Kuvia 28 ja 29 vertailemalla voidaan jälleen kerran havaita merkittävä ero kahden esi-merkkikohteen välillä. Kun Englantilaisen esiesi-merkkikohteen tapauksessa vain murto-osa tarkastelujakson sähköenergiasta ostettiin verkosta, on kyseinen osuus Ruotsalaisen esimerkkikohteen tapauksessa lähes puolet kokonaiskulutuksesta. Eskilstunalaisen kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuottamasta energiasta pystyttiin hyödyntämään suo-raan kohteen omaan käyttöön tarkastelukuukauden aikana 43 prosenttia ja kohteen energiavaraston avulla pystyttiin kattamaan 9 prosenttia kohteen kokonaisenergiankulu-tuksesta. Merkittävä ero kohteiden välillä johtuu siitä, että Ruotsalaisen esimerkkikoh-teen energiankulutus on melko tasaista vuorokaudenajasta riippumatta. Kuten kuvista 24 ja 25 pystyttiin havaitsemaan, lähes kaikki kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuot-tama energia käytetään suoraan kohteen omaan käyttöön, ja varsinaista ylituotantoa muodostuu vain sangen vähän. Pienen ylituotantomäärän takia kohteen energiavarastoa pystytään varaamaan heikosti sen kokonaisenergiakapasiteettiin nähden, minkä takia energiavaraston osuus kuvan 29 energiajakaumasta jää pieneksi.
PV 43 %
Akku 9 % Ostosähkö
48 %
PV Akku Ostosähkö
7.3 Energiavaraston vaikutus tarkastelukohteisiin
Edellisessä kappaleessa tarkasteltiin esimerkinomaisesti kahden erilaisen tarkastelu-kohteen aurinkosähköjärjestelmien ja niiden yhteydessä olevien litiumakkujärjestelmien yhteistoimintaa lyhyiden tarkastelujaksojen aikana. Lyhyiden tarkastelujaksojen mittaus-datasta voidaan muodostaa karkea käsitys siitä, kuinka aurinkosähköjärjestelmä ja sen yhteydessä oleva sähkökemiallinen energiavarasto toimivat yhdessä vuorokausi- ja kuu-kausitasolla. Kattavan käsityksen saamiseksi energiavaraston toiminnasta, tulee esi-merkkikohteita tarkastella pidemmältä aikajaksolta. Energiavaraston vaikutusta kahteen diplomityön tarkastelukohteeseen voidaan tarkastella pitkällä aikaväliltä esimerkiksi energiavarastosta puretun sähköenergian perusteella. Taulukkoon 8 ja taulukkoon 9 on koottuna kahden diplomityön esimerkkikohteen kuukausikohtaista mittausdataa kohtei-den energiavarastoista purettuihin sähköenergian määriin liittyen yhkohtei-den vuokohtei-den mittai-selta tarkasteluajanjaksolta. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi, taulukoissa on myös esitettynä tietoja kohteiden kokonaisenergiankulutuksen, sekä verkosta ostetun ostosähkön osalta. Lisäksi taulukoissa on esitettynä kohteiden aurinkosähköjärjestel-mien kuukausittainen kokonaisenergiantuotanto, sekä verkkoon myydyn energian osuus.
Taulukossa 8 on esitettynä kuukausitason mittausdataa Englannin West-Sussexissa si-jaitsevan esimerkkikohteen osalta. Taulukkoon on koottuna tietoja vuoden 2020 kuukau-sien osalta, lukuun ottamatta marras- ja joulukuun tietoja, johtuen diplomityön ajoituk-sesta. Taulukkoon on otettu mukaan mittausdataa vuoden 2019 marraskuulta ja joulu-kuulta, jotta tarkastelujakson pituudeksi saadaan yhteensä 12 kuukautta. Taulukossa 8 esitetyt tiedot Englantilaisesta esimerkkikohteesta ovat hieman vajavaiset, sillä koh-teessa suoritettiin aurinkosähköjärjestelmään liittyviä huoltotöitä huhti- toukokuun vaih-teessa, sekä kohteen energiavarasto oli poissa käytöstä kesäkuun 2020 ajan. Taulukon 8 viimeiseltä riviltä löytyy 12 kuukauden mittaisen tarkastelujakson kuukausittaisten mit-tausdatojen summa.
Taulukko 8. Vuoden pituisen tarkastelujakson mittausdata Englantilaisesta
Taulukossa 8 on esitettynä Englannin West-Sussexissa sijaitsevan esimerkkikohteen mitattu energian kokonaiskulutus, ostosähkön osuus, kohteen energiavarastosta otettu energia, sekä kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuotanto ja sen jakautuminen. Taulu-kossa PV omakäyttö käsittää sekä kohteen suoraan kulutukseen käytetyn energiamää-rän, että kohteen energiavarastoon varatun energian. Tarkasteluajanjakson pituus on yhteensä 12 kuukautta, jonka aikana esimerkkikohteen kokonaisenergiankulutus oli yh-teensä 13 049,0 kWh. Vastaavasti kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuottama koko-naisenergia tarkastelujaksolla oli 14 642,1 kWh, tarkoittaen että kohteen tuottama net-toenergia oli suurempi kuin netto kulutus. Tuotannon ja kulutuksen eriaikaisuuden vuoksi vain noin 64 prosenttia pystyttiin hyödyntämään suoraan kohteen omaan kulutukseen tai energiavaraston varaamiseen, eli aurinkosähköjärjestelmän kokonaistuotannosta 36 prosenttia myytiin sähköverkkoon ylituotantona tarkastelujakson aikana. Taulukosta ha-vaitaan, kuinka esimerkkikohteen sähkökulutus keskittyy pääasiassa kesäkuukausiin, mikä selittää aurinkosähköjärjestelmän korkeaa hyödyntämissuhdetta. Vastaavasti os-tosähkön osuus on suurempi talvikuukausien aikana.
Kuvassa 30 on tarkemmin havainnollistettuna Englantilaisen esimerkkikohteen koko-naisenergiakulutuksen jakautuminen ostosähkön, aurinkosähkön ja akusta otetun ener-gian suhteen.
Kuva 30. Englantilaisen esimerkkikohteen energiakulutuksen jakautuminen eri tuo-tantomuotojen välillä 12 kk tarkastelujaksolla.
Kuvasta 30 nähdään, että esimerkkikohteen 12 kuukauden tarkastelujakson aikana 59 prosenttia kohteen kokonaisenergiankulutuksesta pystyttiin kattamaan suoraan kohteen
PV 59 % Akku
12 % Ostosähkö
29 %
PV Akku Ostosähkö
aurinkosähköjärjestelmän avulla, ja 12 prosenttia tarvittavasta energiasta saatiin koh-teen energiavarastosta. Kyseisen vuoden mittaisen tarkastelujakson aikana vain 29 pro-senttia kohteen kokonaisenergiantarpeesta jouduttiin kattamaan ostosähköllä. Ostosäh-kön kuukausittainen osuus tarkastelujaksolla jakautui siten, että marraskuun ja helmi-kuun välisinä kuukausina verkosta ostettiin sähköä yhteensä 3091,5 kWh. Kyseisten nel-jän kuukauden osuus koko kahdentoista kuukauden ostosähkön käytöstä on siis 81,16 prosenttia. Vastaavasti samoina neljänä kuukautena esimerkkikohteen aurinkosähköjär-jestelmä tuotti yhteensä 2196,1 kWh energiaa eli vain 15,0 prosenttia kohteen kokonais-energiantuotannosta. Koska esimerkkikohteen energiavarasto ei ollut toiminnassa laisin-kaan kesäkuun aikana, on akkujärjestelmän osuus pienempi kuin mitä se olisi todellisuu-dessa ollut. Esimerkkikohteen energiavaraston osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli tarkasteluajanjaksolla 12 prosenttia, nostaen sekä kohteen omavaraisuusastetta, että kohteen aurinkosähköjärjestelmän omakäyttöosuutta.
Vastaava mittausdata samalta tarkastelujaksolta Ruotsin Eskilstunassa sijaitsevan esi-merkkikohteen osalta on esitettynä taulukossa 9. Taulukossa esitetyt tiedot ovat kerät-tynä vuoden 2019 marraskuun ja vuoden 2020 lokakuun väliseltä ajalta, kokonaistarkas-teluajan ollessa 12 kuukautta.
Taulukko 9. Vuoden pituisen tarkastelujakson mittausdata Ruotsalaisesta
Taulukkoja 8 ja 9 vertailemalla voidaan havaita merkittävä ero diplomityössä tarkaste-lussa olevien esimerkkikohteiden välillä. Taulukossa 9 olevan Ruotsalaisen esimerkki-kohteen mittausdata on yrityskohteesta, kun taas taulukon 8 mittausdata oli yksityisestä kuluttajakohteesta, tarkoittaen että yrityskohteen energiankulutus on huomattavasti ta-saisempaa kuukausitasolla. Englantilaisen esimerkkikohteen aurinkosähköjärjestelmän nimellisteho on 14,60 kWp kun taas ruotsalaisen esimerkkikohteen telmä on nimellisteholtaan 23,70 kWp. Vaikka Ruotsalaisen kohteen aurinkosähköjärjes-telmä on nimellisteholtaan suurempi, on Englantilaisen esimerkkikohteen aurinkosähkö-järjestelmä suhteellisesti suurempi, jos järjestelmiä verrataan kohteiden kokonaisenergi-ankulutukseen. Taulukkoja 8 ja 9 vertaamalla voidaan myös havaita kohteiden maantie-teellisten sijaintien aiheuttama eroavaisuus mittausdatassa, erityisesti kohteiden aurin-kosähköjärjestelmien energian kokonaistuotannossa. Ruotsalaisen esimerkkikohteen aurinkosähköjärjestelmän energiatuotanto marraskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana oli vain 1137,3 kWh. Järjestelmän 12 kuukauden kokonaistuotannosta tämä osuus on vain 4,9 prosenttia, kun vastaava osuus Englantilaisen esimerkkikohteen koh-dalla oli 15,0 prosenttia. Vastaavasti Ruotsalaisessa esimerkkikohteessa jopa 89,6 pro-senttia kaikesta kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuottamasta energiasta pystytään hyödyntämään kohteen omaan käyttöön, ja vain 10,4 prosenttia joudutaan myymään sähköverkkoon ylituotantona.
Kuvassa 31 on esitettynä Ruotsin Eskilstunassa sijaitsevan esimerkkikohteen kokonais-energiakulutuksen jakautuminen tarkastelujakson aikana. Kuvassa on esitettynä os-tosähkön ja kohteen aurinkosähköjärjestelmän, sekä energiavaraston osuudet kokonais-energiasta.
Kuva 31. Ruotsalaisen esimerkkikohteen energiakulutuksen jakautuminen eri tuotan-tomuotojen välillä 12 kk tarkastelujaksolla.
Kuvasta 31 voidaan havaita, kuinka merkittävä ero kahden esimerkkikohteen välillä on.
Kun Englantilaisen esimerkkikohteen ostosähkön osuus kokonaisenergiasta tarkastelu-jaksolla oli 29 prosenttia, on vastaava osuus Ruotsalaisen esimerkkikohteen kohdalla 70 prosenttia. Vuoden mittaisen tarkastelujakson aikana Eskilstunassa sijaitsevan esimerk-kikohteen kokonaiskulutuksesta 25 prosenttia pystyttiin kattamaan kohteen oman aurin-kosähköjärjestelmän avulla, ja 5 prosenttia saatiin kohteessa sijaitsevasta energiavaras-tosta. Energiavaraston pieni osuus selittyy sillä, että kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa ylituotantoa muodostuu vain hyvin vähän suhteessa kohteen energian koko-naiskulutukseen, tarkoittaen että energiavarastoon ei pystytä varaamaan energiaa kuin hyvin pienenä osana tarkastelujaksoa. Ostosähkön osuus kokonaisenergiankulutuk-sesta on merkittävä, ja jakautuu tasaisesti koko tarkastelujaksolle. Esimerkkikohteen sähkönkulutus on suurimmillaan kesäkuukausien aikana, mikä selittää tasaisen ostosäh-kön määrän myös niinä kuukausina, joina kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuotanto on suurimmillaan.
Diplomityön kahden esimerkkikohteen mittausdataa vertailemalla, voidaan havaita tar-kastelussa olevan kohteen maantieteellisen sijainnin, sekä kohteen kulutusprofiilin vai-kutus kohteen aurinkosähköjärjestelmän yhteydessä olevan energiavaraston toimintaan.
Kohteissa joissa energiankulutuksen peruskuorma on korkea suhteessa aurinkosähkö-järjestelmän tuotantoon ja valtaosa tuotannosta käytetään heti kohteen omaan käyttöön, jää energiavaraston hyödyntäminen vähäiseksi, sillä ylituotantoa ei ehdi muodostua
tar-PV 25 %
Akku 5 %
Ostosähkö 70 %
PV Akku Ostosähkö
peeksi. Tämä oli selvästi nähtävissä diplomityössä esitellyssä Ruotsalaisessa esimerk-kikohteessa, jossa kohteen energiavaraston varaus oli lähes poikkeuksetta hyvin pieni.
Vastaavasti jos kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuottama energiamäärä on suuri ko-konaiskulutukseen nähden, energiavarastoon pystytään varaamaan paljon energiaa, mutta ongelmaksi voi muodostua liiallinen energiakapasiteetti kulutuksen suuruuteen nähden. Ilmiö näkyi varsin selkeästi diplomityön Englantilaisen esimerkkikohteen mit-tausdataa tarkasteltaessa. Esimerkkikohteen energiavaraston kapasiteetti oli lähes koko ajan täynnä, sillä kulutus päiväsajan ulkopuolella oli hyvin pientä. Englantilaisen esimerk-kikohteen tapauksessa lähes yhtä suuri omavaraisuus olisi saavutettu myös nimelliseltä energiakapasiteetiltaan pienemmällä järjestelmällä.
8. YHTEENVETO
Tässä diplomityössä käsiteltiin aurinkosähköjärjestelmien ja niiden yhteydessä toimivien sähkökemiallisten energiavarastojen yhteistoimintaa Suomalaisissa olosuhteissa.
Työssä tarkasteltiin lyhyesti sähkökemiallisen energiavaraston perustoimintaperiaat-teita, niiden tärkeimpiä ominaisuuksia, sekä erilaisia diplomityön kirjoitushetkellä mark-kinoilla olevia sähkökemiallisia energiavarastovaihtoehtoja. Työssä vertailtiin markkina-osuuksiltaan suurimpien lyijyakun, litiumakun, natrium-rikkiakun ja vanadiini-virtausakun tärkeimpiä ominaisuuksia. Akkumateriaaleista erityisesti litiumakku erottui positiivisesti skaalautuvan energiakapasiteettinsa, korkean energiatiheytensä ja pitkän käyttöikänsä ansiosta. Litiumakkujen katodimateriaaleissa on myös eroa esimerkiksi turvallisuuden ja investointikustannusten suhteen. Diplomityön kirjoitushetkellä markkinoilla olevista kato-dimateriaaleista potentiaalisimpina pidettiin yleisesti litiumrautafosfaattia LFP.
Energiavarasto asettaa omat vaatimuksensa yhteydessään olevan aurinkosähköjärjes-telmän komponenteille, riippuen esimerkiksi siitä onko kyseessä DC- vai AC -puolen to-pologia, vai näiden välinen hybridivaihtoehto. Energiavaraston kannalta merkitystä on erityisesti aurinkosähköjärjestelmän vaihtosuuntaajavalinnalla, sekä aurinkopaneeleilta tulevien virran ja jännitteen minimi- ja maksimiarvoilla. Huomioitava on myös, että ener-giavaraston fyysinen säilytyspaikka täyttää laitteen valmistajan asettamat kestävyydet esimerkiksi lämpötilan, kosteuden ja pölytiiveyden suhteen. Järjestelmän komponenttien asettamien teknisten vaatimusten lisäksi kohteen aurinkosähköjärjestelmän energian-tuotannon suuruus tulisi olla tarpeeksi suuri kohteen energiankulutukseen nähden, jotta energiavaraston hyödyntämää ylituotantoa pääsee muodostumaan.
Energiavaraston hankinta ja järjestelmäkoon mitoittaminen voi perustua esimerkiksi ta-voitteeseen hankintakohteen omavaraisuuden kasvattamisesta tai taloudellisten hyöty-jen tavoittelemiseen. Yksi merkittävimmistä tekijöistä energiavaraston järjestelmäkoon mitoittamisessa on suhde hankintakohteen aurinkosähköjärjestelmän tuotannon ja koh-teen energiankulutuksen välillä. Kulutuskohkoh-teen omavaraisuuden kasvattaminen on si-doksissa kohteen aurinkosähköjärjestelmän ylituotantoon, eli siihen aurinkosähköjärjes-telmän tuottamaan sähköenergian määrään, jota ei pystytä käyttämään suoraan kohteen omaan energiankulutukseen. Kohteen omavaraisuutta voidaan kasvattaa aikaisempaan tilanteeseen verrattuna, kun aikaisemmin verkosta ostettu sähköenergia korvataankin kohteen omasta energiavarastosta saadulla sähköenergialla.
Mikäli tarkastelussa olevan kohteen aurinkosähköjärjestelmän ylituotantodata on saata-vissa, voidaan sitä käyttää hyväksi energiavaraston järjestelmäkokoa mitoittaessa oma-varaisuusperusteisesti. Tarkastelukohteen vuotuinen tuntikohtainen sähkönkulutusdata, sekä myös kohteen aurinkosähköjärjestelmän ylituotantotiedot ovat saatavissa esimer-kiksi kohteeseen sähköenergian toimittavalta taholta, tai tarkastelukohteen maantieteel-lisen sijainnin perusteellä määräytyvältä sähköverkkoyhtiöltä. Aurinkosähköjärjestelmän yhteydessä olevan energiavaraston taloudellinen hyöty muodostuu kun verrataan ener-gian varastointia tilanteeseen, jossa ylituotanto myydään sähköverkkoon. Myydystä yli-tuotannosta saadaan energiayhtiöstä riippuen pohjoismaisten sähkömarkkinoiden spot-hintaan sidonnainen korvaus. Spot-hinnasta vähennetään lisäksi energiayhtiökohtainen marginaali. Jos ylituotanto varastoidaan energiavarastoon, muodostuu taloudellinen hyöty sähkön siirtokomponentista, joka sisältää sähköveron ja arvonlisäveron osuudet.
Tämän lisäksi sähkön varastoinnista hyödytään energiayhtiöiden sähkön myynnistä ja ostosta ottamien marginaalien verran. Jos tilannetta tarkastellaan Suomalaisesta näkö-kulmasta, taloudellinen hyöty on suurempi harvaan asutuilla alueilla, missä sähköverkon pituus yhtä asukasta kohden on suuri, ja täten myös siirtohinnan osuudet sähkön koko-naishinnasta ovat tiheään asuttuja taajama-alueita suuremmat.
Aurinkosähköjärjestelmän ja sen yhteydessä olevan sähkökemiallisen energiavaraston yhteistoimintaa eri pituisilla aikajaksoilla tarkasteltiin kahden esimerkkikohteen avulla.
Diplomityössä tarkastelussa olleet esimerkkikohteet saatiin Saksalaisen Solarwatt GmbH:n keräämästä mittausdatasta, joka kerättiin yhtiön tarjoaman EnergyManager -portaalin välityksellä. Yksi esimerkkikohteista oli Englannin West-Sussexin kreivikun-nassa sijaitseva yksityinen kuluttajakohde, ja toinen tarkastelussa ollut kohde oli Ruot-sissa Eskilstunan kunnassa sijaitseva yrityskohde. Kummankin esimerkkikohteen aurin-kosähköjärjestelmän yhteyteen oli liitettynä Solarwatt GmbH:n modulaarinen MyReserve -litiumakkujärjestelmä. Diplomityössä esimerkkikohteiden mittausdataa tarkasteltiin eri pituisilla aikaväleillä aina yhden vuorokauden tarkastelujaksosta kuukausitason vuositar-kasteluihin saakka. Kohteista kerätty mittausdata käsitti kohteiden kokonaisenergianku-lutuksen eriteltynä verkosta ostettuun energiaan, energiavarastosta saatuun energiaan, sekä kohteen aurinkosähköjärjestelmän tuottamaan energiaan. Kohteiden aurinkosäh-köjärjestelmistä kerättiin mittausdataa kokonaistuotannon lisäksi siitä, kuinka suuri osa tuotannosta käytettiin suoraan kohteen kulutukseen, kuinka suuri osa varattiin energia-varastoon ja kuinka suuri osa tuotannosta myytiin sähköverkkoon ylituotantona. Lisäksi mittausdataa kerättiin myös kohteiden sähkökemiallisten energiavarastojen varaustilan-teesta eli SOC:sta.
Diplomityön esimerkkikohteista kerätyn mittausdatan perusteella pystytään hyvin ha-vainnollistamaan aurinkosähköjärjestelmän ja sähkökemiallisen energiavaraston yhteis-toimintaa osana kohteen energiantuotantoa ja -kulutusta. Diplomityössä tarkastelussa olleet Englantilainen ja Ruotsalainen esimerkkikohde esittivät kulutuskäyttäytymisiltään ja aurinkosähköjärjestelmän mitoituksiltaan eri ääripäitä. Englantilaisen kuluttajakohteen aurinkosähköjärjestelmä on mitoitukseltaan sangen kookas kohteen energiankulutuk-seen nähden, vaikka kohteen energiankulutus keskittyykin päiväsaikaan, ja on sangen pieni aurinkoisen ajan ulkopuolella. Nimellisteholtaan suuren aurinkosähköjärjestelmän ansiosta lähes kaikki kohteen päiväsajan sähkönkulutuksesta pystytään kattamaan au-rinkosähköjärjestelmän avulla, tarkoittaen että kohteen energiavaraston hyödyntämis-aika jää lyhyeksi. Pieni valoisan ajan ulkopuolinen energiankulutus yhdistettynä suureen litiumakkujärjestelmän energiakapasiteettiin tarkoittaa sitä, että kohteen akkujärjestel-män energiakapasiteetista hyödynnettiin vain pieni osa nimelliseen kapasiteettiin verrat-tuna. Tässä tapauksessa lähes sama omavaraisuusaste olisi pystytty saavuttamaan ni-melliseltä energiakapasiteetiltaan ja täten myös investointikustannuksiltaan huomatta-vasti pienemmällä litiumakkujärjestelmällä.
Diplomityössä toisena esimerkkikohteena ollut Ruotsalainen yrityskohde edusti taas ku-lutuskäyttäytymiseltään toista ääripäätä. Kohteen energiankulutus on tasaista vuorokau-den ajasta riippumatta, ja kohteen aurinkosähköjärjestelmä on mitoitettu siten, että yli-tuotantoa ei juurikaan pääse muodostumaan, vaan valtaosa järjestelmän tuottamasta energiasta käytetään suoraan kohteen omaan kulutukseen. Pienen ylituotantomääränsä takia kohteen energiavarastoon ei pystytä varaamaan energiaa vuorokauden aikana kuin muutaman yksittäisen tunnin aikana tarkoittaen, että kohteen energiavarasto pure-taan DOD -rajaan saakka hyvin nopeasti heti varaamisen jälkeen. Ruotsalaisen esimerk-kikohteen energiavarasto on nimelliseltä energiakapasiteetiltaan sangen kookas tarkoit-taen, että energianvaraston nimellisestä energiakapasiteetista pystytään hyödyntämään vain pieni osa. Kummassakin diplomityön esimerkkikohteessa lähes sama energiava-raston vaikutus olisi saavutettu myös nimelliseltä energiakapasiteetiltaan huomattavasti pienemmällä litiumakkujärjestelmällä, osoittaen järjestelmäkoon optimoinnin tärkeyden.
LÄHTEET
[1] International Energy Agency, Renewables Information: Overview, Statistics Re-port, June 2020 [viitattu 13.06.2020]. Saatavissa: https://www.iea.org/reports/re-newables-information-overview#data-service
[2] R. Alanen, T. Koljonen, S. Hukari, P. Saari, Energian varastoinnin nykytila, VTT tiedotteita, 2003. Saatavissa: https://www.vttresearch.com/sites/default/fi-les/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf
[3] T. R. Compton, T. P. Compton, Battery reference book, Elsevier science & tech-nology, vol. 3, 2000. ISBN 97807550646253 (painettu). ISBN 9780080499956 (sähköinen).
[4] G. Tomazic, M. Skyllas-Kazacos, Redox flow batteries. Electrochemical energy storage for renewable sources and grid balancing, Elsevier, 2016, s. 309-336.
Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/arti-cle/pii/B9780444626165000176
[5] S. Ling, J. Sanny, B. Moebs, Electromotive force. University physics (Open-Stax), LibreTexts [Viitattu 20.06.2020]. Saatavissa: https://phys.libre- texts.org/Bookshelves/University_Physics/Book%3A_University_Phy-sics_(OpenStax)
[6] F. Decker, Electrochemistry encyclopedia, Electrochemistry science and tech-nology information resource, 2005 [Viitattu 22.06.2020] Saatavissa:
https://web.archive.org/web/20120716205546/http:/electrochem.cwru.edu/en-cycl/art-v01-volta.htm
[7] D. Gnoth, A. Guesmi, R. Irany, A. Kumar, Energy storage monitor: Latest trends in energy storage, World energy council, 2019. Saatavissa:
https://www.worldenergy.org/assets/downloads/ESM_Final_Report_05-Nov-2019.pdf
[8] R. Debarre, B. Decourt, Electricity storage. FactBook series Leading the energy transition, SBC Energy institute, 2013. Saatavissa: http://files.energystoragefo-rum.com/SBC_Energy_Institute_Electricity_Storage%20Factbook_vf.pdf [9] P. Alto, D. Rastler, Electrivity energy storage technology options: A white paper
primer on applications, costs and benefits, Electric power research institute, 2010. Saatavissa:
http://large.stanford.edu/cour-ses/2012/ph240/doshay1/docs/EPRI.pdf
[10] E. Ampatzi, A. Chatzivasileiadi, I. Knight, Characteristics of electrical energy storage technologies and their applications in buildings, Welsh school of archi-tecture, 2012. Saatavissa:
https://orca.cf.ac.uk/47251/1/Chatzivasi-leiadi%20et%20al.pdf
[11] International Electrotechnical Comission, Electrical energy storage, White pa-per, 2012. Saatavissa: https://www.iec.ch/whitepaper/pdf/iecWP-energystorage-LR-en.pdf
[12] P. Clerens, J. M. Durand, M. J. Duarte, European energy storage technology development roadmap towards 2030, European association for storage of en-ergy, European energy research alliance, 2015. Saatavissa: https://ease-sto- rage.eu/wp-content/uploads/2015/10/EASE-EERA-recommendations-Annex-LR.pdf
[13] U.S. Energy information Administration, Battery storage in the united states: An update on market trends, U.S. Department of energy, 2020. Saatavissa:
https://www.eia.gov/analysis/studies/electricity/batterystorage/pdf/battery_sto-rage.pdf
[14] G. Pistoia, Lithium-ion batteries advances and applications, Elsevier, 2014.
ISBN 978-0-444-59513-3
[15] N. Nitta, F. Wu, J. T. Lee, G. Yushin, Li-ion battery materials: Present and fu-ture. materials today, Elsevier 2015 vol. 18, issue 5, s. 252-264. Saatavissa:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1369702114004118 [16] J. S. Griffith, The theory of transition-metal ions, Cambridge university press,
2009, vol. 3. ISBN 9780521115995
[17] T. Karlsson, Kidejärjestelmät, Suomen kansallinen geologia komitea, 2018 [Vii-tattu 10.07.2020]. Saatavissa:
http://www.geologia.fi/in-dex.php/2018/05/25/kidejarjestelmat/
[18] K. Amine, C. H. Chen, J. Liu, M. E. Stoll, G. Henriksen, D. R. Vissers, Alumi-num-doped lithium nickel cobalt oxide electrodes for high-power lithium-ion bat-teries, Elsevier, 2004, vol. 128, issue 2, s. 278-285. Saatavissa: https://www.sci-encedirect.com/science/article/pii/S0378775303010188
[19] E. Bekaert, L. Buannic, U. Lassi, J. Salminen, Electrolytes for Li- and Na-ion batteries: Concepts, candidates and the role of nanotechnology. Emerging Nan-otechnologies in Rechargeable Energy Storage Systems, Elsevier, 2017, s. 1-43. Saatavissa:
https://www.sciencedirect.com/science/arti-cle/pii/B9780323429771000017
[20] Z. Li, D. Zhang, F. Yang, Developments of lithium-ion batteries and challenges of LiFePO4 as one promising cathode material. Journal of material science, Springer Verlag, 2009, vol. 4, s.269-284. Saatavissa:
https://www.re- searchgate.net/publication/225121159_Developments_of_lithium-ion_batter-ies_and_challenges_of_LiFePO4_as_one_promising_cathode_material [21] I. Ahonen, E. R. Hyytinen, E. Priha, P. Taxell, Polyeteenin ja polypropeenin
työstössä muodostuvien ilman epäpuhtauksien tavoitetasoperustelumuistio, Työterveyslaitos, 2011. Saatavissa:
https://www.ttl.fi/wp-con-tent/uploads/2016/12/PE_PP_tavoitetaso.pdf
[22] S. T. Sie, Past, present and future role of microporous catalysts in the petroleum industry. Studies in surface science and catalysis, Elsevier, 1994, vol. 85, s.
587-631. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/arti-cle/pii/S016729910860779X
[23] P. Weicker, A systems approach to lithium-ion battery management, Artech House, 2013. ISBN 9781608076598 (painettu). ISBN 9781608076604 (sähköinen).
[24] D. Andrea, Battery management systems for large lithium-ion battery packs, Ar-tech House, 2010. ISBN 978-1-60807-104-3 (painettu). ISBN 978-1-5231-1697-3 (sähköinen).
[25] A. Rautiainen, DEE-54206 Electrical energy storages and electric vehicles, Tampereen Yliopisto kurssimateriaali, toteutuskerta 2018-01.
[26] Solarwatt certification training koulutusmateriaali, verkkosivusto [viitattu 22.07.2020] Saatavissa: https://www.solarwatt.com/solar-batteries/myreserve [27] Fronius Symo GEN24 Plus datasheet [viitattu 23.07.2020] saatavissa:
https://www.fronius.com/en/photovoltaics/expertise/gen24plus
[28] Photovoltaic Geographical Information System (PVSIG), EU Science Hub, verk-kosivusto [viitattu 04.08.2020] Saatavissa: https://ec.europa.eu/jrc/en/pvgis [29] Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-3273. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 04.08.2020] Saata-vissa: http://www.stat.fi/til/asen/2018/asen_2018_2019-11-21_tie_001_fi.html [30] A. Aarva, J. Kotro, J. Latikka, A. Lindfors, A. Riihelä, Auringonsäteily Helsingin
Östersundomissa, Ilmatieteen laitos, 2014. Saatavissa: https://helda.hel-sinki.fi/bitstream/handle/10138/135830/2014nro5.pdf?sequence=1
[31] Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961, Ilmatieteen laitos, verkkosivusto [vii-tattu 04.08.2020] Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
[32] Sähkön ABC -ymmärrä sähkötermistö, Vattenfall, verkkosivusto [viitattu 06.08.2020] Saatavissa: https://www.vattenfall.fi/fokuksessa/sahkonkulu-tus/sahkon-abc/
[33] E.M. Assaid, H. El Achouby, A. Ibral, M. Zaimi, Determining combined effects of solar radiation and panel junction temperature on all model-parameters to fore-cast peak power and photovoltaic yield of solar panel under non-standard condi-tions, Elsevier, 2019, vol. 191, s. 341-359. Saatavissa: https://www.sciencedi-rect.com/science/article/pii/S0038092X19308825?via%3Dihub
[34] Sizing the maximum DC Voltage for PV systems Au, verkkosivusto [viitattu 11.08.2020] Saatavissa: https://fronius.com/en/photovoltaics/downloads [35] Y. Chauhan, A. Gupta, P. Kumar, R. Pachauri, Effect of Environmental
Condi-tions on Single and Double Diode PV System: A Comparative Study, Interna-tional journal of renewable energy research, 2014, s. 849-858. Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/287035946_Effect_of_environmen-tal_conditions_on_single_and_double_diode_PV_system_A_comparative_study [36] IEEE Guide for the Characterization and Evaluation of Lithium-Based Batteries
in Stationary Applications, IEEE Std 1679.1-2017, vol., no., pp.1-47, 31 Jan.
2018. ISBN 978-1-5044-4498-9 (sähköinen)
[37] P. Hrzina, Optimal discharging conditions for battery storage systems, Journal of Energy Storage. Journal of Energy Storage, Elsevier, 2018, vol. 20, s. 473-477. Saatavissa:
https://www.sciencedirect.com/science/arti-cle/abs/pii/S2352152X18304225
[38] MyReserve Solar battery for higher self-consumption, verkkosivusto [viitattu 17.08.2020] Saatavissa: https://www.solarwatt.com/solar-batteries/myreserve [39] Meet intelligent energy storage with Eco, verkkosivusto [viitattu 17.08.2020]
Saatavissa: https://sonnenusa.com/en/eco/#specifications
[40] Sonnen Eco: the complete battery review, verkkosivusto [viitattu 17.08.2020]
Saatavissa: https://news.energysage.com/sonnen-eco-battery-review/
[41] LG Chem About Home Battery, verkkosivusto [viitattu 17.08.2020] Saatavissa:
https://www.lgessbattery.com/eu/home-battery/intro.lg
[42] P. Mäkinen, Kotelointiluokka kertoo sähkölaitteesta kaiken oleellisen, 01.10.2015, verkkosivusto [viitattu 19.08.2020] Saatavissa: