudes-tarkastella, mitä sanotodellisuudes-taan eikä niinkään, miten sanotaan. Koska tavoitteenani oli saada esiin urheilijoiden näkemyksiä luottamuksen rakentumisesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä, sisällönanalyysi sopii analyysimenetelmäksi hyvin juuri sisällöllisen lukutavan vuoksi.
Sisällönanalyysissa luokitellaan ja järjestellään laadullista aineistoa tutkimus- ja ana-lyysikysymysten kannalta mielekkääseen muotoon. Pyrkimyksenä on järjestellä aineistoa esimerkiksi aineistosta nousevien koodien avulla. Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan sisällönanalyysissa edetään aineistoon perehtymisen jälkeen aineiston pelkistämiseen. Ai-neistosta etsitään siis ilmauksia, joissa vastataan määriteltyihin kysymyksiin ja ilmaukset pelkistetään esimerkiksi koodien avulla. Tämän jälkeen pelkistetyt ilmaukset eli koodit listataan ja aineistoa voidaan lähteä luokittelemaan ja ryhmittelemään yhdistämällä koode-ja ala- koode-ja yläluokkiin. Lopulta sisällönanalyysi päättyy yläluokkien yhdistämiseen koode-ja teo-reettisten käsitteiden muodostamiseen. (Emt., 109.)
Aineistolähtöisessä analyysissa pyritään luomaan tutkimusaineistosta teoreettinen kokonai-suus, ja analyysiyksiköt valitaan aineistosta tutkimuksen tarkoituksen ja tehtävänasettelun mukaisesti. Avainajatus on siinä, että analyysiyksiköt eivät ole etukäteen sovittuja ja mie-tittyjä. Aiemmalla teorialla tai tehdyillä tutkimuksilla ei pitäisi olla merkitystä aineiston-analyysissa muuten kuin vain metodologian ohjaajana. Kaiken kaikkiaan aineistolähtöinen tutkimus on vaikea toteuttaa, sillä aineistosta tekemiimme havaintoihin vaikuttaa
todennä-köisesti teoriat, käsitteet, tutkimusasetelma sekä käytetyt menetelmät. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 95-97.) Voisi sanoa, että pyrin tässä tutkimuksessa teoriaohjaavaan analyysiin. Valit-sen analyysiyksiköt aineistosta, mutta aiempi tieto tutkittavasta ilmiöstä on ohjaamassa ja auttamassa analyysia. Analyysista on tunnistettavissa aikaisemman tiedon vaikutus, mutta aikaisemman tiedon merkitys ei ole teoriaa testaava, vaan pikemminkin uusia ajatuksia aukova ja herättelevä. Puhuttaessa teoriaohjaavasta analyysista on usein kyse abduktiivi-sesta päättelystä, jossa ajatteluprosessissa vaihtelevat aineistolähtöisyys ja valmiit mallit.
Tämän tyyppistä päättelyä pidetään usein perusteltuna. (Emt., 95-97.)
Luettuani aineiston läpi muutamaan kertaan, aloitin aineiston järjestämisen siten, että erit-telin jokaisen vastauksen kohdalla, puhutaanko siinä pelaajien välisestä luottamuksesta, luottamuksesta valmentajaa kohtaan vai molemmista. Erittely helpottaa jatkossa analyysia, sillä on perusteltua, että valmentajaa eli joukkueen johtajaa koskevat maininnat tulee ana-lysoida erikseen suhteen erityislaatuisuuden vuoksi. Valmentajan ja pelaajan välinen suhde sisältää esimerkiksi sellaista hierarkiaa, jota pelaajien keskinäisissä suhteissa ei ole. Tämä oli mielenkiintoinen vaihe, sillä oli hyvin kiinnostavaa, mihin joukkueen suhteisiin urheili-jat luottamuksen tai epäluottamuksen yhdistävät. Luottamusta käsittelevissä vastauksissa (1. kehyskertomus) puhuttiin pelaajien välisestä luottamuksesta jokaisessa eli 18 vastauk-sessa. Lisäksi luottamuksesta valmentajaan puhuttiin kuudessa vastaukvastauk-sessa. Epäluotta-musta koskevissa vastauksissa (2. kehyskertomus) puhuttiin pelaajien välisestä luottamuk-sesta 16 vastauksessa ja luottamukluottamuk-sesta valmentajaan puhuttiin 10 vastauksessa. Epäluot-tamusvastauksissa kahdessa puhuttiin siis pelkästään valmentajaan kohdistuvasta luotta-muksesta.
Vastauksia lukiessani minulle avautui samalla, millaisten analyysikysymysten avulla voi-sin tarkastella ja eritellä aineistoa paremmin. Sisällönanalyysissa analyysikysymyksillä pyritään saamaan aineistosta tutkimuksen aiheen, tavoitteen ja tutkimuskysymysten kan-nalta esille juuri ne oikeat asiat. Lisäksi analyysiyksiköksi muodostui luontevasti ne ilma-ukset tai tekstikohdat, joissa tuodaan esiin luottamusta tai epäluottamusta sekä niihin vai-kuttavia tai liittyviä tekijöitä. Tällöin pystyin keskittymään aineistossa juuri niihin asioihin ja tekijöihin, jotka liittyvät tutkielman tavoitteeseen ja tutkimuskysymyksiin. Muu materi-aali rajautui tutkimuksesta pois, vaikka se olisikin ollut mielenkiintoista. Analyysikysy-mykset muodostuivat aineiston pohjalta ja tutkimuskysymyksiin tukeutuen. Ensimmäisen analyysikysymyksen avulla pyrin selvittämään, millaiset tekijät edistävät tai heikentävät luottamusta muihin pelaajiin. Toisen kysymyksen tarkoituksena on tarkastella, millaiset
tekijät edistävät tai heikentävät luottamusta valmentajaa kohtaan. Kolmanneksi haluan sel-vittää, miten aikaa tuodaan esiin vastauksissa sekä millainen merkitys ajalla on luottamuk-sen kannalta. Lisäksi myöhemmin tarkastellaan, millaisia yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia vastauksissa oli eri kehyskertomusversioiden välillä.