Edellä mainitut kuusi löydöstä perustuvat käyttäjien ja koulutukseen osallistujien ajatuksiin ja kokemuksiin. Seuraavassa kappaleessa esitetään vuorostaan tutkimuksen johtopäätökset perustuen tutkimuksen empiiriseen aineistoon ja teoreettiseen viitekehykseen.
jestelmän kokonaiskuvaus
mainitut kuusi löydöstä perustuvat käyttäjien ja koulutukseen osallistujien ajatuksiin ja kokemuksiin. Seuraavassa kappaleessa esitetään vuorostaan tutkimuksen johtopäätökset perustuen tutkimuksen empiiriseen
eoreettiseen viitekehykseen.
mainitut kuusi löydöstä perustuvat käyttäjien ja koulutukseen osallistujien ajatuksiin ja kokemuksiin. Seuraavassa kappaleessa esitetään vuorostaan tutkimuksen johtopäätökset perustuen tutkimuksen empiiriseen
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Yllä esitetyn tutkimusprosessin johdosta tutkimus tiivistyi case yrityksessä kahden käyttöönottoprosessin tutkimiseen ja globaalien tietojärjestelmien (GLIS) luopumiseen teoreettisesta viitekehyksestä.
Tutkimusprosessi sai siten hyvät raamit käyttöönottoprosessin tutkimisesta, jossa otetaan huomioon tietojärjestelmien ihmiskeskeinen kehittäminen.
Tutkimusongelma ja –kysymykset muotoutuivat niin, että alkuperäinen idea Best Practice menettelytavoista tietojärjestelmän käyttöönottoprosessissa säilyi.
Tietojärjestelmän käyttöönottoprosessin tutkiminen loppukäyttäjä ja kehittäjätiedon pohjalta on ollut kokonaisuudessaan vaihderikas tutkimus.
Tutkimus toteutettiin yrityslähtöisesti, jolloin tavoitteena oli saada tietoa yrityksen tarpeisiin tietojärjestelmäkehityksestä sekä tietojärjestelmän käyttöönotosta. Alussa esitetyt toiveet tutkimuskohteista vaihtuivat tutkimuksen edetessä useampaan otteeseen. Alussa oli tarkoituksena etsiä tietojärjestelmän globaalin jalkautusprosessin taustalla vaikuttavia tekijöitä ja siinä havaittujen löydösten perusteella esittää globaalin jalkautusprosessin Best Practice menettelytavat. Tutkimuksen taustalla oleva empiirinen tutkimuskenttä oli vielä sen verran alkutekijöissä, että tutkimuksen löydöksiä ei olisi voinut kunnolla arvioida. Tietojärjestelmän käyttöönotto yhden organisaation osalta oli koulutusprosessi vaiheessa, ja itse tuotannolliseen käyttöön oltiin vasta siirtymässä. Tietojärjestelmä jalkautetaan tapaustutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä neljään eri yksikköön maailmanlaajuisesti ja osaan yksiköistä sopeuttamistoimet olivat vasta ajatusasteella. Best Practice menettelytavat tutkimuksen pohjalta olisivat luonnollisesti tukeneet tietojärjestelmän käyttöönottoa eri yksiköissä, mutta maailmanlaajuinen jalkautusprosessi alkoi olemaan jo liian laaja aihe Pro Gradu tutkimuksen aiheeksi. Itse jalkautuksesta (eng. roll out) oli vaikea saada teoreettista aineistoa empirian tueksi, mikä tuotti ongelmia tutkimuksen edetessä. Maailmanlaajuinen jalkautusprosessi on kestoltaan monivuotinen projekti, mikä osaltaan hankaloitti työssä etenemistä ja työn tutkimuskentän hahmottamista. Empiiristä tietoa ei pystynyt keräämään ajatellusta jalkautusprosessista niin lyhyellä aikavälillä, joten tutkimus oli viisasta hahmottaa uudelleen. Case yrityksen toiveena oli saada selville, miten eri kansallisuudet visuaalisesti hahmottavat kyseessä olevan tietojärjestelmän ja voisiko käyttöliittymään empirian tai teorian pohjalta tehdä tutkimuksen löydöksistä muutoksia. Osallistumalla käyttöönottoprosessiin käytettävyyden opiskelijana koin, että case yrityksessä olisi hyvä ensin keskittyä ihmiskeskeiseen kehittämiseen, josta seuraava askel olisi tehdä käyttöliittymästä kansainvälinen/kansainvälisempi, jos sille nähdään tarvetta.
Tutkimusongelmaan, ”Miten tietojärjestelmän käyttöönottoprosessi tulisi toteuttaa loppukäyttäjän ja kehittäjäorganisaation näkökulmasta?” vastataan seuraavilla sivuilla perustuen alla oleviin tutkimuskysymyksiin:
i. Mitkä tekijät vaikuttavat positiivisesti tietojärjestelmän käyttöönottoprosesssiin?
ii. Mitkä tekijät vaikeuttavat tietojärjestelmän käyttöönottoprosessia?
iii. Mitä vaikutuksia käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla on tietojärjestelmän käyttöönottoprosessissa?
Tutkimuksen viitekehykseen perustuen tietojärjestelmän käyttöönotossa menee vaihtelevasti neljästä kahdeksaan vuotta, mikä on kestoltaan erittäin pitkä projekti. Siinä asiat unohtuvat moneen kertaan ja mikä tässäkin tapaustutkimuksessa havaittiin niin käyttöönottoprosessi koettiin raskaaksi.
Tietyillä toimenpiteillä käyttöönottoa voidaan helpottaa oleellisesti, mihin tämän tutkimuksen johtopäätökset tähtäävät.
Tietojärjestelmän käyttöönottoprosessiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mm. sivulla 70 mainitut tutkimuksen kuusi löydöstä. Näin ollen tietojärjestelmän käyttöönotto vaikeutuu, jos nämä kuusi löydöstä eivät toteudu.
Lisäksi tietojärjestelmä tai ohjelmistokehityksen aikana tulisi tunnistaa tiettyjä vaiheita, jotka toteutettuna auttavat onnistumaan tietojärjestelmän käyttöönottoprosessissa. Näitä vaiheita ovat suunnittelumenetelmän tunnistaminen ja noudattaminen, arviointi, testaus ja hyväksyntä. Käyttöönotto on yleensä tietojärjestelmien kehittämismalleissa vain yksi vaihe, ennen ylläpitovaihetta. Tämän empiirisen tutkimuksen pohjalta, jossa organisaatioon on tuotu uutta teknologiaa, näkisin kuitenkin että tietojärjestelmän kehittäminen on yhtä kuin tietojärjestelmän käyttöönotto. Toisin sanoen, tietojärjestelmäkehityksen jokaisessa vaiheessa (kts. s. 14) tulisi ottaa huomioon käyttöönottovaihe, jotta loppukäyttäjät voisivat käyttöönottoprosessissa keskittyä laadukkaan työkalun oppimiseen ja käyttämiseen ilman tietojärjestelmäkehityksen systemaattisuuden johdosta aiheutuneita lieveilmiöitä. Hyötyläisen mukaan käyttöönottovaiheessa tietojärjestelmän suorituskyky laskee kuitenkin huomattavasti edellisen työkalun suorituskykyyn verrattuna. Tämä aiheuttaa sen, että käyttöönottoprosessissa/
toiminnassa vaadittaisiin silloin jokaisen käyttäjän panostusta onnistuneen tietojärjestelmän loppuunsaattamiseksi. Tämän pohjalta voidaan ajatella, ettei teknistä järjestelmää pystytäkään ottamaan heti käyttöön niin tehokkaasti kuin voisi ajatella. Näin ollen ja Hyötyläisen mukaan ollaan siirrytty käyttöönottotoiminnasta käyttö ja kehittämistoimintaan, jossa loppukäyttäjien kokemukset tietojärjestelmän käytöstä ovat avainasemassa. Loppukäyttäjien rooli laadukkaan työkalun rakentamisessa kasvaa näin ollen valtavasti mitä enemmän kehityksessä edetään kohti ylläpitovaihetta. Tämän huomion oivaltaminen ajaa tietojärjestelmäkehitystä enemmän ihmiskeskeisten menetelmien suuntaan, jossa käyttäjäkeskeiselläsuunnittelulla on tilausta.
Empiirisen aineiston pohjalta voidaan todeta, että loppukäyttäjillä on suuri
vastuu sopeuttaessaan uutta tietojärjestelmää organisaation toimintaan. Myös käyttöönottoprosessissa sekä ylläpitovaiheessa tietojärjestelmä muovautuu toimivaan kehykseen loppukäyttäjien toiminnan ja kokemuksensa kautta.
Kuviossa 26 on ISO standardin (9241 210 11 12) kuvaus Käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ja sen periaatteista. Empiirisen aineiston pohjalta havaittiin, että käyttäjäkeskeinen suunnittelu on hyvin hajanaista, mikä saattaa aiheuttaa erilaisia ongelmia koko organisaatioon suunnatussa kehitysprojektissa. Kehittäjien ja loppukäyttäjien kesken vallitsee hajautetussa organisaatiossa epävarmuus ja –tietoisuus kehitysprojektin vaiheista tai käytössä olevista työkaluista, kuten testaussuunnitelmista. Ongelmia on resurssoinnissa sekä myöhemmin käyttökokemuksen kartuttamisessa.
Palatakseni edelliseen kappaleeseen, eli suunnittelumenetelmän tunnistamiseen ja noudattamiseen; käyttäjäkeskeisen suunnittelun tunnistaminen kehittäjäorganisaatiossa auttaa jokaista kehittäjäryhmää kunhan kaikilla on käytössään samat vaatimukset, tavoitteet ja työkalut. Silloin kehittämisessä edetään yhtenäisesti samaan suuntaan ja samassa aikataulussa kohti asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia.