Yhteistyön tekeminen nähtiin ennaltaehkäisevässä työssä tahtolajina. En-naltaehkäisevän työn nähtiin olevan Kuusamossa korkealla tasolla ver-rattuna muihin vertaisiinsa kuntiin. Päihdetyön tavoitteena voisi olla kohderyhmän elinolosuhteisiin vaikuttaminen ja positiivisten voimava-rojen rakentaminen. Keinot voisivat olla lähinnä kasvatuksellisia ja niil-lä pyrittäisiin edistämään yksilön eniil-lämänhallintaa tietoutta lisäämälniil-lä;
perehdyttäminen, työyhteisön säännöt, päihdekasvatus, päihteettömyyden tukeminen, esikuvat, koulutus sekä puheeksi ottaminen ja sitä tukevat työ-kalut/menetelmät (esim. haastattelut ja asiakasarviointi).
Kuusamo on sopivasti sen kokoinen kunta, että mikäli tahtoa löytyy ja osaajat saadaan yhden pöydän ääreen, tulostakin syntyy. Ei päästetä aikaansaatua ”korkeakulttuuria” rapistu-maan.
Työryhmän jäsenet toivat esille, että orientaationa tulee olla ennaltaehkäi-sevä työote ja sitoutuminen. Tällä hetkellä kokoontumiset ovat
tämänhetki-sen tilanteen kartoitusta, eri toimijoiden toisiinsa tutustumista ja yhteisten tilaisuuksien järjestämistä. Aikaa kehitystyölle ei ole. Tarvittaisiin päivityk-set kaikille toimijoille ja selkeä ydinryhmä, jota laajennettaisiin ajoittain.
Työryhmät jäsenet odottavat säännöllisiä kokoontumisia useammin ja säännöllisemmin. Kokouksissa tulee olla myös selkeä vetovastuu.
Kaikki toimijat ottaisivat työasenteeksi ennalta ehkäisevän työotteen ja asenteen eli asennekoulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville.
Selkeä ydinryhmä ja laajennusta ajoittain. Esim. pieni ryhmä kokoontuu useammin ja laajennettuna harvemmin.
Työryhmän työskentelyn kehittäminen koettiin tärkeänä asiana. Sään-nöllisiä ja yhteisiä kokoontumisia ja yhteisen ajan löytymistä pidettiin oleel-lisena toiminnan kehittämiselle. Vastaajat toivoivat yhteisiä koulutuspäiviä.
Yhteinen koulutus koettiin tärkeäksi esimerkiksi jonkin teeman ympäril-le. Toivottiin asiantuntijoiden ajatuksia (tutkimuksia yms.) ja niihin liit-tyen ajatusten vaihtoa ja ryhmän sisällä tapahtuvaa keskustelua. Yhteisiä päihde työn koulutuksia pidettiin tärkeänä, sillä päihdetyön kentän koettiin muuttuvan koko ajan haasteellisemmaksi. Nähtiin, että ennaltaehkäisyssä olisi syytä pohtia yhä enemmän konkreettisia keinoja ja kohderyhmää tie-don eteenpäin viemiseksi.
Toimijoiden pitää olla yhteydessä toisiinsa. Ongelmanuoren palavereita lisää!
Ajankohtaisen tiedon jalkauttaminen arjen tasolle oman työn tueksi
Ehkä useammin tapaamisia, jolloin olisimme ”ajan tasalla”.
Käytännön toiminnan suunnitteleminen koettiin merkittäväksi asiaksi.
Olemassa olevissa työmuodoissa nähtiin toimivuutta, mutta myös puuttei-ta. Ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmä periaatteessa määrittelee aina alkavalle vuodelle painopistealueet, ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhtenäiset toimintamallien luominen koettiin tärkeäksi. Myös toisen viran-omaistahon tehtävien tunteminen on edellytys yhteistyön rakentamiselle.
Toimisivat, jos niiden sallitaan jatkua, mutta uhkana esim. etsivän nuo-risotyön haihtuminen kokonaan pois kunnasta sekä kuratiivisen työn te-kijöiden määräaikaisuus pelottaa. Päättäjille enemmän selkärankaa näissä asioissa!
Työryhmän kokoonpanoa voisi pohtia tarkemmin ja määritellä työryh-mälle selkeän viitekehyksen, esim. jos työryhmä kulkee ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmän nimikkeellä, tulisiko ryhmän myös panostaa vuosit-taisiin valtakunnallisiin tempauksiin, ennaltaehkäisevään päihdetyön viik-koon teemoineen?
Yhteisen toimintamallin luominen kaikille toimijoille. Työryhmän kaut-ta tulisi tehdä ”päivitykset” toimijoille.
Yhteistyön lisääminen koettiin tärkeäksi, koska nuorella voi olla saman-aikaisesti toimeentulo-ongelmia, elämänhallinnan ongelmia sekä psyykki-siä ja fyysipsyykki-siä vaikeuksia. Tavoitteena on koota työryhmä siten, että kaikki nuoresta huolissaan olevat saadaan yhdessä nuoren kanssa saman pöydän ääreen. Toimivan oppilashuollon merkitystä korostettiin ja kouluun toivot-tiin uusia, toiminnallisia ja elämyksellisiä työmenetelmiä kuten draaman opettamista.
Verkostotyö on tärkeää, ajankohtaisten asioiden esille tuonti niin paikallisella tasolla, kuin myös seututasolla olisi kehitet-tävä.
Päihdetyöntekijän käynti myös peruskoulussa saataisi olla hyvä juttu.
Ylläpidetään koulujen korkeatasoista oppilashuoltotyötä vä-hintään nykyisellään ja palkataan riittävä määrä esim. ku-ratiivisen työn tekijöitä kouluille. Myös toisen asteen oppilas-huoltotyössä on terästämisen paikka.
Varhainen puuttuminen koettiin tärkeäksi. Parin viime talven kokemukset etsivän nuorisotyön iskut syrjäytymis- ja alkoholisoitumisvaarassa olevien kämpille ovat purreet erityisen hyvin kohdehenkilöihin ja saaneet nämä te-rästäytymään. Hyvän itsetunnon omaava nuori pystyy paremmin vastus-tamaan esimerkiksi kavereiden taholta ilmenevää päihdetarjontaa. Myös nuorten mukaan ottaminen suunnitteluun koettiin tärkeäksi.
Yhä varhaisempaan ennaltaehkäisevään työhön tulisi panos-taa, esimerkiksi jo alakouluille, ohjausta, opastusta ja lasten psyykkiseen oireiluun puuttumista. Tarpeeksi tietoa päihteis-tä, positiivisia ja kiinnostavia vaihtoehtoja päihteille, esimer-kiksi hyvät harrastukset, apua päihdeongelmiin kotona tai päihdeongelmaiselle nuorelle.
Nuorten kuuleminen, missä mennään ja miten heidän mieles-tään voitaisiin vaikuttaa asenteisiin.
Yhteistyö pelaa parhaiten silloin, kun nuori itse saadaan mo-tivoitumaan asiaan
Nuoren vanhempia toivottiin mukaan koulutyöhön ja vanhempien aktiivis-ta osallistumisaktiivis-ta nuoren elämään. Kotona annetaktiivis-tava kasvatus ja kodin peri-aatteet vaikuttavat siihen, miten nuori suhtautuu päihteisiin.
Miten saadaan nuori jo tarpeeksi ajoissa ”valistuksen” piiriin ja miten saadaan kotona asennemuutosta. Esim. jos kotona on jo voimakkaasti perheenjäsenillä päihteet kuvioissa muka-na. Verkostoyhteistyön tärkeys korostuu.
Kaikki alkaa kodista ja vanhemmista. Alkoholin käytön tiuk-ka valvonta alaikäisten parissa.
Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen kannalta on olennaista tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen. Nämä haasteet liittyvät uusiin päihteisiin, asen-neilmaston muuttumiseen, ongelmien lisääntymiseen ja syrjäytymisen uh-kiin.
Vapaaehtoissektorin tekijöiden ”ukkoutuminen” ja väsymi-nen.
Resurssipula toimijatahoilla ennaltaehkäisevään työhön.
Haasteet kasvavat, jos nuorten alkoholin käyttö ja sitä seu-raava syrjäytyminen lisääntyy. Ennaltaehkäisyssä olisi var-masti syytä pohtia yhä enemmän konkreettisia keinoja ja kohde ryhmää tiedon eteenpäin viemiseksi.
Moniongelmaisuus ja mielenterveysongelmat.
Tiukentunut lastensuojelulaki on johtanut siihen, että nuoret juovat piilossa, esim. mökeillä.
Kouluterveyskyselyn (2011) tulokset tukevat esitettyjä huolenaiheita. Tulos-ten mukaan Kuusamon ammattiopiston elintavoissa on tullut heikennystä edelliseen kouluterveyskyselyyn 2009 verrattuna. Esimerkiksi aamupalaa ei syö joka arkiaamu 58 prosenttia opiskelijoista (v. 2009 54 prosenttia), koululounasta ei syö päivittäin 35 prosenttia opiskelijoista (v. 2009 ei tulos-ta), nukkumaanmenoaika myöhemmin kuin klo 23 37 prosenttia opiskeli-joista (v. 2009 29 prosenttia), tupakoi päivittäin 43 prosenttia opiskeliopiskeli-joista (v. 2009 35 prosenttia), tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa 41 prosenttia opiskelijoista (v. 2009 28 prosenttia) ja kokeillut laittomia huu-meita ainakin kerran 19 prosenttia opiskelijoista (v. 2009 8 prosenttia).
Verkostoituminen merkitystä korostettiin. Vastaajat kokivat, että on suhteellisen helppo lähestyä eri verkostoja ja että nuorille oli saanutkin apua järjestymään. Vanhempia toivottiin mukaan ennaltaehkäisevään työhön ja tiedostusta paikallisessa lehdistössä päihdetyön aiheisiin liittyen. Resurs-sit koettiin riittämättöminä ja osaamiseen kaivattiin moniammatillisuuden hyödyntämistä sekä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä että työryhmätyös-kentelyssä.
Jos vaikka saisi palkattua ihmisen, joka ottaisi vastuun
Moniammatillinen yhteistyö vaatii pitkää osaamista ja henkilö kohtaista näkemystä asialle - kaikista ei siihen ole.
Keskustelu asiasta julkiseksi siksikin, että kohdeperheiden vanhemmat tietäisivät, että hyväähän tässä tarkoitetaan, eikä se meidän ”kullan mussukka” ole ainoa häirikkö meidän koulussa.
Yhteenveto
Nämä tulokset auttavat ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmän jäseniä fokusoitumaan uudella tavalla omaan työhönsä ehkäisevässä päihdetyössä.
Jo nyt kukin sektori tekee merkittävää työtä ennaltaehkäisevän päihdetyön alueella, mutta edelleen on tarpeen tarkastella yhteistyön tekemistä ja ke-hittämistä. Siltä osin tämä työ teki näkyväksi niitä alueita, joita tulee tule-vaisuudessa kehittää.
Keskeisimpinä tuloksina voisi pitää sitä, että jatkossa ennaltaehkäise-vään päihdetyöhön määritellään yhteisiä toimintaperiaatteita ja tavoittei-ta. Käytännön toiminnan suunnittelemiseksi määritellään ydinryhmä joka kokoontuu tietyin väliajoin, mutta riittävän tiheästi, jotta kaikki toimijat ovat ajan tasalla päihdetyön alueen tilanteesta. Laajempi ryhmä kokoontuu harvemmin, jolloin järjestetään aikaa yhteiseen keskusteluun, sen lisäksi että järjestetään koulutusta ennaltaehkäisevään päihdetyöhön liittyen. Kou-lutus osioissa on ilmeisen tärkeää lähteä siitä, että kaikki toimijat tuntevat ja tietävät toisensa ja tehtäväkentän, jossa kyseinen toimija työskentelee.
Toisen tehtäväkenttää tunnettiin sen mukaan, kuinka tiiviissä yhteistyössä oltiin oltu, mutta vastausten perusteella oli ilmeistä, että osittain tässäkin oli puutteita, jotka olisivat korjattavissa tiiviimmällä yhteistyössä ja tapaa-misilla.
Yhteistyön ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi toivottiin tiedo-tuksen lisäämistä. Tiedotus voi olla yleistä tiedottamista päihteisiin liitty-en eri ikäryhmiin liittyliitty-en, jolloin voisi lähteä siitä ajatuksesta, että liitty- ennal-taehkäisevän päihdetyön työryhmän jäsenet kukin vuorollaan kirjoittaisi juttu sarjan paikallislehteen. Tällöin ennaltaehkäisevän päihdetyö saisi nä-kyvyyttä ja toisaalta päihteet ja päihteettömyys olisivat esillä säännöllisesti ja ajankohtaisesti herättäen mielenkiintoa myös vanhemmissa. Esimerkiksi teemoja voisi olla vanhempien päihteetön mallin vaikutus nuoren terveys-käyttäytymiseen tai päihteet ja mielenterveys.
Toimivaa oppilashuoltoryhmää ajatellen voisi olla järkevää liittää oppilas huoltoryhmään myös psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos. Esi-merkiksi Oulun kaupungissa on perustettu kahdeksan psykiatrisen sairaan-hoitajan toimea koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Yhteistyötä tehdään
muun muassa oppilashuoltoryhmissä. Oulussa psykiatrisen sairaanhoitajan työ sisältää yhteistyön lisäksi yksilötyötä nuorten ja varhaisaikuisten kanssa, tiedon antamista sekä erilaisten ryhmien pitämistä ja matalan kynnyksen toiminnan järjestämistä. Matalan kynnyksen toimintaa on muun muassa Walk in -aika, olohuone-toiminta sekä Psyykkari pysäkki. Matalan kynnyk-sen toiminta pitää sisällään myös välitunneilla mukana olemista. Sairaan-hoitajan tulisi olla myös helposti tavoitettavissa akuuteissa tilanteissa.
Nuoria toivottiin mukaan toiminnan suunnitteluun ja yhteistyön te-kemiseen. Koulut ovat keskeisessä asemassa lasten ja nuorten terveyden, mielenterveyden ja päihteettömyyden opettamisessa. Oppilaiden oma ak-tiivinen osallistuminen tulisi ottaa mukaan oppimiseen. Erilaisia aktiivisia yhteistyöhön perustuvia opetusmenetelmiä voidaan hyödyntää päihteettö-myyden edistämisessä ja oppilaiden aktivoimiseksi tekemään päihteettömiä valintoja esim. terveysteeman ympärillä. Päihdeopetus tulisi olla nuorten näkemysten mukaista eli realistista tietoa, sillä nuoret menettävät kiinnos-tuksensa nopeasti ellei se ole heidän näkemyksensä mukaista. Draama-opetus nousi myös yhtenä vaihtoehtona esille. Nuoret kokevat elämyksel-liset valistuksen keinot paremmin omikseen kuin perinteiset valistuksen keinot.
Työryhmän jäsenten päihdetyön kenttä muuttuu koko ajan haasteelli-semmaksi. Alkoholin lisäksi muut päihteet ovat yleistyvät nuorten päihtei-den käyttökulttuurissa. Tarvitaan entistä tiiviimpiä tapoja tehdä yhteistyö-tä esimerkiksi poliisiviranomaisten, apteekkien ja päihdetyön välillä. Kun päihteiden käyttäjät osaavat verkostoitua, on viranomaistenkin siihen ky-ettävä. Tärkeää on, että paikallisten viranomaisten perustehtävään luodaan mahdollisuus tiiviin yhteistyön tekemiseen.
Lähteet
Aalto-Setälä, Terhi & Marttunen, Mauri 2007: Nuoren psyykkinen oireilu - häiriö vai normaalia kehitystä? Nuorisolääketiede. Duodecim 2007; 123: 207–13.) Aalto-Setälä, Terhi & Marttunen, Mauri & Pelkonen, Mirjami 2003: Nuorten
päihde häiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt: tietoa nuorten kanssa työsken-televille aikuisille. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuk-sen osasto HYKS, Peijakalkoholitutkimuk-sen sairaala, psykiatrian tulosyksikkö, Nuorisopsyki-atrian vastuualue. Viitattu 11.10.2012. http://www.ktl.fi /attachments/suomi/
osastot/mao/komorbiditeetti.pdf
Alkoholilaki 1143/1994. http://www.fi nlex.fi /fi /laki/ajantasa/1994/19941143 Fröjd, Sari & Katiala-Heino, Riittakerttu & Ranta, Klaus & von der Pahlen, Bettina
& Marttunen, Mauri 2009: Nuorten ahdistuneisuus ja päihteiden käyttö. Tietoa vanhemmille ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, THL. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit 2006. STAKES työpapereita 3/2006. Vii-tattu 8.10.2012. http://www.thl.fi /thl-client/pdfs/fa9b7892-47ce-4c68-a419-640443b9c2a8
ETENE 2010. Mielenterveys lasten ja nuorten elämässä. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn raportti. ETENE-julkaisuja 29. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Viitattu 28.8.2012. http://www.ete-ne.fi /c/document_library/get_fi le?folderId=41970&name=DLFE-1207.pdf Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2010: Tutki ja kirjoita 15–16
painos. Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna.
Isoherranen, Kaarina 2005: Moniammatillinen yhteistyö. WSOY oppimateriaalit.
1 painos.
Kankkunen, Päivi & Vehviläinen-Julkunen, Katri 2009: Tutkimus hoitotieteessä.
Helsinki WSOYpro Oy.
Kinnunen, Pirjo 2011: Nuoruudesta kohti aikuisuutta. Varhaisaikuisen mielenter-veys ja siihen yhteydessä olevat ennakoivat tekijät. Tampereen yliopisto. Terve-ystieteen laitos. Väitöskirjatutkimus.
Kiiskinen, Urpo & Vehko, Tuulikki & Matikainen, Kristiina & Natunen, Sanna &
Aromaa, Arpo 2008: Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. Vii-tattu 10.10.2012. http://www.stm.fi /c/document_library/get_fi le?folderId=
28707&name=DLFE-3712.pdf&title=Terveyden_edistamisen_mahdollisuu-det___vaikuttavuus_ja_kustannusvaikuttavuus_fi .pdf
Kylmä, Jari & Nikkonen, Merja & Kinnunen, Pirjo & Korhonen, Teija 2009: Näetkö mielenterveyden edistämisen mahdollisuudet? Suomen graafi set palvelut Oy.
Kuopio.
Kylmä, Jari & Juvakka, Taru 2007: Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Kylmänen, Petri 2006: Ehkäisevän päihdetyön työkirja. Viitattu 9.10.2012. http://
www.tampere.fi /tiedostot/5fjeLWoJ3/ehkaisevapaihdetyo_tyokalupakki.pdf Lastensuojelulaki 417/2007. viitattu 8.10.2012. http://www.fi nlex.fi /fi
/laki/ajan-tasa/2007/20070417
Lönnqvist, Jouko & Lehtonen Johannes 2011: Psykiatria ja mielenterveys. Teok-sessa Lönnqvist, Jouko& Henriksson, Markus & Marttunen, Mauri & Partanen, Timo (toim.): Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Miettinen, Tiia 2008: Sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoito - ryhmäläisten ja vetäjien kokemuksia. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalipsykologia. Kuopion yli-opisto, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos.
Nikander, Pirjo 2003: Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma. Sosiaalilääketieteen aikakaus-lehti 2003: 40 279–290. Journal of Social Medicine. Viitattu 9.10.2012. http://
anna.diak.fi :2306/~pirjo.nikander/Nikander.pdf
Pihlainen, Aira 2010: Johdanto. Teoksessa Valtakunnallinen sosiaali- ja terveys-alan eettinen neuvottelukunta ETENE 2010. Mielenterveys lasten ja nuorten elämässä. Helsinki: ETENE
Pirskanen, Marjatta 2007: Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos.
Pylkkänen, Sanna & Viitanen, Reijo & Vuohelainen, Elsi 2009. Mitä on nuoriso-alan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali. Pre-ventiimi – nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus 2009. Huma-nistinen ammattikorkeakoulu sarja C. Oppimateriaaleja. Viitattu 10.10.2012.
http://www.preventiimi.fi/sites/preventiimi.juhaniemidesign.com/files/re-surssipankki/Nept_fi n%202%20painos%20taitettu.pdf
Salmela-Aro, Katariina 2010: Suomalaiset nuoret matkalla aikuisuuteen - hyvin- vai pahoinvointia? Psykologia 45 (05-06) 2010.
Sievänen, Riitta 2005: Nuorten päihteettömyyden edistäminen - lukiolaiset aktii-visina toimijoina. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.
Solantaus, Tytti 2007. Lapsen mielenterveyden edistäminen – todellisuutta vai utopiaa. Teoksessa Eskola, Jarkko & Karila, Antti (toim.): Mielekäs Suomi. Nä-kökulmia mielenterveystyöhön. Helsinki: Edita Prima Oy
Stengård, Eija & Savolainen, Minna & Sipilä, Marianne & Nordling, Esa 2009: Eh-käisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveyden edistäminen -yksikkö ja WHO mielen-terveysalan yhteistyökeskus. Viitattu 10.10.2012. http://www.thl.fi /thl-client/
pdfs/bdea673d-8c0f-45f5-90ed-41463001ad7e
STM 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielen-terveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. http://pre20090115.stm.
fi /pr1233819605898/passthru.pdf
STM 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006: 19. Terveydenhuol-lon edistämisen laatusuositus. Viitattu 8.10.2012. http://www.turku.fi /Pub- lic/download.aspx?ID=90489&GUID=%7BBBC4B40E-09EE-44A9-A54B-60BB49D9DB94%7D
Strand, Teija 2011: Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2011 - Missä menemme, minne haluamme. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 37. Helsinki. Vii-tattu 9.10.2012. http://www.thl.fi /thl-client/pdfs/1523a7da-a0c0-44ce-baa6-d66444a41658
Talasma, Hannamari 2009: Moniammatillinen yhteistyö koulujen ja psykiatrisen sairaanhoidon välillä. Työntekijöiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia uu-desta toimintamallista vakavien mielenterveysongelmien tunnistuksessa. Tam-pereen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Pro gradu -tutkielma. Viitattu 9.10.2012.
http://anna.diak.fi :2305/pdf/gradu03689.pdf
THL 2010. Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa. Opas kunnan ehkäisevään päih-detyöhön. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos 2010. Viitattu 10.10.2012. http://
www.thl.fi /thl-client/pdfs/b7fcda50-54fd-4f7c-9262-3ae3239a49f2
Tupakka asetus, 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnistä 26.2.2009/99. Viitattu 8.10.2012.
http://www.fi nlex.fi /fi /laki/ajantasa/2009/20090099
Valtioneuvosto 2007. Terveyden edistäminen. Hallituksen politiikka ohjelma.
Viitattu 10.10.2012. http://valtioneuvosto.fi /tietoarkisto/politiikkaohjel-mat-2007-2011/terveys/ohjelman-sisaeltoe/fi .pdf
Vilkka, Hanna 2005: Tutki ja kehitä. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.