4.2 Subjektiivinen hyvinvointi
4.2.2 Elämään tyytyväisyyttä selittävät tekijät
Kuten edellä taulukosta 19 voidaan havaita, ovat erot elämän tyydyttävyydessä sosiaaliluokkien välillä varsin pieniä. Elämän tyydyttävyyden jakauma on myös melko vino painottuen elämän tyydyttäväksi kokemiseen. Muutosta tässä jakaumassa ei ole havaittavissa yleisellä tasolla eikä sosiaaliluokittain. Tämän vuoksi ei ole mielekästä tarkastella sosiaaliluokkaa samanaikaisesti ‘kolmansien muuttujien’ kanssa. Elämään tyytyväisyyden ja sosiaaliluokan välistä suhdetta elaboroidaan myöhemmin elämäntapahtumien tarkastelun yhteydessä.
Seuraavassa tarkastellaan mitkä tekijät yksittäin ja yhdessä vaikuttavat selvimmin elämän tyydyttävyyteen. Taulukkoon 20 on koottu tarkastellut tekijät. Elämän tyydyttävyyden kokemusta tarkasteltiin sukupuolen, parisuhteeseen liittyvien tekijöiden, koulutuksen, asumiseen liittyvien tekijöiden, tulojen ja toimeentulon, terveydentilan sekä ”sosiaaliryhmän” mukaan. Sosiaaliryhmä-muuttujan luokat kuvaavat työelämää ja sen ulkopuolisia ryhmiä. Ulkopuolisia ryhmiä ovat opiskelija, kotiäiti/-isä ja eläkeläinen. Työelämän ryhmät ovat työssä ja työttömänä.
Kaikissa analyyseissa ikä on ollut kovariaattina.
Taulukossa 20 kuvailluista tekijöistä muodostettiin malli mahdollisten keskinäisten riippuvuussuhteiden analysoimiseksi. Elämän tyydyttävyyttä selittävien tekijöiden määrää karsittiin rajaamalla käsitteellisesti samaa aihepiiriä mittaavista muuttujista toinen (muut) pois ja jättämällä analyysin ulkopuolelle tekijät, joilla ei näyttänyt
olevan yksinään yhteyttä elämän tyydyttävyyteen. Pois jätettiin tilastollisen merkitsevyyden alhaisuuden perusteella lasten lukumäärä (0, 1, 2, 3+ lasta), asuinalue (ydinkeskusta, esikaupunki, keskusta, taajama, haja-asutusalue) ja asunnon tyyppi (kerros-, omakoti-, rivitalo).
Taulukko 20. Elämään tyytyväisyyden vaihtelu eri väestöryhmissä.
______________________________________________________________________________
Avioliittojen määrä 7.6 .000
Lasten lukumäärä 0.7 .569
Ruokakunnan koostumus 7.5 .000
Ammattikoulutus 5.2 .000
Asuinalue 1.5 .214
Asunnon tyyppi 0.9 .422
Asunnon omistussuhde 31.9 .000
Nettotulot 6.4 .000
”Sosiaaliryhmä” 25.9 .000
Tulojen riittävyys 132.7 .000
Pitkäaikaissairaus 31.0 .000
Subjektiivinen terveydentila 57.5 .000
______________________________________________________________________________
Mukaan analyysiin otettiin seuraavat tekijät:
- sukupuoli (mies, nainen)
- ruokakunnan koostumus (yksin, vanhempien kanssa, yksinhuoltaja, puolison kanssa, puolison ja lasten kanssa)
- ”sosiaaliryhmä” (opiskelija, työssä, työtön, eläkeläinen) - taloudellinen toimeentulo (huono, kohtuullinen, hyvä)
- yleinen terveydentila (erittäin hyvä, melko hyvä, keskinkertainen, melko tai erittäin huono)
Varianssianalyysissa tarkasteltiin ensin mukaan valittujen muuttujien päävaikutukset ja tämän jälkeen toisen asteen interaktiovaikutukset. Kaikki päävaikutukset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä erottelijoita.
Interaktiovaikutuksia muodostui sukupuolen ja terveydentilan välille, terveydentilan ja kotitalouden koostumuksen välille, sekä sosiaaliryhmän ja taloudellisen toimeentulon välille.
Elämään tyytyväisyyttä selittäviä tekijöitä näyttävät olevan ensisijassa kokemus omasta terveydentilasta ja taloudellinen toimeentulo. Näitä heikompia selittäviä tekijöitä ovat ruokakunnan koostumus, elämänvaihe ja sukupuoli.
Interaktiovaikutukset ovat selitysvoimaltaan saman suuruisia edellisten kanssa.
Seuraavassa esitetään suurimmat erot tekijöittäin adjustoiduista keskiarvoista laskettuna (muiden tekijöiden vaikutus vakioitu). Interaktiovaikutuksia on tarkasteltu kuvioissa varianssianalyysin parametriestimaattien avulla.
Erittäin hyväksi terveydentilansa kokevien elämän tyydyttävyys on 1,24 kertainen terveydentilansa huonoksi kokeviin verrattuna. Hyvään taloudelliseen toimeentuloon yltävien elämän tyydyttävyys on 1,26 kertainen verrattuna huonoon toimeentuloon yltäviin. Kotitaloustyyppien välillä suurin ero on yksinhuoltajien ja lapsettomien parien välillä: lapsettomien parien elämän tyydyttävyys on 1,13 kertainen yksinhuoltajiin verrattuna. Elämänvaiheittain tarkasteltuna suurin ero on eläkeläisten (opiskelijoiden) ja työttömien välillä. Eläkeläisten elämän tyydyttävyys on 1,16 kertainen työttömien elämän tyydyttävyyteen verrattuna. Työelämän epävarmuuden on todettu alentavan myös työtyytyväisyyttä (Nätti ym. 1997).
Naisten tyytyväisyys on 1,06 kertainen miesten tyytyväisyyteen verrattuna.
Taulukko 21. Elämään tyytyväisyyttä selittävät tekijät. Varianssianalyysi, ikä kovariaattina (n.s.) ______________________________________________________________________________
SS F P<
______________________________________________________________________________
Terveydentila (M33) 61.0 38.1 .000
Toimeentulo (M21) 51.8 48.5 .000
Ruokakunta (M9) 20.1 9.38 .000
Sosiaaliryhmä (M13) 19.9 12.39 .000
Sukupuoli (M1) 10.6 19.8 .000
M33*M9 17.9 2.8 .001
M13*M21 12.5 3.9 .001
M1*M33 5.4 3.4 .02
Malli 345.7 18.5 .000
Kokonaissumma 1555.9
R2 .222
______________________________________________________________________________
Terveydentila ja toimeentulon taso ovat selvästi kaksi vahvimmin elämään tyytyväisyyttä selittävää tekijää33. Näitä molempia voidaan pitää suhteellisen vahvoina resursseina, joiden varaan muu elämä rakentuu. Samalla ne kertonevat myös yhteiskunnasta ja siinä vallitsevista arvoista: ihmiset ovat tyytyväisiä (heitä arvostetaan) kun heillä on rahaa ja terveyttä. Suomalaiset vaikuttavat tämän perusteella olevan varsin suorituskeskeisiä: vahvoilla resursseilla varustetut ihmiset ovat elämäänsä tyytyväisimpiä. Viimeisessä tulosluvussa (4.3.2) voidaan tarkastella miten nämä resurssit selittävät ihmisen tyytyväisyyttä kun myös rakenteellisia ja psyykkisiä tekijöitä sekä elämäntapahtumia tarkastellaan samanaikaisesti.
Terveydentilan ja elämän tyydyttävyyden välinen yhteys on erilainen miehillä ja naisilla. Terveydentilan yhteys elämän tyydyttävyyteen vaihtelee myös kotitalouden tyypin mukaan. Toimeentulon ja elämän tyydyttävyyden välinen yhteys on erilaista riippuen siitä millaisessa elämänvaiheessa henkilö on. Näitä interaktiovaikutuksia tarkastellaan seuraavissa graafisissa kuvioissa.
33 Toisaalta näin suoritettu kausaalinen päätelmä saattaa olla virheellinen kuten Koivumaa-Honkasen (1998) tulokset tyytyväisyyden vaikutuksesta terveyteen osoittavat.
-0.6 -0.5 -0.4 -0.3 -0.2 -0.1 0 0.1 0.2 0.3 0.4
Erittäin hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Huono
Terveydentila
Tyytyväisyys
Mies Nainen
Kuvio 16. Tyytyväisyyden ja subjektiivisen terveydentilan välinen riippuvuus miehillä ja naisilla.
Elämän tyydyttävyyden aste on erilainen terveydentilaltaan erilaisilla miehillä ja naisilla. Ero sukupuolten välillä on suhteellisen pieni hyväkuntoiseksi itsensä kokevilla henkilöillä. Sen sijaan keskinkertaisen tai huonon terveydentilan omaavat miehet ovat elämäänsä selvästi vähemmän tyytyväisiä kuin vastaavan kuntoiset naiset. Miesten elämän tyydyttävyys on suoremmin yhteydessä terveydentilaan kuin naisten.
-0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6
Erittäin hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Huono
Terveydentila
Tyytyväisyys
Yksin Vanh.kanssa Yksinh.
Pari Pari+laps.
Kuvio 17. Tyytyväisyyden ja subjektiivisen terveydentilan välinen riippuvuus eri tyyppisissä kotitaloukissa.
Toinen terveydentilan ja elämän tyydyttävyyden välistä yhteyttä sekoittava tekijä on kotitalouden tyyppi, mikä kuvastaa paljolti henkilön lähi-ihmissuhteita ja asemaa perheyhteisössä. Tyytyväisimpiä elämäänsä ovat lapsettomat parit. Heidän elämän tyydyttävyytensä ei laske huonokuntoisenakaan alle väestön keskimääräisen tyytyväisyyden. Puolison ja lasten kanssa asuvien, yksin asuvien ja vanhempien kanssa asuvien elämän tyydyttävyys vähenee melko tasaisesti, laskien kuitenkin selvästi huonokuntoisten ryhmässä. Yksinhuoltajien kohdalla terveydentila näyttää vaikuttavan kaikkein selvimmin elämän tyydyttäväksi kokemiseen. Jo vain keskinkertaiseksi kuntonsa arvioivien yksinhuoltajien elämän tyydyttävyys on selvästi keskimääräistä alhaisempi. Lapsistaan yksin vastuuta kantavan terveydentila on lähes suorassa yhteydessä toimeentuloon ja lasten huoltamisessa jaksamiseen.
-0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8
Huono Kohtuullinen Hyvä
Toimeentulon taso
Tyytyväisyys
Opiskelija Työssä Työtön Eläkkeellä
Kuvio 18. Tyytyväisyyden ja toimeentulotason välinen riippuvuus eri elämänvaiheissa elävillä.
Kolmas interaktio on havaittavissa toimeentulon ja elämänvaiheen välillä. Elämään tyytyväisyys on eri tavoin yhteydessä toimeentuloon eri asemassa olevien ihmisten kesken. Vähäisin yhteys toimeentulon ja elämään tyytyväisyyden välillä on havaittavissa opiskelijoiden keskuudessa. Eläkkeellä olevat ovat myös suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä vaikka toimeentulo olisi niukkaakin. Eläkkeellä olevat hyvän taloudellisen toimeentulon omaavat kokevat elämänsä kaikkein tyydyttävimmäksi.
Alhaisin tyytyväisyyden taso on työttömillä. Vaikka toimeentulo olisi hyväkin, on heidän elämään tyytyväisyytensä keskimääräisellä tasolla. Työssä olevien elämän tyydyttävyys noudattelee työttömien vastaavaa eri toimeentulon tasoilla ollen kuitenkin korkeammalla tasolla. Toimeentulo on näillä kahdella ryhmällä samalla tavoin yhteydessä elämän tyydyttäväksi kokemiseen. Myös eläkeläisillä yhteys on saman suuntainen. Opiskelijoilla sen sijaan elämän tyydyttävyys muodostuu muista kuin taloudellisista tekijöistä.