eivätkä heidän lapsensa saisi kokea ja nähdä hänen ennustuksensa toteutumista.
Kivikarta on veden ympätöimä kari hieman veden*
pinnan yläpuolella vajaa kaksi pyssynlaukausta kirkosta länteen merenlahdessa sijaitseva, ja sinne asukkaat olivat tavanneet tapuloida halkoja, lautoja, parruja ja muita puutavaroita laivattaviksi. Niin lähelle oli tämä Brita osunut arvatessaan rauhanteon paikkaa.
Neuvottelu* eli rauhantalona oli valmis rakennus, jonka venäläiset sitä tarkoitusta varten olivat
siir-i
täneet Mattisten rustitilalta Lokalahden kappelista ja hieman korotettuaan pystyttäneet keskelle toria seoraavassa järjestyksessä: Rakennus oli pituussuun
nassa idästä länteen ja siinä oli seuraavat huoneet:
keskellä oli kolmentoista ja puolen kyynärän pituinen ja kahdentoista kyynärän levyinen sali ja kumpaankin päätyyn pantiin 8V« kyynärän suuruinen etuhuone sekä 5 Vs kyynärän pituinen eteinen kummatkin 12 kyynärän levyiset.
Ruotsin ministerit asuivat kaupungin länsipäässä.
Kreivi Lilienstedt vanhassa pappilassa ja parooni Sirömfelt vinoon Alisen pitkän kadun toisella puolella Salmen säterirustitilalta tuodussa ja Angaran tontille pystytetyssä rakennuksessa, jossa porvari Mailund nykyään asuu. Venäjän ministerit taas asuivat torin torin itäpuolella, kreivi Bruce pormestari Vilhelm Rancken vainajan talossa ja parooni Österman Pusken talossa, jonka kauppias Anders Pettcx nyt omistaa.
Tämän johdosta, kun rauhanneuvottelukokousta pidettiin, menivät Ruotsin ministerit neuvottelutaloon läntisestä ja venäläiset itäisestä päätyovesta. Nämä talot antoi kreivi Lilienstedt sittemmin muuttaa silloin ostamallensa tontille, kreivin tontiksi nimitetylle torin vieressä, josta aikaisemmin on kirjoitettu, että se perustamisen alkupuolella ja vielä pitkät ajat senjälkeen kuului Vasafcorgin kreivikunnalle*
Näistä taloista seisoo usein mainitulla tontilla nyt ainoastaan ruotsalainen etuhuone eteisineen. Nyt on tontti osittain varustettu uudestaan taloilla ja asuu siinä nyt sen omistaja, kaupungin kirkkoherra.
*7 — '
Sitten kun venäläiset — kuten ylempänä on sanottu — perinpohjin olivat hävittäneet entisen raatihuoneen, on tämä uusi rakennettu vuonna 1730 21 lU kyynärän pituiseksi ja 13 1/i kyynärän levyiseksi sisäpuolelta mitattuna ja 10 kyynärän korkuiseksi alhaalta räystääseen, ja on se kaksikerroksinen.
Ylemmässä ovat: sali, arkisto, veronkantohuone sekä eteinen. Alemmsssa eteisen toisella puolella varasto*
huone, toisella vartiohuone ja kamari. Koko rakennus on italialaisen katon peittämä ja eteläpäädyssä on torni.
Samassa rivissä Aliselle Pitkällekadalle päin on kaupungin myllytalo 13 9U kyynärän pituinen ja 13 V»
kyynärän levyinen sisäpuolelta sekä 6 V* kyynärän korkuinen kivijalasta räystääseen kaksinkertaisella pohjalla varustettuna.
Samassa linjassa kuin myllytalo pohjoiseen päin pitkin Torikatua on vankila, jossa ensimmäisenä on tupa ja sen takana kaksi pientä huonetta kaksin*
kertaisine seinineen, missä pahoja rikollisia säilytetään.
Rakennettuja tontteja on nykyään 180, lukuun*
ottamatta monia tontteja, jotka maistraatti on luovuttanut eräiden asukkaiden rakennettaviksi.
Maistraatin muodostavat pormestari, neljä raati*
miestä ja notaari. Heidän alaisiaan ovat rahaston*
hoitaja, viskaali ja kaksi kaupungin palvelijaa. Porvarien lukumäärä on täällä 130 ja 140 välillä. Näistä on suurin osa kauppiaita, rihkamakauppiaita 2, räätäleitä 3, suutareita 5, puuseppiä I, sorvareja I, lasimestareja I, muurareja 1, kaluseppiä I, pellavankutojia I, seppiä
— 29 —
eli kengittäjiä 2, kirvesmiehifi, purjeentekijöitä ja joutolaisia 24.
Kauppaa käydään suurimmaksi osaksi puuta*
varoilla, kuten haloilla, lehtereillä, parruilla, laudoilla, lyhyillä lankuilla, tuohella ja monenlaisilla puuastioilla.
Myöskin myydään jossain määrin lihaa, sianlihaa, voita, juustoa, sukkia, palttinaa, useamman laatuista sarssia, joita viimemainittuja lajeja asukkaat itse suuressa määrin valmistavat. Sillä tuskin on yhtään taloa, jossa ei olisi kangaspuita, toisissa on parikin.
Niinkauan kuin tyttölapset eivät kykene kutomaan, harjoitetaan heitä sukankutomisessa, kehräämisessä, lnnkojen värjäämisessä ja neulomisessa. Sitten heitä opetetaan ja he harrastavatkin parhaalla iällään enimmäkseen palttinan, monenlaisen karkean reivas*
kankaan (däll) ja kaikenlaisten raidallisten ja ruudrul- listen pellava- ja villakankaiden kutomista. Vanhat ja raihnaat naisihmiset harjoittavat enimmäkseen sukan kutomilta. Näistä valmisteista myyvät he osan kotona ja läheisillä maamarkkinoilla, ja muu viediän Tukholmaan. Siten auttaa täällä usein vaimojen ja heidän tyttäriensä ahkeruus ja työ kotona yhteisessä ravinnon hankkimisessa ja taloudessa enemmän kuin monien miesten merimatkat. Osa asukkaista harjoittaa myös hylkeenpyyntiä ja silakan kalastusta kaupungin kalavesillä, ei erikoisella menestyksellä.
Tuulimyllyjä lasketaan nykyään olevan 18 kpl.
Vesimyllyjen perustamiseen ei kaupungin alueella ole mitään mahdollisuutta.
Edellä mainitun Lepuksen puheen mukaan on
kaupunki viiden vucden ajan perustamisestaan lukien kuulunut Uudenkirkon seurakuntaan. Senjälkeen saivat kaupunkilaiset omasta pyynnöstään esivallalta omat pappinsa.
K i r k k o h e r r o j a .
i:o. J o s e p h u s G e o r g i i L e p u s T a m m e l a n a is, astui virkaan 1622, hoiti sitä 18 vuotta, ja nukkui kuolon uneen 1640, kuten paitsi yllämainittua puhetta myöskin hautakivi osoittaa.
2:0. E l i a s N i e o l a i , on epäilemättä seurannut ensinmainittua, hänen kuolemansa jälkeisenä vuonna, mutta kuinka kauan hän oli pastorina sekä minä vuonna hän kuoli, ei ole merkittynä hänen kirkossa olevaan hautakiveensä.
3:0. H e n r i k E i e h m a n . Koska hän astui virkaansa tai kuoli ei tiedetä. Mutta hänen hauta*
kiveensä on merkitty 1672. On kuitenkin epävarmaa onko kivi sinä vuonna valmistettu vai merkitseekö se hänen kuolemaansa.
4:0. J o h a n n e s J o s e p h i L e p u s . Hänen tulostaan ei ole mitään tietoa. Kuitenkin mainitaan hän 1690 marraskuun 16 päivänä täällä haudatuksi.
Nimi osoittaa että hän oli ensimmäisen pastorin poikia, ja Gabriel Lepus, puheen kirjoittaja on hänen veljensä. Hänen lapsensa, varsinkin pojat: kuten kuten Porin triviaalikoulun entinen apollogista Johan Lagus, joka noin 12—15 vuotta sitten kuoli, ovat myöhemmin ottaneet Lagus nimen. Tämän nimen otti ensiksi Joh. Lepuksen veli yllämainittu Gabr.
Lepus tultuaan kotiin ulkomaisista yliopistoista, joissa Ä. jo —•*
hän jonkun aikaa oli opiskellut. Mitä virkaa hän sen jälkeen hoiti, sitä ei enää tiedä kukaan täkäläinen.
Muuten olen kirkkoherra Tumulin vuinajalta ja por*
mestari Ranckenilta kuullut tästä nimenmuutosta johtuneen hullunkurisen tapauksen. Gabriel Lepus oli ennen Saksaan lähtöään jäänyt eräälle talonpojalle velkaa ja antanut velastansa velkakirjan. Lepuksen kotiintultua velkoi talonpoika häntä ja näytti velka
kirjaa. Lepus ei aluksi ollut tietävinään mitään koko asiasta eikä sanonut tuntevansa kirjoitusta, koska hänen nimensä ei ole Gabr. Lepus, kuten velkakirja näytti, vaan G.br. Lagus. Talonpoika, joka varmasti tunsi hänet, pahastui hänen pilastaan ja vastasi:
Jceos olet Lepus taicka Lapus, maxa minun velcan, 5:0. J a c o b E i k m a n : Vastaanotti kirkkoherran' viran 1691 ja kuoli pitkälliseen ja tarttuvaan tautiin 1704 huhtikuun 29 päivänä 62 vuoden vanhana ja haudattiin kirkkoon saman vuoden elokuun 21 päivänä.
6:0. S a m u e l H o r n a e u s . Oli aikaisemmin Korpoon ja Houtskarin kappalainen. Saapui tänne 1705 ja oli täällä 1713 syksyyn, jolloin hän useimpien kaupunkilaisten mukana pakeni ryssää Ruotsiin. Siellä hän taas tuli Holmin ja Kullan seurakuntien kappa*
laiseksi (tyhjä) ja rauhan jälkeen Eurajoen kirkko*
herraksi ja rovastiksi Etelä-Satakunnan kihlakuntaan.
7:0. S a l o m o n T u m u l i n , sai virkaanvahvis- tuskirjan 1721 huhtikuun 1 päivänä, kuoli syyskuun 2 päivänä 1747 iältään 82 vuotiaana.
8:0. J o h a n H o e e k e r t . Sai armossa Kunin*
kaallisen Majesteetin valtakirjan 1748 huhtikuun 30
— 31 “ “
— 32 —
päivänä, mikäli edeltäjä ei jättänyt jälkeensä leskeä tai alaikäisiä lapsia.
9:0. S a m u e l M e l e n i u s vuonna 1758 —1777 siirrettiin Pöytyälle.
10:0. E p h r a i m H o e c k e r t , Filosofian maisteri.
1777 pastori. Kuoli 8/1 1789.
11:0. J a c o b B e c k m a n , pastori 1791, kuoli 25/3 1807.
12:0. J o h a n Ström ,Theol.professori, filosofian maisteri, samalla Uudenkirkon kirkkoherra, vuonna 1808 pastorina täällä, josta ajasta Jacob Johan Erling, til. kand. apulaisena hänen virkaansa hoiti, pastorin sijassa, professori Strömin iän tähden.
(N:o 9— 12 ovat uudemmalla käsialalla kirjoitetut.) K a p p a l a i s i a.
1:0. J o h a n J o s e p h ! L e p u s lasketaan kai kappalaisten joukosta ensimmäiseksi; mutta hänen vävynsä kirkkoherra Tumulin sanoi hänen olleen vain Henrik Eikmamn apulaisena ja koska hän oli nainut saksalaisen kamarineitsyen Wasaborgin kreivi*
kunnan hovista, ylensi sama herrasväki hänet heti senjälkeen kirkkoherraksi. Kun hän oli apupappina, suoritti kaupunki myöskin hänen ylläpitoonsa vuosittain 150 taalaria kuparirahaa, joten hän siis on ensimmäinen varsinainen kappalainen.
2:0. J a c o b E i k m a n . H in tuli määrättynä Ac ajasta, jossa hän oli ollut apupappina, ja sopi kaupungin kansssa vuonna 1678 helmikuun 26 päivänä vuotuisesta kappalaisen palkasta. Ja koska hän itse oli kymmenes taloutensa henkilöistä, vaati hän
~ 33—
vuosittain 900 taalaria kuparirahaa, matta saostui lopulta 300 taalariin kuparirahaa, missä tämä palkka sittemmin on pysynytkin. Siten on hän täällä ollut opettajana 26 vuotta, 13 kappalaisena ja 13 pastorina.
3:0. S a l o m o n T u m u l i n oli ensin appensa Johan Lepuksen apulaisena ja määrättiin 1691 vakinaiseksi kappalaiseksi.
4:0. G a b r i e l S a l o n i u s . Oli aikaisemmin pastorina Nousiaisissa, matta koska molemmat tämän seurakunnan papit olivat lähteneet pakoon 1713 syksyllä, tuli hän tänne ja palveli kotiin jääneitä asukkaita papillisissa toimissa Venäjän vallan aikana vuoteen 1722, jolloin hänet valittiin vakinaiseksi kappalaiseksi. Häntä vaivasi usein mielenvikaisuus, joka myöhemmin siinä määrin yltyi, että hänen piispantarkastuksessa 1731 maaliskuun 4 päivänä täytyi luopua virastaan. Jonkun ajan sitä ennen avusti ylioppilas herra Vilhelm Boelius häntä saarna*
toimessa. H in on nykyään Hinnerjoen kappalaisena.
Salonius eli sitten vuoteen 1752 huhtikuun 10 päivään, jolloin hän Laitilassa kuoli.
5:0. J o h a n H o e e k e r t tuli vakinaiseksi kappa*
laiseksi toukokuun 1 päivänä 1731. Sittemmin annettiin hänelle kirkkoherran raihnaan tilan takia huolehtiminen seurakunnasta ja jonkun aikaa sen jälkeen suotiin hänelle varapastorin arvo ja arvonimi.
6:0. S a m u e l M e l l e n i u s . Oli ensin pastori Tumulinin apulaisena lähes vuoden ja valtuutettiin sitten vakinaiseksi kappalaiseksi 1748 lokakuun S päivänä.
A p u l a i s p a p i t .
i:o. johan Lepuksen aikana S a l o m. T u m u l i n . 2:0. Jacob Eikmanin aikana 1) J o h a n T u r o * v i u s , myöhemmin Huittisten kappalainen ja vara*
pastori. 2) S i m o n C a n n e 1 in, myöhemmin Ruoveden apupappina.
j:o. Salom. Tumulinin aikana 1) ylioppilas M i e h.
C a i r e n i u s vain Vs vuotta, nykyään Ruoveden kappalainen. 2) M i c h a e l L u n d e l i n määrätty ja vävy, nyt Mynämäen papiston apulaisena. 3) H e n r i k L u d t n määrätty, nyk. Porinpastoraatin Ahlaisten kappelin saarnaajana ja 4) viimein S a m . M e
11
e n i u s.O p e t t a j a t .
1:0. M a r t i n u s B a r t h o l o m a e i .
2:0. J o h a n P e t r i U l m s t a d i u s S m o l a n * du s, määrätty, haudattu vaimonsa kanssa tänne huhtikuun 17 päivänä 1692. Hän oli opettajana 51 vuotta ja sai vähän ennen kuolemaansa rehtorin arvonimen.
3:0. J o h a n M a t t h i a e Ene qv i s t , mä ä r ä t t y , ja hyvin uuttera mies, kuoli ja haudattiin syyskuun
17 päivänä 1699.
4:0. J o h a n n e s W i n t e r Aboensis (torku»
lainen) määrätty ja tuli tänne 1699 syyskuun 21 päivä, huvittelee vielä usein opettamalla ikänsä 80:«
ntena ja virkansa 54:ntenä vuonaa. Hänen sijaansa määrättiin 1745 maaliskuun
29
päivänä hänen nuorin’poikansa mm.
g:o. (Er a b r ie
1
J o h a n n i a W i n t • r, Neosta- diensis,A p u l a i s o p e t t a j a t .
1:0. Umstadiuksenaikanai) C a s p e r E i k m a n ylioppilas,2) J o h a n U r e n i u s , määrätty, haudattu lokakuun 3 päivänä 1689. 3) P e t r u s B o e l i u s ylioppilas, lopuksi Laitilan kappalaisena.
2:0. Johan Winterin aikana: 1) H e n r i e S t r a n d m a n ylioppilas, myöhemmin Vihdin kappa
lainen. 2) F r e d r i c Lundström ,ylioppilas.Lopulta Nauvon kappalaisena, 3) T h o m a s G a n a n d e r ylioppilas, 4) H e n r i c Y l e n i u s ylioppilas ja vävy, nyt Maskun kappalainen. Nämä ovat kukin erikseen lyhyen ajan häntä avustaneet.
M aaseurakunta. Täkäläiseen maaseurakuntaan kuu
luvat seuraavat kylät ja torpat:
Wakua, Wehax, Putsaari, Pohjais, Lököö suomeksi, Tevaluoto, Storkaskis, muutoin Yiötyti
kariksi nimitetty, Lepäis, Storbirkholm suomeksi Copuli, Lilibirkholm suomeksi Meropata, Kaski», Haukharja, Oxlanpä, Vohdensari, Kudholm, Kusisto, Salmen Säterirustitila.
Hoeekerdn kertomuksen lopussa kuvataan niitä riitaisuuksia, joita syntyi Uudenkaupungin ja Uuden
kirkon seurakuntien välillä Wakuan ja Wehasten sekä Kudholman ja Kusiston saarten, vieläpä Kittaman, sekä itse Sundholman ja Kuekaisten saaren seura*
kuntaan kuulumisesta, mutta kun tämä asia jo on
— 36 —
tarkasti selostettu Kaukovallan Uudenkaupungin historiassa, voinemme sen tässä jättää pelkän maininnan varaan. Lopuksi on kertomuksessa tilastollinen luettelo Uudsnkaupungin seurakunnan syntyneistä ja kuolleista alkaen vuodesta 1688 vuoteen 1748, mutta pelkkien numerojen luetteleminen ei nykyaikaista lukijaa huvittane.
Kertomus on päivätty:
Uudessakaupungissa kesäkuun 20 päivänä 1753.
J o h. H o e c k e r t .